Peijaksen sairaala POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS opas potilaalle
polven Tervetuloa ikkaukseen tekonivelle airaalaan! Peijaksen s Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä valmistautumaan tulevaan leikkaukseenne ja sen jälkeiseen toipumiseen ja kuntoutumiseen. Ottakaa opas mukaan sairaalaan tullessanne.
Yleistä polven tekonivelleikkauksesta Valmistautuminen leikkaukseen Yleiskunto ja lääkitys Liikunta ja lihasvoima Ylipaino Tulehdusten ja ihon hoito Hampaiden hoito Apuvälineet, kotona selviytyminen Laboratoriotutkimukset Leikkausarviokäynti Leikkausvalmistelut Leikkauspäivä Kivun hoito Leikkauksen jälkeinen hoito ja kuntoutuminen Liikkuminen leikkauksen jälkeen Leikkauksen jälkeiset harjoitukset Kotiutuminen Kotihoito-ohjeet Haavanhoito Tulehdusten ehkäisy Kivun hoito Laskimotukosten ehkäisy Turvotukset ja mustelmat Ravitsemus Tukipalvelut Tekonivelleikkaukseen liittyvät riskit Elämä tekonivelen kanssa Kartta ja kulkuyhteydet Yhteystiedot 4 5 5 5 5 6 6 6 6 8 8 8 9 11 11 12 14 15 15 15 15 16 16 16 16 17 18 19 20
Vasemmassa polvessa on pitkälle edennyt nivelrikko. Nivelrako on polven sisäsyrjältä madaltunut ja polveen on kehittynyt lievä länkisääri (varus) virheasento. Leikkauksen jälkeinen röntgenkuva, jossa näkyy asennettu polven tekonivel. YLEISTÄ POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSESTA Polven nivelrikkoa pyritään hoitamaan ensisijaisesti konservatiivisesti eli kipulääkkeillä, fysioterapialla, niveleen annettavilla pistoksilla ja polvituilla. Polven tekonivelleikkaukseen päädytään, kun asianmukaisesti toteutettu konservatiivinen hoito ei ole tuottanut riittävää lievitystä oireisiin ja röntgenkuvassa on selkeä muutos. Tärkein syy polven tekonivelleikkauksen suorittamiseen on primaarinen eli tuntemattomasta syystä johtuva nivelrikko. Nivelrikkoa voivat aiheuttaa erilaiset reumasairaudet, tapaturmien jälkitilat ja tiettyjen nivelsairauksien jälkitilat. Polven tekonivel koostuu reisiluun ja sääriluun pinnalle luusementillä kiinnitettävistä metallisista osista ja sääriluun puoleiseen metalliosaan kiinnittyvästä polyeteenimuovista, joka niveltyy reisiluun metallista osaa vasten. Tarvittaessa myös polvilumpio pinnoitetaan. Leikkauksen tavoitteena on lievittää kipua ja lisätä toimintakykyä. Osalla potilaista jää leikkauksen jälkeen satunnaista kipuilua polveen. Leikkauksessa korjataan polveen tullut mahdollinen virheasento. Polven liikkuvuutta ei leikkauksella yleensä pysty merkittävästi lisäämään. Leikkausta edeltävä liikelaajuus on usein merkittävin leikkauksen jälkeistä liikettä ennustava tekijä. Polven tekonivel rajoittaa elämää eri tavoin. Sen kanssa esimerkiksi ei yleensä pysty juoksemaan ja polvilleen ja kyykkyyn meno on vaikeaa. 4
VALMISTAUTUMINEN LEIKKAUKSEEN Yleiskunto ja lääkitys Hyvä yleiskunto nopeuttaa leikkauksesta toipumista sekä fyysisen toimintakyvyn parantumista. Mahdollisten perussairauksien (esim. diabetes, verenpainetauti) tulee olla hyvässä tasapainossa ennen leikkausta. Koholla oleva verensokeri lisää leikkauksen jälkeisen tulehduksen riskiä ja sokeritaudin hoitotasapaino onkin syytä tarkastaa oman lääkärin tai diabeteshoitajan kanssa hyvissä ajoin ennen leikkausta. Viime kuukausina sairastettu sydäninfarkti vaatii yleensä suunnitellun tekonivelleikkauksen lykkäämistä. Tarvittaessa ottakaa yhteyttä hoitavaan lääkäriinne. Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta (mielellään yli 4 viikkoa aikaisemmin) edesauttaa leikkaushaavan paranemista. Liikunta ja lihasvoima Hyvä lihaskunto edistää leikkauksen jälkeistä toipumista. Lihaskunnosta ja nivelen liikkuvuudesta huolehtiminen on osa tekonivelleikkaukseen valmentautumista. Ennen leikkausta on tärkeää vahvistaa lihaksia ja ylläpitää nivelten liikkuvuutta kipujen sallimissa rajoissa. Sopivia liikuntamuotoja on esimerkiksi kuntosaliharjoittelu, (sauva)kävely, vesivoimistelu, uinti, pyöräily ja voimistelu. Liikuntaa on turvallista jatkaa aina leikkaukseen asti, viimeisinä päivinä kevyemmin. Lisäharjoitusohjeita voi kysyä kotipaikkakunnan terveyskeskuksesta. Ylipaino Polven tekonivel Huomattava ylipaino vaikeuttaa leikkauksen teknistä suorittamista, lisää riskiä haavan paranemisongelmiin, voi pitkittää toipumisaikaa ja lisätä tekonivelen irtoamisriskiä. Ohjeita ruokavalioon ja laihduttamiseen voi kysyä omasta terveyskeskuksesta. Leikkauksen tavoitteena on lievittää kipua ja lisätä toimintakykyä. 5
Tulehdusten ja ihon hoito Tekonivel on vierasesine, johon elimistössä olevat bakteerit herkästi hakeutuvat varsinkin toipilasaikana. Tulehdukset voivatkin olla este leikkaukselle ja siksi piilevät virtsateiden ja hampaiden tulehdukset tulee hoitaa ennen leikkausta. Lisäksi tulee hoitaa tulehtuneet ihottumat, varvasvälien ja kantapäiden ihorikot ja haavat sekä kynsivallin tulehdukset. Leikkausalueella ei saa olla haavoja, märkänäppyjä tai rupia. Hampaiden hoito Tekonivelleikkaukseen tullessa suun ja hampaiden tulee olla hoidetut. Hampaiden tulehduspesäkkeet voivat olla piileviä ja ne voidaan havaita ainoastaan röntgenkuvauksella. Leikkauspäätöstä tehdessä hoitava lääkäri arvioi hammaslääkärillä käynnin tarpeellisuuden. Mikäli hammas joudutaan poistamaan, tekonivelleikkaus voidaan tehdä aikaisintaan 3 viikon kuluttua toimenpiteestä. Hammaslääkärillä käynnin tarpeellisuus arvioidaan tekonivelleikkausjonoon asettamisen yhteydessä. Hammashoidosta vastaa oman kunnan terveyskeskus. Myös yksityisen hammaslääkärin suorittamasta hoidosta saa Kelan korvauksen (erillistä lähetettä ei tarvita). Hammaslääkäriaika kannattaa varata heti kun leikkauspäätös on tehty. Apuvälineet, kotona selviytyminen Ennen leikkaukseen tuloa lainatkaa kyynärsauvat oman kuntanne apuvälinelainaamosta. Lainaus on maksutonta. Fysioterapeutti ohjaa teitä apuvälineasioissa. Kyynärsauvoista voitte luopua kun kävely on turvallista ja ontuminen mahdollisimman vähäistä. Koska hoitoaika sairaalassa on lyhyt (noin 2 vuorokautta), on hyvä jo etukäteen miettiä leikkauksen jälkeistä selviytymistä kotona esim. kaupassa käyntiä, ruuanlaittoa ja peseytymistä. Avuntarvetta ja -saantia on myös hyvä arvioida etukäteen. Läheisten tuki on tärkeä osa toipumista ja voitte tuoda läheisenne mukaan jo ensitilaisuuteen ja ohjauskäynnille. Voitte ajaa autolla, kun pystytte luotettavasti ja turvallisesti painamaan polkimia. Tähän menee yleensä noin 6 8 viikkoa, mutta aika on yksilöllinen. Autossa voi matkustaa heti, kun polven liikkuvuus ja kipu sen sallivat. Laboratoriotutkimukset Käykää terveysaseman laboratoriossa veri- ja virtsakokeessa muutamaa päivää ennen leikkausarviokäyntiä, jotta vastaukset ovat käytössä leikkausarviokäynnillä. Kokeita varten ei tarvitse olla syömättä ja juomatta. Virtsakoetta varten pitäisi pyrkiä olemaan virtsaamatta 4 tuntia ennen näytteenottoa. 6
