TARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ
Asutuksen synty Oulujoki oli keskiajalla rajajoki, asutus syntyi myöhään Asutuksen painopiste oli pitkään Limingan emäkylässä ja seurakunnassa, josta on tietoa vuodesta 1477 Vuonna 1546 oli Oulunsuun kylässä 36 verotaloa Asutus vahvistui vuosisadan loppuun mennessä
Oulu kaupunki Oulun linnan ja kaupungin perustaminen vuonna 1605 laski pohjan kaupungin kasvulle Linnan huollosta huolehtivat mm. Koskelan ja Taskilan talot (syynimaat) Perustettiin Oulun seurakunta Joki vaikeutti yhteyksiä, kulku vesitse Alue kuului Oulujoen maalaiskunnan Korven kylään
Riita merirajasta Iiläisten ja Oulun pitäjäläisten välille syntyi riita merirajasta 1800-luvun puolivälissä Maaseurakunnan asiamiehenä oli talollinen Heikki Koskela Raja määrättiin kulkemaan merelle samassa suunnassa kuin maaraja Vielä 1917 Heikki Koskela ( NENÄ ) oli laittanut isonrysän talonsa rantaan ja toisen Varjakan saaren ja Hietasaaren väliin vaikka laki kielsi. Lohenpyyntiyhtiö takavarikoi rysät ja sakkoa tuli
Heikki Koskela Heikki Koskela eli Nenä oli vaikutusvaltainen henkilö, toimi kunnallisissa luottamustehtävissä jne. Kuvassa Heikki ja Anni Koskela 1930-luvulla
Jussi ja Mikko Koskela
Siltojen rakentaminen * Vuosina 1866 68 rakennettiin Oulujoen yli sillat. Ylitys oli maksullista. Vuonna 1886 valmistui rautatiesilta ja rata Toppilaan Asukasluku joen pohjoispuolella alkoi kasvaa Korvenkylän asukasluku kasvoi vuosina 1865-1910 213 > 1372 Asutusta syntyi Tuiraan, Laanilaan ja Koskelankylään
Pakosen kuorma Linnansaaren siltamaksupaikalla
Teollisuuden synty Toppilan salmi syntyi 1724 Tervahovi siirtyi sinne 1777 Toppilan saha perustettiin 1878, perustaja J. W. Snellman G:son Rykärin eli Toppilan olutpanimon perusti Isak Fellman, Pikku-Iikka 1865. Hän asui Koskelaa. Toppilan saha työllisti parhaimmillaan kesällä 600 henkeä Väkeä tuli ympäri Suomea, Kainuusta, Hämeestä ja Savosta
Mökkikylän synty (SKS) A. Litendahl käveli 2-metrisen kepin kanssa ja mittaili tontit paikalleen ja pani tikut nurkkiin. Talot sijoittuivat maaston mukaan
Alueliitokset
Oulujoen manttaalinomistajat halusivat eroon esikaupunkialueista sillä ne aiheuttivat kunnalle rasituksia taloudellisesti ja poliittisesti Selvittely kesti vuodesta 1921 aina vuoteen 1965 jolloin Oulujoen kunta liittyi Ouluun
Työväenyhdistys Walo Noin vuonna syntyi 1900 sahatyöläisten ammattiosasto 1907 Suomen Sahateollisuustyöväen liiton Toppilan osasto n:o 65 Valistustyö: huvitoimikunta, laulukuoro, lukurengas, puhuja- ja keskusteluseura Työväenyhdistys Walo v 1908 Samana vuonna päätös talon rakentamisesta Koskelankylän Riento v. 1910
Valon talo noin v.1920
Rientolaisia v. 1925
Poliittinen tilanne maailmansodan aikana Vuosina 1907 1917 SDP sai vaaleissa 64,6 70,7 % äänistä, Oulujokea nimitettiin Pohjois- Suomen punaisimmaksi kunnaksi Punaisimpia olivat v 1910 Kiviniemi ja Korvenkylä (75,2%), Hintta (71,7%) ja Oulunsuu (68,7%) Kansalaissodassa menehtyi ainakin kolme koskelankyläläistä: Alb. Storrang, Adam Manninen ja Hannes Nordmann V 1931 Valon ovet ja ikkunat suljettiin lankuilla
