Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 1 Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Keskiviikko 2.9.2015 klo 9.00-11.30 Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola Käsitellyt asiat 1 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 4 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 5 3 AJANKOHTAISKATSAUS JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN (MYR) NÄKEMYKSET... 6 4 EDELLÄKÄVIJYYTTÄ JA EVÄITÄ TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN (100299)...10 5 OHJURI-hanke (100305)...15 6 SORMUS (100535)...21 7 KOKKOLA INDUSTRIAN SYMBIOSIS SYSTEM, KISS (301078)...26 8 SIHTEERISTÖ TEKEMÄT HANKEPÄÄTÖKSET TIEDOKSI...30 9 YRITYSTUKIA KOSKEVA RAPORTOINTI MYRRILLE...32 10 RAKENNERAHASTO-OHJELMAN (EAKR, ESR) HAKEMUSTILANNE...34 11 MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RAKENNERAHASTOVAROJA KOSKEVA RAHOITUSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2017...36 13 MAAKUNNAN LIITTOJEN ESITYS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KORVAAVASTA RAHOITUSMUODOSTA...40 14 MUUT TIEDOKSI MERKITTÄVÄÄ...42 15 OHJELMATYÖHÖN LIITTYVIÄ KOKOUKSIA JA TILAISUUKSIA...43 16 YHTEISTYÖRYHMÄN SEURAAVA KOKOUS...44
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 2 Maakunnan yhteistyöryhmän 5/2015 Kokousaika: Keskiviikko 2.9.2015 klo 9.00-11.30 Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola Yhteistyöryhmän jäsenet jäsenet varalla taho, jota edustaa Anneli Kentala (Pj) Elina Tuikka Keski-Pohjanmaan liitto Kajsa Kouvo Ulla-Riita Harju Keski-Pohjanmaan liitto Antti Isotalus Timo Mämmi Kokkolan kaupunki Ilkka Kangas Seppo Kässi Kokkolan kaupunki Terttu Korte Silja Mikkola Kannuksen kaupunki Esko Ahonen Arto Alpia Kaustisen seutukunta Petri Jylhä Jukka Hillukkala Kaustisen seutukunta Marko Muotio Jouni Kytösaari Keski-Suomen ELY-keskus Kaj Suomela Kaj Kaski Pohjanmaan ELY-keskus Harriet Hermans Minna Uusimäki Pohjanmaan ELY-keskus Veijo Voutilainen Aulis Rantala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesa Kojola Henrik Broman Pohjanmaan ELY/Tekes palv Tarja Wiikinkoski Tuomo Laitila L-S aluehallintovirasto (AVI) Helvi Riihimäki Mats Löfberg Pohjanmaan TE-toimisto Mervi Järkkälä Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Jouni Jyrinki Lea Haavisto MTK Keski-Pohjanmaa Jarl Sundqvist ei esitetty Pohjanmaan Kauppakamari Risto Järvi Vesa Saarinen SAK Ulla-Maria Åstrand Samu Vapola AKAVA Jaakko Kosonen Tarja Pitkänen STTK Esa Erkkilä (2014) Taina Alanko (2014) Kansalaisjärjestöt (2014) Helinä Wiik (2015) Sirpa Nevasaari (2015) Kansalaisjärjestöt (2015) Taina Alanko (2016) Esa Erkkilä (2016) Kansalaisjärjestöt (2016) Pysyvät asiantuntijatahot varsinainen varalla taho, jota edustaa Paula Jylhä (2014) Olli Breilin (2014) Tutkimuslaitokset (2014) Olli Breilin (2015) Pekka Oinas (2015) Tutkimuslaitokset (2015) Pekka Oinas (2016) Jutta Siivonen (2016) Tutkimuslaitokset (2016) Lasse Jansson (2014) Anne Jokela (2014) Koulutusorganisaatiot (2014) Tanja Risikko (2014) Harri Lundell (2014) Koulutusorganisaatiot (2014) Lasse Jansson (2015) Anne Jokela (2015) Koulutusorganisaatiot (2015) Jarmo Matintalo (2015) Harri Lundell (2015) Koulutusorganisaatiot (2015) Jarmo Matintalo (2016) Anne Jokela (2016) Koulutusorganisaatiot (2016) Tanja Risikko (2016) Harri Lundell (2016) Koulutusorganisaatiot (2016) Hannu Pajunpää (2014) Minna Korkiakoski (2014) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat/kiuru (2014) Tarja Oikarinen-Nybacka Eija Kellokoski-Kari (2015) Sosiaali- ja terveyspalvelujen
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 3 (2015) tuottajat/kiuru (2015) Juha Enlund (2014) Thomas Slotte (2014) Teollisuusyritykset (2014) Mathias Högbacka (2014) Pirjo Palosaari-Penttilä (2014) Leader-ryhmät (2014) Pirjo Palosaari-P (2015) Kirsti Oulasmaa (2015) Leader-ryhmät (2015) Kirsti Oulasmaa (2016) Mathias Högbacka (2016) Leader-ryhmät (2016) Läsnäolo- ja puheoikeus (varaedustaja) Kauko Ojala maakuntahallituksen pj Esa Kant maakuntahallituksen varapj Jukka Ylikarjula maakuntajohtaja, sihteeristön pj Kaj Lyyski sihteeristön varapuheenjohtaja Tiina Harjunpää (Ilkka Rintala) sihteeristön jäsen Teppo Rekilä (Merja Mäkivirta) sihteeristön jäsen Tom Saksa (Henrik Broman) sihteeristön jäsen Susanna Airiola (Päivi Kentala) sihteeristön jäsen Sirkku Wacklin (Anna-Maija Herlevi) sihteeristön jäsen Tuija Puumala yhteistyöryhmän sihteeri Muut läsnä olevat Kansalaisjärjestöjen ja pysyvien asiantuntijoiden edustus on vuosittain kiertävä. Maakunnan yhteistyöryhmään voidaan kutsua lisäksi asiakohtaisia asiantuntijoita. Maakuntahallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, maakuntajohtajalla sekä yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnä-olo ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa. Yhteistyöryhmä päätti lisäksi 17.10.2014 kokouksessaan ( 25), että jatkossa myös sihteerin jösenet voivat osallistua asiantuntijoina (läsnäolo- ja puheoikeus) yhteistyöryhmän kokouksiin. MYR puheenjohtajisto MYR puheenjohtaja Anneli Kentala Keski-Pohjanmaan liitto I varapuheenjohtaja Kajsa Kouvo Keski-Pohjanmaan liitto II varapuheenjohtaja Kaj Suomela Valtiotaho III varapuheenjohtaja Esa Erkkilä(2014) Sosiaalipartnerit Mervi Järkkälä (2015) Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Anneli Kentala puheenjohtaja Tuija Puumala pöytäkirjan pitäjä Pöytäkirjan tarkastajat Helinä Wiik pöytäkirjantarkastaja Kajsa Kouvo pöytäkirjantarkastaja
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 4 MYR 5/2015 2.9.2015/ 1 1 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Maakunnan yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien on läsnä. Yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan 17.10.2014 ( 25), että puheenjohtajiston lisäksi myös sihteeristön jäsenillä on asiantuntijoina läsnäolo- ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Todetaan läsnäolijat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Yhteistyöryhmän päätös: Todettiin läsnäolijat sekä kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 5 MYR 5/2015 2.9.2015/ 2 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Maakunnan yhteistyöryhmän pöytäkirjan tarkistaa kaksi kussakin kokouksessa erikseen valittua pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja toimitetaan postitse valituille pöytäkirjantarkastajille. Tarkastajat allekirjoittavat pöytäkirjan sekä merkitsevät nimikirjaimensa kullekin pöytäkirjan sivulle sille varattuun paikkaan. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Yhteistyöryhmän päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Helinä Wiik ja Kajsa Kouvo. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 6 MYR 5/2015 2.9.2015 3 3 AJANKOHTAISKATSAUS JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN (MYR) NÄKEMYKSET Kokouksessa käydään läpi maakunnan kannalta ajankohtaisia asioita sekä kuullaan MYR jäsenten/heidän taustaorganisaatioidensa näkemyksiä lähiaikojen tärkeimmistä kehittämis-/edunvalvonta-asioista. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: MYR käy asiaan liittyvän keskustelun ja merkitsee tiedoksi sekä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma- ja maakunnan edunvalvontatyössä huomioon otettavaksi. Käsittely: Kaj Lyyski Keski-Pohjanmaan liitosta alusti keskustelua ja peräänkuulutti MYRrin jäseniä nostamaan esille asioita, joita tulisi maakunnassa heidän näkemyksensä mukaan viedä pontevammin eteenpäin. Lyyskin alustuspuheenvuorossa nousi keskeisenä esille seuraavaa: Ohjelmakausi 2007-2013 - ohjelmakauden toteutus päättyy 31.12.2015 mennessä - Keski-Pohjanmaan varat tulevat käytetyksi; esimerkiksi liitolla on enää yksi ainoa hanke (Kokkolan satama hanke) käynnissä - myös Keski-Pohjanmaan Pohjois-Suomi tason koordinaatiovastuu 2007-2013 kaudesta päättyy - P-S 2007-2013 ohjelman EAKR vuosiraportti 2014 on hyväksytty komissiossa sellaisenaan ainoana Suomen raporteista Ohjelmakausi 2014-2020 - ilmassa roikkuvista asioista (sote, aluehallintokuvio jne.) huolimatta kehittämistyötä on pyöritetty maakunnassa eteenpäin - EAKR hanketoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja tähänastiset varat on miltei hankkeistettu - alueellisiin t&k- ja oppimisympäristöihin tarvitut investoinnit on pitkälti jo tehtynä edellisen kauden varoin, joten tällä kaudella voidaan painottaa sisältöpuolta - rahoitus kaikkinensa on jo nyt kohdistunut vahvasti hallitusohjelman kärkiteemoihin (biotalous, cleantech, kiertotalous, digitalisaatio) - huomiota tullaan entistä enemmän kiinnittämään hankkeiden aktiiviseen käynnistymiseen ja tuloksellisuuteen (jatkorahoitukset tulee ansaita) - henkilösuoja-asiat jne. ovat hidastaneet ESR hanketoiminnan käynnistymistä, mutta myös sen osalta on nyt päästy vauhtiin; mm. tässä kokouksessa on isoja ESR työllistämishankkeita käsittelyssä
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 7 - työllisyyteen liittyen myös Kokkolan kaupungilla on valmisteilla uudentyyppinen työllistämishanke, jossa mm. yritysten riskiä työllistäjänä on tarkoitus vähentää - koulutusväyläajattelua edistetään edelleen - EAKR rahoituksella halutaan lisäksi olla entistä vahvemmin tukemassa maatalouden kehittämistä ja maaseutuyrittäjyyttä; tässä on jo hankkeita vireillä ja asiassa tehdään hyvää yhteistyötä ELYn/ maaseuturahaston kanssa Sote uudistus - sote uudistus on hallinnut keskustelua viime aikoina; se on kuitenkin enemmän edunvalvonta ja luottamushenkilöiden käsissä oleva asia kuin aluekehittämisasia - tulevien sote/itsehallintoalueiden alle siirtynevät jatkossa myös maakuntien liittojen tehtävät Alue tilastojen valossa/ulkopuolisten tutkijoiden silmin - ulkopuolisten tutkijoiden analyysit Keski-Pohjanmaasta ovat olleen ilahduttavaa luettavaa mm. o Timo Aron tutkimus o Biskone Oy:n aineisto K-P yritykset takovat maan parasta tulosta - myös suurteollisuusalueen raportti ja Centria 9. sija hakijatilastossa ilahduttavat IP huippukokouksen terveisiä - kokouksen yhteydessä Jussi Yli-Lahden terveisinä kuultiin, että komissio arvioi v. 2016 aikana uudelleen kehittämisvarojen kohdentamista jäsenmaihin - Suomen taloudellinen asema on heikentynyt merkittävästi ohjelmien laatimisen jälkeen, joten Suomen tulisi Yli-Lahden mukaan tavoitella tässä yhteydessä vahvempaa rahoitusasemaa - K-P liitosta on valmisteltu pohjatekstiä asiasta maakuntajohtajien käsittelyyn ja eteenpäin TEMiin vietäväksi Yhteistyöryhmässä käydyssä hyvin vilkkaassa keskustelussa nousi esille mm. seuraavaa: Yrityksille tarjolla olevat työllistämisvarat - Mervi Järkkälä K-P Yrittäjistä tiedusteli yrityksille tarjottavien työllistämisvarojen tilannetta - Helvi Riihimäki TE-toimistosta totesi, että vuosi on ollut tässä mielessä soutamista ja huopaamista, tieto ja tilanne on vaihdellut - rahoitusta on tällä hetkellä saatavissa - kun nyt myös ESR hanketoiminta on saatu käyntiin, niin resurssia saadaan myös tätä kautta - Mervi Järkkälä toivoi TE-toimiston järjestävän asiasta tiedotustilaisuuden, koska yritykset ovat epätietoisia asiasta
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 8 Huoli maatalouden tilanteesta - Jouni Jyrinki/MTK arvio, että Venäjän vastaboikotista on tulossa ilmeisen pitkä ja se iskee Keski-Pohjanmaahan maitomaakuntana melko lujasti - hintataso on alhainen ja myös vuosi on sääolosuhteiden kannalta ollut hyvin poikkeuksellinen - maksuvalmiustilanne on tiloilla vaikeutunut ja kaipaa apuja - kuntien maaseutuasiamiehet odottavat pelolla syksyä (kun tukiasioiden käsittelyt viivästynyt jne.) - katse kääntyy ELY-keskuksen ja MAVIn suuntaan (hakemusten ripeä käsittely, ennakkomaksut, työhyvinvointi jne.) - todettiin lisäksi, että maataloudessa ei olla mitenkään lannistuttu, vaan taisteluasenteella mennään eteenpäin - kehittämistyö ja kehittämishankkeiden käynnistyminen on tärkeää Sote uudistus - asia nousi esille useassa puheenvuorossa - Sote ratkaisu on maakunnan kannalta erityisen tärkeä asia, joka luo askelmerkit myös tulevalla aluehallintouudistukselle - sote alueet tulevat olemaan keskiössä myös kun jatkossa puhutaan alueellisesta kehittämisestä, koulutusasioista jne. - valtiomiesmäisyyttä ja viisautta tarvitaan - rahoitusratkaisut soten osalta ovat vielä avoinna (oma verotusoikeus? jne.) - myös alueiden lukumäärä on avoinna (yhtenä esillä olleena määritelmänä on esitetty, että päivystävään sairaalaan ei saisi olla enempää kuin 100 km ) - K-P:lla tehty valmistelutyötä etukenossa (Kiurun jäsenkuntien valtuustojen ja johtavien virkamiesten neuvottelu asiasta järjestetään 3.9.) - Suomen yrittäjät/k-p Yrittäjäjärjestö on ottamassa myös vahvasti kantaa asiaan ; olennaisen tärkeä asia myös yritystoiminnan kannalta Edunvalvonta ja omat kehittämisvarat - maakuntahallituksen puheenjohtaja Kauko Ojala nosti esille K-P:n merkittävimpinä onnistumisina edunvalvontamielessä 1993 vuoden, jolloin saatiin omat alueelliset kehittämisvarat (lakisääteinen alueellinen kehittäminen) sekä vuoden 2003, jolloin päästiin osaksi Pohjois-Suomen suuraluetta ja alueelle tuiki tärkeitä korkeimman mahdollisen tukitason EU-varoja Hallituksen kärkihankkeet - Terttu Korte/Kannus painotti hallituksen kärkihankkeiden mahdollisuuksia K-P:lle (Biotalous merkittävimpänä) - Biotalous+kemia+suurteollisuus+koulutussektori kokonaisuus alueen vahvuuksia - hallituksen kärkihankkeisiin mukaan pääsy nähtiin yhtenä maakunnan tärkeimmistä edunvalvontaa asioista soten rinnalla - lisää mahdollisuuksia esim. Meripohjola yhteistyön kautta?, Kokkola-Oulu akseli?
