Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta



Samankaltaiset tiedostot
Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13

Maa- ja metsätalousministeri

LIITE 1 SIEMENVILJELYKSELLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET PERUSSIEMEN JA SERTIFIOITU SIEMEN. 1 Viljelmää koskevat tuotantoehdot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen 4 muuttamisesta

1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 33/03

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2. sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 %

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen 4 muuttamisesta

Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom.

(EYVL 125, , s. 2309)

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 116/00

Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeuksista rehukasvien siemenseosten markkinointiin luonnollisen ympäristön säilyttämiseksi

Maa- ja metsätalousministeriön asetus vihanneskasvien siemenkaupasta

L 184 virallinen lehti

SIEMENTAVARAN TARKASTUKSISTA JA LABORATORIO- TUTKIMUKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT A. JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET (alv 0 %)

Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom.

Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Maa- ja metsätalousministeriön asetus siemenperunan kaupasta

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 111/00

10 RYHMÄ VILJA. Huomautuksia

10 RYHMÄ VILJA. Huomautuksia

KEVÄTVILJAN SIEMENTUOTANTOSOPIMUSEHDOT, SATO LUONNONMUKAINEN TUOTANTO

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Postinumero. Postitoimipaikka

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Maa- ja metsätalousministeriön asetus öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 114/00

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viranomaisen valvomasta näytteenotosta ja laboratoriotarkastuksesta kylvösiementuotannossa

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkuperäiskasvilajikkeiden hyväksymisestä ja siemenkaupasta

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Tie vahvaksi Takuusiemeneksi

SERTIFIOITU SIEMEN JA PEITTAUS LUOMUVILJELYSSÄ

KEVÄTVILJAN SIEMENTUOTANTOSOPIMUSEHDOT, SATO 2017

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n ha

Eviran ohje 13006/3. Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Ritva Vallivaara-Pasto. Kylvösiemenlainsäädäntö

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke Kotimaisen rukiin markkinat

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Sisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura

SISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 516. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

1 luku Yleiset säännökset. 1 Soveltamisala

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

SYYSVILJAN SIEMENTUOTANTOSOPIMUSEHDOT, SATO 2017 LUONNONMUKAINEN TUOTANTO

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS!

Maa- ja metsätalousministeri

Siementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Pakkaamon omistajan osoite (lähiosoite) Postinumero.

Euroopan unionin virallinen lehti L 162/13

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Agrimarket- Viljelijäristeily

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvinterveyden suojelemisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MTK:n Kylvösiementuotannon kehittämishanke, rahoittaja MMM Makera

Luomukasvintuotannon lisäysaineisto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Kuva: Matti Teittinen

SYYSVILJAN SIEMENTUOTANTOSOPIMUSEHDOT, SATO 2017

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Evira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle

Sisällys. Ohje kylvösiemenen maahantuojille ja markkinoijille

Siemenet. maahantuonnilla tarkoitetaan kylvösiementen tuontia muista kuin Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus broilereiden kampylobakteerivalvonnasta

Luomutilojen tuki-ilta

Saatekirje nurmikasvisopimukset 2017

Ohje vakuustodistuksien painamiseen pakkaamossa

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

SISÄLLYS. tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. N:o 172. Laki

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA Eviran ohje 13036/2

Olki energian raaka-aineena

Selvitys siemenviljataseen laadinnasta

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Viljan laatuhinnoittelu

IPM-kokemuksia kesältä 2010

ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS

Maa- ja metsätalousministeriön asetus rehujen virallisen valvonnan järjestämisestä

Päivämäärä. Valtuutussäännökset

1046/2017 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON MAKSUTAULUKKO

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Transkriptio:

