KIRJALLINEN KYSYMYS 852/2001 vp Aikuiskoulutuskeskusten rahoitus yrittäjäkoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Aikuiskoulutus ja sitä kautta myös aikuiskoulutuskeskukset ovat tulleet yhä tärkeämmäksi osaksi valtakunnallista koulutussuunnittelua ja -politiikkaa. Työmarkkinat ja työelämä muuttuvat nopeasti, ja työn vaativuustaso on kohonnut koko ajan. Elinikäinen oppiminen on tänä päivänä yhä yleisempää ja tarpeellista. Aikuiskoulutuskeskusten antama opetus on ollut hyvin laaja-alaista muun muassa yrittäjäkoulutuksessa. Tasokas yrittäjäkoulutus on yksi tehokas keino estää maaseutukuntien asukkaiden siirtymistä suuriin kaupunkikeskuksiin. Alueiden TE-keskusten ja lääninhallituksen asema sekä erilaisten EU-projektien antama tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä maaseudun autioitumisen estämisessä. Yrittäjäkoulutus on saanut hyvän vastaanoton myös yrittäjien keskuudessa. Opetushallitus ja Suomen Yrittäjät ry ovatkin yhdessä määritelleet yrittäjän ammattitutkinnon ja yrittäjän erikoisammattitutkinnon sisällöt tarkoituksenmukaisiksi. Monet aikuiskoulutuskeskukset ovat olleet tärkeitä tutkintoihin valmentavan koulutuksen järjestäjiä jo useana vuonna. Nyt on kuitenkin huomattavissa aikuiskoulutuskeskuksille osoitetussa yrittäjäkoulutusrahoituksessa ongelmia. Muun muassa Kokkolassa toimiva Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus on joutunut peruuttamaan useita valmentavia koulutuksia rahoituksessa ilmenneiden ongelmien takia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että aikuiskoulutuskeskukset pystyvät taloudellisesti jatkamaan keskeytyksettä tasokasta ja käytännönläheistä yrittäjäkoulutustaan myös tulevaisuudessa? Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2001 Petri Salo /kok Esko Kurvinen /kok Pekka Ravi /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 852/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että aikuiskoulutuskeskukset pystyvät taloudellisesti jatkamaan keskeytyksettä tasokasta ja käytännönläheistä yrittäjäkoulutustaan myös tulevaisuudessa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten taloudelliset ongelmat ovat opetusministeriössä erityisen huolen kohteena, koska sekä omaehtoisen koulutuksen että työvoimakoulutuksen määrärahat ovat viime vuosina supistuneet siinä määrin, että aikuiskoulutuskeskusten toteuttamaa koulutusta ja henkilökuntaa on jouduttu vähentämään. Aikuiskoulutuskeskusten toteuttama muu koulutus ei ole myöskään laajentunut siinä määrin, että sen avulla resurssien väheneminen keskeisillä koulutuksen toteuttamisalueilla olisi kompensoitunut. Valtion vuoden 2001 talousarvion momentin 29.69.31 Valtionosuus ja -avustus ammatillisen lisäkoulutuksen käyttökustannuksiin määrärahasta on lisäkoulutuksen valtionosuuksiin käytettävissä 105,7 miljoonaa markkaa. Opetusministeriö on jakanut valtionosuudet 6.4.2001 tekemällään päätöksellä lisäkoulutuksen pääjärjestäjille. Momentilla 29.69.33 Ammatillinen lisäkoulutus on 230 miljoonaa markkaa lääninhallitusten vuonna 2000 tai sitä ennen tekemien hankintapäätösten mukaisen ja vuodelle 2001 jatkuvan tai vuonna 2001 alkavan lisäkoulutuksen rahoittamiseen. Lisäksi momentin 29.69.33 vuoden 2000 kaksivuotisesta siirtomäärärahasta siirtyi vuonna 2001 käytettäväksi samaan tarkoitukseen 128,6 miljoonaa markkaa. Suurimmilta osin nämä siirtyvät hankintamäärärahat kohdistuvat valtionosuuden piiriin periaatteessa kuuluville koulutuksenjärjestäjille. Tämän lisäksi ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia ja valtakunnallisia ammatillisia erikoisoppilaitoksia ylläpitäville järjestäjille osoitetaan ns. toiminta-avustuksia ja vuokrakorvauksia yhteensä runsaat 190 miljoonaa markkaa. Vuoden 2001 ensimmäisessä lisätalousarviossa on osoitettu 100 miljoonaa markkaa ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneille järjestäjille työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämiseen. Valtioneuvoston 5.7.2001 antaman asetuksen mukaan avustukset kohdennetaan ensisijaisesti ammatillista aikuiskoulutuskeskusta tai valtakunnallista ammatillista erikoisoppilaitosta ylläpitäville järjestäjille. Lisätalousarviossa myönnetty 100 miljoonan lisämääräraha parantaa oleellisesti ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten mahdollisuuksia järjestää myös yrittäjäkoulutusta, ja muun muassa Kokkolassa toimiva Keski-Pohjanmaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus pystyy toteuttamaan suunnittelemansa yrittäjäkoulutuksen viivästyneenä elokuun alussa tehtävän jakopäätöksen puitteissa. 2
