Katseet sähkönhintaan Fortum 1 2007 Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta Rahat likoon energia-alan puolesta? Sukellus kylpylän lämpöön
15 18 On aika ryhtyä toimiin Eurooppa on saanut todellisen energiaherätyksen. EU:n komission tammikuussa julkistama energiapaketti sisältää linjauksia, joilla mantereemme aikoo ottaa maailmanlaajuisen vetovastuun uudessa teollisessa vallankumouksessa. Siinä muun muassa vauhditetaan siirtymistä pienipäästöiseen talouskasvuun ja lisätään paikallisesti tuotetun vähäpäästöisen energian käyttöä. Tärkeimmäksi tavoitteeksi EU:n energiapolitiikassa nousee taistelu ilmastonmuutosta vastaan. Konkreettiseksi haasteeksi on nimetty muun muassa kasvihuonepäästöjen vähentäminen ainakin 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen hillinnässä keskeisin keino on päästökauppa. Jos energian kokonaiskulutusta saadaan vähennettyä vastaavasti 20 prosentilla samalla aikajänteellä, saavutettaisiin 100 miljardin euron säästöt ja leikattaisiin hiilidioksidipäästöjä noin 780 miljoonalla tonnilla vuodessa. Mittasuhteet ovat siis valtavat. Suunta on oikea, ja tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, että tarve toimiin on pakottava. Maapallon lämpötilan arvioidaan 50 prosentin todennäköisyydellä nousevan yli viidellä asteella vuosisadan kuluessa. Meillä ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa tehokkaat keinot käyttöön ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Meistä jokainen voi omalla käyttäytymisellään vähentää energiankulutusta joka päivä mukavuudesta tinkimättä. Fortumin kotisivuilta löytyy hyödyllisiä arjen säästövinkkejä. Käykääpä tutustumassa! Energiayhtiön haasteisiin kuuluu myös, että ilmastonmuutosta vastaan kamppailtaessa on samaan aikaan huolehdittava energian toimitusvarmuudesta ja kilpailukyvyn säilymisestä. Uutta kapasiteettia tarvitaan vanhentuneen tilalle ja tyydyttämään hitaasti mutta varmasti kasvavaa kulutusta. Tämä on energiateollisuudelle haaste, jonka Fortum on ottanut tosissaan. Se on investoinut 2000-luvulla 7 miljardia euroa päästöttömään tai vähäpäästöiseen tuotantoon, ja jatkaa samaa strategiaa käynnissä olevalla 2,8 miljardin investointiohjelmallaan. Mutta Eurooppa on vain osa planeettaamme ja maailmanlaajuista ympäristöhaastetta, ja siksi EU:n ilmastopaketin kaltaista havahtumista ja kehitystä nähdään toivottavasti pian muuallakin. Tässä Forten numerossa kerromme lisää Euroopan ilmastostrategiasta sekä monesta muusta ajankohtaisesta aiheesta. Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä! Carola Teir-Lehtinen viestintäjohtaja 16 2 FORTE 1/2007
TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Sähköä hinnalla millä hyvänsä?... 8 Sähköä salkkuun...11 Energiaa kylpylässä, päiväkodissa ja asunto-osuuskunnassa...12 Ilmastonmuutos näkyy sähkölaskussa...15 Euroopan energia-asiat järjestykseen...16 Kopparbergin panimossa poreilee...18 Rahat likoon energia-alan puolesta?...20 23 Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta...23 Nuorten kanssa Laatokan saarileirillä...26 26 20 14 Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. 1/2007 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Carola Teir-Lehtinen Toimituspäällikkö: Eija Johansson Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh. 010 4511, fax 010 452 4447 PL 1, 00048 FORTUM, www.fortum.fi Paino: Libris Oy Kannen kuva: Tomi Parkkonen Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: fortum@micromedia.fi Puh. 09-7598 2215, fax 09-7598 2321 ISSN 1459-2371 Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa www.fortum.fi/feedback.asp FORTE 1/2007 3
AJANKOHTAISTA KUVA: SÄHKÖLEHTO Kirjastosta myös sähkönkulutusmittareita Fortum on tehnyt 21 kaupungin ja kunnan kirjastojen kanssa yhteistyösopimuksen sähkönkulutusmittareiden lainauksesta kotitalouksille. Yhteistyön taustalla on asiakkaiden lisääntynyt kiinnostus sähkönkulutuksen mittaamiseen sekä Fortumin tavoite tuoda esille energiansäästön tärkeyttä. Kirjastoista ilmaiseksi lainattavia kulutusmittareita voi käyttää kuivissa sisätiloissa olevien kodintekniikkalaitteiden sähkönkulutuksen mittaukseen. Kirjastot vastaavat lainausprosessista, Fortumin vastuulla on energianeuvonta, mittarin käyttöopastus sekä asiakasviestintä. Hankkeessa mukana olevien kuntien kirjastot: Espoo, Jalasjärvi, Järvenpää, Kaarina, Koski TL, Lieto, Luvia, Mouhijärvi, Mynämäki, Noormarkku, Perniö, Posio, Pöytyä, Raisio, Ranua, Rusko, Salo, Taivalkoski, Teuva, Tuusula, Ylikiiminki. Sähkön kuluttajahintoja tilastoidaan Tilastokeskus aloitti tammikuussa uuden sähkön hintatietojen keruun. Hintakeruu perustuu Euroopan neuvoston sähkön ja kaasun hintojen läpinäkyvyydestä antamaan direktiiviin, jonka tiedonkeruumetodeja koskeva liite on päivitetty. Muutoksen mukaan jäsenmaiden on kerättävä sähkönmyyjiltä kuukausittain loppukuluttajien maksamat aidot keskihinnat, jotka eivät sisällä veroja eivätkä verkkomaksuja. EU:lle raportoitavat hintatiedot ovat aiemmin pohjautuneet Energiamarkkinavirastolta saatuihin listahintoihin, jotka eivät nykyisessä sähkömarkkinoiden kilpailutilanteessa kuvaa riittävän hyvin todellista hintatasoa ja sen kehitystä. Fortumilta valoa hiihtäjille Fortum on mukana sponsoroimassa viime kesäkuussa valmistuneen Lounais-Suomen hiihtotunnelin eli Finnfoam Paipin toimintaa Paimiossa. Fortum vastaa tunnelin ulkovalaisusta sekä pysäköintialueen valaisusta. Norppasähkön suosio kasvussa Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö on yhä suositumpaa Fortumilla on jo yli 200 000 Norppasähkö-asiakasta Suomessa. Lisäksi suuri osa yritysasiakkaista ostaa vesivoimalla tuotettua sähköä. Ympäristömyötäisen sähkön valintaan vaikuttaa suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta. Kevään aikana Norppasähkö-asiakkaiden määrä kasvaa vielä 70 prosenttia nykyisestä, kun Fortum Espoon 140 000 sähkösopimusta muutetaan Norppasähköksi. 4 FORTE 1/2007