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 9 - hallitusohjelman sääntelyn ja byrokratian purkutalkoisiin osallistutaan ilolla - digitalisaatioon ja etäyhteyksiin pitää satsata (useiden toimijoiden yhteisiä järjestelmiä jne.) Työllisyys - kuntien edustajat (Alpia, Korte) kaipasivat kunnille työkaluja ja resursseja työllisyyden hoitoon - työllisyystilanne on monissa alueen kunnissa heikentynyt viime aikoina ja Kelan pitkäaikaistyöttömien maksut kunnille lisääntyneet - kunnissa ei ole henkilökuntaa hoitamaan työllisyysasioita - kaivataan pilotteja ja kokeiluja kuntiin - Kasepaja hankkeen käynnistäminen tärkeä Kaustisen seutukunnalle (toivottavasti saadaan myönteinen rahoituspäätös tästä) - erityisesti nuorten tilanne maakunnassa on heikentynyt nopeasti ja vaatii toimenpiteitä ja uusia avauksia - yritysten akuuttiin työvoimatarpeeseen alueelta löytyy mainio kouluttaja (KP aikuiskoulutus); eikö meillä voitaisi täsmäkouluttaa väkeä myös muiden alueiden akuutteihin tarpeisiin? (esimerkkinä Äänekoski) - maatalouden ja tarhojen työntekijät hyvin pitkälle ulkolaista työvoimaa - keinoja nuorten ja omien työttömien työllistämiseen näille aloille? Liikenneasiat - teiden kunto, VR:n vuorojen vähentäminen ja lentoliikenteen turvaaminen nousivat myös esille - työmatkaliikennettä enemmän raiteille (tämän edistäminen) - 600 milj. korjausvelan purkamiseen varatuista budjettivaroista tultaneen osa kohdistamaan alempiasteisen tieverkon parantamiseen (tästä maininta hallitusohjelmassa), varojen tarkempi kohdentaminen on kuitenkin vielä aivan auki Muuta esillä ollutta - kuntien rooli elinvoiman kasvattamisessa ja yrityspalveluiden turvaamisessa sekä työllisyysasioiden hoitamisessa kasvava (resurssit?) - Litium hanke hyvä pitää edelleen tapetilla (etenemässä, Litiumilla hyvät markkinat jne.) - Finnveran aluejohtaja ollut viime aikoina aktiivinen alueen suuntaan ja todennut, ettei mikään kannattava hanke jää toteutumatta Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin kuultu alustus ja käyty vilkas keskustelu tiedoksi. --- Kauko Ojala poistui käsittelyn jälkeen.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 10 Sihteeristö 2/2014 13.11.2014/ 16 Sihteeristö 6/2015 17.6.2015/ 6 MYR 5/2015 2.9.2015/ 4 4 EDELLÄKÄVIJYYTTÄ JA EVÄITÄ TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN (100299) Sihteeristö 13.11.2014 16 Hakija Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Kokonaiskustannusarvio 520 180 Vastuuviranomainen Keski-Suomen ELY-keskus Taustaa Yrityksessä työn tuottavuus, tehokkuus, työn laatu ja työhyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Mikäli työn laatua parannetaan vaikuttaa se tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Jos taas yrityksen koulutusindeksi kasvaa tai henkilöstön kokemus työnhallinnasta paranee, vaikuttavat ne positiivisesti työntekijöiden kokemukseen omasta terveydentilasta ja työhyvinvoinnista vaikuttaen yrityksen tuottavuuteen ja kilpailukykyisyyteen. Organisaation kyvykkyyden ja tuottavuuden kannalta on tärkeää, että osaaminen pidetään ajan tasalla. Keski- Pohjanmaan alueella kokonaistyöllisyys ei juuri muutu tulevaisuudessa, mutta toimialojen välisissä suhteissa tapahtuu muutoksia. Tavoite Projektin päämääränä on vaikuttaa alueen yritysten ja työyhteisöjen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, uudistumiseen ja muutosten läpiviemiseen sekä kasvuyrittäjyyshalukkuuteen. Huomio kiinnitetään erityisesti työuriin ja ammatilliseen liikkuvuuteen, työelämän laatuun ja työhyvinvointiin. Hankkeen keskeinen sisältö ja uutuusarvo Kehitetään työuria ja ammatillista liikkuvuutta tukevaa toimintaa ja osaamista yrityksissä/työyhteisöissä. Palvelun tuottajien ja yritysten yhteistyö monipuolistuu ja saa uusia muotoja/tuotteita Projektissa hyödynnetään aiemmissa hankkeissa luotuja ja testattuja analysointimenetelmiä sekä koulutus-/muita tukipalveluita. Kokemuksena aiemmista hankkeista on ollut kuitenkin se, että asiakkaiden osallistamisen mekanismeja tarpeiden kartoittamiseen olisi tarpeen monipuolistaa. Lisäksi tavoitellaan uudenlaisia palveluita/tuotteita, joiden toteuttaminen tapahtuu verkostoyhteistyönä alueen muiden palveluita tuottavien tahojen kanssa. Hankkeen keskeiset toimenpiteet 1) Yritysten ja työorganisaatioiden valmiudet muutosprossien hallintaan
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 11 * Lisätä yritysten valmiuksia tunnistaa, analysoida ja toteuttaa työurien pidentämiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen liittyviä toimenpiteitä. Seurata ja arvioida työuriin vaikuttavia asioita ajanmukaisilla ja yrityksen tarpeita palvelevilla seurantamenetelmillä/ välineillä. 2) Työntekijöiden työmarkkinakelpoisuus ja työhön kiinnittyminen *Parantaa työssä olevien työmarkkina-asemaa, työurien pidentymistä ja ammatillisen liikkuvuuden valmiuksia. Parantaan työntekijän ja koko työyhteisön työhyvinvointia ja työelämän laatua. 3) Hyvinvointi- ja tuottavuuden palveluja tuottavien verkostoituminen ja kysyntälähtöiset palvelutuotteet * Lisätä työhyvinvointiin liittyvien palveluntuottajien edellytyksiä tukea yrityksiä em. asioissa. Auttaa palveluntuottajia kehittämään uusia toimintamalleja, työmenetelmiä työhyvinvointiin em. asioissa. Kehittää uusia yritysten tarpeiden mukaisia työhyvinvointia parantavia palveluja kaikki ikäluokat ja erityisesti ikääntyneet huomioiden. Auttaa työhyvinvointiin liittyvien palvelun tuottajia verkostoitumista. 