Ministerin vastaus KK 852/2001 vp Petri Salo /kok ym. Yrittäjän ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittaminen on viime vuosina lisääntynyt seuraavasti: 1998 1999 2000 Yrittäjän ammattitutkinto Osallistuneita 366 554 767 Koko tutkinnon suoritti 274 335 385 Yrittäjän erikoisammattitutkinto Osallistuneita 4 10 46 Koko tutkinnon suoritti 4 10 6 Yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjätutkintojen määrää on myös tarkoitus lisätä edelleen. Alueellisten tutkintotoimikuntien tilalle tulee 1.8.2001 alkaen sekä yksi suomenkielinen että yksi ruotsinkielinen valtakunnallinen tutkintotoimikunta. Juuri uudistetut yrittäjän ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteet tulevat todennäköisesti voimaan 1.10.2001. Opetushallituksen on tarkoitus syksystä 2001 lähtien lisätä uudistettujen tutkintojen tiedottamiseen resursseja, jotta tutkintojen vetovoimaisuutta edelleen parannetaan ja niiden tunnettuus lisääntyy esimerkiksi yrittäjien keskuudessa. Erityisesti yrittäjien erikoisammattitutkintojen suorittajien määrää yritetään lisätä. Opetusministeriö on asettanut 30.3.2001 parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän selvittämään aikuiskoulutuksen koko kentän tavoitteita, kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista sekä rahoitusta. Työryhmän tulee saada työnsä kokonaisuudessaan päätökseen 31.1.2002 mennessä ja antaa vuoden 2002 valtion talousarvioesitystä koskevien kannanottojen osalta väliraportti viimeistään 30.6.2001. Tässä tarkoituksessa työryhmä jätti kannanottonsa aikuiskoulutuksen rahoitusta ja painotuksia koskevista kiireellisimmistä toimenpiteistä otettavaksi huomioon vuoden 2002 valtion talousarvioesityksen valmistelussa opetusministeriölle 15.6.2001. Työryhmä esittää ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoihin valtioneuvoston päättämän kehyksen mukaiseen tasoon verrattuna runsaan 100 miljoonan markan lisäystä vuoden 2002 talousarviossa. Lisäksi työryhmä katsoo, että vuoden 2002 tälle tasolle mitoitetun rahoituksen rakenne tulee talousarviossa pitää vuoden 2001 talousarvion ja lisätalousarvion rakennetta vastaavana. Esityksen hyväksyminen mahdollistaisi sen, että ammatillista aikuiskoulutuskeskusta ja valtakunnallista ammatillista erikoisoppilaitosta ylläpitäville järjestäjille tarkoitettu toimintaavustus voidaan pitää vuosien 2000 ja 2001 tasolla. Hallitus muotoilee esityksensä ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahojen tasosta ja momenttirakenteesta eduskunnan päätettäväksi antaessaan syyskuun alussa esityksen vuoden 2002 valtion talousarvioksi. Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Opetusministerin sijainen Ministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Petri Salo /saml m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 852/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att utbildningscentren för vuxna skall ha ekonomiska förutsättningar att utan avbrott ge sin högklassiga och praktiska företagarutbildning också i fortsättningen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Undervisningsministeriet är särskilt oroat över de ekonomiska problem som yrkesutbildningscentren för vuxna tampas med, eftersom anslagen både för frivilliga studier och för arbetskraftsutbildning under de senaste åren har krympt till den grad att man har varit tvungen att minska på utbildningen och personalen vid utbildningscentren för vuxna. Inte heller den övriga utbildningen vid utbildningscentren för vuxna har utökats så mycket att den kunde hjälpa till att kompensera resursminskningen på de viktigaste utbildningsområdena. Av anslaget under moment 29.69.31 Statsandel och statsunderstöd för den yrkesinriktade tillläggsutbildningens driftskostnader i statsbudgeten för 2001 får 105,7 milj. mk användas till statsandelar för tilläggsutbildningen. Genom ett beslut av den 6 april 