Åressa pujoteltiin Ruotsin Åressa helmikuussa järjestetyt alppihiihdon MM-kilpailut huipentuivat Ruotsin toiseen ja Suomen neljänteen sijaan joukkuekilpailussa. Neljästä supersuurpujottelu- ja neljästä pujottelulaskusta koostuneen joukkuekilpailun sijoitus yllätti iloisesti Fortumin sponsoroiman Suomen joukkueen, jossa laskivat Tanja Poutiainen, Jukka Pellinen, Sanni Leinonen ja Tuukka Kaukoniemi. Joukkuekisan voiton vei ylivoimaisesti Itävalta. Vaikka suomalaisten menestys Åressa takkuili muilta osin, tunnelma mäessä oli hyvä. Fortum oli myös yksi kisojen päätukijoista. Suomen sähkö edullista EU:n tilastovirasto Eurostat julkisti viime joulukuussa sähkön hintatilaston, jonka mukaan Suomessa oli heinäkuussa 2006 EU-maiden toiseksi edullisin sähkönhinta kotitalouksille. Ostovoimaan suhteutettu sähkön verollinen kokonaishinta oli Suomessa 10,99 senttiä kilowattitunnilta, eli keskimäärin 28 prosenttia pienempi kuin EU:ssa keskimäärin. Suomen edellä tilastossa oli vain Kreikka. Hintavertailussa tutkittiin 25 EU-maan sekä Norjan, Bulgarian, Romanian ja Kroatian sähkön listahintoja, jotka sisältävät sähköenergian ja siirron hinnan lisäksi kaikki verot. Uudet voimalaitokset Puolaan ja Viroon Fortum investoi uusiin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin Puolan Czestochowassa ja Viron Tartossa. Vuoden 2009 loppuun mennessä Puolaan valmistuva voimalaitos käyttää polttoaineinaan hiiltä ja biopolttoaineita. Biopolttoaineiden osuus voi nousta jopa 30 prosenttiin. Voimalaitos rakennetaan korvaamaan vanhenevia kattiloita ja lämmön ostoa ulkopuolisilta toimittajilta. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon siirtyminen lisää merkittävästi energiantuotannon tehokkuutta. Nyt päätetty investointi kehittää ympäristömyötäistä energiantuotantoa Czestochowan alueella ja on myös kuluttajien eduksi, kertoo Fortum Heatin Puolan-johtaja Zdzisław Olejczyk. Haluamme näiden investointien myötä hyödyntää sähkön ja lämmön yhteistuotantoosaamistamme myös Puolassa ja Virossa, kertoo Fortum Heatin johtaja Risto Riekko. Tartossa vuoden 2008 lopulla käyttöön otettava voimalaitos käyttää polttoaineinaan biopolttoainetta ja turvetta. Uusi laitos tyydyttää kasvavaa lämmöntarvetta Tarton lähialueilla ja korvaa myös maakaasun käyttöön perustuvaa nykyistä lämmöntuotantoa. FORTE 1/2007 5
AJANKOHTAISTA Stop merikaapelille Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen antoi kielteisen päätöksen United Power Oy:n lupahakemukselle rakentaa 1 000 megawatin sähkökaapeli Suomenlahden ali Venäjältä Suomeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön perustelun mukaan pohjoismaisille markkinoille tarvitaan lähivuosina lisää sähköä, ja vaihtoehdot ovat tuotantokapasiteetin tai tuonnin lisääminen. Tuontijohtojen lupaharkintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon toimintojen vastavuoroisuus, eivätkä vaatimukset täyty merikaapelihankkeessa, sillä hakija ei ole pystynyt osoittamaan sähkön häiriötöntä saatavuutta kaikissa tilanteissa. Tärkein päätökseen vaikuttanut seikka oli merikaapelihankkeen vaikutus sähköomavaraisuuteen. Toteutuessaan kaapelihanke vähentäisi erityisesti kotimaista yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa ja hidastaisi merkittävästi uusien kotimaisten energiaratkaisujen toteuttamista. Fortum vastuullisin sähköyhtiö Norjalainen pankkikonserni Storebrand julkisti viime vuoden lopussa maailmanlaajuisen raporttinsa vastuullisimmista sähköyhtiöistä. Fortum oli 44 yritystä kattaneen kokonaisarvioinnin paras. Fortum sai kiitosta erityisesti ympäristömyötäisestä tuotantorakenteestaan; Fortumin sähköntuotannosta yli 95 prosenttia oli ympäristösertifioitua ja yli 90 prosenttia hiilidioksidivapaata. Viime vuosina on investoitu voimakkaasti myös ympäristövaikutusten vähentämiseen, erityisesti päästöjen hallintaan, patoturvallisuuteen ja radioaktiivisen jätteen käsittelyyn. Storebrand myöntää Best in Class -tunnustuksen yrityksille, jotka se on todennut ympäristö- ja sosiaalisen vastuunsa parhaiten kantaviksi sijoituskohteiksi. Kasvualustaa Baltiaan Fortum on ostanut Vattenfallin lämpöliiketoiminnot Virossa ja Latviassa. Ostettu lämpöliiketoiminta Virossa vastaa kaukolämmön ja maakaasun toimituksesta Pärnun kaupungille. Kaukolämpöverkko on Viron neljänneksi suurin. Liiketoiminta yhdistetään kokonaan Fortum Termest AS:n lämpöliiketoimintaan. Latvian toiminta koostuu lämmön toimituksesta Riian lentokentälle. Yrityskaupan myötä Fortum saa hyvän kasvualustan Latvian lämpömarkkinoilla. Joulukuun alussa vihittiin käyttöön Estlink, Tallinnan kupeesta Espooseen kulkeva 106 kilometriä pitkä sähkökaapeli. Nordic Energy Linkin rakennuttama 350 megawatin kaapeli kulkee suurimmaksi osaksi Itämeren pohjassa ja on ensimmäinen Baltian ja Pohjoismaiden välinen fyysinen sähköyhteys. Riiassa on 815 000 asukasta, mutta sen lentokentän kautta matkusti viime vuonna kolme kertaa enemmän ihmisiä. 6 FORTE 1/2007
Fortumin tulos oli hyvä vuonna 2006 Vuosi 2006 oli menestyksekäs monin tavoin kasvattaa sähköntuotantokapasiteettia noin Fortumille: taloudellinen tulos oli hyvä, uudet 1 500 megawatilla (MW) pääasiassa vuoteen sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteetti-investoinnit vauhdittuivat ja yhtiön strateginen Fortum vahvisti asemaansa Venäjän 2010 mennessä. asema vahvistui Venäjällä ja Puolassa markkinoilla lisäämällä omistustaan hieman Fortumin vertailukelpoinen liikevoitto yli 25 %:iin Luoteis-Venäjän alueellisessa sähköntuotantoyhtiössä (TGC-1). Myös Puolassa kasvoi viime vuonna 1 437 (1 334) miljoonaan euroon. Kasvua oli kahdeksan prosenttia. jatkettiin kaukolämpöliiketoiminnan laajentamista: Fortum ilmoitti rakentavansa Puolan Tulos ennen veroja kasvoi puolestaan 12 %: lla 1 421 (1 267) miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos oli 1,22 (1,01) euroa, mikä on lämmöntuontantolaitoksen. Czestochowaan uuden yhdistetyn sähkön- ja 21 % edellisvuotta parempi. Fortum osti 26.6.2006 E.ON Finlandin (nyt Yhtiön toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 37,1 (31,2) euroa eli 19 % konsolidoitiin Fortumiin. Kaikki Fortum Espoon Fortum Espoo), joka poistettiin pörssistä ja korkeampi kuin vuonna 2005. Sähkön keskimääräinen spot-hinta pohjoismaisessa Nord mintayksiköihin. liiketoiminnot on yhdistetty Fortumin liiketoi- Pool -sähköpörssissä oli 48,6 (29,3) euroa eli noin 66 % edellisvuotta korkeampi. Katsaus segmentteihin Fortum käynnisti useita tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtääviä hankkeita. Jo meneil- liikevoitto oli vuonna 2006 edellisvuotta suu- Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen lään oleviin tai suunniteltuihin investointeihin rempi huolimatta ydinvoimatuotantokapasiteetin verojen ja vesivoiman kiinteistöverojen kuuluvat Olkiluoto 3 -ydinreaktori Suomessa, ydinvoimalaitosyksiköiden tehonkorotukset kasvusta. Vuoteen 2005 verrattuna verojen Ruotsissa, yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantolaitos Suomenojalla Espoossa ja miljoonaa euroa. kasvun negatiivinen vaikutus oli noin 65 Värtanilla Tukholmassa sekä uusi kaasuturbiinivoimalaitos Inkoossa. Investointiohjelman liikevoitto oli puolestaan samalla tasolla Lämpö-segmentin vertailukelpoinen kokonaisarvo on 2,8 miljardia euroa, ja se kuin vuotta aiemmin. Polttoaineiden hinnat nousivat, mutta nousua tasoitti jätteenpolton lisääminen Ruotsissa. Segmentin liikevaihto oli kuitenkin 205 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisvuonna. Tämä johtui pääasiassa uusien liiketoimintojen aiheuttaman volyymin kasvusta ja sähkön hinnan noususta. Sähkönsiirto-segmentin liikevoitto oli suurempi kuin edellisvuonna, ja myynti kasvoi 46 miljoonaa euroa. Pääasiallinen syy liikevoiton ja myynnin kasvuun oli Fortum Espoon integraatio. Fortum Espoon integraatio lisäsi myös Markets-segmentin liikevaihtoa. Haasteellisen