Veli-Matti Määttä TIES462 - Virtuaaliset oppimisympäristöt 02.12.2012 WORDPRESS-JULKAISUALUSTA OPETUSKÄYTÖSSÄ Tiivistelmä Tämän TIES462 - Virtuaaliset oppimisympäristöt kurssin lopputyön aiheena on Wordpressjulkaisualustan tutkiminen opetuskäyttöä varten. Lähtökohtana oli asentaa Wordpress laajennuksineen ja luoda testikurssi testisisältöineen sekä testata sitä käytännössä opettajan ja opiskelijan näkökulmasta. Tutkinnan tuloksena Wordpress osoittautui sopivaksi järjestelmäksi erilaisten kurssien oppimisympäristöksi. Järjestelmän avulla voidaan hoitaa kurssin kaiken kommunikaation ja sisällön tarjonnan sekä luentojen listaamisen. Myös kotitehtävien luominen, palauttaminen ja arvostelu onnistuu ympäristön avulla. Johdanto Tämän työn tarkoitus on esitellä, miten Wordpress-sisällönhallintajärjestelmä voidaan valjastaa monipuoliseksi opetusjärjestelmäksi erilaisten siihen tarkoitukseen suunniteltujen laajennusten avulla. Työssä esitellään aluksi itse Wordpress-ohjelma ja sen tärkeimmät ominaisuudet. Tämän jälkeen käydään läpi millaisia opetustarkoitukseen liittyviä lisäosia on tarjolla ja otetaan parhaat koekäyttöön. Sitten pureudutaan siihen, miten ohjelmat otetaan käyttöön. Tarkoitus on tarkastella ohjelmien käyttöä niin opettajan kuin oppilaan kannalta. Eli miten opettajan asemassa oleva voi itse käyttää ohjelmia opetussisällön tuottamiseen ja ylläpitämiseen, etenemisen seuraamiseen ja erilaisten tehtävien arvioimiseen. Toisaalta myös siihen, miten helppokäyttöisiä ja hyödyllisiä ne ovat oppilaan kannalta. Koska suurin osa laajennuksista on englanninkielisiä oletukseltaan, otetaan Wordpress-ohjelmasta käyttöön myös englanninkielinen versio. Näin vältytään käyttöliittymän osalta finglish-ilmiöltä, jossa osa toiminnoista ja järjestelmän antamista kehoituksista on suomeksi ja osa englanniksi. Graafiseen ulkoasuun ja sen hienosäätöön ei käytetä aikaa, vaan valitaan sopiva ulkoasu ilmaisten teemojen joukosta. Tarkoituksena on rakentaa oppimisympäristö kuvitteellisen kurssin ja sisällön ympärille. Päämääränä on, että valmiilla järjestelmällä voidaan esittää staattista oppimateriaalia, tuottaa interaktiivisia tehtäviä, tarjota välineitä oppilaiden väliseen kommunikaatioon ja sosiaalisuuteen sekä mahdollistaa oppilaiden ja opettajan välisen vuorovaikutuksen (ohjaus, keskustelu ja arviointi).
