1 Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut 14.12.2015 1. Toimivalta Toimivalta määräytyy perustuslain 80 :n 1 momentin, valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 3 :n 1 momentin 3 kohdan ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 :n 2 momentin, 11 :n 3 momentin, 12 :n 3 ja 5 momentin, 13 :n 2 momentin, 15 :n 4 momentin ja 31 :n 2 momentin mukaan. 2. Nykytila ja ehdotetut muutokset Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kelpoisuusehdoista on aiemmin säädetty laeilla ja asetuksilla, viimeksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetulla lailla (272/2005) ja sen nojalla annetulla asetuksella (608/2005). Lakia on sovellettu yleislakina kunnan ja kuntayhtymän sosiaalihuollon henkilöstöltä vaadittaviin kelpoisuuksiin. Lisäksi lakia on sovellettu yksityiseen sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) säädetään sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä, ammatinharjoittamisoikeuden rekisteröinnistä, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki on tarkoitus kumota 1 päivänä maaliskuuta 2016 lukien sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain tullessa voimaan. Lain kumoutuessa kumoutuisi samalla myös valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin tarkemmin muun muassa nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeestä ja ammattiin johtavasta koulutuksesta, ulkomailla tutkintonsa suorittaneelta henkilöltä korvaavana toimenpiteenä edellytettävästä sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta sekä hakemuksen liitteistä. Asetukseen sisältyisi myös säännökset sosiaalihuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä. Vastaavaa sääntelyä ei ole aikaisemmin ollut sosiaalihuollossa. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen hyväksymisen osalta sosiaalihuollon ammattihenkilölain voimaantulo merkitsee muutosta nykyiseen käytäntöön sikäli, että tähän saakka toimivaltainen viranomainen on ollut Opetushallitus mutta lain voimaantulon myötä tehtävä siirtyy Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Sosiaalityöntekijäksi tai sosiaaliohjaajaksi toisessa EU- tai ETA - maassa pätevöitynyt EU- tai ETA -valtion kansalainen on voinut hakea Opetushallitukselta päätöstä ammattipätevyyden tunnustamisesta. Opetushallitus on edellyttänyt sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen suorittamista, jos koulutus tai ammattitehtävien sisältö eroaa olennaisesti sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän koulutuksesta tai ammattitehtävien sisällöstä. Jatkossa toimivaltainen viranomainen on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, joka noudattaa päätöksenteossaan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja nyt ehdotettavan asetuksen ohella lakia ammattipätevyyden tunnustamisesta (1384/2015), joka tulee voimaan 1.1.2016, ja sen nojalla annettua valtioneuvoston asetusta. EU- tai ETA -alueen ulkopuolisessa valtiossa pätevöityneen osalta Opetushallitus on tukeutunut päätöksenteossaan korkeakouluilta pyytämiinsä lausuntoihin, joissa otetaan kantaa opintojen vastaavuuteen sekä tarvittaviin täydentäviin opintoihin. Opetushallitus on ulkomailla suoritettujen kor-
2 keakoulututkintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (531/1986) nojalla rinnastaessaan ulkomaisia opintoja Suomessa sosiaalityöntekijältä edellyttänyt täydentävinä opintoina yhdestä kolmeen opintojaksoa koskien sosiaali- ja perheoikeutta, sosiaalialan palvelujärjestelmää ja sosiaalityön tutkimusta. Opintojaksot ovat vastanneet ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia sovellettaessa edellytettyjä aihealueita. Tavallisimmin lisävaatimuksena on kuitenkin edellytetty ainoastaan sosiaali- ja perheoikeuden opintojaksoa. Samaisen lain nojalla sosiaaliohjaajan kelpoisuutta koskevia hakemuksia ratkaistessaan Opetushallitus on toiminut suomalaisen ammattikorkeakoulun antaman vastaavuuslausunnon perusteella. Jatkossa päätöksenteko myös EU- ETA -alueen ulkopuolisissa valtioissa koulutuksen saaneiden ja EU-ETA -alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisten osalta tapahtuu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa noudattaen olemassa olevia käytäntöjä. 