4) Muutosprosessien vaikuttavuuden seuranta * Kerätä tietoa yrityksessä /työyhteisössä työhyvinvoinnin, työelämän laadun muutoksista ja niiden vaikutuksesta työurien pitenemiseen sekä tuottavuuteen. Lisätä yrittäjien tietoisuutta, siitä miten työhyvinvointiin panostaminen on kannattavaa yritykselle ja sen henkilöstölle. Tavoiteltavat keskeiset tulokset Yksilöllinen uraohjaus antaa asiakkaalle tietoja vaihtoehtoisista ja realistisista reiteistä edetä kohti koulutus- tai työllistymistavoitetta. Ohjausta voidaan antaa tarpeen mukaan 1-3 kertaa, jolloin päästään etenemään tavoiteasettelun saavuttamisessa. Hankkeen aikana kiinnitetään huomiota koulutusrekrytointiin, siten, että hakijat tekisivät itselleen hyvin soveltuvia koulutusvalintoja tai työllistymistä edistäviä valintoja. Yksilöllisen ura- ja opinto-ohjauksen tuloksena asiakas laatii ohjatusti itselleen soveltuvan ja toteuttamiskelpoisen koulutus- ja työllistymissuunnitelman. (vahingossa esityslistaan kopioitunut Ohjuri hankkeen teksti poistettu). Toiminnan jatkuvuus Projektin tuottama osaaminen parantavat yrityksen valmiuksia hyödyntää itsenäisesti hankkeessa oppimaansa, monipuolistaa niiden käyttöä ja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Myös työntekijät näkevät oman roolinsa ja vastuunsa työuran ylläpitämisessä pidentämisessä. Projektin aikana palveluntuottajat ovat verkostoituneet, kehittäneet yhdessä kestäviä toimintatapoja, joita voidaan tarjota jatkossa yrityksille/työorganisaatioille osana aikuiskoulutus- ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävätoimintaa. Hankkeen kustannusarvio ( ) Palkkakustannukset 354 000 Ostopalvelut 77 000 Muut kustannukset 29 000 Flat rate 17 % 60 180
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 12 Kustannukset yhteensä 520 180 Hankkeen rahoitussuunnitelma ( ) Haettava ESR- ja valtion rahoitus 416 144 80 % Kuntien rahoitus (oma rahoitus) 65 023 12,5 % Yksityinen rahoitus 39 013 7,5 % Yhteensä 520 180 100 % Rahoittajan esitys: Esitetään rahoitettavaksi. Perustelut: Projektin toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämistoimia tarvitseville yrityksille/työyksiköille. Painopiste tuntuu olevan ikääntyneessä kohderyhmässä (66 % kohderyhmästä ikähaarukassa 30-55+). Kuten peruselyn lausunnossa todettiin on hakija aiemminkin sivunnut aihetta vanhan kauden Vaihtovalmennus-projektissaan ja lisännyt sitä kautta aiheen asiantuntemusta. Rahoittaja varaa itselleen vielä oikeuden neuvotella budjetista ja tarkemmasta sisällöstä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso määritellään kohderyhmän koon ja tarpeiden mukaisesti. Nyt ne ovat arviolta 250.000-500.000 euroa (tästä osuudesta neuvottelut ovat kesken). Esitetyssä budjetissa ovat mukana vain hallinnolliset kulut. Työvoimapoliittisia (koulutus ja palkkatuki) toimia varten luotava oma rinnakkaishanke, jonka budjetti ja sisältö hyväksytään erikseen maakunnan sihteeristössä. Kehittämisjohtajan esitys: Hankkeen käsittely siirretään seuraavaan kokoukseen, jolloin myös esitetty rinnakkaishanke tuodaan samaan käsittelyyn. Kokonaisuus viedään tämän jälkeen edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Käsittely: Jouni Kytösaari totesi hankkeen olevan sujuvaa jatkoa päättyvän kauden Vaihtovalmennushankkeelle. Hankkeen kohderyhmänä ovat työssä olevat, joiden yhteishankintakoulutukset toteutetaan työvoimapoliittisina toimenpiteinä. Keski-Suomen ELYkeskus on valmis siirtämään hankkeen käsittelyä siten, että se tuodaan sihteeristön käsittelyyn kokonaisuutena työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän erillishankkeen kanssa. Esillä oli myös hankkeen ohjaaminen valtakunnalliseen avoinna olevaan hakuun. Puheenjohtajan/Kehittämisjohtaja uusin esitys: 1) Hanke ohjataan ensisijaisesti avoinna olevaan valtakunnalliseen ESR hakuun: Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä 2) toissijaisena vaihtoehtona hanke tuodaan jatkovalmistelun jälkeen uudelleen alueellisena hankkeena sihteeristön käsiteltäväksi yhdessä työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän rinnakkaishankkeen kanssa Sihteeristön päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan uuden esityksen mukaisena.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 13 Sihteeristö 17.6.2015 6 Korjattu rahoitussuunnitelma ( ): Haettava ESR- ja valtion rahoitus 455 157 87,5 % Kuntien rahoitus 65 023 12,5 % Rahoitus yhteensä 520 180 100,0 % Hankkeeseen liittyvien työvoimapoliittisten kustannusten taso (erillinen rinnakkaishanke): 150 000. Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Hanke esitetään rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmasta. Perustelut: Projektin toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämistoimia tarvitseville yrityksille/työyksiköille. Painopiste tuntuu olevan ikääntyneessä kohderyhmässä (66 % kohderyhmästä ikähaarukassa 30-55+). Korjattu rahoitussuunnitelma varmistaa vaaditun kuntaosuuden mutta yksityinen osuus kerätään työvoimapoliittisen koulutusosioiden kautta koska ne toteutetaan yhteishankintana, jossa omavastuuosuus vaihtelee yrityksen koon mukaan (omavastuu arviolta 20-30 %). Hanke vaatii kuitenkin erityisperustelut päätöksessä. Lisäksi hankkeen aikataulua joudutaan päivittämään. Käsittely: Todettiin, että hankkeeseen tarvittava kuntarahoitusosuus kerätään työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta. Todettiin lisäksi, että hankkeen toteuttamisaikaa tullaan vielä tarkistamaan. Sihteeristön päätös: Sihteeristö hyväksyi hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin. Hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn yhdessä työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän rinnakkaishankkeen kanssa, koska hankeen julkinen tuki ylittää 400 000. --- MYR 2.9.2015 4 Edellä esiteltyyn hankkeeseen ja siihen liittyvään rinnakkaishankkeeseen (työvoimapoliittiset toimenpiteet) tarvittava EU+valtion rahoitus yhteensä: EU+valtio Varsinainen hanke 455 157 Työvoimapoliittiset toimet 150 000 sisältävä rinnakkaishanke Yhteensä 605 157