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 18/10 Päivämäärä Dnro 8.6.2010 1693/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.6.2010 - toistaiseksi Muuttaa Viljakasvien siemenkaupasta 24 päivänä marraskuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (109/00) 2 sekä liitteet 1, 2 ja 3 Valtuutussäännökset Siemenkauppalain 4 Vastaavat EY-säädökset Komission direktiivi 2009/74/EY (32009L0074); EUVL N:o L 166, 27.6.2009, s.40 Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan viljakasvien siemenkaupasta 24 päivänä marraskuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (109/00) 2 :n 1) kohta, muutetaan liite 1 sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 61/06, muutetaan liite 2 sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 33/03, sekä muutetaan 3 sellaisina kuin se on osaksi asetuksessa 61/06 seuraavasti: Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 2 Määritelmät 1) viljakasveilla seuraavien kasvilajien kasveja: Kaurat ja punakaura Avena sativa L. (myös A. byzantina K. Koch) Kuoreton kaura Avena nuda L. Ukonkaura Avena strigosa Schreb. Ohra Hordeum vulgare L. Tätä julkaisua on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Mariankatu 23 PL 30 09-1605 2313 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO

Riisi Oryza sativa L. Kanarianhelpi Phalaris canariensis L. Ruis Secale cereale L. Durra Sorghum bicolor (L.) Moench Sudaninruoho Sorghum sudanense (Piper) Stapf. Ruisvehnä x Triticosecale Wittm. ex. A. Camus Vehnä Triticum aestivum L. Kovavehnä Triticum durum Desf. Spelttivehnä Triticum spelta L. Maissi Zea mays L. (partim) Viljakasveihin kuuluvat myös seuraavat hybridit, jotka saadaan durran ja sudaninruohon risteytyksestä: Sorghum bicolor (L.) Moench x Sorghum sudanense (Piper) Stapf., (jäljempänä Sorghum -risteytykset). Hybridien kylvösiementen tulee täyttää kyseisten lajien kylvösiemenelle asetetut vaatimukset. Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä kesäkuuta 2010 Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Erityisasiantuntija Marja Savonmäki

LIITE 1 SIEMENVILJELYKSELLE ASETETTAVAT LAATUVAATIMUKSET PERUSSIEMEN JA SERTIFIOITU SIEMEN 1 Viljelmää koskevat tuotantoehdot 1.2 Siemenviljeltävästä lajikkeesta ei viljelmällä saa olla muita viljelyksiä, joista korjataan tuleentunut siemensato. Ristipölytteisistä lajeista (ruis) saa viljellä yhdellä viljelmällä vain yhtä lajiketta kustakin lajista. Itsepölytteisistä lajeista samaan lajikeryhmään kuuluvista lajikkeista ei saa olla muita siemenviljelyksiä samalla viljelmällä. Elintarviketurvallisuusvirasto vahvistaa eri lajikeryhmiin kuuluvat kasvilajikkeet. Elintarviketurvallisuusvirasto voi myöntää poikkeusluvan lajikkeen perussiemenluokan (B) siemenviljelyyn tai ensimmäisen sertifioidun siemenluokan (C1) siemenviljelyyn, vaikka viljelmällä viljeltäisiin toista samaan lajikeryhmään kuuluvaa lajiketta. Hybridilajikkeilla poikkeuslupa voidaan myöntää ainoastaan perussiemenluokan (B) siemenviljelyyn. Luvan myöntämisen edellytyksenä on siementavaran vastaanottavan pakkaamon puolto ja viljelijän noudattama hyvä viljelykäytäntö ja virheetön siementuotanto kahdelta edelliseltä kasvukaudelta. 1.3 Viljelystarkastuksia on tehtävä vähintään yksi kasvukauden aikana, paitsi durran ja maissin sisäsiitoslinjoille tai hybrideille kolme. 2 Esikasvirajoitukset Perussiemenen tuotannossa pitää olla kulunut kaksi vuotta, sertifioidun siemenen tuotannossa yksi vuosi siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty saman kasvilajin eri lajiketta tai saman lajikkeen aitoudeltaan tuntematonta erää. 3 Eristysetäisyydet Viljelyksellä on noudatettava seuraavia eristysetäisyyksiä sellaisiin kasvustoihin nähden, joiden kanssa ei-toivottu risteytyminen on mahdollista. Laji perussiemen sertifioitu siemen Ruis, muut kuin hybridit, kanarianhelpi 300 m 250 m Durra, sudaninruoho 300 m 300 m Ruisvehnä, itsepölytteiset lajikkeet 50 m 20 m Maissi 200 m 200 m Rukiin hybridien vanhemmaislinjat - kun siementuotanto perustuu koirassteriliteettiin 1000 m - kun siementuotanto ei perustu koirassteriliteettiin 600 m - hybridisiemenen tuotannossa 500 m