Wordpress Wordpress on vuonna 2003 alkanut avoimen lähdekoodin ohjelma, jota voidaan lyhyesti kuvailla sisällönhallintajärjestelmäksi. Itse Wordpress-ohjelmassa on nettisivujen sisällönhallinnan lisäksi myös blogien ylläpitomahdollisuus valmiina heti ensiasennuksen jälkeen. Wordpress.org-sivujen mukaan se on suurin 'self-hosted' blogialusta, eli ohjelma jonka voi kuka tahansa asentaa itse verkkopalvelimelleen. Sivustoja on miljoonia ja käyttäjiä kymmeniä miljoonia. Ohjelma on laajalti, niin yksityisten ihmisten, kuin "Fortune 500"-yritysten käytössä. Kehittäjiä ohjelmalla on satoja, ja ohjelmointikielenä php sekä tietokantana mysql. Käytännössä se toimii siis palvelimella, jotka tukevat näitä varsin yleisiä teknologioita. Wordpress.org sivusto toimii myös laajennusten ja ulkoasuteemojen keskitettynä jakelupisteenä. Wordpressin käyttötarkoitukset Tavallisten nettisivujen ja blogien lisäksi ohjelmaa voi nykyään käyttää melkeinpä mihin tahansa netissä tapahtuvaan toimintaan. Erilaisten laajennusten avulla, joita on tällä hetkellä yli 20.000, voidaan ohjelmaa käyttää myös seuraaviin tarkoituksiin: - Sosiaalisten yhteisöjen rakentaminen - Verkkokauppojen toteutukset - Ajan- ja tilanvarausjärjestelmät - Nettilehdet ja muut julkaisut - Mediagalleriat ja netti-tv toteutukset - Opetustarkoituksiin soveltuvat sivustot Käytännössä rajoja ei ole, sillä laajennusten ohjelmoimiseen löytyy rajapinnat sekä ilmainen dokumentaatio- ja tukisivusto sekä paljon Wordpress-tiimin ulkopuolisten tekemää verkkomateriaalia niiden opettelemiseen. Wordpressin ominaisuudet Wordpress-ohjelma koostuu tietyistä palikoista/toiminnoista, joista tärkeimmät ja oleellisimmat ovat: - Artikkelit - Sivut - Mediatiedostot - Teemat - Lisäosat - Käyttäjien hallinta Artikkelit- ja sivut ovat molemmat sisällön tuottamiseen tarkoitettuja osia, mutta laajennusten avulla artikkelit voidaan muokata esimerkiksi vaikkapa verkkokaupan tuotteiksi. Alkuperäisessä tarkoituksessa artikkelit ovat blogimerkintöjä ja sivut kiinteitä nettisivuja.
Mediatiedostojen hallintaan on oma osuus ja niitä voi lliittää artikkeleihin ja sivuihin wysiwyg-editorin tai suoran html-koodin muokkaamisen kautta. Käyttäjien hallinta on tärkeää, sillä niiden avulla voidaan rakentaa monimuotoisia ja eritasoisia käyttäjäoikeuksia sisältäviä kokonaisuuksia, joilla voidaan rajata oikeuksia eri käyttäryhmien kesken. Se mikä tekee Wordpressistä monimuotoisen, on helppokäyttöinen teemojen ja lisäosien asennus. Teemoja ja lisäosia voi asentaa ja ottaa käyttöön suoraan hallintapaneelin kautta joko lähettämällä ladattu paketti omalta koneelta tai suoraan sisäänrakennetun hakukoneen kautta etsimällä muutamalla klikkauksella. Teemat ovat valmiita layout-paketteja, jotka joku on tehnyt valmiiksi muiden käyttäjien iloksi. Niiden avulla ulkoasua voidaan vaihtaa lennossa todella helposti ilman että sisältöä tarvitsee muokata ollenkaan. Sekä teemoja että laajennuksia löytyy runsaasti. Suurin osa laajennuksista on ilmaisia ja yleensä maksullisistakin löytyy karsitumpi ilmaisversio. Teemoja löytyy ilmaisia yli 1600 kappaletta ja maksullisiakin varsin paljon, sillä kasvavien käyttäjämäärien myötä ne menevät kaupaksi varsin hyvin. Wordpressin asennus Wordpress-ohjelman asennus on yksi helpoimmista, mikä tällä saralla on tullut vastaan. Ensin tarvitsee ladata asennuspaketti, joka puretaan palvelimelle haluttuun kansioon. Sitten mennään selaimella kyseiseen osoitteeseen missä kansio sijaitsee. Asennukseen tarvittavat tiedot ovat vain tietokannan nimi, osoite ja tunnus/salasana. Lisäksi syötetään haluttu pääkäyttäjän salasana, sekä tulevan sivuston nimi ja se on siinä. Tämän jälkeen käytössä on valmis blogi ja sivusto oletusteemalla. Wordpressistä löytyy myös virallinen suomenkielinen versio, joka päivittyy pienellä viiveellä aina uuden kehitysversion ilmestyttyä. Wordpressin laajennukset Laajennuksia, jotka soveltuvat suoraan opetuskäyttöön, ei löytynyt suuria määriä. Paras niistä oli BuddyPress ScholarPress Courseware, josta löytyi lähes kaikki ominaisuudet mitä normaalin kurssin ylläpitämiseen tarvitaan. Kaiken perustalle kannatti asentaa BuddyPress-laajennus, joka on Wordpress-tiimin omaa tuotosta. Se on sosiaalisen verkoston luomiseen tarkoitettu sovellus, mikä on varsin hyvä pohja kaikelle. Kolmas laajennus, joka tuotti jotain lisäarvoa opettajalle ja oppilaille, oli BuddyPress Docs. Sen avulla sekä opettajat, että oppilaat voivat tuottaa oppimateriaalia kaikkien kurssiin osallistuvien henkilöiden saataville.
