Kemian pisteitysohjeiden ja kokeen palaute keväällä 2012. Yleiset graafit Pisteitysohjeiden palaute Kokeen palaute

Kemian pisteitysohjeiden ja kokeen palaute keväällä 2012 Yleiset graafit Pisteitysohjeiden palaute Kokeen palaute

Kevään 2012 pisteiteysohjeiden palaute., 18.4.2012 Sivu 1 / 5

Kemian pisteitysohjeiden ja kokeen kirjallinen palaute kevät 2012 Sivu 1 / 3 Palaute pisteitysohjeista Tehtävän 6 ohjeet olisivat voineet olla selvemmät. pitääkö hapetus/pelkistys tapahtua kaikissa mahdollisissa funktionaalisissa ryhmissä. 4a) ja 11 b) Olisi vaatinut tarkempaa pisteytysohjetta. 6b) Jäi oman päättelyn varaan tarkoittiki pisteytys 1/3 p /kohta. 6c) eetterit? 7d) Oikeasta reaktiosta ja väärästä elektrodin merkistä olisi voinut 2/3 tai 1/3p 9) ja 10) Pitkissä laskutehtävissä voisi pisteytys näkyä osapisteillä/rivi. Pitkissä ja ehkäpä opellekin vaikeissa tehtävissä voisi olla tehtävään liittyviä kommentteja. 9c ) Herätti kysymyksen, miten pisteytetään, jos opiskelija oli tarkastellut asetaatti-ionin protolyysiä ja tehnyt laskuvirheen. 10b) Selkeät ohjeet siitä, saako arvot ottaa taulukkokirjan fysiikan sivuilta. oliko tehtävän 9 ratkaisu väärin? Se olisi mukavaa, että joku vielä tarkastaisi, että kaikki kohdat ovat kohdillaan. Nyt oli tehtävässä 3 mennyt kohdat c) ja e) sekaisin. Haluaisin, että pelkästä laskimella saadusta vastauksesta ei saisi pisteitä. Esim. MAA tehtävä 1 ja 2. Eihän tässä testata laskimen käyttöä. Jos vastaukseksi riittää laskimen antama tulos, miksi sen käyttäminen sitten pitää erikseen mainita. Ohjeet ovat tosi tärkeät ja auttavat ja tukevat ratkaisevasti myös kokenutta opettajaa arvostelussa. Kiitokset, että tällainen systeemi on käytettävissämme! Kommentoin tehtäväkohtaisesti: 1d) Be hyväksyttävä 1e) jompikumpi alkuaine riittää; 3.d) ainakaan meidän oppikirjassa ei käsitellä Al-ionin happamuutta.jos perustellen neutraali->jotain hyvitettävä; Jos kohdissa a-f happamuus/emäksisyys selvitetty protolyyttivakioilla->hyväksyttävä.f) Jos laimean suolahappoliuoksen ph laskettu ja tehty johtopäätös -> mielestäni ok; 4.b) Jos nimetty 1,3- bentsoedihappo mielestäni tästäkin 2/3 p; 7.d) Jos elektrodireaktiot ok, mutta elektrodien merkkejä (nimiä) ei esitetty, jotain hyvitystä pitäisi antaa; 8.Jos Cr-Ni-lanka hopeanitraattiliuokseen, ja päällystyy hopealla -> OK. Jos liekkireaktioita ei ole huomattu, tehtävän ratkaisu vaikeutuu, joten mielestäni arvostelussa pitäisi olla ymmärtäväinen, jos esitetyt menetelmät ovat suurin piirtein ok. 9. b) Jos todettu, että hapot reagoivat suoraan etanaatti-ionien kanssa kuluttaen niitä tämäkin näkökulma on mielestäni ok. 10.Jos ei oivallettu, mitä tarkoittaa hiilihydraattien täydellinen hapettuminen, mutta muuten tehtävän käsittely ok, tehtävästä pitäisi hyvittää mielestäni ainakin 3 p. 11. d) massasektroskopian käsittely luonnollisesti myös ok. Välikommentteja ja sanallisia ohjeita joka tehtävään lisää. Eftersom eleverna inte längre behöv visa att de kan lösa ekvationer eller räkna bråkräkning önskar jag tydligare direktiv än enbart 'selkeästi ilmaistu laskimen käyttö' i uppgifter typ MAB uppg. 1-3. Jag har ingen aning om vad som krävs att eleven skriver ner i sådana uppgifter för att få fulla poäng. Ohjeet olivat selkeät ja riittävän tarkat, jolloin alustava arviointi onnistui tasapuolisesti ja sujuvasti. 1. a ja d ristiriidassa oppikirjan kanssa (Reaktio) Tarkempia ohjeita olisin tarvinnut. Sanallisten ratkaisujen ohjeet olivat riittävän tarkkoja. Erityisen hyvää oli tekstit mustemmalla, esim. tehtävä 5. Laskuissa välivaiheita enemmän kuin monesti ennen. Tällaiset ohjeet auttavat aloittelevia opettajia korjaajina. Ohjeissa saisi olla enemmän virheellisten vastausten pisteytysohjeita. Joissakin tehtävissä on aivan selvästi havaittavissa tavallinen virhe, joka on tehty tehtävän alkupuolella. Miten sitten tällainen periaatteessa oikein mutta kuitenkin virhellisesti laskettu tehtävä pisteytetään.