4 Kasvuston ominaisuudet 4.1 AITOUS Kasvuston on oltava lajikkeeltaan tunnistettavaa ja lajikepuhdasta. Sisäsiitoslinjojen tapauksessa sillä on oltava ominaisuuksien osalta riittävä tunnistettavuus ja aitous. Hybridilajikkeiden siementuotannossa edellä olevia säännöksiä sovelletaan myös vanhemmaislinjojen ominaisuuksiin, mukaan lukien hedesteriliteetti tai fertiliteetin palautuminen. 4.1.1 Kaura, kuoreton kaura, ukonkaura, ohra, vehnä, ruisvehnä Laji Perussiemen Sertifioitu siemen 1. Sertifioitu siemen 2. Kaura, ohra, vehnä 99.9 % 99.7 % 99.0 % Ruisvehnä 99.7 % 99.0 % 98.0 % 4.1.2 Rukiin, muut kuin hybridi, ja kanarianhelpin siementuotannossa saa viljeltävästä lajikkeesta selvästi poikkeavia tyyppejä olla enintään perussiemen 1 kpl/30 m 2 sertifioitu siemen 1 kpl/10 m 2 4.1.3 Maissi 4.1.3.1 Lajikkeesta, sisäsiitoslinjasta tai vanhemmaislinjasta poikkeavien määrä enintään perussiemen 1) sisäsiitoslinja (inbred lines) 0.1 % 2) yksinkertaiset hybridit, jokainen vanhemmaislinja 0.1 % 3) avopölytteiset lajikkeet 0.5 % sertifioitu siemen 1) hybridi lajikkeiden vanhemmaislinjat sisäsiitoslinja (inbred lines) 0.2 % yksinkertaiset hybridit 0.2 % avopölytteiset lajikkeet 1.0 % 2) avopölytteiset lajikkeet 1.0 % 4.1.3.2 Hybridilajikkeiden siementuotannon on täytettävä seuraavat edellytykset: a) hedekasvien on tuotettava riittävästi siitepölyä, kun emikukat kukkivat b) tarpeen vaatiessa emaskuloidaan c) kun 5 % tai enemmän emikasveista on kehittänyt vastaanottavat luotit, siitepölyn varistaneiden tai varistavien emikasvien osuus ei saa ylittää: 1 % virallisessa viljelystarkastuksessa; ja 2 % virallisissa viljelystarkastuksissa yhteensä. Kasvi katsotaan siitepölyn varistaneeksi tai varistavaksi, kun vähintään 50 mm pituisella alueella röyhyä heteet ovat näkyvillä ja ovat varistaneet tai varistavat siitepölyn. 4.1.4 Durra 4.1.4.1 Viljeltävästä Sorghum spp:n sisäsiitoslinjasta tai vanhemmaislinjasta selvästi poikkeavien määrä enintään