n Leikkaukse jälkeistä tä kotona selviytymis ttiä jo on hyvä mie etukäteen. Ennen leikkausta järjestetään leikkausarviokäynti, jossa tapaatte sairaanhoitajan, fysioterapeutin ja leikkaavan lääkärin sekä mahdollisesti anestesialääkärin. 7
LEIKKAUSARVIOKÄYNTI Teidät kutsutaan leikkausarviokäynnille 1 2 viikkoa ennen leikkausta. Tällä käynnillä otetaan röntgenkuvat polvesta. Tapaatte leikkaavan ortopedin, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin, jotka tarkistavat leikkauskuntonne ja joilta saatte leikkaukseenne liittyen yksilöllisiä ohjeita. Anestesialääkärin tapaatte tarvittaessa. Veren hyytymiseen vaikuttavista lääkkeistä ja niiden käytöstä saatte ohjeet anestesialääkäriltä. Mikäli käytätte Omega 3 -valmisteita, niiden käyttö tulisi lopettaa leikkausjonoon asettamisen yhteydessä. Ottakaa leikkausarviokäynnille mukaan kaikki kutsun mukana tulleet lomakkeet huolellisesti täytettyinä, mahdolliset reseptit sekä mahdollisesti hammaslääkäriltä saamanne todistus. Käyntiin saattaa kulua aikaa koko päivä. Ihorikko voi olla este leikkaukselle. Myös rikkoutuneet ihopoimut tai varpaanvälit täytyy huomioida. Mikäli teillä ilmenee ongelmia ihossa, ottakaa yhteys osastolle jo ennen sairaalaan tuloa. Leikkausvalmistelut Käykää leikkausta edeltävänä iltana tai mieluiten tulopäivän aamuna suihkussa ja peseytykää huolellisesti saippualla tai nestesaippualla (koko vartalo, alapesu, leikkausalue, napa ja myös hiukset). Pesun tarkoituksena on vähentää bakteerimäärää leikkausalueella. Olkaa syömättä ja juomatta leikkausta edeltävänä yönä klo 02 jälkeen. Anestesialääkärin määräämät kotilääkkeet voi ottaa pienen vesitilkan kanssa. Ottakaa mukaan kyynärsauvat, omat tukevat ja hyvin jalassa pysyvät sisäjalkineet, hygieniavälineet esim. hammasharja ja -tahna. Ottakaa mukaan hoitajan kanssa sopimanne kotilääkkeet, esimerkiksi astmasuihkeet. Arvoesineet ja korut on hyvä jättää kotiin. Rahaa on hyvä olla mukana jonkin verran esim. taksiin. Leikkauspäivä Tulkaa sairaalaan leikkauspäivän aamuna sovittuun aikaan. Älkää syökö tai juoko mitään klo 02:n jälkeen yöllä. Anestesialääkärin määräämät kotilääkkeet voi ottaa pienen vesimäärän kanssa. Ennen leikkausta pukeudutte leikkausvaatteisiin ja saatte anestesialääkärin määräämän esilääkityksen. Leikkaus kestää noin 1 2 tuntia. Ennen leikkausta saatte tulehdusriskiä vähentävän antibiootin. Leikkaus tehdään yleensä selkäpuudutuksessa. Toimenpiteen aikana kuuluu leikkauksesta johtuvia ääniä, ja halutessanne saatte korvatulpat leikkauksen ajaksi. Puudutuksen lisäksi saatte tarvittaessa rentouttavaa lääkitystä, joka auttaa tarvittaessa myös nukkumaan. 8