markkinatilanteen vuoksi Marketsin liiketulos oli vuonna 2006 kuitenkin tappiollinen hankintakustannukset pysyivät korkeina ja erityisesti Suomen vähittäismarkkinoiden kovan kilpailun vuoksi katteet pieninä. Näkymät vuodelle 2007 Fortumin tuloksen kannalta tärkein markkinatekijä on pohjoismainen sähkön tukkuhinta, jonka kehitykseen vaikuttavat eniten Pohjoismaiden vesitilanne sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnat. Lisäksi sähkön käytön arvioidaan kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa noin prosentin vuosivauhtia. Joustavan ja ilmastomyötäisen tuotantorakenteensa ansiosta Fortum on hyvissä asemissa myös vuonna 2007. Norjalaisselvitys: palvelusektori merkittävä hiilidioksidipäästäjä Norjalainen tutkimuslaitos Stiftelsen Østfoldforskning (STØ) on selvittänyt, millainen on palvelusektorilla työskentelevän ihmisen aiheuttama ilmastorasitus ja miten sitä ylipäänsä tulisi mitata. Tähän mennessä STØ on järjestänyt kaksi neljän viikon mittaista seurantajaksoa ensimmäisen vuonna 2005 ja toisen viime marraskuussa joiden aikana tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden työntekijät ovat kirjanneet päivittäiset työmatkansa, työhön kuuluvan matkustuksen ja käyttämänsä kulkuneuvot sekä toimistossa viettämänsä ajan. Fortum Markets on yksi norjalaisyrityksistä, joiden aiheuttamaa hiilidioksidirasitusta on seurattu. STØ:n ensimmäiseltä seurantajaksolta saadut tulokset kertovat, että palvelualan työntekijät ovat melkoisia kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia: keskimäärin palveluammatissa toimiva saa vuodessa aikaiseksi 8 000 kilon edestä hiilidioksidipäästöjä pelkästään työpäivän puitteissa, kun keskivertonorjalaisen vuotuinen kokonaiskuormitus on noin 12 000 kiloa. Matkustus ja toimistorakennusten sähkönkäyttö tuottavat päästöistä valtaosan. Vuoden 2005 kartoituksessa työhön kuuluva matkustus oli 73 prosentin osuudella ylivoimaisesti suurin ilmaston rasittaja, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että työmatkustuksessa suositaan lentämistä. Lähde: Stiftelsen Østfoldforskning FORTE 1/2007 7
TEKSTI: TIIA TERONEN KUVITUS: TOPI SAARI Sähkö on nyky-yhteiskunnassa niin välttämätön hyödyke, että sen voisi ajatella menevän kaupaksi hinnalla millä hyvänsä. Viime kuukausina kuumana käynyt keskustelu sähkömarkkinoiden toimivuudesta on kuitenkin pitänyt huolen siitä, ettei sähkönhintoja niellä ilman tervettä kyseenalaistamista. Mutta mistä sähkönhinta oikeastaan muodostuu? Otetaan esimerkiksi viime kesä, joka oli Pohjoismaissa kuiva ja kuuma. Samalla kun lomailijat nauttivat ihanasta auringonpaisteesta, vesivarastot olisivat kaivanneet täydennystä sateesta. Kun heinäkuussa ruotsalaisessa Forsmarkin ydinvoimalaitoksessa havaittiin lisäksi turvallisuusongelma ja siellä sekä Oskarshamnissa jouduttiin ajamaan alas yhteensä neljä reaktoria, oli sähköntuotannossa turvauduttava hiililauhdevoimaan. Vaikka sähkön kysyntä on lämpimillä ilmoilla vähäisempää kuin paukkupakkasilla, on lauhdevoima sen verran kalliimpi sähköntuotantomuoto kuin vesi- tai ydinvoima, että sähkön tukkuhinnan nousu oli vääjäämätöntä. Mutta sitten tuli lämmin talvi ja lumikin satoi monin paikoin vetenä. Toisin sanoen: tukkuhinnat kääntyivät laskusuuntaan. Tätä johdannaiskauppaa käydään viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi eteenpäin noteerauksia on jo vuodelle 2012 asti ja kaupankäynti perustuu tulevaisuuden SPOT-hintojen ennustamiseen. Sähkön jälleenmyyjän ja myös asiakkaan kannalta johdannaismarkkinalla on kyse riskin hallinnasta: esimerkiksi teollisuusyrityksille asioiminen futuurimarkkinoilla on turvallisempaa, koska silloin fyysisten markkinoiden hintapiikit eivät heilauta yhtiöitä, ja vaikka tällä hetkellä pitkän aikavälin hinnat ovat fyysisiä SPOT-hintoja kalliimpia, voi tilanne muuttua lyhyessäkin ajassa. Eli kun sähkön fyysinen tukkuhinta viime elo syyskuussa kävi 80 eurossa megawattitunnilta, oli samaa sähköä myyty johdannaismarkkinoilla etukäteen esimerkiksi vuotta aiemmin 35 eurolla. Kuluttajan sähkölaskun hinnasta Nord Poolin kaut Monesti myyty on ostettavissa kahdella tavalla Loppujen lopuksi sähkönhinnan muodostumisessa ei siis ole kyse sen kummemmasta kuin kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Pohjoismaissa tuo tasapainopiste haetaan Nord Pool -sähköpörssissä. Jos tarkkoja ollaan, kaikki sähkö myydään useaan kertaan: tuottajat myyvät sähkönsä ensin pohjoismaisille tukkumarkkinoille eli Nord Pool -sähköpörssiin, josta energian jälleenmyyjät taas ostavat sähköä ja myyvät edelleen pienasiakkailleen. Suuret teollisuusasiakkaat asioivat yleensä suoraan tukkumarkkinoilla, ja vielä on sellaisiakin sähköntuottajia, jotka myyvät sähköä suoraan loppuasiakkailleen. Pohjoismaissa kulutettavasta sähköstä kuitenkin yli 60 prosenttia myydään pörssin kautta. Nord Poolissa käydään kahdenlaista kauppaa. Puhe fyysisen sähkön SPOT-hinnoista viittaa mekanismiin, jossa jokainen sähköntuottaja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ilmoittaa, kuinka paljon sähköä ja millä hinnalla he ovat valmiita tuottamaan seuraavan vuorokauden aikana itse asiassa tuottajat tekevät oman käyränsä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähkön ostajat eli energian jälleenmyyjät ja suuret teollisuuslaitokset ilmoittavat vastaavasti, kuinka paljon sähköä he tarvitsevat. Nord Poolissa tuottajien tarjontakäyrä ja ostajien kysyntäkäyrä kohtaavat, ja käyrien leikkauspiste määrittää hinnan, jolla kaikki sähkö kyseisenä tuntina paitsi myydään, myös ostetaan. Se toisenlainen kauppa on tulevaisuuden kauppaa. ta kulkeva sähköenergia muodostaa noin 40 prosenttia. Tämä 40 prosenttia on se osa sähkönhinnasta, jonka ostaja voi kilpailuttaa valitsemalla, minkä energiayhtiön asiakkaaksi ryhtyy. Lisäksi sähkölaskussa maksetaan sähkönsiirrosta, jonka hinnalle on lakisääteisesti asetettu suurin mahdollinen tuotto ja joka on siksi kaikille samalla alueella asuville tai toimiville sama. Sähkölaskun loppuosa koostuu veroista. Tarjonta: kaikki liittyy kaikkeen Millä perusteella sähköntuottajat sitten piirtävät käyränsä tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille? Sähkönhinnan kehitykseen Pohjoismaissa vaikuttaa kolme asiaa ylitse muiden: vesivarastojen runsaus, sähköntuotantomuoto sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinta. Vesi- ja tuulivoima ovat sähköntuotantomuodoista käyttökustannuksiltaan edullisimpia, heti niiden perässä tulee ydinvoima ja sitten vastapaine-, 8 FORTE 1/2007
Loppujen lopuksi sähkönhinnassa on kyse kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Hinnalla millä hyvänsä? Pohjoismaissa sähkönhintaan vaikuttavat vesivarastot, tuotantomuodot sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden kustannukset mutta myös ostaja. FORTE 1/2007 9