perussiemen 1) kukkimisvaiheessa 0.1 % 2) tuleentumisvaiheessa 0.1 % sertifioitu siemen 1) hedekasvit, jotka varistavat kun emikasveilla on vastaanottavat luotit 0.1 % 2) emikasvit kukkimisvaiheessa 0.3 % tuleentumisvaiheessa 0.1 % 4.1.4.2 Hybridilajikkeiden sertifioidun siementuotannon on täytettävä seuraavat edellytykset: 1) hedekasvien on tuotettava riittävästi siitepölyä, kun emikukilla on vastaanottavat luotit; ja 2) kun emikukan luotit ovat vastaanottavat, siitepölyn varistaneiden tai varistavien emikasvien osuus ei saa olla enempää kuin 0,1 %. 4.1.4.3 Durran avopölytteisten tai synteettisten lajikkeiden siementuotannossa saa viljeltävästä lajikkeesta selvästi poikkeavia tyyppejä olla enintään: perussiemen 1 kpl/30 m 2 sertifioitu siemen 1 kpl/10 m 2 4.1.5 Riisi Villiriisin ja punasiemenisten yksilöiden määrä ei saa ylittää: perussiemen 0 kpl sertifioitu siemen 1 kpl/50 m 2 4.1.6 Rukiin hybridit 4.1.6.1 Vanhemmaislinjasta selvästi poikkeavien määrä ei saa ylittää: perussiemen 1 kpl/30 m 2 sertifioitu siemen 1 kpl/10 m 2 4.1.6.2 perussiemenellä, joilla käytetään hedesteriliteettiä, hedesteriilin vanhemmaislinjan steriiliyden tulee olla vähintään 98 %. Sertifioidun siemenen tuotantoon on käytettävä tarvittaessa sekoituksena hedesteriiliä emivanhemmaislinjaa ja hedevanhemmaislinjaa, joka palauttaa heteen hedelmällisyyden. 4.1.7 Kauran, kuorettoman kauran, ukonkauran, ohran, riisin, vehnän, kovavehnän, spelttivehnän ja itsepölyttävän ruisvehnän hybridien sertifioidun siemenluokan (C) tuottamiseen tarkoitetut kasvustot 4.1.7.1 Kasvuston on täytettävä seuraavat vaatimukset vähimmäisetäisyyksien osalta viereisistä kasvustoista, jotka voivat aiheuttaa muuta kuin toivottua pölytystä: emikomponentin etäisyys mistä tahansa saman lajin toisesta lajikkeesta, hedekomponentin kasvustoa lukuun ottamatta, on oltava vähintään 25 metriä etäisyyttä ei tarvitse noudattaa, jos muulta kuin toivotulta pölytykseltä on suojauduttu riittävästi 4.1.7.2 Kasvustolla on oltava ainesosien ominaisuuksien osalta riittävä tunnistettavuus ja aitous.

Jos siementen tuotannossa käytetään kemiallista hybridisaation aiheuttajaa, kasvuston on täytettävä seuraavat vaatimukset tai edellytykset: 4.2 TERVEYS a) kunkin aineosan vähimmäislajikepuhtaus: - kaura, kuoreton kaura, ukonkaura, ohra, riisi, vehnä, kovavehnä ja spelttivehnä: 99.7 % itsepölyttävä ruisvehnä: 99.0 % b) vähimmäishybriditeetin on oltava 95 %. Hybriditeetin osuus todetaan nykyisten kansainvälisten menetelmien mukaisesti, jos sellaisia on käytettävissä. Jos hybriditeetti määritetään testattaessa kylvösiemenet ennen sertifiointia, hybriditeettiä ei tarvitse määrittää jälkitarkastuksessa kentällä. Viljelystarkastuksessa havainnoidaan siemenlevintäiset kasvitaudit, kuten nokitaudit ja ohran viirutauti. Vehnän haisunokea ei saa esiintyä siementuotannossa. Koealatarkastusten tulokset merkitään viljelystarkastuspöytäkirjaan ja näiden tietojen perusteella tarkastuskeskus antaa harkinnanmukaiset peittaussuositukset tai käyttökiellot. Muita haitallisia, siemenen käyttöarvoa alentavia tauteja, erityisesti Ustilago - suvun nokitauteja, sallitaan vähän. 4.3 PUHTAUS Kasvukauden aikana on viljelykseltä poistettava vieraat lajit ja lajikkeet. Siemenviljelys voidaan hylätä, jos haitallisia viljelykasveja tai rikkakasveja esiintyy runsaasti.