Leikkauksen jälkeisen kivun mittaamisessa käytetään apuna kipumittaria. Leikkauksen jälkeen teidät siirretään heräämöön, missä puudutuksen häviämistä ja vointianne tarkkaillaan. Heräämövaiheen jälkeen siirrytte vuodeosastolle, jossa vointianne seurataan säännöllisesti. Osastolle tullessa saatte juotavaa ja tuloajasta riippuen päivällistä tai iltapalaa. Toivomme teidän kertovan voinnissanne tapahtuvista muutoksista henkilökunnalle. Kun kykenette itse liikuttamaan jalkojanne, aloittakaa nilkkojen liikuttelu alaraajojen verenkierron vilkastuttamiseksi. Tämä ennaltaehkäisee laskimoveritulpan syntyä, edistää puudutusaineiden poistumista ja vähentää alaraajaturvotusta. Koukistakaa ja ojentakaa nilkkoja sekä varpaita usein valveilla ollessanne ja tehostakaa keuhkotuuletusta syvähengityksin. Kivun hoito Nilkan pumppausliike, jolla saadaan tehostettua laskimopaluuta leikkauksen jälkeen. Leikkauksen jälkeiseen toipumiseen voi liittyä voimakastakin kipua ja turvotusta leikkausalueella. Kipua hoidetaan säännöllisellä kipulääkityksellä. Myös kylmähoitoa voidaan käyttää kivun ja turvotuksen hoitona. Potilaiden leikkauksen jälkeen kokema kivun määrä vaihtelee. Pystymme auttamaan teitä, kun kerrotte kivuistanne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kipua arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 10. Nolla merkitsee kivuttomuutta ja 10 pahinta kuviteltavissa olevaa kipua. Mikäli kipu muuttuu polttavaksi tai sähköiskumaiseksi, kertokaa siitä hoitohenkilökunnalle. Riittävä kipulääkitys edesauttaa liikkeelle lähtöä ja toipumistanne. Toivomme teidän kertovan voinnissanne tapahtuvista muutoksista henkilökunnalle. 9
inen Oma aktiiv aa ote edesautt ta leikkaukses ja toipumista ista. kuntoutum Osastolla fysioterapeutti ohjaa teitä liikkumisessa. 10
LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO JA KUNTOUTUMINEN Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä aamuna hoitajat poistavat leikkausalueelle laitetun laskuputken ja virtsakatetrin, jos sellaisia on käytetty, sekä auttavat aamupesuissa. Selinmakuulla ollessa välttäkää tyynyn käyttöä polvitaipeen alla, koska polven täysi ojennus on tärkeää. Kylkimakuulla voi pitää tyynyä polvien välissä. Hoitohenkilökunta antaa teille ohjeita hyvän asennon löytämiseksi. WC:ssä saatte käydä hoitohenkilökunnan avustamana heti, kun vointinne sen sallii. Suihkuun pääsette toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä. Hoitoaikojen lyhyydestä johtuen teitä kannustetaan omatoimisuuteen osastolla. Oma aktiivinen ote edesauttaa leikkauksesta toipumista ja kuntoutumista. Mikäli teille on määrätty veritulpanestolääke pistoksena, teille opetetaan sen pistäminen osastolla. Lääkitys jatkuu kotona lääkärin ohjeen mukaisesti. Liikkuminen leikkauksen jälkeen Leikkauksen jälkeen teidät ohjataan nopeasti liikkeelle usein jo leikkauspäivänä, koska varhainen liikkeellelähtö edistää toipumista ja vähentää mm. laskimotukosten riskiä. Istuminen on sallittua, mutta alkuun pitkää yhtäjaksoista istumista on syytä välttää turvotuksen ehkäisemiseksi. Kuntoutumisen tavoitteena on mahdollisimman normaali liikkuminen. Tavallisesti leikatulle alaraajalle saa astua täydellä painolla. Kävelyn tukemiseksi ja ontumisen välttämiseksi teidän kannattaa aluksi käyttää kyynärsauvoja tai rollaattoria. Kävelyn lisäksi osastolla ohjataan liikeharjoituksia. Harjoittelun tavoitteena on verenkierron vilkastuttaminen, lihasten aktivointi ja polven liikkuvuuden palautuminen. Alusta alkaen pyritään saavuttamaan polven täysi ojennus sekä mahdollisimman suuri koukistus. Seuraavat harjoitukset on suunniteltu leikatun nivelen hyvää