3. Esityksen vaikutukset Esitykseen sisältyvä nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeen määrittely rajaisi mahdollisuuden ammattinimikkeen käyttöoikeuteen niihin henkilöihin, jotka ovat suorittaneet nimikesuojan edellytyksenä olevan koulutuksen. Koska sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 32 :ään sisältyy kuitenkin siirtymäsäännös aiempien koulutuksien tuottamista kelpoisuuksista, nimikesuojan piirin ehdotetaan lähihoitajan nimikettä sekä lähihoitajan tutkintoa edeltäneen kouluasteisen tutkinnon nimikkeitä; kodinhoitaja ja kehitysvammaistenhoitaja. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden nimikesuojan ja rekisteröinnin ulottuminen lähihoitajiin toisi muutoksen kyseiselle ammattiryhmälle. Jatkossa tähän ammattiryhmään kuuluvat henkilöt olisivat rekisteröinnin ja valvonnan kannalta yhtenäisessä asemassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Aiemmin nimikesuojaa ja rekisteröintiä on voinut hakea vain terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain nojalla. Nyt myös sosiaalihuollossa toimivat lähihoitajat saisivat nimikesuojan alalle, jolla toimivat. Ulkomailla tutkintonsa suorittanutta henkilöä koskevien korvaavien toimenpiteiden, sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen, tarkempi määrittely ei hakijan näkökulmasta merkittävästi muuttaisi menettelyä nykyisestä. Opiskelijan mahdollisuus toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä päättyisi, kun opintojen aloituksesta olisi kulunut yli kymmenen vuotta. Oikeus tilapäiseen toimimiseen ammattihenkilön tehtävissä rajoittuisi käytännössä nykytilaan verrattuna ja vastaisi terveydenhuollossa voimassa olevaa rajausta. Muutos todennäköisesti kannustaisi tällä hetkellä työelämässä olevia opiskelijoita viimeistelemään opintonsa, minkä johdosta pätevän työvoiman saatavuus helpottuisi. 4. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston edustajia. 5. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimike ja ammattiin johtava koulutus. Pykälässä määriteltäisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeet. Sosiaalihuollossa nimikesuojattuja ammattihenkilön ammattinimikkeitä olisivat lähihoitaja, joka on myös terveydenhuollossa terveydenhuollon
3 ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 1 :n nojalla nimikesuojattu ammattinimike, sekä lähihoitajan tutkintoa edeltäneen kouluasteisen tutkinnon suorittaneet kodinhoitaja ja kehitysvammaistenhoitaja. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 32 :n 4 momentin siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö täyttää myös uudessa laissa säädetyt ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiselle tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden rekisteröinnille asetetut koulutusvaatimukset. Siten siirtymäsäännös turvaa myös aikaisemman kouluasteisen tutkinnon suorittaneille henkilöille oikeuden tulla hakemuksesta rekisteröidyksi nimikesuojattuna ammattihenkilönä. Kelpoisuuslain 8 :n mukaan lähihoitajan tehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva sosiaalija terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto. Lähihoitaja on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tutkintonimike. Muun vastaavan tutkinnon on vastattava laajuudeltaan ja osin sisällöltään lähihoitajan tutkintoa. Tutkinnot kuten viittomakielisen ohjauksen perustutkinto tai lapsi- ja perhetyön perustutkinto eivät ole tuottaneet laajasti kelpoisuutta lähihoitajan tehtäviin vaan tutkinnon soveltuvuus sosiaalihuollon tehtäviin on arvioitu tapauskohtaisesti tehtävän vaatimusten mukaan. Muun tutkinnon ei näin ollen voida katsoa siirtymäsäännöksen nojalla oikeuttavan rekisteröintiin nimikesuojattuna ammattihenkilönä. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 16 :n siirtymäsäännöksellä on turvattu aiemman koulutusjärjestelmän mukaisten tutkintojen tuottama kelpoisuus. Lähihoitajan tutkintoa edelsivät aikaisemmat kouluasteiset tutkinnot. Tällaisia tutkintoja olivat sosiaalihuollon puolella kodinhoitaja, kehitysvammaistenhoitaja ja päivähoitaja, jonka koulutus antoi kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen tehtävissä päivähoidossa. Lähihoitaja -nimikkeen ohella käytetään edelleen myös vanhoja tutkintonimikkeitä ammattinimikkeinä sosiaalihuollon tehtävissä. Vastaavasti kuin kouluasteisen tutkinnon suorittaneet ovat olleet kelpoisia lähihoitajan tehtäviin, myös soveltuvan lähihoitajatutkinnon suorittaneet ovat olleet kelpoisia tehtäviin, joissa ammattinimikkeinä on käytetty vanhoja kouluasteisia tutkintonimikkeitä. Näin ollen nimikesuojauksen piiriin tulisivat lähihoitajan tutkinnon suorittaneiden ohella lähihoitajan tutkintoa edeltäneiden kehitysvammaistenhoitajan ja kodinhoitajan tutkinnon suorittaneet. Päivähoitajan nimikesuojaus sosiaalihuollon ammattihenkilönä ei ole perusteltua päivähoidon siirryttyä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Vastaavalla tavalla on turvattu terveydenhuollon kouluasteisen tutkinnon suorittaneille koulutusjärjestelmän muuttuessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (1338/2007) voimaantulosäännöksellä oikeus käyttää ammattinimikettään. Ennen mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilörekisterien yhdistämistä sosiaalihuollon ammattihenkilönä toimiva lähihoitaja tulee rekisteröidyksi kahteen rekisteriin. 2 Sopeutumisaika. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ulkomailla tutkinnon suorittaneelle henkilölle mahdollisesti määrättävästä sopeutumisajasta. Mikäli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämään, sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 10 :ssä tarkoitettuun ehdolliseen ammatinharjoittamisoikeutta tai ammattinimikkeen käyttöoikeutta koskevaan päätökseen sisältyy sopeutumisaika, päätökseen sovelletaan mitä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään sopeutumisajasta. Ammattihenkilölain 10 koskee ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden myön-
4 tämistä EU- tai ETA -valtion kansalaiselle, joka on hankkinut koulutuksensa muussa EU- tai ETAvaltiossa kuin Suomessa. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia sovelletaan Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkimaan ammattipätevyyden tunnustamiseen. Lakia ammattipätevyyden tunnustamisesta sovelletaan myös ammattipätevyyden tunnustamiseen, joka perustuu sellaiseen toisen jäsenvaltion tunnustamaan unionin ulkopuolella jäsenvaltion kansalaiselle myönnettyyn muodollista pätevyyttä osoittavaan asiakirjaan, jonka haltijalla on asiakirjan tunnustaneesta valtiosta kolmen vuoden kokemus kyseisestä ammatista. Korvaavia toimenpiteitä on nykyisin edellytetty ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain nojalla esimerkiksi tilanteissa, joissa hakijan koulutukseen on sisältynyt olennaisesti vähemmän tutkimuksellisia valmiuksia antavia opintoja kuin suomalaiseen sosiaalityöntekijän kelpoisuuden antavaan tutkintoon, hakijan koulutuksesta on puuttunut suomalaiseen sosiaalilainsäädäntöön perehdyttävät opinnot tai hakijan koulutus on asiakastyöhön valmiuksia antavien opintojen osalta suppeampi tai kapea-alaisempi kuin suomalainen sosiaalityöntekijän koulutus. Sosiaaliohjaajan ammattipätevyyttä tunnustettaessa korvaavien toimenpiteiden perusteena on ollut se, että hakijan koulutuksesta on puuttunut suomalaiseen sosiaaliturva- ja hyvinvointipalvelujärjestelmään perehdyttävät opinnot, koulutuksen antamat valmiudet asiakastyöhön taikka hakijan tutkinnon ammatillinen sisältö on ollut suppeampi tai kapea-alaisempi kuin suomalaisen sosiaaliohjaajan tehtäviin pätevöittävä koulutus. Tällaisista tutkintojen tunnustamisista säädetään jatkossa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 10 :ssä. Pykäläehdotuksen 1 momentissa viitattaisiin ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun lakiin ja sen nojalla annettuun asetukseen, jotka sisältävät säännökset korvaavana toimenpiteenä asetettavasta sopeutumisajasta (ja kelpoisuuskokeesta). Hakijalle voidaan määrätä enintään kolme vuotta kestävä sopeutumisaika, jos hakijan