BuddyPress BuddyPress on iso laajennusosa, joka sisältää paljon sosiaalisen verkoston ominaisuuksia, joita opetusympäristössä nykyään tarvitaan. Tärkeimmät ominaisuudet ovat erilaiset ryhmät, joita voi käyttää kurssien muodostamiseen. Ryhmät voivat olla avoimia tai suljettuja, jolloin tietyt käyttäjät pääsevät vain tiettyihin sisältöihin ja keskusteluihin. Avoimia ryhmiä voi käyttää yleiseen keskusteluun esimerkiksi oppilaitoksen julkisista tilaisuuksista, käytännöistä, opetussovelluksen käytöstä ja sen ohjeistuksesta jne. Suljetuissa ryhmissä, ryhmän opettaja voi kutsua ja hyväksyä tiettyjä henkilöitä ryhmiin. Myös oppilaat voivat pyytää liittymispyynnön opettajalta ja tämä voi hyväksyä oppilaat halutessaan. Käytännössä oppilaiden lisääminen voisi toimia myös jonkinlaisena taustaajona suoraan tietokantaan, jos sitä oikeasti käyttäisi iso oppilaitos. Laajennus sisältää myös käyttäjäryhmien sisäisen keskustelufoorumin, jossa käyttäjät voivat luoda aiheita ja keskustella keskenään. BuddyPress sisältää myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen viestintään käyttäjien välillä. Varsinaisia opetustyökaluja se ei sisällä, mutta se on hyvä olla pohjalla edellisten ominaisuuksien takia. BuddyPress ScholarPress Courseware myös vaatii tämän laajennuksen toimiakseen. BuddyPressissä käyttäjille voi luoda tarvittaessa haluttuja tietokenttiä ja tietokenttäryhmiä. Esimerkin vuoksi tässä esimerkissä on perustiedoille oma ryhmänsä (Base), joka sisältää etunimen, sukunimen ja sähköpostiosoitteen. Toisessa ryhmässä on opiskelijaan liittyviä tietoja (Student Info), opintojen aloituspäivämäärä ja koulutusohjelma. Nämäkin voitaisiin ajaa suoraan jostain yliopiston tietokannasta tarvittaessa. BuddyPress Docs BuddyPress Docs on laajennus, joka mahdollistaa BuddyPress-laajennuksen ryhmien sisältävän omia dokumentteja. Erittäin hyödyllinen ja oleellinen osa opetuskäytössä. Käytössä on wysiwyg-editori jolla voidaan tyylitellä tekstiä. Lisäksi jokaisesta muokkauksesta tallentuu merkintä historia-logiin ja tarvittaessa sieltä voidaan palauttaa vanha versio, jos joku vahingossa tuohoaa tai tekee huonoja merkintöjä. Samalla voi katsella kuka on tehnyt mitäkin ja milloin. Erittäin kätevä ja turvallinen ominaisuus. BuddyPress ScholarPress Courseware Tämä laajennus on monipuolinen, juuri kurssien ylläpitoon varta vasten tehty ohjelma. Ohjelman avulla voidaan luoda luentoja kuvauksineen sekä aikatauluttaa niitä ja luoda myös muita tapahtumia kurssiin liittyen. Jokaiseen luentoon voi liittää myös kotitehtäviä. Kotitehtävät voidaan arvostella numeraalisesti sekä antaa palautetta samalla opiskelijalle kirjallisesti. Myös opettaja voi itse kirjata sisäisiä muistiinpanoja jokaisen kotitehtävän oppilaan vastauksen kohdalle.