toimintaa ajatellen. Niillä on turvallista aloittaa heti leikkauksen jälkeen. Liikkeitä suorittaessa voi tuntua lihaskireyttä, mutta kovaa kipua ei harjoittelu saa lisätä. Leikkauksen jälkeen lisätään toistomääriä ja rasitusta vähitellen, koska kudosparaneminen vie aikaa. Ennen rasituksen lisäämistä tulisi kivun olla hallinnassa ja ontumisen mahdollisimman vähäistä. Vesiliikunta, (kunto)pyöräily, hiihto, kuntosaliharjoittelu ym. sopivat monelle leikatulle ja näihin voi osallistua vähitellen omien mieltymysten mukaan, viimeistään jälkitarkastuksen aikoihin (2 3 kk). Mikäli tarvitsette lisäohjausta voitte hakeutua oman terveyskeskuksen fysioterapiaan. Osoitteesta www.ukkinstituutti.fi /liikuntapiirakka löydätte viikottaiset terveysliikuntasuositukset. 11
1. 2 Leikkauksen jälkeiset harjoitukset 1. Reisilihasjännitys Vetäkää nilkka koukkuun ja ojentakaa polvi painamalla sitä alustaa vasten. Harjoituksen tavoitteena on polven ojentajalihasten aktivointi. 2. Polven koukistus Polven liikkuvuuden lisäämiseksi koukistakaa leikattua polvea liu uttamalla jalkapohjaa lattiaa pitkin. 3. Tuolille istuutuminen ja seisomaan nouseminen Nouskaa ylös molemmilla jaloilla ponnistaen ja istuutukaa hitaasti takaisin tuolille. Liikkeen tavoitteena on reisilihasvoiman lisääminen. 4. Polven koukistaminen portaalla Asettakaa leikattu jalka portaalle ja viekää painoa eteenpäin polven koukistuksen lisäämiseksi. Tehkää harjoitus oman tuntemuksenne mukaan lisäten koukistusta asteittain. 5. 6. 7. 12
2. 3. 4. 5. Painonsiirrot Siirtäkää painoa jalalta toiselle. Liikettä voi tehostaa nostamalla jalkoja vuorotellen lattiasta. Painonsiirtojen ja askellusharjoitusten tavoitteena on lantion ja alaraajojen hallinnan parantuminen. Samalla harjoitellaan painon viemistä leikatulle jalalle. 6. Kävelyyn valmistava askellusharjoitus Ottakaa leikatulla jalalla askel taakse ja viekää paino jalalle. Sitten astukaa leikatulla jalalla eteen kantapää edellä ja siirtäkää paino leikatulle jalalle. 7. Pohjevenytys Viekää venytettävä jalka taaksepäin polvi suorana ja painakaa kantapää lattiaan. Koukistakaa hieman etummaista polvea, pitäkää venytys vähintään 30 sekuntia. 8. Polven ojennus Istukaa tuolilla ja asettakaa leikattu jalka toiselle tuolille. Antakaa polven ojentua tässä asennossa. 8. Harjoitukset ovat turvallisia aloittaa heti leikkauksen jälkeen. 13
9. 10. 9. Portaat ylös Voitte ottaa kaiteesta tukea, asettakaa silloin kaiteen puoleinen kyynärsauva kuvan osoittamalla tavalla. Ottakaa askel ylös terveellä jalalla. Siirtäkää leikattu jalka terveen viereen. Siirtäkää kyynärsauva samalle rappuselle jalkojen kanssa. 10. Portaat alas Ottakaa kaiteesta tukea. Siirtäkää ensiksi kyynärsauva alemmalle askelmalle. Siirtäkää sitten leikattu jalka kyynärsauvan kanssa samalle askelmalle. Astukaa terveellä jalalla leikatun jalan viereen. Edetkää yksi askel kerrallaan. Kotiutuminen Kotiin pääsette noin 2( 3) vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Kotiin lähtiessänne saatte tarvittavat lääkereseptit, mahdollisen sairauslomatodistuksen sekä jälkitarkastusajan ortopedian poliklinikalle noin kolmen kuukauden päähän leikkauksesta. Saatte myös haavanhoito-ohjeet kotiinlähtöpäivänä. Ihon sulkemiseen käytetyt hakaset poistetaan omassa terveyskeskuksessa 