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 14 Arvio kokonaisrahoituksesta (varsinainen hanke + rinnakkaishanke): Sidottava EU+valtio Arvio kuntarahasta Arvio yksityisestä rahoituksesta Yhteensä 605 157 65 023 45 000 715 180 Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen ja siihen liittyvän työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän rinnakkaishankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin. Hankkeen toteuttamisaikaa tarkistetaan vielä tarvittaessa. Käsittely: K-P liiton edustaja toivoi, että kaikkien nyt käsittelyssä olevien ESR hankkeiden rinnakkaishankkeet tuotaisiin tiedoksi MYRrille niiden sisältöjen ja rahoitusten varmistuttua. Liitolle toivottiin myös asiantuntijapaikkaa kaikkien ESR hankkeiden ohjausryhmiin. Hankkeeseen todettiin tavoiteltavan mukaan 35 yritystä. Tavoitteiden toteutumisen seuranta nähtiin erityisen tärkeänä. Projekteja ei ole syytä pyörittää, jos tavoitteet eivät toteudu. Yhteistyöryhmän päätös: Hyväksyttiin rahoittajan esityksen mukaisena. Merkittiin tiedoksi ja huomioon otettavaksi käsittelyssä esille noussut. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 15 Sihteeristö 2/2014 13.11.2014/ 18 Sihteeristö 6/2015 17.6.2015/ 7 MYR 5/2015 2.9.2015/ 5 5 OHJURI-hanke (100305) Sihteeristö 13.11.2014 18 Hakija Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen Toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Kokonaiskustannusarvio 573 242 Vastuuviranomainen Keski-Suomen ELY-keskus Taustaa Aikaisemmissa hankkeissa opitun pohjalta olemme todenneet, että monet, etenkin haastavat asiakkaat hyötyvät pitkäkestoisista ketjutetuista koulutuspalveluista. Esimerkiksi opiskelijat ovat suorittaneet tutkinnon vaiheittain tutkinnon osa kerrallaan. Koulutuspalveluissa voidaan hyödyntää useampaa rahoituskanavaa työllistymisen ja kokotutkinnon aikaansaamiseksi. Opetushallinnon valtakunnallisten linjausten mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus on muuttumassa yhä enemmän suoritusperusteiseksi. Hankkeessa hyödynnetään näitä tulevia linjauksia. Myös 2015 voimaan astuva aikuisten sähköinen koulutushaku (Opintopolku) tulee osaltaan lisäämään henkilökohtaisesti toteutettavan hakevan vaiheen ohjauksen tarvetta. Erityisesti ohjauksen tarve koskee erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita. Tavoite Ohjuri-hankkeen tavoitteena on nuorten ja heikossa työmarkkinaasemassa olevien työelämään ohjaus-, valmennus- sekä muiden työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen ja toteuttaminen. Hankkeen avulla parannetaan nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisvalmiuksia ja edistetään työllistymistä. Työttömien työnhakijoiden työllistymistä edistetään parantamalla heidän ammattiosaamistaan, tarjoamalla yksilöllisiä ohjaus- ja koulutuspalveluja sekä kehittämällä ohjauksen ja motivoinnin toimintamalleja sekä koulutusten sisältöjä. Erityishuomiota kiinnitetään yksilöllisesti räätälöityjen koulutusmallien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hankkeen toiminnassa toteutetaan vertaiskehittämistä, siten että hankkeen asiakkaita aktivoidaan osallistumaan koulutus- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään jo olemassa olevien palveluiden toimivuuteen sekä palveluiden oikeaaikaiseen kohdentamiseen. Hankkeen keskeinen sisältö ja uutuusarvo
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 16 Alueella on aikaisemmin kehitetty monenlaista laadukasta ohjaus- ja koulutustoimintaa monen hankkeen ja palvelujärjestelmään vakituisesti kuuluvien organisaatioiden toimesta. Nykytilanteessa jokainen toimija toteuttaa pirstalemaisesti näitä toimenpiteitä. Hankkeessa pyritään hyödyntämään aikaisemmissa hankkeissa kehitetyt hyvät käytänteet asiakkaan edun mukaisella tavalla (esim. Step Up - hankkeen palvelutarvearvioinnit ja yksilöllisesti räätälöidyt koulutukset, Uusi väylä ammattiin - hankkeen tuotantokoulu jne). Jokaiselle asiakkaalle löydetään parhaiten sopiva palvelu, riippumatta siitä kuka palvelun toteuttaa. Hankkeessa rakennetaan alueen työikäiselle väestölle (aikuiset) palvelukokonaisuutta, jossa asiakas saa tarvitsemansa työllistymistä edistävän koulutus- ja ohjauspalvelun keskitetysti "yhden luukun periaatteella". Hankkeessa tämä voi tarkoittaa useamman eri rahoitusväylän ja koulutuksen järjestämismuodon käyttämistä kokotutkinnon saavuttamiseksi. Hakeutumisvaiheen aikana sekä myöhemmin opintojen edetessä arvioidaan asiakkaalle mielekkäin tapa tutkinnon suorittamiseen esim. oppilaitosmuotoinen opiskelu, oppisopimuskoulutus, tai opintojen opinnollistaminen työpaikalle. Hankkeen keskeiset toimenpiteet 1. Yksilöllinen ura- ja opinto-ohjaus Toimii asiakkaan lähtötilanteen yksilöllisenä kartoituksena. Ohjauksen aikana selvitetään asiakkaan kiinnostuksen kohteet, koulutus- ja työhistoria sekä ammatillisesti hyödynnettävät tiedot ja taidot, ammattitaidon kehittämistarpeet sekä urasuunnitelmaan vaikuttavat tekijät esim. terveys. Tavoitteena on jäsentää ohjauksen aikana asiakkaan tilanteeseen sopiva/ sopivia konkreettisia etenemisvaihtoehtoja, kohti työtä tai koulutusta. Yksilöllisen ura- ja opinto-ohjauksen tuloksena asiakas laatii ohjatusti itselleen soveltuvan ja toteuttamiskelpoisen koulutus- ja työllistymissuunnitelman. Hankkeessa otetaan käyttöön 2013 TEM:n toimeksiannosta kehitetty työelämätutka, jolla seurataan ja arvioidaan ohjauksen mitattavuutta. 2. Erilaiset työllistymistä ja tutkinnon suorittamista edistävät koulutukset Koulutukset voidaan toteuttaa seuraavasti: a.) yksilöllisesti räätälöidyt ammatilliset koulutukset (toteutus yksilöllisesti) b.) eri ammattialoille suuntaavat koulutukset (toteutus ryhmäkoulutuksena) c.) koulutukselliset teemaryhmät (toteutus pienryhmissä) Hankkeen koulutusten tuloksena on työllistymisen edistäminen ja tutkinnon osien suorittaminen, hyödyntäen eri rahoituskanavia ja koulutuksen järjestämismuotoja. Myös kohderyhmän edelleen alhainen tutkinnon/ osatutkintojen suoritusprosentti kasvaa hankkeen toimenpiteiden kautta. 3. Tutorointi ja mentorointi Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään vertaistukea, kehittämättä erilaisia mentoroinnin ja tutoroinnin työmalleja. Eri ikäryhmiä tuetaan ja kannustetaan yhteistoimintaan siten, että esimerkiksi nuoret työnhakijat