hiililauhde-, öljylauhde- ja kaasuturbiinivoima. Suomessa näitä tuotantomuotoja käytetään melko tasaisesti, mutta Norjan sähköntuotanto perustuu lähes sataprosenttisesti vesivoimaan, ja Ruotsissakin sähköntuotannon osuudet ovat jakautuneet puoliksi vesivoiman ja ydinvoiman kesken. Yhteenlaskettuna Pohjoismaissa kulutetaan sähköä noin 400 terawattituntia vuodessa, ja siitä noin puolet on peräisin vesivoimasta. Huonon vesivuoden osuessa kohdalle Pohjoismaissa on käytettävä enemmän hiilivoimaa tai lisättävä tuontia, jolloin sähköntuotannon kustannukset nousevat. Vuonna 2005 käynnistynyt päästökauppa toi hiilivoimalle vielä lisäkustannuksen ja on jatkossakin yksi tuotantomuotojen valintaan vaikuttava tekijä (lue lisää sivulta 15). Polttoaineista puolestaan kivihiilen hinta on ollut viime vuodet vakaa, vaikka historiallisesti nykytaso onkin korkea. Sen sijaan öljyn hinta on noussut pitkällä aikavälillä rajusti siitäkin huolimatta, että viime aikoina se on palannut kahden vuoden takaisiin lukemiin. Öljyn myötä nousee myös maakaasun hinta, ja päästökauppa taas kiihdyttää hiilituotannon vaihtamista kaasutuotannoksi. Markkinaperiaatteen mukaan sähköntuottajat ajavat aina ensin käyttökustannuksiltaan halvimpia tuotantomuotoja ja kalliimpia otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Kallein käyttöön otettu tuotantomuoto määrittää hinnan, jolla tuottajat ovat valmiita tarjoamaan sähköä Nord Pooliin. Vesivoimalla on tässä kuviossa erityinen asema säätöominaisuuksiensa vuoksi. Varsinkin Norjassa vettä pystytään varastoimaan jopa vuodeksi eteenpäin, minkä ansiosta tuottaja voi arvioida, milloin on paras aika käyttää varastossa oleva vesi sähköntuotantoon. Kun vettä voidaan säädellä tarpeen mukaan, se voidaan myös hinnoitella vaihtoehtoisen kalleimman tuotantomuodon perusteella. Juuri vesivoiman säädettävyys pienentää sähkön hintaeroja yöllä ja päivällä sekä kesällä ja talvella. Kun ilma on lämmin, sähköä kuluu vähemmän. Myös kulutustottumukset vaikuttavat kysyntään. lutuksen ennustetaan kasvavan noin prosentin vuosivauhdilla; kuluttavathan plasma-tv:t enemmän sähköä kuin kuvaputkitelevisiot ja kylpyhuoneen mukavuuslattialämmityskin lämpiää yhä useammin sähköllä. Kärjistetysti sanottuna sähkönkulutuksen voisi kääntää laskuun vain taloudellisen tilanteen muuttuminen huonommaksi, jolloin teollisuus vähentäisi kierroksiaan. Esimerkiksi kun Suomen paperiteollisuudessa oli seisokki kesällä 2005, tarvittiin sähköntuotantoa automaattisesti tavallista vähem Kysyntä: lämpötiloista kiinni Lyhyellä aikavälillä Nord Pooliin toimitettaviin kysyntäkäyriin siihen, kuinka paljon sähköä halutaan minäkin päivänä ja tuntina ostaa vaikuttaa ylivoimaisesti eniten lämpötila. Kun ilma on lämmin, sähköä kuluu yksinkertaisesti vähemmän. Sähkön pidemmän aikavälin kysyntä riippuu ihmisten kulutustottumuksista. Vaikka sähköä käytetään yhä järkevämmin, kumän. Teollisuus voi myös säädellä sähkönkysyntää pysäyttämällä hetkellisesti osan prosesseistaan, jos sähkön tukkuhinta uhkaa kivuta korkealle. Sähkönhinta vuonna 2017? Tällä hetkellä Pohjoismaissa on sähköntuotantoa saman verran kuin kulutusta. Uusia investointeja kuitenkin tarvitaan, sillä kymmenen vuoden sisällä vanhaa kapasiteettia aletaan poistaa ja kulutus jatkaa oletettavasti kasvuaan. Siispä kysymys kuuluu: mitä sähkö tulevaisuudessa maksaa? Nykyisissä laskelmissa ydinvoima on arvioitu edullisimmaksi tuotantomuodoksi, sillä vaikka laitoksen rakennuskustannus on iso, uraani maksaa vähemmän kuin kivihiili, maakaasu tai öljy. Ydinvoiman tulevaisuuden hinnaksi on ennustettu noin 45 euroa per MWh. Vesi- ja tuulivoiman hinta voi edullisimmillaan olla samaa luokkaa, mutta niiden kohdalla sijainti ratkaisee. Lisäksi vesivoiman lisäämiseksi pitäisi koskien luonnonsuojelumääräyksiä purkaa. Vesivoiman ansiosta sähkö on Pohjoismaissa ollut edullisempaa kuin vaikkapa Keski-Euroopassa, jossa suuri osa sähköstä tuotetaan kivihiilellä ja maakaasulla. Kun eurooppalaiset sähkömarkkinat yhdentyvät, tuonti ja vienti lisääntyvät ja alueiden hintatasot lähenevät toisiaan. Hinta tasoittuu länsimaissa jo pelkästään sen takia, että ydinvoimalaitoksen rakentaminen maksaa kaikkialla yhtä paljon. Vanhojen voimalaitosten purku ja uusien investointien tarve on ajankohtainen myös Venäjällä, jota on pidetty sähkönhintapalapelin villinä korttina. Ja vaikka aiemmin Venäjällä on ollut ylen määrin tuotantokapasiteettia, maan talouden kasvaessa sähkön kysyntä kasvaa sielläkin merkittävästi. Eikä kyse ole lopulta sen kummemmasta kuin kysynnän ja tarjonnan laista. 10 FORTE 1/2007
Sähköä Fortumin vähittäismyyntihinnat perustuvat aina tukkuhintoihin. TEKSTI: TIIA TERONEN SALKKUUN Fortum ostaa kaiken myymänsä sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä, Nord Poolista. Kun vähittäismyyjä ostaa tukkusähköä sähköpörssistä, se ostaa ns. johdannaisia eli suojaa samalla hintaa tuleviksi viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi eteenpäin. Otamme siis riskiä asiakkaan puolesta, Fortum Marketsin johtaja Erkki Kari-Koskinen sanoo. Sähkön vähittäismyyntihinta eli se, mitä kuluttaja sähkönkäytöstään maksaa, pohjautuu aina tukkuhintoihin, mutta asiakas voi itse valita, millä tavalla. Fortum tarjoaa pienasiakkailleen kolmea eri tyyppistä sähkösopimusta, joiden perustana ovat asiakkaiden erilaiset tarpeet. Fortum Kesto on jatkuvasti voimassa oleva sopimus, Fortum Takuu on määräaikainen ja kiinteähintainen sopimus vuodeksi tai kahdeksi, ja Fortum Tarkka on suoraa pörssisähköä, jossa asiakas kirjaimellisesti maksaa sähköstään saman hinnan kuin pörssissä on noteerattu. Keston ja Takuun ero on siinä, että määräaikaisessa Takuu-sopimuksessa hinta ei kesken sopimuskauden nouse. Fortum Takuu tuo varmuutta lompakolle. Toisaalta Fortum Kesto on Norppasähköä eli uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä. Perinteisesti sähkösopimukset on valittu pitkälti hinnan perusteella, mutta Norppa-merkistä on tulossa yhä tärkeämpi valintakriteeri, kun Pohjoismaissa talvet lämpenevät ja etelässäkin tulvii, vaikka pitäisi olla kuivaa. Vesivoimalla tuotettu sähkö ei lisää ympäristörasitusta. Kaiken kaikkiaan sähkösopimuksen valinta on kuin asuntolainan koroista päättämistä: ottaako vaihtuva- vai kiinteäkorkoinen laina, Kari-Koskinen tuumaa. Myös salkunhallintapalvelua kaupan Yritysasiakkaat eivät osta Fortumilta samalla tavalla sähköä kuin yksityisasiakkaat. He ostavat salkunhallintapalvelua. Tarjoamme yrityksille suoran pääsyn tukkumarkkinoille ja autamme minimoimaan hintariskit ajoittamalla ostot oikein. Erityisesti isoille yrityksille sähkö on paitsi merkittävä tuotantotekijä, myös mer Mikä mikin on? Balance suuren asiakkaan edut keskisuurelle Fortum Balance Plus -sähkösopimuksessa sähkönhinta perustuu Nord Poolissa kilpailutettuun, ajantasaiseen hintaan, mutta ei kuitenkaan niin ajantasaiseen, että SPOT-hintojen jyrkimmät hintaheilahtelut näkyisivät laskussa. Sähkönhankinta pilkotaan pieniin osiin ja kukin erä hinnoitellaan hyvissä ajoin etukäteen useana eri ajankohtana. Hajauttaminen vakauttaa sähkön hinnan pitkällä aikavälillä ja samalla vältetään suurimmat ajoitusriskit. Smart joustavasti hajautettua hankintaa Yritys, joka käyttää todella paljon sähköä ja jonka tulokseen sähkön hinnalla on merkittävä vaikutus, voi Fortum Smart -asiakkaana hajauttaa sähkönhankinnan oman hankintastrategiansa mukaisesti. Yritykselle nimetään oma salkunhoitaja, joka seuraa sähkösalkun tilaa, tekee hankintaehdotuksia ja myös toteuttaa suojauskaupat. Pro kädenojennus todellisille ammattilaisille Fortum Pro on enemmän kuin sähkösopimus: se on riskienhallinnan palvelukonsepti, jolla suojataan paitsi sähkön, myös kaasun ja öljyn hintoja. Lisäksi konseptiin voidaan sisällyttää päästökauppaan liittyvien riskien hallinta. Pro-asiakkaalle, joka on yleensä energiaintensiivinen prosessiteollisuus tai sähkön jälleenmyyjä, tarjotaan markkinainformaatiota jopa vuorokausitasolla. FORTE 1/2007 11