2 viikon kuluttua leikkauksesta. Haavan saa kastella, eikä sitä tarvitse suojata suihkun ajaksi. Saunaan, uimaan ja kylpyyn voitte mennä hakasten poiston jälkeen, kun haava on täysin kuiva. Kotiutuminen tapahtuu henkilöautolla, taksilla tai invataksilla. Taksimatkasta maksatte omavastuuosuuden. Kotona kuntoiluksi riittää aluksi kävely sisällä ja voinnin kohentuessa myös ulkona sekä omatoiminen harjoittelu sairaalasta saatujen ohjeiden mukaan. Liikkumista voitte ja on hyödyllistä lisätä vähitellen oma kunto ja leikkauksen aiheuttamat rajoitukset huomioiden. Leikatun raajan turvottelu voi jatkua useita kuukausia. Pitkään istuminen ja liiallinen rasitus yleensä lisäävät turvotusta. Turvotusta voi hoitaa raajan kohoasennolla, nilkan pumppaavilla liikkeillä ja kylmähoidolla. Polvi on usein muuta jalkaa ja toista polvea lämpimämpi ja ero säilyy jopa vuoden leikkauksen jälkeen. Polven ulkosyrjälle tulee leikkauksessa pieni tunnoton alue. Sekä lämpötilaero että tunnottomuus on normaalia leikkauksen jälkeen. Leikatun jalan turvottelu voi jatkua useita kuukausia. 14
KOTIHOITO-OHJEET Haavan hoito Pitäkää haava puhtaana ja kuivana. Haavasidos estää hakasia tarttumasta vaatteisiin, siksi sen käyttö on suositeltavaa hakasten poistoon asti. Sidos vaihdetaan uuteen suihkussa käynnin yhteydessä. Haavasidoksia voi ostaa apteekista. Saatte käydä suihkussa ja kastella haavan, mutta välttäkää haavan hankaamista. Saunaan, kylpyyn ja uimaan saatte mennä vasta hakasten poiston jälkeisenä päivänä. Hakaset poistetaan terveyskeskuksessa kahden viikon kuluttua leikkauksesta, eli / / 201 Soittakaa oman terveyskeskuksen terveydenhoitajalle/sairaanhoitajalle kotiin päästyänne ja varatkaa aika hakasten poistoon. Jos sairaalasta päästyänne haava alkaa punottaa, kuumottaa, erittää, teille nousee kuumetta tai haavan seutuun tulee kovaa kipua, ottakaa yhteys osastolle K2, puh. 050 428 7371. Soittoaika arkisin klo 10.30 12.00. Muina aikoina tavoitatte osaston henkilökunnan puhelinnumeroista: 09 471 67840 tai 09 471 67830. Ottakaa kaikissa ennen ensimmäistä jälkitarkastusta ilmenevissä leikkausalueen ongelmissa yhteyttä Peijaksen sairaalaan. Haavan tulehdukseen ei tule aloittaa suun kautta otettavaa antibioottihoitoa avoterveydenhuollossa. Tulehdusten ehkäisy Huolehtikaa hyvästä käsihygieniasta; peskää kädet ennen haavasidosten vaihtoa ja kuivatkaa puhtaalla pyyhkeellä. Välttäkää haavan turhaa koskettelua. Hoitakaa haavat, ihottumat, tulehtuneet kynsinauhat, hampaat, virtsatieinfektiot ja varvasvälit huolellisesti. Välttäkää tupakointia ja alkoholin käyttöä, koska ne hidastavat haavan paranemista. Jos teillä on perussairauksia, huolehtikaa, että ne ovat hyvässä tasapainossa. Syökää monipuolisesti. Kivun hoito Käyttäkää lääkärin määräämiä kipulääkkeitä alkuun säännöllisesti ja riittävästi. Voitte jättää kipulääkityksen pois jatkossa omien tuntemustenne mukaisesti. Kipulääkkeet on tarkoitettu oireenmukaiseen hoitoon. Kipu ei saa estää liikkumista eikä haitata yöunia. Tulehduskipulääkkeiden käyttöön voi liittyä vatsavaivoja. Tarvittaessa voitte hankkia apteekista vatsansuojalääkettä. 15