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 17 ja ikääntyneet työnhakijat voivat oppia toisiltaan työllistymistä tukevia tietoja ja taitoja. 4. Kummiyritykset/kummiyritysverkostot Hankkeessa kehitetään pilotinomaisesti kummiyritystoimintaa. Kummiyritys on alueella toimiva uutta työvoimaa tarvitseva yritys, joka on kiinnostunut ottamaan hankkeen asiakkaita erilaisille työssäoppimis- ja kokeilujaksoille tai suorittamaan osatutkintoa. Hankkeen tuloksena lisätään kummiyritystoiminnan näkyvyyttä ja hankkeen asiakkaiden työllistymistä. 5. Sosiaalinen media Hankkeessaan otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisia ja asiakaskuntaa palvelevia sosiaalisen median työkaluja. Sosiaalinen media toimii hankkeessa työkaluna, jonka tavoitteena on tavoittaa asiakkaita ja jakaa tietoa hankkeen toiminnasta sekä työllistymistä ja koulutukseen hakeutumista tukevista palveluista. Tavoiteltavat keskeiset tulokset Yksilöllinen uraohjaus antaa asiakkaalle tietoja vaihtoehtoisista ja realistisista reiteistä edetä kohti koulutus- tai työllistymistavoitetta. Ohjausta voidaan antaa tarpeen mukaan 1-3 kertaa, jolloin päästään etenemään tavoiteasettelun saavuttamisessa. Hankkeen aikana kiinnitetään huomiota koulutusrekrytointiin, siten, että hakijat tekisivät itselleen hyvin soveltuvia koulutusvalintoja tai työllistymistä edistäviä valintoja. Yksilöllisen ura- ja opinto-ohjauksen tuloksena asiakas laatii ohjatusti itselleen soveltuvan ja toteuttamiskelpoisen koulutus- ja työllistymissuunnitelman. Toiminnan jatkuvuus Hankkeen päättymisen jälkeen Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä otetaan käyttöön ohjaus- ja koulutustoimintaa tukevia menetelmiä, joita toteutetaan eri aikuiskoulutuksen järjestämismuodoilla. Hanke pyrkii laadullisesti järkevien ja asiakaskuntaa palvelevien toimintojen toteuttamiseen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen jatkuvuus on kuitenkin kiinni monesta eri tekijästä, joten sen ennakointi on vaikeaa esim. muutokset työhallinnon palveluissa ja kansallisen työvoimakoulutuksen rahoituksessa vaikuttavat tähän. Hankkeen toteuttaja pystyy hyödyntämään hankkeen aikana kehitettyjä verkostollisia (mm. kummiyritystoiminta) sekä asiakkaisiin kohdentuvia koulutus- ja ohjauspalveluja toiminnassaan jatkossa. Hanketoimijoiden toivomuksena on, että kansallinen palvelujärjestelmä hyödyntäisi ja ottaisi käyttöön hankkeessa yhteisesti kehitetyt hyvät käytänteet. Hankkeen kustannusarvio ( ) Palkkakustannukset 462 600 Ostopalvelut 20 500 Muut kustannukset 11 500 Flat rate 17 % 78 642
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 18 Kustannukset yhteensä 573 242 Hankkeen rahoitussuunnitelma ( ) Haettava ESR- ja valtion rahoitus 458 594 80% Kuntien rahoitus (oma rahoitus) 71 656 12,5% Yksityinen rahoitus 42 992 7,5% Rahoitus yhteensä 573 242 100% Rahoittajan esitys: Esitetään rahoitettavaksi. Hanke on avainasemassa alueen työllisyyden kannalta. Aiemmin saman toteuttajan Step Uphankkeesta on hyviä kokemuksia. Toteuttaja on kehittänyt aiemmin toimintamallia TE-palvelujen kanssa. Rahoittajalle varataan mahdollisuus tarkentaa sisältöä ja korjata budjettia alaspäin. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso määritellään kohderyhmän koon ja tarpeiden mukaisesti. Nyt ne ovat arviolta 500.000-900.000 euroa (tästä osuudesta neuvottelut ovat kesken). Esitetyssä budjetissa ovat mukana vain hallinnolliset kulut. Työvoimapoliittisia (koulutus ja palkkatuki) toimia varten luotava oma rinnakkaishanke, jonka budjetti ja sisältö hyväksytään erikseen maakunnan sihteeristössä. Kehittämisjohtajan esitys: Hankkeesta ei tehdä päätöstä vielä tässä kokouksessa, koska avoinna on parasta aikaa Ohjaamotoimintaan liittyvä valtakunnallinen haku, johon hakemus esitetään ohjattavaksi. Hanke käsitellään tässä yhteydessä uudelleen. Käsittely: Todettiin, että hanketta on rakennettu yhteistyössä TEpalveluiden kanssa. Hanke on tärkeä perustyöllistämis-/rekrytointihanke, jossa mm. kummiyritystoiminta uutta Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen kohderyhmä on laaja (mukana myös nuoret, jotka kohderyhmänä myös valtakunnallisessa Ohjaamo hanketoiminnassa, johon hakija jättänyt nuoriin kohdistuvan hankkeen. Todettiin, että mikäli ko. hanke läpäisee valtakunnallisen haun, niin tätä hanketta tulisi mahdollisesti karsia ao. kohderyhmän osalta. Kannuksen edustaja Terttu Korte piti hanketta hyvänä ja toivoi konkreettista läpikäyntiä TE-palveluyhteyksistä. Puheenjohtajan/kehittämisjohtaja uusi esitys: Hankkeesta ei tehdä päätöstä vielä tässä kokouksessa. Katsotaan ensin valtakunnallisen Ohjaamo haun eteneminen, jonka jälkeen hanke tuodaan jatkovalmistelun jälkeen tarvittaessa uudelleen sihteeristön käsiteltäväksi alueellisena ESR hankkeena yhdessä työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän rinnakkaishankkeen kanssa. Sihteeristön päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan uuden esityksen mukaisena. --- Sihteeristö 17.6.2015 7 Korjattu kustannusarvio (17.12.2014) Palkkakustannukset 370 200 Ostopalvelut 20 500
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 19 Muut kustannukset 11 500 Flat rate (17 %) 62 934 Kustannukset yhteensä 465 134 Rahoitussuunnitelma ( ) Haettava ESR- ja valtion rahoitus 350 486 75,4 % Kuntien rahoitus 114 648 24,6 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % Rahoitus yhteensä 465 134 100 % Hankkeen työvoimapoliittisissa toimenpiteissä painottuvat palkkatuki ja työttömien koulutus. Työvoimapoliittisten kustannusten taso (rinnakkaishanke): 900.000 euroa. Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Sihteeristön hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR varoin. Perustelu: Hanketta on rakennettu yhteistyössä TE-palveluiden kanssa. Hanke on tärkeä perustyöllistämis-/rekrytointihanke, jossa mm. kummiyritystoiminta on uutta Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen kohderyhmä on laaja. Käsittely: Todettiin, että hankkeeseen tarvittava kuntarahoitusosuus kerätään työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta. Sihteeristön päätös: Sihteeristö hyväksyi hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin. Hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn yhdessä työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän rinnakkaishankkeen kanssa, koska hankeen julkinen tuki ylittää 400 000. --- MYR 2.9.2015 5 Edellä esiteltyyn hankkeeseen ja siihen liittyvään rinnakkaishankkeeseen (työvoimapoliittiset toimenpiteet) tarvittava EU+valtion rahoitus yhteensä: EU+valtio Varsinainen hanke 350 486 Työvoimapoliittiset toimet 900 000 sisältävä rinnakkaishanke Yhteensä 1 250 486