Toppila-yhtiön historiaa Arkkitehtisuunnitelmat laati Alvar Aalto, rakentaminen käynnistyi tammikuussa 1930 Osakeyhtiö Toppilan perusti 30.8.1927 Joseph Dixon, Peter Dixon & Son Ltd:n toimitusjohtaja Työkalut ruuna, renki ja rautakanki, kivi-aines ajettiin hevosilla Simpsinkankaalta Alkuperäiset rakennukset olivat valmiina maaliskuun lopussa 1931, prosessi käynnistyi 14.7.1931 Keskusvarasto ja korjaamo, nykyinen monipalvelukeskus valmistui 1937 Sota-aikana seisokkeja noin kolme vuotta, osan ajasta saksalaisten viinivarastona Puuhiomo 1953-1973 Miljoonatta tonnia juhlittiin 16.2.1965
Tehtaan rakennustyömaa 9.8.1930
TEHTAAN RAKENNUS TALVELLA 1931
Osakekanta siirtyi Kajaani Oy:n omistukseen 1973 jolloin henkilöstöä oli noin 500 Fuusioitiin Kajaani yhtiöön 1.5.1974 Tehdas lopetti toimintansa heinäkuussa 1985 Yhtiön toimitusjohtajina toimivat K. J. Mattas 1931 51 Ingmar Jaatinen 1951 54 Rolf Lindblad 1954 73
Kouluolot V. 1858 asetus kansanopetuksen järjestämisestä, koulujen perustaminen vapaaehtoisuuden varaan Koskelankylän kansakoulu 1906 Asukkaita kylässä noin 250, koululaisia 31 1970 Toppilan koulu 1974 Merituulen ala-aste 2006 Terva-Toppilan koulu
Koskelankylän kansakoulun 3. osaston pojat v. 1915, op. Selim Hirstiö
Oppikoulu kylään Yrjö Kemppainen: kun Mustasuo valmistuu, on oppilaita noin 400 Vuonna 1962 oppikoulun pääsytutkinnon suoritti hyväksytysti 83 % mutta sisään pääsi vain 55% Yksityinen keskikoulu 1963 1966 oma koulutalo ja lukio Kaupungin kouluksi v. 1974 Lukion lakkautuspäätös 2003
Osuuskunta Asuntola r.y. Vuonna 1921 valtuuttivat Vanhan Kankaan mäkitupalaiset Heikki Komulan, Väinö Fiskin ja Hjalmar Väänäsen ostamaan varatuomari Vihtori Poroputaalta hänen omistamastaan Mäkelän perintötilasta tarpeellisen osan voidakseen muodostaa alueet palstatiloiksi. Valtuuttajia oli yli 50 Tilat liitettiin tonttirekisteriin vasta v. 1998 käynnistyneen tonttirekisteriprojektin aikana.
Valtuutus
Vanhat kylät
Kauppaliikkeet Kauppaliikkeen perustaminen tuli vapaaksi vuoden 1879 elinkeinovapauslain nojalla Koskelankylään perustivat kauppoja Aukusti Litendahl 1899 Eljas Pakonen 1899 Oulun yleinen osuuskuntakauppa 1903 Oulun Osuuskauppa, pohjoinen 1935 Muita: Partasen Villen, Jauhiaisen Saimin, Lukkarilan, Hukkasen, Teivaisen ja Arinan kaupat
OOK:n myymälä n:o 2 1920-luvulla
Otto Karhi: Osuuskaupan perustajia
Pakosen kauppa 1920-luvun lopulla
Anni Pakonen menossa Iin markkinoille
Paketit olivat välittivät liikennettä
Juna ylitti joen 1886
Hevosmies sota-ajalta
Linjuri 1930-32
Linja-auto n:o 3 1930-luvulla
Ensimmäinen Vuolevin talleilla tehty linja-auto
Kirjallisuutta Pohjois-Suomen hist. yhdistys: Valkean kaupungin vaiheet A. Tervonen: Oulujokisten sata vuotta Kaarina Niskala: Toppilan maankäytön historiaa Toppilan OKY: Kertomuksia Koskelankylästä sadan vuoden ajalta Toppilan OKY: Mäkitupalaisesta omakotiasukkaaksi SKP:N Koskelankylän osasto r.y: Koskelankylän työväenyhdistys Valo 70 v Jari Kestilä: Koskelankylän kansakoulusta Terva- Toppilan kouluun Toppilan koulu 256 vuotta Juhlajulkaisu