Kemian pisteitysohjeiden ja kokeen kirjallinen palaute kevät 2012 Sivu 2 / 3 Palaute kokeesta 1. Kysymyksen a)-kohta voisi olla sellainen, joka löytyy kaikista lukion oppikirjoista. Soveltavia kysymyksiä tietenkin pitää olla,mutta ensimmäinen tehtävä ei saisi kuitenkaan lisätä opiskelijan epävarmuutta. Tehtävät ovat hyviä. 8) Hyvä kokeellinen tehtävä. (Vaaditaanko ratkaisuun reaktioyhtälöitä?) +12) Hyvä tehtävä, jossa opiskelija saa soveltaa opittua tietoa. 3) Olisiko tehtävän voinut laatia vielä selvemmin: esim. Riittää, kun perustelet valintasi reaktioyhtälöllä. Kemian kokeessa voisi olla enemmän ihan helppoja tehtäviä, vaikka läpipääsyraja nousisikin 15 pisteeseen. Olisi opiskelijalle myönteisempi kokemus, kun osaisi jotakin ihan oikeasti läpipäästäkseen eikä se 9 pistettä tulisi jostakin irtopisteinä. Kemian koe koetaan edelleen liian vaikeana siihen nähden mitä lukiossa kursseilla ehditään käymään läpi. Kaikki asiasisällöt on kyllä opiskeltu ennen yo-koetta, mutta kaiken sen tiedon omaksuminen on opiskelijalle aika haastavaa. Tuntuu aika kurjalta, että tunnollisesti töitä tekevä ja kiitettävään arvosanaan kemian kursseissa yltävä opiskelija ei kirjoituksissa yllä kuin b-c arvosanaan. Enkä oikein usko, että oma arviointini kurssisuorituksista olisi niin pielessä... Kokeessa jo tehtävässä 1 oli epäselvyyttä. Seleeni puolimetalli? Tehtävä 10 oli todella vaikea ja useissa tehtävissä piti kaikien pisteiden saamiseksi hallita tietoa, jota ei syventävien kurssien puitteissa oltu käsitelty. Jotenkin perustehtäviä oli taas vähänlaisesti. Kokeellinen tehtävä oli hyvä. Ylioppilaskoe on tässä parina viime vuotena mukavasti ryhdistynyt, tehtävät alkavat olla sopivan laajuisia (jossain välissä oli hyvät tehtävät mutta niin laajoja, että opettajallakin meni kokeen läpilaskemiseen yli 8 h...). Pikkuisen voisi tarkistaa tehtävien istumista opetussuunnitelman perusteisiin ja muistaa, että kursseilla on rajallinen määrä tunteja käytettävissä. 38 tuntia (á 45 min) opetukseen on utopiaa, käytettävissä on korkeintaan 18-19 tapaamiskertaa á 75 minuuttia, yleensä vähemmän. Ja on paljon kouluja, joissa ei kyetä toteuttamaan kokeellisuutta kovinkaan laajassa mittakaavassa. On eri asia mitä opetussuunnitelmiin kirjataan mahdollisuuksiksi ja mitä talous antaa myöten toteuttaa edes kerran kolmessa vuodessa. Omassa koulussani tehdään intensiivistä yhteistyötä naapurikoulun kanssa, jotta saisimme edes ne valtakunnalliset syventävät toteutettua... Pitkän matematiikan yo-kokeesta puuttui prosenttilaskutehtävä. Geometria osuus oli suhteellisen suuri. Tehtävä 3 hyvin yksipuolinen (liikaa emäksisiä liuoksia). Tehtävän 4 pisteytys a) 2, b) 4 epätasapainossa 'työmäärään' nähden. MAB yo- tehtävässä 7. jäin miettimään, että olinko liian ankara arvostelussani. Jos oli käsitellyt tehtävää vain aritmeettisena jonona, ts. laski vain vain viimeistä termiä ja lähtötilanne oli väärä, niin olisiko tullut antaa kuitenkin yksi piste puumallista. Samoin tehtävässä 4. opiskelijat olivat laskeneet x-akselin alapuolella olevaa kulmaa ja saaneet sille arvon 56,3 astetta. Annoin lyhyen matematiikan opiskeljoille täydet pisteet. Minulle jäi epäselväksi ohjeissa ilmaisu 'selkeästi ilmaistu laskimen käyttö'. En esim. tehtävässä 12. hyväksynyt pelkästään laskimen avulla laskettuja likiarvoja kohdassa b) ja c)-kohdassa niin ikään annoin vain yhtälön ratkaisusta yhden pisteen. Opiskelijani olivat todenneet juurten arvot sitten likiarvoina fiin. Kemian yo-kokeen tehtävässä 3d ollutta alumiini-ionin happamuutta (hydratoitumista) ei ole käsitelty lukion kemian kirjoissa pitkiin aikoihin. Esim. vuoden 1989 oppikirjoista se vielä löytyi (Lukion kemia 3-4, Kalkku, Korvenranta, Nieminen s. 87), mutta nykyisissä lukion kemian oppikirjoissa sitä asiaa ei enää käsitellä.