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 20 Arvio kokonaisrahoituksesta (varsinainen hanke + rinnakkaishanke): Sidottava EU+valtio Arvio kuntarahasta Arvio yksityisestä rahoituksesta Yhteensä 1 250 486 314 648 200 000 1 765 134 Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen ja siihen liittyvän työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän rinnakkaishankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin. Käsittely: Keskustelua herätti hankkeen kohderyhmän laajuus. Hanke todettiin tässä mielessä haasteelliseksi. Olisiko ollut parempi pilkkoa kohderyhmä pienempiin, esimerkiksi nuoret omaksi ryhmäkseen jne. Myös hankkeen kuntarahoitus keskutelutti. Todettiin, että sekä Kokkolan kaupunki, Kaustisen seutukunta että Kannus ovat tehneet hankkeesta myönteisen kuntarahapäätöksen. Osa kuntarahasta tulee hakijan omarahoitusosuutena ja osa kertyy työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta. Yhteistyöryhmän päätös: Yhteistyöryhmä hyväksyi hankkeen ja siihen liittyvän työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän rinnakkaishankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin. Hankkeen etenemistä seurataan MYRrissä (raportointi). ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 21 Sihteeristö 2/2014 13.11.2014/ 19 Sihteeristö 6/2015 17.6.2015/ 8 MYR 5/2015 2.9.2015/ 6 6 SORMUS (100535) Sihteeristö 13.11.2014 19 Hakija Kokkotyö-säätiö Ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen Toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Kokonaiskustannusarvio 565 420 Vastuuviranomainen Keski-Suomen ELY-keskus Taustaa Kokkotyö-säätiössä kuten useimmissa muissa työpajoissa on havaittu, että viimeisten kahden vuoden aikana valmentautujien tilanne on muuttunut merkittävästi siten, että valmentautujien toimintakyky harvoin riittää valmennusjakson alkuvaiheessa tuotannolliseen toimintaan säätiön työosastoilla. Yhä useammin joudutaan miettimään vaihtoehtoisia työtehtäviä jotta polku kuntouttavasta työtoiminnasta työosastoille ja sieltä yrityksiin olisi mahdollista. Työpajajaksot pitenevät ja valitettavan moni jää pitkäksi aikaa työpajalle. Kokkotyö-säätiö on edustettuna Kokkolan kaupungin työllisyyttä edistävässä ja koordinoivassa työryhmässä, jossa tilannetta on pohdittu. Myös työvoiman palvelukeskuksen, kuntakokeiluhankkeen henkilöstön sekä sosiaalitoimen kuntouttavan ohjaajien kanssa on pohdittu vaihtoehtoisia malleja, joilla työllistymistä voitaisiin nopeuttaa ja työllistyminen yrityksiin varmisteta. Tavoite Hankkeen tavoitteena on synnyttää uusi toimintamalli työpajoille, joka nopeuttaa kaikista vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä henkilöitä työllistymisessä. Työpajatoimintaan luodaan ja mallinnetaan tuotantoprosessi, joka vastaa paremmin valmentautujien työkykyä ja - taitoja ja mahdollistaa osallistumisen tuotantoprosessin toimintakyvyn ollessa heikko. Tuotantoprosessi tukee valmentautujan työllistymistä työpajan omaan tuotannolliseen toimintaan ja sen avulla varmistetaan siirtyminen yritykseen. Valmennuksellisen ja osallistavan tuotantoprosessin kehittämisessä otetaan käyttöön sosiaalisen muotoilun periaatteita työpajatoimintaan niin, että sosiaalinen vahvistaminen, kestävä kehitys ja osallisuus otetaan huomioon tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa, menetelmissä ja prosesseissa. Maailmalla tunnettu "social design" on menetelmänä vielä melko tuntematon Suomessa, mikä lisää hankkeen innovatiivisuutta ja tuo uutta
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 22 ajattelua ja toimintaa sekä myös toimijoita koko työpajakenttään kun muotoilijat ovat olennainen osa prosessia. Kokemusten mukaan kestävän kehityksen ja osallistavan sekä vuorovaikutteisen muotoilun ja tuotantoprosessin avulla saadaan hyviä tuloksia yksilötasolla. Tavoitteena on hankkia ja levittää tietoa sekä luoda toimintamalleja Suomeen, jotka perustuvat social designin periaatteisiin. Hankkeen keskeinen sisältö ja uutuusarvo Hankkeen avulla tuodaan uusi menetelmä (Social Design) Suomeen, ensimmäisessä vaiheessa työllistämisorganisaatioiden ja sen jälkeen myös yritysten käyttöön. Sosiaalisen muotoilun keskeisin periaate on yhdistää sosiaalinen ja inhimillisen pääoma uusiin taloudellisesti kannattaviin tuotteisiin ja prosesseihin. Hankkeen avulla Suomen työpajakenttä saa uusia toiminta- ja ajatusmalleja, joiden avulla vaikeimmassa ja haastavimmassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat pääsevät osallisiksi tuotantoprosessia, tuotekehittelyä ja yritysmäistä toimintaa. Hankkeen keskeiset toimenpiteet Työpajoille luodaan uusi toimintamalli tuotannollisen toiminnan rinnalle, jonka avulla asiakkaiden toimintakyky ja elämänhallinta paranee. Osallistavaa näkökulmaa ja vuorovaikutteisia työmenetelmiä käyttäen luodaan tuotantoprosessia, johon valmentautujat sitoutuvat. Tavoitteena on luoda kierrätystoiminnan puitteessa uusiotuotteita kierrätysmateriaalista ja valmentautujia osallistava tuotantoprosessi, joka mallinnetaan ja testataan myös työpajojen eri alojen muissa toiminnoissa. Social designiin perehtynyt muotoilija (hanketyöntekijä) työskentelee tiiviissä yhteistyössä tuotantoprosessin työvalmentajan ja tuotantopäällikön kanssa. Suunnitellaan, toteutetaan ja prosessoidaan tuotteita (uusiomuotoilu, taide, kulttuuri, käsityö ja palvelut yrityksille ja yksityisille), jotka ovat valmennuksellisesti ja tuotannollisesti kestävän kehityksen ja työtoimintaan osallistuvien henkilöiden osaamisen mukaisesti markkinakelpoisia. Tuotantoprosessi pilkotaan moduuleiksi ja tehtäviksi, joita kuvataan sekä verbaalisti että visuaalisesti, jotta järkevä jokaiselle valmentautujalle toimintakyvystä riippumatta löytyy mielekästä ja merkityksellistä tekemistä. Menetelmää testataan myös yrityksissä, joissa on tunnistettu työvaiheita tai töitä, joita voidaan teettää alihankintana tai palkata työpajoilta ohjattuja työntekijöitä. Tavoiteltavat keskeiset tulokset Hankkeen avulla luodaan tuotantoa harjoittaville työpajoille valmennuksellinen tuotantoprosessi, jossa työpajojen valmentautujat osallistuvat tuotantoprosessiin, tuotteen suunnitteluun ja valmistukseen yhdessä muotoilijan kanssa. Prosessissa yhdistyvät uudet vuorovaikutuksen menetelmät, uusiotuotteiden muotoilu ja ympäristön/kestävän kehityksen elementit. Pajojen valmentautujat, joiden työllistyminen ja yleensä sitoutuminen työhön on haasteellista ja