Kipua voi lievittää myös kylmähoidolla. Kylmäpakkauksen ja ihon väliin kannattaa laittaa esim. pyyheliina. Kylmäpakkaus voi olla apteekista ostettu geelipakkaus tai esimerkiksi pakastimesta otettu vihannespussi. Huolehtikaa riittävästä levosta ja pitäkää jalkaa kohoasennossa levä-tessänne. Rentoutuminen, huumori ja musiikin kuuntelu voivat saada ajatukset pois kivusta. Laskimotukosten ehkäisy Tehkää jalkojen pumppausliikkeitä useasti vuorokaudessa ja liikkukaa päivittäin. Lääkärinne on määrännyt teille joko pistettävän tai suun kautta otettavan estolääkkeen. Jatkakaa veritulpanestolääkkeen pistämistä /tabletin ottamista kotona ohjeen mukaan. Tavallisesti hoito kestää 10 vuorokautta kotona. Pistäkää injektio / ottakaa tabletti samaan aikaan vuorokaudesta. Pistoskohtiin voi syntyä mustelmia, joista ei tarvitse huolestua. Kerätkää neulat kannelliseen astiaan ja palauttakaa apteekkiin. Noudattakaa lääkärin määräyksiä muiden lääkkeiden aloittamisen suhteen. Turvotukset ja mustelmat Turvotus leikatussa jalassa voi kestää useita kuukausia ja se on yleensä normaalia. Turvotusta voitte vähentää nostamalla jalan kohoasentoon, lepäämällä, liikkumalla, nilkkojen pumppausliikkeillä, kylmähoidolla sekä kipulääkkeillä. Leikkaushaavan ympäristöön muodostuu usein mustelmia, ne saattavat olla kivuliaita ja niiden paraneminen voi kestää kauan. Mustelmat paranevat itsestään. Ravitsemus Syökää riittävän monipuolista ruokaa. Proteiinien tarve kasvaa leikkauksen jälkeen. Proteiinia saa lihasta, kalasta, kananmunasta, maitotuotteista, pavuista, herneistä ja viljasta. Hiilihydraattien (vilja, peruna, juurekset, marjat, kasvikset, hedelmät) saanti on myös tärkeää. Vitamiineja ja kivennäisaineita, erityisesti sinkkiä tarvitaan haavan paranemiseen ja sitä saa viljasta, maitovalmisteista ja lihasta. Punaisesta lihasta ja vihreistä vihanneksista saa rautaa. Tukipalvelut Sosiaalityöntekijältä saatte tietoa mahdollisista tukipalveluista, esim. ateriapalveluista ja kotipalveluista. Pyytäkää myös apua naapureilta, omaisilta tai ystäviltä päivittäisissä toiminnoissa. 16
TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT Huolellisista ennakkovalmisteluista huolimatta kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina komplikaatioiden riski. Leikkausalue voi tulehtua. Mikäli leikkaushaava erittää vielä hakasten poiston aikaan tai alkaa punottaa voimakkaammin sairaalasta päästyänne tai teille tulee kuumetta (yli 37,5 astetta) ilman muuta selittävää syytä, on syytä ottaa yhteyttä osastolle. Huolellisista ennakkovalmisteluista huolimatta kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina riskejä. liikuteltaessa nilkkaniveltä ylöspäin. Mikäli epäilette laskimoveritulppaa, ottakaa yhteys osastolle. Tekonivelleikkauksilla saadaan paras apu kipuun ja tulokset ovat kivun hoidossa hyvät. Pienelle osalle potilaista jää kuitenkin ajoittaisia kiputuntemuksia leikkauksen jälkeen. Aina tämän kivun syy ei paljastu tarkoissakaan tutkimuksissa. Tekonivel on mekaaninen varaosa. On yleistä, että polvesta kuuluu leikkauksen jälkeen pientä kolinaa tai pauketta. Harvinaisempia tekonivelleikkauksen jälkiongelmia ovat hermovaurio sekä siitä seuraava leikatun raajan tunnottomuus ja voimattomuus. Riski liittyy erityisesti pihtipolvivirheasennon (valgus) korjaamiseen. Lievää tunnottomuutta leikkaushaavan seutuun jää usein, mutta osa tästä korjautuu ja harvoin potilaat kokevat sen ongelmaksi. Toisinaan leikkaushaava tai tekonivelen ympäristö joudutaan puhdistamaan leikkaussalissa. Kroonisessa tekonivelinfektiossa tulehtunut tekonivel joudutaan poistamaan. Uusi tekonivel asennetaan noin 6 12 viikkoa leikkauksesta, kun tulehdus on rauhoittunut. Leikatussa raajassa on aina turvotusta. Poikkeava turvotus nilkan ja säären alueella voi kuitenkin olla laskimoveritulpan oire, samoin puristava kipu syvällä pohkeessa etenkin 17