Kemian pisteitysohjeiden ja kokeen kirjallinen palaute kevät 2012 Sivu 3 / 3 Koe oli pääpiirteittäin hyvä. Alkutehtävät oikein hyviä. 9. tehtävästä alkaen vaikeustaso nousi huomattavasti. Siis keskivaikeat tehtävät jäivät puuttumaan. Eli oli helpohkoja tehtäviä ja vaikeita tehtäviä. Mutta koetta pidän onnistuneena. Kokeessa oli mielestäni muutama nippelitieto, joita ei kirjasarjastamme Reaktiosta löydy. Tunnollisin oppilas muisti, että seleeni ei ole siinä epämetalli, joten hän sitten uskoi, että 1. tehtävässä saatetaan vaatia kaikkia oikeat muissa kohdissa. Tehtävä 1. a saisi olla yksiselitteinen!! Tuo dimeerikin on useimmille 'polymeerin alku', eikä esiinny tuossa muodossa kirjassa. Tehtävän 10 tekstistä kovin moni ei saanut selvää. Vaikeat! Laskut pahempia kuin kurssikirjoissa. Vaikeita lyhyen matematiikan lukijoilla muutenkin. Sanalliset tehtävät yli kemian kurssialueen (olisi pitänyt tietää biologiaa ja fysiikkaa.) Jos halutaan lisätä kemian kirjoittajien määriä, ei hyvä. Pelottaa muutenkin oppilaita. Olisi ollut pakko käydä kaikki valinnaiskurssit ja hyvin, jos mielii edes kohtalaista tulosta! Kemia: liian ankarat pistevaatimukset, 1p on vain 1p eikä silloin voi vaatia liian monta yksityiskohtaa vastauksesta. Monet oppilaat pitivät kokeesta ja luulivat pärjänneensä hyvin. Ilo muuttui suruksi kun alustavat pisteet tulivat. Anser att det är fel att i studentskrivningarna göra uppgifter där man klara sig bara med att slå in i maskinen utan att eleverna kunnat förberedas på det under HELA gymnasietiden. Uppgifterna borde i fortsättningen få en sådan utformning att eleven måste visa sitt matematiska kunnande för att få fulla poäng. Om inte bör, läroplanen ändras så att vi lärare kan ändra på betoningen i undervisningen från en matematisk korrekthet till en problemlösning där lösningen tas från maskinen. Överhuvudtaget var det orätt mot eleverna att införa ny typ av bedömningskriterier innan leverna kunnat förberedas för det. Var fanns nu tänkande t på elevernas rättsskydd och att förändringar tas i bruk först när en årskull hunnit förberedas för dem under hela gymnasietiden? Grafräknare har inte varit ett måste på kort matematik farm till nu. Uppgift 2, som borde vara en rätt så enkel grunduppgift, men med grafer som inte finns i korta matematikens läroplan, gav nu en stor fördel för de långa matematiker som skrev korta kursen. Överhuvudtaget borde man mera tänka på hur man gör ett prov som är riktat till dem som läst kort matematik under hela gymnasietiden. Dessa elever ska inte bestraffas för att nåt ljushuvud har hitta på att en lång matematiker, utan att ens byta ner till kort matematik, får skriva kort matematik. Det är en regel jag anser bör avskaffas. Den gen inte de korta matematikerna ett rättvist prov!! Utan provet tenderar bli ett kort långa mattaprov. Itse pidin erityisesti kokeellisuuteen perustuvasta 8 tehtävästä. Harmillisesti se ei kuitenkaan ollut opiskelijoiden suosiossa. Tehtävät olivat mielenkiintoisia. Kemian koe on ehkä yhtä poikkeusta lukuunottamatta ollut koko lyhyehkön 11 vuotisen lukiourani ajan ollut varsin hyvä. Tämäkin pienine puutteineen ihan käyttökelpoinen. 1. a ja d ratkaisut ristiriidassa oppikirjan (reaktio) kanssa 2. Juuri tällaista helpohkoa stoikiometrista kaipaan aina alkuun 10. oli aivan liian vaikea, ei puolusta paikkaansa, kun kukaan ei ymmärrä miten ratkaista. Tehtävä 9 oli jo riittävän haastava 11. Muuten hyvä, mutta spektroskopiaa käsitellään oppikirjoissa varsin vähän. Laitteita ei taida olla koko kaupungissa 12. Hyvä jokeriksi (vaikka aika alku aika algebrallinen, mutta ok) Tehtävä viisi oli mielestäni huono. Vastauksen tarkkuutta oli vaikea oppilaitten arvioida. Muuten koe oli mielestäni erinomainen. Kokeessa oli myös alkupään tehtävissä pientä nippelitietoa, joka ei esiinny ainakaan kaikissa oppikirjoissa. Painotetaanko kirjoituksissa enemmän joidenkin oppikirjojen esimerkkejä?