2001 har undervisningsministeriet fördelat statsandelar till de huvudsakliga anordnarna av tilläggsutbildning. Under moment 29.69.33 Yrkesinriktad tilläggsutbildning finns 230 milj. mk för finansiering av tilläggsutbildning som länsstyrelserna 2000 eller tidigare har beslutat anskaffa och som fortsätter eller börjar 2001. Dessutom överfördes 128,6 milj. mk av 2000 års tvååriga reservationsanslag under moment 29.69.33 för användning för samma ändamål 2001. Till största delen inriktas dessa överförda anskaffningsanslag på sådana utbildningsanordnare som i princip omfattas av statsandelen. Dessutom anvisas anordnare som svarar för yrkesutbildningscenter för vuxna och för riksomfattande särskilda yrkesläroanstalter totalt drygt 190 milj. mk i s.k. verksamhetsunderstöd och ersättningar för hyra. I den första tilläggsbudgeten för 2001 har anordnare specialiserade på yrkesinriktad vuxenutbildning anvisats 100 milj. mk för utbildning som motsvarar arbetslivets aktuella behov. Enligt statsrådets förordning av den 5 juli 2001 skall understöden i första hand riktas till anordnare som svarar för yrkesutbildningscenter för vuxna eller för riksomfattande särskilda yrkesläroanstalter. Det tilläggsanslag på 100 milj. mk som beviljades i tilläggsbudgeten förbättrar avsevärt möjligheterna för yrkesutbildningscentren för vuxna att anordna också företagarutbildning. Bl.a. Keski- Pohjanmaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus i Karleby kan genomföra sin planerade företagarutbildning med ett visst dröjsmål inom ramen för ett fördelningsbeslut som kommer att fattas i början av augusti. 4
Ministerns svar KK 852/2001 vp Petri Salo /kok ym. Antalet avlagda yrkesexamina och specialyrkesexamina för företagare har under de senaste åren ökat på följande sätt: Yrkesexamen för företagare 1998 1999 2000 Deltagit 366 554 767 Avlagt hela examen 274 335 385 Specialyrkesexamen för företagare Deltagit 4 10 46 Avlagt hela examen 4 10 6 Avsikten är att ytterligare utöka företagarutbildningen och antalet företagarexamina. De regionala examenskommissionerna ersätts fr.o.m. den 1 augusti 2001 av en finsk och en svensk riksomfattande examenskommission. De nyligen reviderade grunderna för yrkesexamen och specialyrkesexamen för företagare träder sannolikt i kraft den 1 oktober 2001. Utbildningsstyrelsen har för avsikt att med början hösten 2001 öka resurserna för information om de reviderade examina för att de skall bli ännu mer lockande och mer kända bland t.ex. förtagare. I synnerhet försöker man öka antalet avlagda specialyrkesexamina för företagare. Undervisningsministeriet tillsatte den 30 mars 2001 en parlamentarisk vuxenutbildningsarbetsgrupp med uppgift att utreda hur målen, efterfrågan och utbudet inom hela vuxenutbildningsfältet kan samordnas och finansieringen skötas. Arbetsgruppen skall vara klar med sitt arbete den 31 januari 2002 och avlägga en mellanrapport med ståndpunkter i fråga om budgetpropositionen för 2002 senast den 30 juni 2001. I detta syfte lämnade arbetsgruppen den 15 juni 2001 undervisningsministeriet sitt ställningstagande i fråga om de mest brådskande åtgärderna när det gäller finansiering av och prioriteringar inom vuxenutbildningen, för att ställningstagandet skall kunna beaktas vid beredningen av budgetpropositionen för 2002. Arbetsgruppen föreslår att anslagen för yrkesinriktad tilläggsutbildning i budgeten för 2002 ökas med drygt 100 milj. mk jämfört med nivån enligt den ram som statsrådet har bestämt. Dessutom anser arbetsgruppen att den finansiering för 2002 som i budgeten har dimensionerats på denna nivå till sin struktur bör motsvara strukturen i budgeten och tilläggsbudgeten för 2001. Om förslaget godkänns blir det möjligt att hålla verksamhetsunderstödet till de anordnare som svarar för yrkesutbildningscenter för vuxna och för riksomfattande särskilda yrkesläroanstalter på samma nivå som 2000 och 2001. Regeringen utformar sitt förslag till riksdagen om nivån på och momentstrukturen för anslagen för yrkesinriktad tilläggsutbildning när den i början av september avlåter sin proposition om statsbudgeten för 2002. Helsingfors den 12 juli 2001 Undervisningsministerns ställföreträdare Minister Sinikka Mönkäre 5