Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon saat esimerkiksi sosiaaliasiamieheltä, järjestöiltä ja yksityisiltä lakimiehiltä. Voit hakea omaishoidon tukea ja omaishoitoa tukevia palveluita kotikunnastasi. Voit saada tukea ja palveluita monen lain perusteella. Tärkeimpiä lakeja ovat: omaishoitolaki sosiaalihuoltolaki vanhuspalvelulaki vammaispalvelulaki. Kunnan täytyy aina antaa hakemuksestasi päätös. Jos saat kielteisen päätöksen eli palvelua ei myönnetä, voit olla vihainen tai kiukkuinen. Voit ehkä tuntea pelkoa siitä, että jos valitat, leimaudut hankalaksi. Pelko on turhaa. Jokaisella on oikeus hakea muutosta päätökseen eli valittaa, eikä siitä pidä tuntea syyllisyyttä. Viranomainen ei saa toimia epäasiallisesti sellaista henkilöä kohtaan, joka käyttää oikeuttaan muutoksenhakuun. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta Julkinen valta jakautuu lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, se säätää lait. Kun laki on säädetty, päätöksistä vastaa toimeenpanovalta. Omaishoitolain osalta toimeenpanovaltaa käyttää kunta, joka tekee päätökset. Kunta ei saa toimia ja tehdä päätöksiä omaishoitolain vastaisesti.
Tosin valitettavan usein tapahtuu, että kunnassa keksitään omia sääntöjä omaishoitolain soveltamisessa. Kun kunta on tehnyt päätöksen ja olet siitä eri mieltä, voit hakea apua tuomiovallalta. Tuomiovaltaa käyttävät hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Niissä päätetään, kuka on oikeassa, sinä valittajana vai kunta. Päätökset pitää antaa kirjallisina Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan kunnan täytyy selvittää omaishoitajalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Kysy siis rohkeasti kunnan viranhaltijoilta, mitä palveluja voit saada ja millä ehdoilla. Kunnan pitää antaa selvitykset ja päätökset sinulle kirjallisina. Palvelusuunnitelmat on pidettävä ajan tasalla Kunnan pitää laatia omaishoidon tuesta hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tulee pitää ajan tasalla. Niihin pitää kirjata kaikki oleellinen, kuten palveluiden sisältö ja määrä, palveluiden järjestämistapa sekä se, käykö palvelujen saaja esimerkiksi töissä vai onko hän opiskelija. Palvelusuunnitelma ei ole viranomaisen hallintopäätös. Se ei myöskään ole oikeudellisesti sitova. Sinulla ei ole palvelusuunnitelman perusteella oikeutta vaatia siihen kirjattuja palveluja ja tukitoimia. Kunnan tulee kuitenkin myöntää suunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Palvelusuunnitelma on kunnan ja asiakkaan yhteinen näkemys asiakkaan toimintakyvystä ja hänen tarvitsemista palveluista.
Jos kunta ja asiakas eivät pääse yhteisymmärrykseen, kirjataan sekä asiakkaan että työntekijän näkemykset. Voit pyytää, että oma kirjallinen selvityksesi liitetään palvelusuunnitelmaan. Hallinto-oikeus katsoo ensimmäisenä palvelusuunnitelmaa, jos valitus päätyy sinne. Jos viranhaltija ei kirjaa näkemystäsi palvelusuunnitelmaan, voit tehdä viranhaltijan esimiehelle muistutuksen. Esimiehen tulee käsitellä asia kohtuullisessa ajassa. Muistutuksen takia päätös ei välttämättä muutu, mutta sillä voi olla vaikutusta viranhaltijan toimintaan. Kielteinen päätös on perusteltava Kun olet hakenut omaishoidon tukea tai omaishoitoa tukevia palveluita, kunnan viranhaltijan pitää tehdä hakemukseen päätös ilman aiheetonta viivytystä. Päätöksen pitää pääsääntöisesti olla toistaiseksi voimassaoleva, ei määräaikainen. Jos päätös on kielteinen tai osittain kielteinen, viranhaltijalla on velvollisuus perustella se. Kielteisestä päätöksestä huolimatta viranhaltijan pitää laatia asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, jos asiakkaalla on tuen tai palveluiden tarve. Jos esimerkiksi omaishoitaja ei saa omaishoidon tukea, mutta tarvitsee apua, kunnan täytyy tarjota jotain muuta tukea. Uusi hakemus tai oikaisuvaatimus Jos kunnan päätös ei tyydytä sinua, voit edetä kahdella tavalla. Usein nopein ja tehokkain tapa on tehdä uusi hakemus. Siinä voit kertoa, mistä asioista olet eri mieltä kuin päätöksen tehnyt viranhaltija. Voit liittää mukaan esimerkiksi uuden lääkärin- tai muun asiantuntijan lausunnon, jossa palveluntarve perustellaan selvemmin kuin aiemmassa hakemuksessa. Uuden hakemuksen voi tehdä heti kielteisen päätöksen jälkeen.