ASIAKKAAN ÄÄNI kittävä hintatekijä, Kari-Koskinen kertoo. Niin iso Fortum Pro -asiakas kuin pienemmät Smart- ja Balance-asiakkaat saavat Fortumilta oman salkunhoitajan, joka toteuttaa ostoja asiakkaan antamien valtuuksien ja valitun politiikan mukaan. Salkunhallinta muistuttaa investointipankin toimintaa. Tavoitteena on, että asiakkaat pääsevät hyötymään hinnanvaihteluista. Menoa ja Mitä marraskuussa tapahtui? Fortumin hinnat ovat kilpailijoihin verrattuna keskitasoa. Jos vertailuryhmäksi otetaan ainoastaan ne yritykset, jotka myyvät Fortumin tavoin sähköä valtakunnallisesti eivätkä vain omalla alueellaan, yhtiön vähittäismyyntihinnat painuvat selvästi keskitason edullisemmalle puolelle. Kuiva kesä ja sateeton syksy kuitenkin nostivat sähkönhintaa tukkumarkkinoilla, mikä puolestaan lisäsi Fortumin paineita tarkistaa omaa hintatasoaan. Ajoitus osoittautui suoraan sanottuna huonoksi, Kari-Koskinen muistelee nyt yhtiön marraskuista päätöstä korottaa sähkön vähittäismyyntihintoja Suomessa. Päätös, joka oli kuin käytännön esimerkki Murphyn laista, aiheutti välittömästi mediakohun, ja pian Fortum ilmoitti peruuttavansa korotukset miksi? Kun olimme ilmoittaneet korotuksista, sähkönhinta kääntyi tukkumarkkinoilla laskuun. Siinä oli jo riittävästi syytä, mutta asiakaspalaute vaikutti yhtä lailla. Saimme paljon suoraa palautetta. Asiakkaiden kuunteleminen myös kannatti. Kun vuoden 2006 tulos julkistettiin tammikuussa, yhtiön asiakastaseen kerrottiin olevan positiivinen toista vuotta peräkkäin: asiakkaita oli kohusta huolimatta saatu enemmän kuin menetetty. Sopivan viileitä vesielämyksiä Askimin kunta Norjassa on kylpyläkaupunkien pioneeri. Ensimmäinen kylpylä perustettiin alueelle 75 vuotta sitten, ja nyt paikalla toimii uusi, uljas vuonna 2000 perustettu Østfoldbadet, jossa asiakkaat voivat uida tai nauttia muista vesipuiston palveluista. Vesipuisto kattaa 2 400 neliömetrin alueen, josta vesialueet vievät 700 neliötä. Kylmimmässä altaassa asiakkaat vilvoittelevat talvisin +4,5 celsiusasteessa, mutta muut altaat hemmottelevat kävijöitä maksimissaan reilun 30 asteen lämmöllä. Mukaan mahtuu myös 38-asteinen poreallas. David Koht-Norbye on vastannut vesipuiston toiminnasta sen perustamisesta lähtien ja seuraa tiiviisti energian kulutusta yrityksessä. Sähkönkulutus on kaikkiaan noin 12 15 prosenttia kokonaiskuluista vuositasolla, noin 3,4 gigawattituntia, joka vastaa 170 kerrostaloasunnon vuosikulutusta. Østfoldbadet ostaa vuosittain energiaa noin 300 000 eurolla. Lämmön osuus on 60 prosenttia ja sähkön 40 prosenttia. Koska energiaa tarvitaan paljon enemmän kuin esimerkiksi päiväkodissa, olemme myös erittäin kriittisiä sähkön ja lämmön hinnan ja jakeluhäiriöiden suhteen: meille pienikin katkos aiheuttaa isoja ongelmia asiakaspalvelussa, painottaa Koht-Norbye. Ongelmat liittyvät enimmäkseen kosteustasapainoon, lämmitykseen ja ilmastointiin sekä tietenkin vesilaitteiden toimintaan. Vesipuistoalalle on Norjassa tulijoita ja oppia haetaan Østfoldbadetista, joka neuvoo halukkaille, miten vesipuisto ja kylpylä voidaan toteuttaa tehokkaasti ja miten saada asiakkaat viihtymään. TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVAT: TOMI PARKKONEN 12 FORTE 1/2007
meininkiä Mitä maksavat energiasta norjalainen vesipuisto, suomalainen päiväkoti ja puolalainen asunto-osuuskunta? TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO KUVA: Østfoldbadet Leikki ja laulu tarvitsevat energiaa Albatross Daycare on vuonna 1998 perustettu, Espoon Leppävaarassa toimiva yksityinen englanninkielinen päiväkoti, joka tarjoaa päivittäin lähes 60 lapselle koko- tai osapäivähoitopaikan. Lapset edustavat noin kymmentä eri kulttuuria, ja ikäjakauma on 3-vuotiaista esikouluikäisiin. Lapsia kasvatetaan suomalaisittain, mutta kaikkien työkieli on englanti. Päiväkodin perustaja ja toimitusjohtaja Eija Rolamo kertoo yrityksen seuraavan sähkön käyttöä ja kustannuksia vuositasolla tarkasti. Sähkökustannukset ovat noin 1,4 prosenttia eli 1 850 euroa liiketoiminnan muista kuluista. Määrä on kasvanut 0,1 prosenttia kolmen vuoden sisällä. Kasvu on todella pientä ja johtunee tietokoneen käyttöönotosta opetustarkoitukseen sekä tietenkin sähkön hinnan muutoksista, Rolamo toteaa. Albatross ostaa sähkön Fortumilta, lämmityskulut on huomioitu vuokrassa. Sähköllä käyvät valaistuksen lisäksi myös pesukone, astianpesukone, toimistotekniikka, vaatteiden kuivauskaapit ja ilmastointi. Terveysvaatimusten mukainen oma ilmastointi takaa hengitysilman puhtauden ja raikkauden, eivätkä bakteerit pääse kiertämään päiväkotiin rakennuksen muista tiloista ilmastoinnin kautta. Sähkö on kuitenkin vain pieni osa kokonaiskuluistamme, joista suurin osa menee ammattitaitoisen henkilökunnan palkkoihin; laadusta ei voi tinkiä, kun kyse on lapsista. Mutta silti säästötoimenpiteitäkin tehdään: tiskikoneen vaihtaminen tavalliseen isoon kotikonemalliin tiputti sähkönkulutusta reilusti noin viisi vuotta sitten. Muutos tehtiin, koska isot teollisuustiskikoneet kuluttavat enemmän sähköä kuin tavalliset kotikoneet stand-by-tilassa. Sähkö on olennainen osa liiketoimintaamme, ilman sitä emme voi toimia tavoitteidemme ja lain määreiden mukaan. Jos hinta lähtisi kovasti nousemaan, joutuisimme ennen pitkää siirtämään korotuksen omiin hintoihimme, Rolamo painottaa. FORTE 1/2007 13