LIITE 2 SIEMENTAVARAN LAATUVAATIMUKSET Laji Puhtaus Itävyys Kosteus Terveys 1) 1 Muiden kasvilajien siemeniä (kpl/500 g ) Avena fatua, Avena sterilis, Lolium temulentum (kpl/500 g) ohran viirutauti ohran lentoviljakasvien muiden lajien yhteensä noki (2) 2 3(c) 4(a) kauran nokitaudit (3) Kaura, kuoreton kaura, ukonkaura, ohra, vehnä, kovavehnä, spelttivehnä Ruis Ruisvehnä Riisi Perussiemen 99,0 % 1 (b) 3 4 0 85 % *) 16.0 % 5 % Sertifioitu siemen 1. 98,0 % 7 7 10 0 85 %*) 16.0 % 5 % Sertifioitu 98,0 % 7 7 10 0 85 %*) 16.0 % 5 % siemen 2. Perussiemen 98,0% 1 (b) 3 4 0 85 % 16.0 % Sertifioitu 98,0 % 7 7 10 0 85 % 16.0 % siemen 1. Perussiemen 98,0 % 1 (b) 3 4 0 80 % 16.0 % Sertifioitu 98,0 % 7 7 10 0 80 % 16.0 % siemen 1. Sertifioitu 98.0 % 7 7 10 0 80 % 16.0 % siemen 2. Perussiemen 98,0 % 4 (d) 0 80 % Sertifioitu siemen 1. 98,0 % 10 (d) 0 80 % Sertifioitu 98.0 % 15 (d) 0 80 % siemen 2. Durra 98.0 % 0 0 80 % Maissi 98.0 % 0 0 90 % Kanarianhelpi Perussiemen 98.0 % 1 (b) 4 0 75 %

Sertifioitu siemen 98.0 % 5 10 0 75 %

Puhtaus: a) Sarakkeiden 2 ja 3 siementen yhteissumma ei saa ylittää sarakkeen 4 siementen enimmäismäärää. b) Toista kappaletta siementä ei katsota epäpuhtaudeksi, jos uudessa samanpainoisesta näytteestä ei löydy yhtään (muiden) viljakasvien siementä. c) Muiden lajien siemenistä saa olla peltoretikka- ja aurankukkalajien siemeniä: perussiemen enintään 1 kpl/500 g sertifioitu siemen enintään 3 kpl/500 g d) Muiden lajien siemenistä saa olla: Punaisen riisin siemeniä Hirssin siemeniä perussiemenellä enintään 1 kpl/500 g enintään 1 kpl/500 g sertifioidun siemenen 1. sp. enintään 3 kpl/500 g enintään 3 kpl/500 g sertifioitu siemen 2. sp. enintään 5 kpl/500 g enintään 3 kpl/ 500 g Torajyviä (Claviceps purpurea) tai torajyvän palasia saa näytteessä olla: viljat, lukuunottamatta rukiinhybridiä perussiemen enintään 1 kpl/500 g, sertifioitu siemen enintään 3 kpl/500 g ruishybridi perussiemen enintään 1 kpl/500 g, sertifioitu siemen enintään 4 kpl/500 g (jos esiintyy viisi torajyvää tai palasta, otetaan uusi samanpainoinen näyte, jos siinä esiintyy enintään 4 torajyvää tai palasta, voidaan erän katsoa täyttävän laatuvaatimukset tältä osin) Terveys: 1) Koskee vain Suomessa tuotettua siementavaraa 2) Lentonoki määritetään vain taudinaroista lajikkeista. a. 0,3-0,9 % suositellaan peittausta lentonokeen tehoavalla aineella b. 1,0 % tai enemmän, peittaus pakollista lentonokeen tehoavalla aineella Ohran viirutauti määritetään taudinaroista lajikkeista ja jos viirutaudin aiheuttajia esiintyy 5 % tai enemmän suositellaan peittausta viirutautiin tehoavalla aineella. 3) Kauran nokitaudit määritetään perussiemenestä. < 1000 itiötä / g ei huomauttamista 1000-5000 itiötä / g suositellaan peittausta nokitauteihin tehoavalla aineella > 5000 itiötä / g peittaus pakollinen nokitauteihin tehoavalla aineella Jos tarkastuttaja ilmoittaa peittaavansa erän nokitauteihin ja ohran viirutautiin tehoavilla aineilla, ei määrityksiä suoriteta taudinaroistakaan lajikkeista. Jos Suomessa tuotetusta siemenerästä löydetään haisunokea, erä hylätään. Tarkastuskeskus voi määrittää muitakin siemenlevintäisiä tauteja, jos on aihetta epäillä niitä olevan siemenessä Itävyys: Kylvösiemenerän on täytettävä itävyysvaatimus sellaisena kuin se markkinoidaan (peittaamattomana tai peitattuna). *) Kuorettomien kauralajikkeiden ja kuorettomien ohralajikkeiden itävyyden vähimmäisvaatimus on 75 %. Vakuustodistuksessa on tällöin oltava merkintä: "Itävyys vähintään 75 % ". Aitous: Aitous tutkitaan pääosin viljelystarkastuksessa ja virallisessa jälkitarkastuksessa ja aitouden on täytettävä ko. lajille ja siemenluokalle asetetut laatuvaatimukset. Tarkastuskeskus voi tehdä muitakin määrityksiä, joilla aitous todetaan, jos lajikkeen tarkastus sitä vaatii. Tarkastuttaja maksaa tällöin määrityksistä aiheutuneet kustannukset. Siemenillä on oltava riittävä tunnistettavuus ja lajikepuhtaus tai sisäsiitoslinjojen tapauksessa niillä on oltava ominaisuuksien osalta riittävä tunnistettavuus ja lajikepuhtaus. Hybridilajikkeiden siementen osalta edellä olevia säännöksiä sovelletaan myös ainesosien ominaisuuksiin. Ruishybridit: Siementä ei saa sertifioida sertifioiduksi siemeneksi, jos perussiemenistä virallisesti otettu näyte ei ole virallisessa jälkitarkastuksessa täyttänyt sille asetettuja laatuvaatimuksia tunnistettavuuden ja aitouden osalta, mukaan lukien myös vanhemmaislinjat ja hedekasvin steriiliys. Durra ja maissi: Kun käytetään koirassteriiliä emikomponenttia ja hedekomponenttia, joka ei palauta hedelmällisyyttä hybridilajikkeiden sertifioidun siemenen tuotannossa, siemen tulee tuottaa joko sekoittamalla nämä siemenerät sopivassa suhteessa tai