koulutuksen sisältö on olennaisesti erilainen kuin vastaavan kansallisen koulutuksen sisältö. Ammattipätevyyslain 3 :n 5 kohdan mukaisesti sopeutumisajalla tarkoitetaan säännellyn ammatin harjoittamista Suomessa kyseisen ammatin pätevän harjoittajan valvonnassa. Valtioneuvoston asetus ammattipätevyyden tunnustamisesta (xx/xxxx) sisältää tarkemmat säännökset sopeutumisajasta. Kun korvaavana toimenpiteenä asetettu sopeutumisaika on suoritettu hyväksytysti, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen tekee lopullisen tunnustamispäätöksen. Pykäläehdotuksen 2 momentti koskee muita kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain piiriin kuuluvia tilanteita, joissa hakija on suorittanut tutkintonsa ulkomailla. Mikäli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto asettaa ehdollisessa tunnustamispäätöksessä hakijalle sopeutumisajan, lupa- ja valvontavirasto määrää sopeutumisajan pituuden sekä tehtävät, joissa hakijan on toimittava sopeutumisaikana. Päätöksessä määritellään myös ohjaajana/valvojana toimivan henkilön pätevyys. Sopeutumisajan tehtävien tarkoituksena on osoittaa, kuinka henkilö hallitsee kyseessä olevan sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävissä vaadittavia keskeisiä osa-alueita ja samalla laajentaa henkilön osaamista ja asiantuntemusta vastaamaan Suomessa tutkintonsa suorittaneen ammattihenkilön osaamista. Sopeutumisajan pituuden määrittelyyn vaikuttavat muun muassa hakijan suorittaman koulutuksen kesto, laajuus tai sisältö suhteessa kansallisesti edellytettyihin tutkintoihin. Sopeutumisajan pituuteen vaikuttaa myös se, onko hakijan suorittama koulutus sisältänyt mahdollisesti Suomessa suoritetussa tutkinnossa edellytettyä harjoittelua. Sopeutumisaikaan voi vaikuttaa myös se, miten hakijan mahdollisen aiemman ammattikokemuksen voidaan katsoa korvaavan edellä mainittuja eroja. Sopeutumisajan kesto on ollut Opetushallituksen antamissa päätöksissä sosiaalityöntekijän kohdalla yhdestä kolmeen vuotta ja sosiaaliohjaajan kohdalla vuodesta kahteen vuotta. Sosiaa-
5 liohjaajan kohdalla korvaavaa toimenpidettä ei ole edellytetty, jos hakijalla on ollut sopeutumisaikaa vastaava Suomessa sosiaaliohjaajan tehtävässä hankittu työkokemus. Sopeutumisaikana henkilöllä olisi ohjaaja/valvoja. Tarkoituksenmukaista olisi, että henkilö työskentelisi toisen sosiaalihuollon ammattihenkilön ohjauksessa ja valvonnassa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voisi määritellä tarkemmin ohjaajalta vaadittavan koulutuksen, osaamisen ja kokemuksen. Pykälän 3 momentin nojalla sopeutumisaikana olisi noudatettava lupa- ja valvontaviraston asettamia ehtoja. Ehdot voisivat koskea esimerkiksi hakijalta edellytettävää kielitaitoa. Sopeutumisaikaan voi sisältyä täydennyskoulutusta, joka toteutetaan työnantajan täydennyskoulutuksena tai tavanomaisesti työssä oppimisena. Lisäksi asetuksen 9 :ssä tarkoitettu toimiminen tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön ammatissa voitaisiin lukea hyväksi sopeutumisajan suorittamisessa. Hakijan tulisi itse järjestää itselleen sopeutumisajan työpaikka. 3 Sopeutumisajalle määrätyn ohjaajan/valvojan velvollisuudet. Sopeutumisajalle määrätyn ohjaajan/valvojan tehtävistä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain piiriin kuuluvissa tilanteissa säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Ohjaajan/valvojan tehtävänä olisi seurata, ohjata ja valvoa sekä samalla kokonaisvaltaisesti arvioida hakijan osaamista. Mahdollisten epäkohtien ilmetessä ohjaajan tulisi puuttua niihin. Ohjaajan tulisi antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle lausunto hakijan kyvystä ja taidosta harjoittaa ammattiaan sopeutumisajan päätyttyä. Lausunnossa tulisi mainita, jos joitain olennaisia eroja tai puuttuvia aihealueita ei olisi saatu suoritettua hyväksytysti. 