ASIAKKAAN ÄÄNI Ei enää lämpöä harakoille Puolalainen asunto-osuuskunta taistelee sähkön hukkakulutusta vastaan kiinteistön perusparannustöillä. Osuuskunnan johtoryhmän vetäjä, johtaja El bieta Krzan, on päämäärätietoisesti lähtenyt järkeistämään sähkön kulutusta vuonna 1958 rakennetun kiinteistön rakenteiden kunnostuksilla. Asiantuntijoiden tekemän lämpövirtausten seurannan yhteydessä löydettiin parannettavaa mm. seinien eristyksissä ja ikkunapuitteissa, joiden korjaamisen jälkeen ostettu lämpö on pysynyt tiiviisti rakennusten sisätiloissa. Kaukolämmön kulutukseen tämä toi noin 35 prosentin säästön. Toki kunnostustyöt ovat tarpeellisia myös siksi, että haluamme ylläpitää osuuskunnan asuntojen kuntoa ja estää kosteusvaurioita, Krzan kertoo. Asunto-osuuskunnan omistamia kiinteistöjä sijaitsee Länsi-Puolassa. Yhteensä 5 200 asuntoon, joiden kokonaispinta-ala on 286 000 neliömetriä, ostetaan sähköä kolmelta eri toimittajalta, joista suurin on Fortum DZT, Wałbrzych. Fortum toimittaa lämmityksen 80 prosentille koko osuuskunnan alueesta. Lämmityskustannusten keskiarvo osuuskunnassa on tänä päivänä noin 0,70 euroa/m2, joka vastaa vuositasolla esimerkiksi 60 neliön asunnossa asuvan kolmen hengen perheen keskuslämmitys- ja kuumavesikuluja (514 euroa ja 257 euroa), kun he käyttävät kuukaudessa kuusi kuutiota vettä. Energian kuukausittainen keskiarvokulutus Puolassa on 265 euroa henkilöä kohti. Se vastaa noin 13,5 prosenttia puolalaisen keskivertotuloista. Vaikka toisille kuluttajille lämmityksen hinta voi olla korkea, on se silti tarpeellinen osa jokapäiväistä elämää. Siksi on hyvä, jos voimme pienentää kulutusta ja sitä kautta kustannuksia kartoittamalla kiinteistöissä olevia ongelmia ja poistamalla ne, sanoo Krzan. TEKSTI: TIIA TERONEN Yhdessä, erillään Euroopan unioni on 1990-luvun loppupuolelta saakka tehnyt töitä toimivien sähkön sisämarkkinoiden eteen. Eräs keskeisimmistä vaatimuksista on, että suuret yhtiöt eivät enää saa harjoittaa sähkön siirtoa eivätkä jakelua samassa yhtiössä kuin sähkön tuotantoa ja myyntiä eikä esimerkiksi verkkoyhtiön johdolla ole asiaa tuotanto- tai myyntiyhtiöiden johtoryhmiin tai päinvastoin. Tavoite on eriyttää monopolibisnekseksi luonnehdittu sähkönsiirto ja -jakelu sähkön tuotannosta ja myynnistä, jotka ovat vapaasti kilpailtuja liiketoimintoja. Käytännössä eriyttäminen tarkoittaa sitä, ettei verkkoyhtiö saa suosia myyntiyhtiötä, vaikka ne olisivatkin samassa omistuksessa. Eli Fortumin omistamassa verkossa kilpailijoiden sähkö kulkee aivan samalla hinnalla kuin Fortumin myymä energia, liiketoimintojen eriyttämisestä vastaava projektipäällikkö Joni Brunnsberg Fortumin sähkönsiirtoyksiköstä kiteyttää. Fortumilla sähkönsiirto (sisältää sekä alue- että jakeluverkon) sekä sähköntuotanto ja -myynti ovat toimineet juridisesti erillisissä yhtiöissä ja organisaatioissa jo pitkään. Viime aikoina on keskitytty henkilöstön erityisesti asiakaspalvelijoiden koulutukseen ja ylipäätään EU:n edellyttämän ns. toiminnallisen eriyttämisohjelman läpiviemiseen. Fortumin sähkön siirto- ja myyntiasiakkaita palvellaan edelleen samalta luukulta, mutta esimerkiksi jakeluasiakkaille ei ole sallittua markkinoida Fortumin energiapalveluita kertomatta myös muista vaihtoehdoista. Suuret yhtiöt eivät saa harjoittaa sähkön siirtoa eivätkä jakelua samassa yhtiössä kuin sähkön tuotantoa ja myyntiä. Asiakkaan näkökulmasta eriyttäminen voi tuntua hieman keinotekoiselta ja kaikkea muuta kuin asiakaslähtöiseltä. Brunnsberg kuitenkin muistuttaa, että eriyttäminen edistää kilpailua, mikä on pitkällä aikavälillä myös asiakkaan ja kaikkien toimijoiden etu. Meidän mielestämme toiminnallinen eriyttäminen on avain sähkömarkkinoiden toiminnan parantamiseen, Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärinen toteaa. Sähkön jakelu- ja aluesiirtoverkkojen lisäksi EU:n eriyttämisvaatimukset koskevat päävoimansiirto- eli kantaverkkoja, joista Suomessa vastaa Fingrid ja Ruotsissa Svenska Kraftnät. Euroopan komissio on todennut, että Pohjoismaissa kantaverkkojen omistus on jo eriytetty, mutta monissa Keski-Euroopan maissa on Hyvärisen mukaan vielä tekemistä: esimerkiksi Saksassa toimii neljä kantaverkkoyhtiötä. Mutta olisi Pohjoismaissakin vielä petrattavaa. Fortumin tavoitteena on, että kantaverkkopuolelle löytyisi pohjoismainen ratkaisu, joko yksi yhteinen kantaverkkoyhtiö tai ainakin riippumaton kantaverkkojen operoinnista, ylläpidosta ja kehityksestä huolehtiva riippumaton järjestelmävastaava. 14 FORTE 1/2007
TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVA: TOMI PARKKONEN Ilmastonmuutos näkyy jo sähkölaskussa Pajunkissoja joulupöydässä, surffausta Suomenlahdella tammikuussa, hirmumyrskyjä Etelä-Ruotsissa Viime kuukausien aikana olemme Pohjolassakin saaneet esimakua ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Vaikka lopputalvesta saimmekin nauttia kirpeästä pakkasesta ja lumesta, oli sää tammikuuhun asti kaikkea muuta kuin tavanomainen. Kun samaan aikaan on uutisoitu näyttävästi isoista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista varoittavista energia- ja talousraporteista, moni Matti Meikäläinen on valaistunut: maapallo on vaarassa. Ilmastotietoisuus on selvästi lisääntynyt, ympäristöpäällikkö ja ilmastokysymykseen perehtynyt asiantuntija Kari Kankaanpää Fortumista vahvistaa. Samalla päästökauppa yhtenä kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävänä keinona herättää eri puolilla maailmaa kasvavaa kiinnostusta ja saa yhä enemmän kannatusta. Vaikka Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä on kärsinyt alkukankeudesta, mekanismi sinänsä on havaittu hyväksi: Jos päästät ilmakehään hiilidioksidia enemmän kuin kiintiösi sallii, ostat päästöoikeuksia lisää markkinahintaan. Se, että ilmaan päästetyllä hiilidioksiditonnilla on hinta, tekee esimerkiksi energian tuottamisesta kivihiilellä kannattamattomampaa ja kannustaa välttämään sitä ja muita kasvihuonekaasuja aiheuttavia polttoaineita. Toisaalta investoinnit uusiutuviin ja hiilidioksidivapaisiin tuotantomuotoihin alkavat houkuttaa. Poukkoileva hiilidioksiditonnin hinta On selvää, että päästökaupalla ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä on vaikutus yritysten ja kuluttajien maksamaan sähkön hintaan. Päästöoikeuden hinnan läpimeno sähkön hintaan ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Meneillään olevalla päästökauppakaudella päästöoikeuksien hankintakustannukset ovat eri selvitysten mukaan siirtyneet sähkön hintoihin 60 90-prosenttisesti, Kari Kankaanpää sanoo ja viittaa mm. Nordic Energy Perspectives -projektissa tehtyyn selvitykseen. Vuoden 2007 alussa EU:n päästöoikeuden hinta on ollut alle viiden euron, kun korkeimmillaan se on käynyt noin 30 eurossa meneillään olevan kolmevuotisen päästökauppakauden aikana. Kankaanpään mielestä yksi suurimpia syitä hintojen poukkoiluun on läpinäkyvyyden puute. Hän heittääkin pallon EU:n ja myös markkinoilla toimivien yritysten suuntaan ja vaatii markkinainformaation lisäämistä ja mm. tiheämpää päästöraportointia. Nyt päästötaseet julkistetaan kerran vuodessa, mikä voi aiheuttaa yllätyksiä. Päästöoikeuksien tämänhetkinen alhainen hinta johtuu siitä, että päästökaupan piirissä olevilla toimijoilla Fortum on ottanut ilmastoasioihin ja päästökauppaan selvän kannan: Ilmastonmuutos vaatii pitkän aikavälin globaalin ratkaisun, jonka tuloksena on vuoden 2012 jälkeen maailmanlaajuinen päästökauppamarkkina. Päästöjä aiheuttavien toimijoiden välillä on päästävä tasapuoliseen taakanjakoon. Energianhintojen tulee heijastaa päästövähennysten kustannuksia. Päästökauppajärjestelmät ovat ensisijaisia instrumentteja. Asteittain on siirryttävä globaaliin päästökauppaan ja päästöoikeuksien maksulliseen alkujakoon. on käyttämättömiä päästöoikeuksia odotettua enemmän. Tässä vaiheessa on varmaa, että seuraavan ns. Kioto-kauden (2008 2012) päästöoikeuksien jaossa EU vetää selvästi tiukempaa linjaa, jotta unionin päästövähennystavoitteet täyttyvät. Päästöoikeuksien markkinoille pyritään luomaan todellista niukkuutta, mikä näkyy myös Kioto-kauden päästöoikeuksien futuurihinnoissa. Ympäristöpäällikkö Kari Kankaanpää tietää, mistä suunnasta ilmastokysymysasioissa tuulee. Räntäsade tammikuussa paukkupakkasten sijaan on omiaan herättämään ilmastotietoisuutta laajemminkin. FORTE 1/2007 15
TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO KUVAT: TOPI SAARI, JAKKE NIKKARINEN Vaikka EU on ollut olemassa jo pitkään, ei sillä ole ollut omaa yhtenäistä energiapolitiikkaa. Jokainen jäsenmaa on vastannut itsenäisesti oman maansa energian tuotannosta sekä tehnyt energiaan liittyvät päätökset kansallisella tasolla. Energiapolitiikan puuttuessa EU on ottanut toimivaltaa muuta kautta. Direktiivit sähkön ja maakaasun sisämarkkinoista antavat puitteet jäsenmaiden toiminnalle. Alun perin vuonna 1996 hyväksyttyjä direktiivejä uusittiin 2003, ja ne asettavat tavoitteeksi yhtenäiset EU:n energiasisämarkkinat. Sisämarkkinoiden kehityshän on EU:n ydintä ja todellisuutta jo monien tuotteiden ja palveluiden osalta. Toinen alue, jolla EU:lla on toimivaltaa ja vaikutusta energiaan, on ympäristöpolitiikka. EU:n päästökauppadirektiivi ja uusiutuvien energialähteiden tukeminen ovat esimerkkejä tästä. Markkinoiden yhdentyessä on havahduttu siihen, että erilaisilla kansallisilla energiapolitiikoilla on laajempia, maan rajat ylittäviä vaikutuksia. Lisäksi huoli ympäristöstä ja energian toimitusvarmuudesta sekä halu ratkaista näitä ongelmia tehokkaasti ovat lisänneet yhdessä tekemisen halua myös energiapolitiikan alueella. Sähkö on sidottu aikaan ja paikkaan Yksi syy siihen, että on ollut vaikea edes ajatella mahdollista yhteistä energiapolitiikkaa EU:n jäsenmaiden välillä, on se, että kansalliset markkinat ovat poikenneet niin paljon toisistaan jo luonnonvarojen antamien edellytystenkin suhteen. Eri maissa halutaan tukea oman maan näkökulmasta tavoitteiltaan parasta energiamuotoa, eikä kokonaisuutta nähdä koko Euroopan energia-asiat järjestykse Tammikuussa 2007 julkistetussa unionin jäsenmaiden yhteisessä energiastrategiassa on jämäkkä sävy. Euroopan kannalta. Rajat ylittävää siirtokapasiteettia ei tahdo syntyä, koska paikallisilla viranomaisilla on etusijalla oman maan sähkömarkkinoiden kehittäminen. Hyvänä esimerkkinä on Saksa, joka panostaa tuulivoimaan, vaikka osittain Euroopan vuoristojen keskellä sijaitsevana maana se ei ole luontaisin alueellinen vaihtoehto tuulivoiman tuotantoon. Samoin Saksan päätöksellä luopua kokonaan ydinvoimasta on vaikutusta koko Eurooppaan. Kaasukriisi vauhdittajana Uuden energiastrategian myötä EU haluaa olla yhä vahvemmin mukana energiapoliittisessa kehityksessä. Perusedellytyksenä nähdään yhtenäisten Euroopan-laajuisten energiamarkkinoiden luominen jo sovitun mukaisesti. Varsinaisen startin yhteiselle energiastrategialle antoi vuoden 2006 Venäjän ja Ukrainan välinen kaasukriisi. EU:n komissio tarttui tilaisuuteen ja valmisteli hyvin nopeassa tahdissa Vihreän kirjan, jossa hahmotellaan, millaisia asioita EU:n energiapolitiikka voisi sisältää. Tammikuussa 2007 unionin jäsenmaiden yhteinen energiastrategia viimein julkistettiin, ja sävy on heti jämäkkä: ilmastonmuutos on tosiasia, ja siihen pitää reagoida heti. Strategia sisältää pitkän tähtäimen näkemyksen ja tavoitteet tehokkaasta ja yhtenäisestä energiapolitiikasta sekä viitekehyksen toimenpiteistä, joilla tähän päästään. Keskeisimpinä aiheina ovat energiatuotannon turvallisuus ja toimitusvarmuus, joiden kustannuksia ja negatiivisia kilpailukykyvaikutuksia pyritään minimoimaan 16 FORTE 1/2007
en EU tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöä. parantamalla energiamarkkinoiden toimintaa eli luomalla toimivat EU:n energiasisämarkkinat. Juuri näistä syistä EU puhuu myös ydinenergiasta myönteisemmin kuin koskaan. Päästökauppadirektiivistä tehdään kuluvan vuoden aikana uusi ehdotus, joka tähtää entistä tiukempaan hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen, päästökauppajärjestelmän toimivuuden parantamiseen ja mm. päästöjen avoimempaan raportointiin. Kaikki yhteisen edun puolesta EU:n laajuisiin energiasisämarkkinoihin pyritään alueellisten, kuten esimerkiksi pohjoismaisten, sähkömarkkinoiden kautta, ja sen jälkeen yhdistämällä nämä alueelliset markkinat yhteiseksi Euroopan markkina-alueeksi. Tämä vaatii kuitenkin, että kansalliset ja alueelliset markkinat noudattavat ja soveltavat EU:n direktiivejä; komissio on aloittanut oikeusprosessin 16 jäsenmaata vastaan vuoden 2003 energiasisämarkkinadirektiivien puutteellisesta toimeenpanosta. Tärkeää on saada jäsenmaat toimimaan pitkäjänteisesti yhteisen edun puolesta lyhytnäköisen kansallisen edun sijasta. Jokaisella jäsenmaalla on omaa energiaosaamista, jota voitaisiin hyödyntää EU:n laajuisesti. Mutta vielä on matkaa siihen, että Pohjoismaissa voitaisiin ostaa kesämökille sähköä Italiasta, tai ehkä pikemminkin päinvastoin... Näkymätön mies Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärinen painiskelee eurooppalaisittain kiperän aiheen, energian, kanssa. Hän on yhteydessä Euroopan unionin sisämarkkinoista päättäviin ja sisämarkkinoita kehittäviin henkilöihin EU:n organisaation eri tasoilla lähes päivittäin. Yhteydenpidon tärkeimpiä tavoitteita on saada tietoa EU:n energian sisämarkkinoiden kehityksestä ja nimenomaan niihin liittyvistä hankkeista ja päätöksistä strategisen ja operatiivisen päätöksenteon tueksi, Hyvärinen kertoo. Työ on luonteeltaan taustatyötä, jossa Hyvärinen pitää lankoja käsissään esiripun takana. Toisaalta myös vien tietoa EU:n suuntaan: mitä tavoitteita ja mielipiteitä Fortumilla on energiapoliittisista asioista. Tehtävässä onnistumisen kannalta Hyvärinen pitää olennaisina poliittisten ja lainsäädännöllisten prosessien hallintaa: on tiedettävä, mitä tapahtuu, milloin tapahtuu sekä missä ja milloin voi asioihin vaikuttaa. Siksi kokemus EU:sta onkin paikallaan. Kuusi vuotta Brysselissä on opettanut, miten prosessit etenevät, ja vuosien varrella myös yhteysverkosto sekä EU:n asiantuntijoiden että muiden yhteistyökumppanien kanssa on kasvanut. Työ on pitkäjänteistä, mutta vaatii silti päivittäistä yhteydenpitoa, koska kiinnostuksen kohteena olevat asiat kehittyvät jatkuvasti. Ajan tasalla on pysyttävä, varsinkin nyt, kun energia on vallitsevin puheenaihe. Käsiteltävät asiat ovat isoja, ja joskus työ saattaa palkita tekijänsä siten, että myös oma sormenjälki näkyy tuloksissa. Varsinaiset päätökset tehdään kuitenkin komissiossa ja parlamentissa, jotka kantavat niistä vastuun. EU:n tasolla toimivan yrityksen edustajan tulee toimia taustalla, mutta asiantuntijan roolissa, painottaa Hyvärinen lopuksi. EU:n energiastrategian pääkohdat Ilmastonmuutoksen hillintä ja CO 2 -päästöjen rajoittaminen vaikka yksipuolisin toimin Yhtenäisyys energia-asioissa EU:n sisällä ja EU:sta ulospäin energiantuottajien suuntaan EU:n alueesta energiatehokkaampi vuoteen 2020 mennessä Energiantoimitusten varmistaminen myös kriisitilanteissa ja riippumattomuus tuontienergiasta Vähän tai ei ollenkaan hiiltä sisältävien energialähteiden tutkimiseen ja kehittämiseen pitää investoida enemmän Uusiutuvien energiavarojen osuutta nostettava viidennekseen Sähkö- ja kaasumarkkinoiden EU-laajuisen sisämarkkinan toimeenpano FORTE 1/2007 17