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 23 jopa mahdotonta, saadaan mukaan työtoimintaan ja edelleen valmennettavaksi yritykseen, joko ulkopuoliseen tai hankkeen aikana syntyvään sosiaaliseen yritykseen. Työpajojen henkilöstö, erityisesti työvalmentajat, saavat uusia elementtejä pajojen toimintaan sekä uutta osaamista, joka palvelee tuotekehitystä ja siten pajojen taloudellista toimintaa, mutta ennen kaikkea valmennustoimintaa. Toiminnan jatkuvuus Tavoitteena on hankkia tietoa ja kokeilla uutta toimintatapaa ja -mallia, ja saada valmennuksellinen tuotantoprosessi pysyväksi toiminnaksi työpajoille ja työllistämisorganisaatioille sekä hankkeen tuloksena syntyville sosiaalisille yrityksille. Pilotoitua valmennuksellista tuotantoprosessia voidaan levittää ja hyödyntää muissa työpajoissa ja vastuullisesti toimivissa yrityksissä. Hankkeessa saatua tietoa ja kokemuksia levitetään hankkeen aikana ja sen jälkeen niin sähköisesti kuin eri seminaareissa ja workshopeissa. Hankkeen aikana saavutettua asiantuntijuutta voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti. Hankkeen kustannusarvio ( ) Palkkakustannukset 376 000 Ostopalvelut 95 000 Muut kustannukset 30 500 Flat rate 17 % 63 920 Kustannukset yhteensä 565 420 Hankkeen rahoitussuunnitelma ( ) Haettava ESR- ja valtion rahoitus 452 336 80 % Kuntien rahoitus (oma rahoitus) 113 084 20 % Rahoitus yhteensä 565 420 100 % Rahoittajan esitys: Esitetään rahoitettavaksi. Kohdistuu heikossa työmarkkinatilanteessa oleviin (kaikkiin ikäryhmiin), joita pyritään valmentamaan uudella menetelmällä ja laajalla yhteistyöllä. Halutaan mukaan Pohjanmaalta myös Pietarsaaren Retron ja After Eightin (oma hakemus Pohjanmaalla eli SOFFAN, joka esitetään rahoitettavaksi Pohjanmaan rahoista). Tarvitsee työvoimapoliittisen rinnakkaishankkeen, joka tuodaan erikseen sihteeristöön. Kehittämisjohtajan esitys: Tehdään kokouksessa rahoittajalta saatujen täsmennysten pohjalta. Hanke tulee viedä edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi, koska hankkeelle esitetty julkinen rahoitus ylittää 400 000. Käsittely: Todettiin Sosial Design`n, jossa otetaan itse enemmän vastuuta omasta työllistymisestä olevan uutta Suomessa. Uusille välimarkkinoille on maakunnassa kysyntää. TL 3 ja 5 roolituksesta
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 24 todettiin yleisesti, että Työvoimatoimiston asiakkaana olevat kuuluvat pääsääntöisesti TL 3 ESR toimenpiteiden piiriin (ei niinkään TL 5). Puheenjohtajan/kehittämisjohtaja esitys: Päätöksenteko hankkeesta siirretään seuraavaan kokoukseen, jolloin hanke tuodaan yhdessä työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän erillishankkeen kanssa käsiteltäväksi. Sihteeristön päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan uuden esityksen mukaisena. --- Sihteeristö 17.6.2015 8 Korjattu kustannusarvio (20.4.2015): Palkkakustannukset 376 000 Ostopalvelut 70 000 Muut kustannukset 19 000 Flat rate 63 920 Kustannukset yhteensä 528 920 Rahoitussuunnitelma: Haettava ESR- ja valtion rahoitus 423 136 80% Kuntien rahoitus (omarahoitus) 105 784 20 % Rahoitus yhteensä 528 920 100 % Hankkeen työvoimapoliittisissa toimenpiteissä käytetään pääosin palkkatukea ja osin koulutusta. Työvoimapoliittisten kustannusten taso (rinnakkaishanke): 300 000 euroa. Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Sihteeristö hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR varoin. Perustelut:. Kohdistuu heikossa työmarkkinatilanteessa oleviin (kaikkiin ikäryhmiin), joita pyritään valmentamaan uudella menetelmällä ja laajalla yhteistyöllä. Sihteeristön päätös: Sihteeristö hyväksyi hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin. Hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn yhdessä työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän rinnakkaishankkeen kanssa, koska hankeen julkinen tuki ylittää 400 000. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 5/2015 (2.9.2015) Sivu 25 MYR 2.9.2015 6 Edellä esiteltyyn hankkeeseen ja siihen liittyvään rinnakkaishankkeeseen (työvoimapoliittiset toimenpiteet) tarvittava EU+valtion rahoitus yhteensä: EU+valtio Varsinainen hanke 423 136 Työvoimapoliittiset toimet 300 000 sisältävä rinnakkaishanke Yhteensä 723 136 Arvio kokonaisrahoituksesta (varsinainen hanke + rinnakkaishanke): Sidottava EU+valtio Arvio kuntarahasta Arvio yksityisestä rahoituksesta Yhteensä 723 136 180 784 75 000 978 920 Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen ja siihen liittyvän työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän rinnakkaishankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin. Käsittely: Keskustelua herätti hankkeen toimintalinja (TL 3). Soveltuisiko hanke kohderyhmän ja sisältönsä puolesta paremmin toimintalinjasta 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyydentorjunta (erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen) rahoitettavaksi? Rahoittaja totesi, että koska työvoimapoliittiset toimenpiteet ovat vahvasti sisällä hankkeessa, on TL 3 sille oikeampi kohde. Rahoittajan toivottiin tarkastelevan vielä TL 5 mahdollisuutta. Toimintalinjassa 3 ei ole vielä hanketoimintaa käynnissä ja TL 3 varoille on tarvetta ja kysyntää. Yhteistyöryhmän päätös: Yhteistyöryhmä hyväksyi hankkeen ja siihen liittyvän työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävän rinnakkaishankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin. --- Pirjo Palosaari-Penttilä ja Jarl Sundqvist poistuivat käsittelyn aikana klo 11.00.