ELÄMÄ TEKONIVELEN KANSSA Tekonivel poistaa yleensä nivelkivun ja mahdollistaa normaalin elämän. Kuten nimikin sanoo, kysymyksessä on tekonivel ja sen toiminta ei täysin vastaa omaa tervettä polvea ja se saattaa tuntua erilaiselta. Toipuminen polven tekonivelleikkauksesta vie aikaa ja lopullinen tulos leikkauksesta on arvioitavissa vasta noin vuoden kuluttua leikkauksesta. Kohtuullinen liikunta on sallittua ja suotavaakin leikkauksen jälkeen. Tekonivelten laatu ja kestävyys ovat vuosien kuluessa parantuneet, mutta tekonivel on mekaaninen varaosa, joka voi kulua tai irrota luusta. On arvioitu, että 10 vuoden kuluttua leikkauksesta noin 95 % polvien tekonivelistä on paikallaan toimien normaalisti. Tulehdusten ennaltaehkäisy ja niiden huolellinen hoito on jatkossakin tärkeää, koska tulehdus voi levitä veriteitse tekoniveleen. Oman hammaslääkärinne on hyvä olla tietoinen asennetusta tekonivelestä. Eräät hammaslääkärin toimenpiteet saattavat vaatia suoja-antibiootin, jotta estetään mahdollinen veriteitse tapahtuva tekonivelen tulehtuminen. Kohtuullinen liikunta on sallittua ja suotavaakin leikkauksen jälkeen. Lihaksiston hyvä kunto lisää nivelen tukevuutta. Jälkitarkastuksessa voitte kysyä teille sopivia lajeja. Yleisesti suositeltavia liikuntamuotoja ovat: kävely, uinti, pyöräily ja hiihto. Sen sijaan kontaktilajeja tai lajeja, joissa tehdään hyppyjä kovalla alustalla, ei suositella. Painonhallinta on erittäin tärkeää tekonivelen pitkäaikaispysyvyyden kannalta. Runsas ylipaino lyhentää tekonivelen käyttöikää. Jos käytte fysikaalisessa hoidossa tekonivelleikkauksen jälkeen, tekonivelalueelle ei saa antaa syvälämpöhoitoja. Tekonivel saattaa hälyttää turvatarkastuksessa (esim. lentokentällä). Matkustamiseen ei kuitenkaan tarvita mitään erillistä todistusta. 18
Kartanjulkaisulupa Nro 1/2013 / Vantaan kaupunki, Maankäyttö ja ympäristö KARTTA JA KULKUYHTEYDET Peijaksen sairaalan sijainti. Kuvassa näkyy myös Rekolan juna-asema. Kulkuyhteydet Helsingistä Bussi 623 ajaa Helsingin Rautatietorilta suoraan Peijaksen sairaalan pihaan. K ja N junilla pääsette Rekolan asemalle, josta kävelymatka Peijaksen sairaalaan on noin 800 m. Z, K, H ja N junilla pääsette Vantaan Tikkurilaan, josta bussit 53, 70, ja 71 ajavat Peijaksen sairaalan pihaan. 19
Peijaksen sairaala OSASTO K2 Peijaksen sairaala Sairaalakatu 1, Vantaa PL 900, 00029 HUS Osasto K2 A 09 471 67830 Osasto K2 B 09 471 67840 Vierailuajat joka päivä klo 14.00 19.00 Leikkausjonotiedustelut / muutokset 09 471 67839, ma to klo 9 11 Sairaanhoitajan neuvontapuhelin 050 428 7371, arkisin klo 10.30 12.00 Fysioterapeutin neuvontapuhelin 09 471 67847, arkisin klo 9.00 9.30 www.hus.fi Taitto: Mirkka Kujala, HYKS Operatiivinen tulosyksikkö Kuvat: Jussi Kirjavainen, Tero Hanski, Stryker AB Finland Painettu: KopioNiini 11/2013