Toinen vaihtoehto on muutoksenhaku päätökseen eli oikaisuvaatimus. Se käsitellään kunnan sosiaaliasioiden lautakunnassa. Oikaisuvaatimuksessa kerrot vapaamuotoisesti, mihin haet muutosta ja millä perusteella. Kirjoita oikaisuvaatimukseen hyvin selkeästi, miksi haettua palvelua tarvitaan. Jos lautakunnankaan päätös ei tyydytä sinua, voit valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Omaishoidon tukiasioissa valitustie päättyy useimmiten hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivässä Valitukset lautakuntaan ja hallinto-oikeuteen pitää tehdä 30 päivän kuluessa. Valitusaika lasketaan siitä, kun olet saanut tiedon päätöksestä, ei siitä milloin päätös on tehty. Voit varmistaa valitusajan asiantuntijalta, esimerkiksi järjestöiltä, oikeusaputoimistosta tai tuomioistuimelta. Myöhässä tulleita valituksia ei käsitellä. Käsittelyajat kestävät kuukaudesta yli vuoteen Valitusten käsittelyajat vaihtelevat. Oikaisuvaatimuksen käsittely lautakunnassa kestää noin 1 3 kuukautta. Hallinto-oikeuksissa käsittely kestää puolesta vuodesta vuoteen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valitus viipyy yli vuoden. Päätös voidaan muuttaa, palauttaa tai hylätä Tuomioistuin voi muuttaa päätöksen, josta on tehty valitus. Tuomioistuin voi esimerkiksi todeta, että hakijalla on oikeus omaishoidon tukeen. Sen jälkeen kunnan on pakko tehdä päätös, jossa omaishoidon tuki myönnetään. Tuomioistuin voi myös kumota kunnan päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Tällöin kunta hankkii lisäselvityksiä. Niiden jälkeen kunta tekee uuden päätöksen.
Jos päätös on edelleen kielteinen, sinulla on uusi mahdollisuus hakea päätökseen muutosta. Tuomioistuin voi myös hylätä valituksen, jolloin kunnan päätös jää pysyväksi. Tällöin keinoksi jää hakea palvelua uudelleen. Kun haet muutosta oikeudessa johonkin sosiaaliasiaa koskevaan päätökseen, sinulta ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Et myöskään joudu yleensä maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Muistutus ja kantelu nostavat esiin epäkohtia Varsinaisten valitusten ohella voit tehdä muistutuksia ja kanteluita viranhaltijan toiminnasta. Muistutuksen voit tehdä sosiaalitoimesta vastaavalle viranhaltijalle. Hänen pitää vastata muistutukseen kohtuullisessa ajassa eli noin kuukauden kuluessa. Kantelun voit tehdä joko aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Muistutuksen tai kantelun takia päätös ei muutu, mutta ne ovat usein hyviä tapoja tuoda asioita keskusteluun. Keneltä saat apua? Saat apua valituksen tekemiseen kunnan sosiaaliasiamieheltä sekä omaishoito- ja vammaisjärjestöistä. Monilla järjestöillä on lakimies, jolta voit kysyä neuvoa. Voit hakea apua myös yksityisiltä lakimiehiltä omalla kustannuksellasi. Jos olet vähävarainen, voit turvautua maksuttomaan oikeusapuun. Sitä antavat julkiset oikeusaputoimistot. Lisätietoja saat verkkosivulta www.oikeus.fi/oikeusapu/fi. Kun asiasi etenee tuomioistuimeen, voit saada maksutonta oikeusapua myös yksityiseltä luvan saaneelta
oikeudenkäyntiavustajalta. Lisätietoja saat verkkosivulta https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/ oikeudenkayntiavustajaluettelo. Epäkohdista kannattaa aina kertoa omaishoito- ja vammaisjärjestöille, jotta ne voivat ryhtyä toimeen asioiden parantamiseksi. Jos mikään ei auta Joskus et saa hakemaasi palvelua hakemuksista ja valituksista huolimatta. Tällöin voit hankkia uudet selvitykset palveluntarpeesta, esimerkiksi uuden lääkärinlausunnon. Voit ottaa myös yhteyttä kunnan viranhaltijaan, kertoa tarkan selostuksen tilanteestasi ja hakea palvelua uudestaan. Oikaisuvaatimus tarkoittaa, että päätökseen haetaan muutosta lautakunnalta. Kantelu tarkoittaa, että asia saatetaan arvioitavaksi laillisuusvalvojalle, esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tällöin arvioidaan, onko viranomainen toiminut laillisesti. Muistutus tarkoittaa, että viranhaltijan menettely saatetaan ylemmän viranhaltijan arvioitavaksi. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvontaja tukijärjestö. Liitto toimii asiantuntijana omaistaan hoitavien yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi sekä tukee erilaisin tavoin omaishoitotilanteessa eläviä henkilöitä. Omaishoitajat ja läheiset -liitto on Suomen omaishoidon verkoston jäsen. www.omaishoitajat.fi Suomen omaishoidon verkosto kokoaa yhteen järjestöjä ja muita tahoja, jotka ajavat omaishoitajien asiaa. Tässä juttusarjassa verkoston jäsenjärjestöt avaavat näkökulmiaan omaishoitoon. www.omaishoidonverkosto.fi