VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry
Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000 aikuisia ja noin 2 200 peruskouluikäisiä ja loput alle kouluikäisiä. 2
SUOMALAINEN IDENTITEETTI 3
YHTEISKUNNAN MUUTOS Yhtenä päivänä ihmiset kyseenalaistavat identiteettisi ja sanovat, ettet sinä olekaan suomalainen, ettei sinulla ole oikeutta olla sitä, miksi itse itsesi määrittelet? Adoptoidut nuoret kertovat, ettei heidän suomalaisuuttaan oltu aiemmin kyseenalaistettu. Nyt joutuneet tilanteisiin, jossa toiset sanovat heille, mitä he eivät voi olla. Ja ainoa syy tähän on erilainen ihonväri. Esityksen nimi 27.5.2013 4
En ymmärrä miten vielä puolitoista viikkoa sitten poikaani ja minua tervehtineet ihmiset ovat reilu viikon aikana sysänneet meidät ns. "mamu -lokeroon", joilla ei ole enää oikeutta asua täällä. Minua huolestuttaa näiden ennen niin mukavien ihmisten äärimielipiteet lapsestani ja minusta. Näiden aikuisten lapset, jotka vielä viikko sitten leikkivät MINUN lapseni kanssa sysäävät asenteensa lastani kohtaan. Sydäntä riipii nimittelyt: neekeri, mamu ja kommentit Meidän isä sanoi että elätte meidän rahoilla. Viikko sitten olin vielä tavallinen työssäkäyvä äiti ja poikani oli tavallinen kiva ja eloisa leikkikaveri. Nyt me olemme heidän mielestään ihan jotain muuta, yhteiskunnan elättejä, suomalaisten verovaroilla eläjiä.. Julmaa miten yhdellä Facebook-kirjoituksella meidänkin elämämme mullistui. Olemme kohdanneet rasismia nyt viikon aikana enemmän kuin yhteensä koko 4 vuoden taipaleellamme. 5
IDENTITEETTIKRIISI Suomen tarina on kadoksissa. Talvisodan ja Nokian ihmeet ovat jääneet taakse. Professori Anu Kantola muistuttaa, että tarinoiden voimasta kansakunnat joko lamaantuvat tai ryhtyvät toimintaan Yhteisen tarinan lisäksi me tarvitsemme jaettuja tunteita ja kokemuksia tullaksemme yhteisöksi. http://adoptioperheet.fi/blog/kuka-meista-on-oikea-suomalainen/ 6
SUOMALAISUUS EI KATOA Suomen tarinaa kirjoitetaan nyt uudestaan. Maahanmuuttokriisi tuottaa tunteita ja kokemuksia, jotka näyttävät repivät Suomea. Suomalaisuus ei katoa, mutta se muuttuu. Yhteiskunnallinen muutos ei synny ilman kriisejä, kamppailua, pohdintaa, muutosvastarintaa ja ihmisiä, jotka ovat muutoksen käynnistäjiä. http://adoptioperheet.fi/blog/kuka-meista-on-oikea-suomalainen/ 7
IDENTITEETTI 8
RAKASTAMISEN ARVOINEN Lapsen tärkeimmät identiteettineuvottelukumppanit ovat sellaisia, joita hän ei valitse: vanhemmat, opettajat, luokkatoverit. Näiden kumppaneiden suhtautuminen lapsen ominaisuuksiin määrää pitkälti sen, millaiseksi hänen identiteettinsä muodostuu. Se, miten aikuiset suhtautuvat vähemmistöryhmiin vaikuttaa lapseen huomaamatta. Lapsi aistii usein, pitääkö joku häntä rakastamisen arvoisena vai ei. Liebkind 1998 9
ARJEN RASISMIA 10
"Valtterin esiintyminen aamu-tv:ssä pysäytti. Tarvittiin kasvot ja 11-vuotias poika, että minä ja moni muu havahtui. Tämä [rasismi] on totta, eikä vain jotain kahden osapuolen loputonta väsytystaistelua somen syövereissä. - Eeva Lehtimäki, Viestintätoimisto Ellun Kanat blogi 11
ARJEN RASISMIA SUOMESSA Sun kanssa mä en voi vaihtaa skeittiä koska olet musta. Isä on kieltänyt." Kerhon ohjaaja oli sitten lohdutellut lasta: "Et sinä ole neekeri, neekerit asuvat Keski-Afrikassa viidakossa." Pojan vieressä suihkutellut vanhempi mies oli kääntynyt pojan puoleen ja sanonut Otahan enemmän saippuaa niin lähtee tuo väri pois. Onpa kaunis tummaihoiseksi, kun ei ole liian musta, Teidän lapset on ihan sellasia amerikkalaisen näköisiä, ei yhtään niin kuin nämä somalit ja muut. 12
PUUTTUMATTOMUUS No mutta lapset kiusaavat nyt aina jostain syystä se ei ole vastaus tai selitys järjestelmälliselle rasistiselle teolle. 7-vuotias adoptiotyttö sanoi, että: Kyllä lapset saa ihmetellä uusia asioita. Se on uteliaisuutta. Mutta se ei ole sama, kuin että katsoo pahasti. Sen kyllä erottaa." 13
MITÄ RASISMI ON? Rasismi on aina toiseuden tuottamista, jossa joku määrittelee itsensä paremmaksi tai ylivertaisemmaksi suhteessa toiseen. Rasismi on erityisen haavoittavaa, koska adoptiolapsi ei koe olevansa jonkin kulttuurin tai etnisen taustan edustaja, vaan usein hän samaistuu ensisijaisesti suomalaisuuteen perheensä vuoksi, ei syntymämaan tai biovanhempien edustamaan kulttuuriin. 14
VÄHÄTTELY Rasismin vähättely on keino, johon lapset ja nuoret itse saattavat turvautua. He tunnistavat rasistisen käytöksen sellaista kohdatessaan, mutta suojellakseen itseään saattavat vähätellä tapahtunutta ja mitätöidä sitä pyrkimällä ymmärtämään rasistisesti toimivaa lasta tai aikuista. 15
HALUAN OLLA YKSI MEISTÄ! 16
ERILAISUUS Miten sinä kohtaat erilaisuuden? Puututko sinä kiusaamiseen ja arjen rasismiin? Vaikeneminen ja ohikäveleminen on valinta. Mitä sinä valitset? 17
RASISMIOPAS Adoptioperheet ry on julkaissut oppaan Adoptoidun kokema rasismi, jossa annetaan käytännön vinkkejä syrjinnän käsittelemiseen ja kohtaamiseen. Opas on ostettavissa tai ladattavissa sähköisenä näköispainoksena ilmaiseksi verkkosivuiltamme. >> http://www.adoptioperheet.fi/lehti/adoptioperheet-115-adoptoidun-kokema-rasismi-opas 18
19