4 Kelpoisuuskoe. Pykälässä säädettäisiin kelpoisuuskokeesta, jonka Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirasto voisi määrätä hakijalle ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä. Kelpoisuuskoe ja sopeutumisaika olisivat toisilleen vaihtoehtoisia korvaavia toimenpiteitä. Pykäläehdotuksen 1 momentissa säädettäisiin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain piiriin kuuluvien hakijoiden osalta kelpoisuuskokeesta viittaamalla ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun lakiin ja sen nojalla annettuun asetukseen. Kelpoisuuskokeella mitattaisiin hakijan ammatillista tietämystä ja kykyä harjoittaa kyseessä olevaa ammattitoimintaa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Kelpoisuuskoe voisi sisältää teoriaosuuden lisäksi mahdollisen käytännön osion. Sosiaalityön kelpoisuuskokeeseen tulisi sisältyä sosiaalilainsäädäntöön ja sosiaalialan palvelujärjestelmään liittyviä kokonaisuuksia. Sosiaaliohjaajan kelpoisuuskoe koostuu suomalaisen hyvinvointijärjestelmän perusteiden ja sosiaalialan palvelujärjestelmän, sosiaalialan asiakastyön ja jonkin sosiaalialan osa-alueen aihealueista. Lupa- ja valvontavirasto määräisi ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä kokeen pääasiallisen sisällön. Kelpoisuuskoe on järjestetty korkeakoulussa tai oppilaitoksessa, jolla on lainsäädäntöön perustuva toimivalta antaa tutkintoon johtavaa koulutusta alalla, jota hakemus koskee. 5 Rajaus opiskelijan toimimiseen tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön ammatissa. Opiskelijan toimiminen tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä rajattaisiin pykälässä samalla tavalla kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 3 e :ssä on rajattu. Opiskelijoilla ei olisi oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.
6 6 Ulkomailla tutkinnon suorittaneen tilapäinen toimiminen laillistetun ammattihenkilön ammatissa. Pykälässä säädettäisiin ulkomailla tutkinnon suorittaneen henkilön oikeudesta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön ammatissa. Kyse on korvaavia toimenpiteitä täsmentävästä informatiivisluonteisesta sääntelystä. Työnantaja voisi siten palkata sopeutumisajalla olevan henkilön ammattihenkilön tehtäviin säännöksessä esitetyin rajauksin. 7 Hakemuksen liitteet. Pykälässä säädettäisiin liitteistä, joita ulkomailla koulutuksensa hankkineen henkilön tulisi liittää ammatinharjoittamisoikeuden saamista laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseen taikka nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttämistä koskevaan hakemukseensa. Säännös noudattaa soveltuvin osin vastaavaa säännöstä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa Hakemukseen tulisi liittää pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan hakijan henkilöllisyyden ja kansalaisuuden osoittavat asiakirjat sekä muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat tai koulutuksesta annettu asiakirja, joka antaa oikeuden ryhtyä harjoittamaan asianomaista ammattia. Hakijan henkilöllisyyden todentamisesta on tärkeätä varmistua, jotta ammatinharjoittamisoikeus tai oikeus käyttää ammattinimikettä myönnetään oikealle, säädetyt tutkintovaatimukset suorittaneelle hakijalle. sekä muodollista pätevyyttä tai koulutuksen suorittamista osoittava asiakirja. Kansalaisuuden osoittavalla asiakirjalla on merkitystä lähinnä sen suhteen, mitä ammattihenkilölain tai ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain säännöksiä häneen sovelletaan. Pykäläehdotuksen 2 momentin mukaan hakijan tulisi toimittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston pyynnöstä sellaiset koulutukseen liittyvät tiedot, joiden avulla lupa- ja valvontavirasto pystyy määrittämään mahdolliset olennaiset erot Suomessa vaadittavaan koulutukseen verrattuna. Asialla on merkitystä arvioitaessa sitä, tulisiko hakijalle määrätä korvaavia toimenpiteitä. Jos hakijalle on ehdollisessa päätöksessä määrätty korvaavana toimenpiteenä kelpoisuuskoe, hakijan tulisi esittää todistus kokeen suorittamisesta siinä vaiheessa kun hän hakee lopullista ammatinharjoittamisoikeutta. Pykäläehdotuksen 5 momentti koskee asiakirjajäljennösten esittämistä. Jos asiakirja esitetään jäljennöksenä, EU- tai ETA-alueen ulkopuolisessa valtiossa koulutuksen saaneen hakijan tulisi toimittaa asiakirjasta Suomessa tai muussa EU- tai