2 koirassteriiliä emikomponenttia ja koirasfertiiliä emikomponenttia lajikkeelle ominaisessa suhteessa. Komponenttien osuudet tutkitaan viljelystarkastuksessa liitteessä 1 annettujen vaatimusten mukaisesti. Kauran, kuorettoman kauran, ukonkauran, ohran, vehnän, kovavehnän, spelttivehnän hybridit ja itsepölyttävän ruisvehnän hybridit: Sertifioitujen siementen luokkaan kuuluvien siementen aitouden on oltava vähintään 90 %. Tämä tutkitaan näytteiden sopivasta osuudesta tehtävillä virallisilla pistokokeilla. LIITE 3 ERÄN JA NÄYTTEEN PAINOT Laji Erän enimmäispaino tonnia Eränäytteen vähimmäispaino grammaa 1 2 3 4 Kaura, kuoreton kaura, ukonkaura, ohra, vehnä, ruis, kovavehnä, spelttivehnä, ruisvehnä 30 2 500 500*) Kanarianhelpi 10 400 200 Riisi 30 500 500 Durra (Sorghum sudanense) 10 1 000 900 Näytteen paino määritettäessä muiden kasvilajien siemeniä (liite 2) grammaa (Sorghum bicolor, Sorghum bicolor x Sorghum sudanense) Maissi: 30 1000 900 - sisäsiitoslinjojen perussiemen 40 250 250 - muut 40 1 000 1 000 Erän painoon luetaan mukaan erän kemialliset käsittelyaineet. Tämä on otettava huomioon erän enimmäispainoa määritettäessä. *) Hukkakauramääritys tehdään 1 kg näytteestä, viljelystarkastustodistuksen puuttuessa 3 kg:sta. Erän enimmäispaino saa ylittyä enintään viisi prosenttia.