ASIAKKAAN ÄÄNI Ruotsissa ei ole enää enempää panimoita, joita voisimme hankkia. Olemme etsineet kiinnostavia kohteita myös ulkomailta, mutta vielä emme ole löytäneet sopivaa. Niinpä investoimme uusiin, entistä tehokkaampiin koneisiin voidaksemme lisätä tuotantoa, Peter Bronsman sanoo. olueen Hyvään tarvitaan hyppysellinen onnea Menestysreseptimme ei ole salaisuus. On vain paiskittava lujasti töitä, keksittävä hyvä liikeidea ja löydettävä erinomainen henkilöstö. Ja tietysti tarvitaan myös hyppysellinen onnea, Kopparbergs Bryggeri AB -panimokonsernin toimitusjohtaja Peter Bronsman sanoo. 18 FORTE 1/2007
TEKSTI: WESA LEHTO KUVAT: DAN LINDBERG Nykyisen Kopparbergin panimokonsernin ytimen muodostaa perinteinen Kopparbergs Bryggeri, jonka joukko panimotyöläisiä perusti vuonna 1882 Bergslageniin. Se, miten Peter Bronsmanista ja hänen veljestään Dan-Andersista tuli panimonomistajia vuonna 1994, on silkkaa sattumaa. Joulun ja uuden vuoden välissä 1993 selasin panimoalan julkaisua Bryggeritidningeniä ja näin ilmoituksen, jossa Kopparberg Bryggerin kerrottiin olevan myytävänä. Innostuin heti, soitin myyntiä hoitaneeseen pankkiin ja varasin ajan näyttöä varten, Peter Bronsman kertoo. Alku aina vaikeaa Alku oli kaikkea muuta kuin helppo. Yhtiö toi ensimmäisen erikoisvahvan oluensa markkinoille Tukholman olutfestivaaleilla lokakuussa 1994, mutta heti seuraavana vuonna tapahtui katastrofi: panimo ja kaikki olutta täynnä olleet säiliöt paloivat. Sellaista sattuu. Oli vain aloitettava uudelleen alusta, Peter Bronsman kuittaa tapahtuneen. Panimo kunnostettiin nopeasti ja tuotanto pääsi taas vauhtiin. Toiminta sai rivakan alun, kun ensimmäisen vuoden liikevaihto kipusi 36 miljoonaan Ruotsin kruunuun eli reiluun neljään miljoonaan euroon. Opimme, että tuotekehitys, uudenlainen ajattelu ja niche-tuotteet ovat avain menestykseen tällä alalla. Olimme ensimmäisiä panimoita, jotka ottivat valikoimiinsa erikoisvahvan oluen 7,5 %:n Special Brewn. Huomasimme myös toisen markkinaraon: aloimme valmistaa erikoisvahvoja Tavoitteenamme on olla Euroopan tehokkain panimo! tissa eniten. Myös siiderit ovat suosittuja. Omena- ja päärynäsiideriä valmistetaan vuosittain yhteensä 35 miljoonaa litraa, ja Suomi on yksi suurimmista vientimarkkinoista. Viemme Suomeen noin kahdeksan miljoonaa litraa siideriä vuodessa. Ensimmäinen vientikohteemme oli Kreikka, jossa lomailevat pohjoismaalaiset ovat iso asiakasryhmä. Sittemmin vienti on kasvanut voimakkaasti; nyt tuotteitamme myydään 36 maassa, Peter Bronsman sanoo. Kopparberg aikoo jatkaa kasvua ennen kaikkea tehostamalla tuotantoaan. Tavoitteenamme on olla Euroopan tehokkain panimo! Todistamme, että panimotoiminta voi olla kannattavaa Ruotsissa. Onnistuminen edellyttää hyviä tuotteita, tehokasta tuotantoa eikä vähiten tuuria, toimitusjohtaja tuumaa. Myös sähkö yksi edellytyksistä Oluen panemisessa tarvitaan sähköä, jota Kopparberg käyttää vuodessa lähes yhdeksän gigawattituntia. Fortum on toimittanut vuodesta 2004 asti sähköä sekä Kopparbergin panimoon että konserniin kuuluviin Bancon ja Zeunertsin panimoihin. Toisen polven panimomestari Kopparbergin panimomestari Rickhard Voigt seuraa isänsä jalanjälkiä. Isä Wolfgang Voigt työskenteli pitkään panimomestarina ja toimii yhä Kopparbergin panimojohtajana. Isähän se minut tähän ammattiin houkutteli. Panimomestariksi valmistuin suorittamalla ensin kemian alan insinööritutkinnon, minkä jälkeen opiskelin panimokorkeakoulussa Kööpenhaminassa, Rickhard Voigt kertoo. Tämä on valtavan kiinnostava ammatti, sekoitus teknologiaa, kemiaa ja jopa maustamista. Hyvälaatuisen veden saatavuus on elinehto panimolle kuin panimolle. Noin 90 prosenttia tuotteidemme raaka-aineesta on vettä. Otamme veden omista lähteistämme, joten laatu on erinomaista. Kopparbergissä valmistetaan sekä olutta että siideriä. Reilu puolet tuotannosta on olutta. Siideriä valmistetaan sekä omenan että päärynän makuisena ja eri alkoholipitoisuuksilla aina 7 %:iin asti. Niin Ruotsissa kuin Suomessakin päärynäsiideri on suosituinta. Valmistus etenee niin, että ensin annamme omena- tai päärynämehun käydä viikon ajan, minkä jälkeen sitä säilytetään tankeissa muutamia viikkoja ennen kuin pullotamme sen. Teemme säännöllisesti sekä makutestejä että kemiallisia ja biologisia kokeita taataksemme, että laatu pysyy hyvänä ja maku samana. Tiiviisti suljettujen ovien takana suunnitellaan myös uusia tuotteita. Lähinnä kyse on uusien makuvivahteiden kehittelystä. Kaikki on tietysti supersalaista. Tarkimmin säilytettyjä salaisuuksiamme ovat reseptit, Rickhard Voigt painottaa. siidereitä, joiden maku oli hieman tavallista pehmeämpi, sellainen, josta me täällä Pohjolassa pidämme. Myynti lähti lentoon ja Kopparberg osti Sofieron, Zeunertsin ja Bancon panimot. Nykyisin Kopparbergs Bryggeri AB:n liikevaihto on noin 1,3 miljardia kruunua (146 milj. euroa) ja vuositulos 60 miljoonan kruunun (6,7 milj. euroa) kieppeillä. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 220, joista puolet Kopparbergin taajamassa. Panimo on alueen suurin yksityinen työnantaja. Siideri maistuu suomalaisille Kopparbergin olutmerkeistä erikoisvahvaa Sofieroa myydään Systembolage Hinta on ilman muuta tärkeä, mutta yhtä paljon arvostamme luotettavaa kokonaisuutta, jonka Fortum pystyy tarjoamaan. Fortumin Tomas Esselin esitteli meille järkevän Fortum Balance -konseptin, joka istuu hyvin toimintaamme, Kopparbergin panimojohtaja Wolfgang Voigt kertoo. Erityisesti sähkön toimitusvarmuus merkitsee meille paljon. Jos sähköt katkeavat, valmistusprosessi ei ole enää hallinnassamme ja iso osa tuotannosta on vaarassa mennä pilalle. Taloudelliset tappiot voisivat siis olla mittavat, hän lisää. FORTE 1/2007 19
TEKSTI: RISTO PAKARINEN KUVAT: SUSANNE KRONHOLM Riskejä on kaikilla markkinoilla ja toimialoilla. Ne pitää vain tiedostaa. Unga Aktiespararen toimitusjohtaja Mika Burman Götz uskoo yhteispohjoismaisen listan lisäävän energia-alan houkuttelevuutta. 20 FORTE 1/2007