ETA-maassa virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös. Kun kyse on ammattihenkilölain 10 :ssä säädetyistä tilanteista (EU- tai ETA -valtion kansalaisen muussa EU- tai ETA -maassa kuin Suomessa suorittama koulutus) Valvira voi vaatia hakijalta ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain nojalla oikeaksi todistettua jäljennöstä vain, jos jäljennösten aitoudesta on perusteltua epäilystä eikä asiasta muutoin saada varmuutta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voisi poiketa pykälässä esitetyistä asiakirjavaatimuksista, jos hakija on kansainvälistä suojelua saava henkikö ja jos hakijan kansalaisuus, henkilöllisyys ja koulutus ovat luotettavasti selvitettävissä muulla tavalla. Ehdotettu säännös perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston 13.12.2011 antamaan direktiiviin 2011/95/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saavaksi henkilöksi, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle. Jäsenvaltioiden on pyrittävä helpottamaan sitä, että kansainvälistä suojelua saavilla henkilöillä, jotka eivät pysty hankkimaan asiakirjoihin perustuvia todisteita pätevyydestään, on täysimääräinen pääsy asianmukaisiin järjestelmiin heidän aiemman koulutuksensa arvioimiseksi ja hyväksymiseksi ja todistusten antamiseksi. Myös muissa kuin kansainvälisen suojelun tilanteissa voi erityisistä syistä olla perusteltua joustaa asiakirjavaatimuksista.
7 8 Neuvottelukunnan kokoonpano. Pykälässä säädettäisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan kokoonpanosta ja toimintamuodoista. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 31 :n mukaan valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita sosiaalihuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta, ammattitoiminnasta ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Pykäläehdotuksen 1 momentissa säädettäisiin neuvottelukunnan kokoonpanosta. Jäsenten tulisi edustaa sosiaalihuollon viranomaisia, julkista ja yksityistä palvelujärjestelmää, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa, opetus- ja työvoimaviranomaisia sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta vastaavia yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja oppilaitoksia. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa neuvottelukunnan jäsen jouduttaisiin vaihtamaan kesken toimikauden. Pykälän 3 ja 4 momentissa säädettäisiin neuvottelukunnan toimintamuodoista. Pykälän 3 momentin nojalla neuvottelukunta voisi asettaa jaostoja. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin etujärjestöjen ja asiantuntijoiden kuulemisesta. 9 Neuvottelukunnan tehtävät. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi neuvottelukunnan tehtävistä. Asetuksella ehdotetaan täydennettäväksi neuvottelukunnan ammattihenkilölain 31 :ssä neuvottelukunnalle säädettyjä tehtäviä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi momentin 1 kohdan mukaan seurata ja arvioida sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osaamis- ja koulutustarpeita sekä edistää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammattitaidon ja koulutuksen kehittymistä. Momentin 2 kohdassa säädettäisiin neuvottelukunnan tehtäväksi seurata ja arvioida sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjaon kehittämistarvetta sekä edistää tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen muodostumista. Momentin 3 kohdan nojalla neuvottelukunnan tulisi seurata ja edistää sosiaalihuollon keskinäistä ja viranomaisten välistä sekä asiakkaiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja sen kehittämistä. Momentin 4 kohdassa säädettäisiin mahdollisuudesta neuvottelukunnan asettamispäätöksessä määrätä neuvottelukunnalle myös muita tehtäviä. Säännös ehdotetaan otettavan asetukseen jotta neuvottelukunnalle voitaisiin osoittaa myös kulloiseenkin aikaan ja vireillä oleviin uudistuksiin ja kehittämistarpeisiin liittyviä tehtäviä. 10 Voimaantulo. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti 1 päivänä maaliskuuta 2016 voimaan tulevan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain kanssa.