Kurssille voidaan lisätä myös luentomateriaalia, mikä on erittäin näppärästi toteutettu. Syöttämällä kirjan ISBN-numeron, hakee järjestelmä automaattisesti netistä ISBNtietokannasta kirjan nimen, kuvan, kirjoittajan ja muut tiedot mitä sieltä on saatavilla. Tämä säästää aikaa ja vaivaa, etenkin jos kirjavaihtoehtoja on paljon kurssin suorittamisen avuksi. Monesti esimerkiksi ohjelmointikursseilla näin onkin. Materiaali voi olla myös nettisivu, tieteellinen artikkeli, nettivideo tms. Erittäin hieno ominaisuus. Järjestelmän käyttö opettajan näkökulmasta Tässä käydään läpi opettajan näkökulmasta ohjelman toimintaa. Tilanteita on havainnollistettu kuvin, jotta järjestelmän olemus tulisi paremmin esille. Lopussa arvio käytännön asioista. Ryhmän (kurssin) luominen Tässä tapauksessa ryhmä on Javascript ohjelmointikurssin ryhmä (TIEA123 Javascript Programming). Aluksi syötetään ryhmän nimi ja kuvaus (Kuva 1) Kuva 1. Ryhmän luominen Sitten valitaan yksityisyysasetukset. Tässä tapauksessa ryhmästä tehdään yksityinen ja ainoastaan hallinnoijat saavat kutsua ihmisiä ryhmään. Tämä ei poista sitä, että opiskelijat voivat itse lähettää liittymispyynnön, mutta estää opiskelijoita kutsumasta tai
hyväksymästä muita opiskelijoita ryhmään. Lisäksi valitaan fooruminkäyttömahdollisuus tälle ryhmälle (Kuva 2). Kuva 2. Ryhmän yksityisyysasetukset.
Ryhmälle voi valita myös oman kuvan (Kuva 3). Kuva 3. Ryhmän kuvan lisääminen. Mikäli opettaja on jo linkittynyt oppilaisiin (esim. tausta-ajon kautta) voi hän lähettää kutsuja kaikille halukkaille (Kuva 4). Kuva 4. Kutsujen lähettäminen. Lopuksi aktivoidaan vielä dokumenttien lisäämismahdollisuus ryhmälle (Kuva 5). Tämän jälkeen pääsemme perusnäkymään (Kuva 6). Kuva 5. Dokumenttien lisäysmahdollisuuden asettaminen.
Kuva 6. Perusnäkymä kurssin luomisen jälkeen. Kurssin Courseware-hallintapaneeli Kun kurssin ryhmä on luotu, voidaan Courseware-lisäosalla luoda ryhmän sisälle varsinainen kurssi ja sen sisältö. Ryhmän nimi voisi olla jotain muutakin kuin itse kurssin nimi, sillä Coursewarella voidaan luoda useita kursseja yhden ryhmän alle. Kurssin luominen aloitetaan nimeämällä kurssi ja syöttämällä kuvaus (Kuva 7). Tämän jälkeen Coursewaren päänäkymässä näkyy kaikki oleellinen tieto siitä mitä kurssi sisältää sekä pääsy kaikkiin opettajan perustoimintoihin (Kuva 8). Perustoimintoja ovat: -Uuden luennon luominen (Kuva 9) -Kotitehtävien syöttäminen (Kuva 11) -Kotitehtävien vastausten hallinta (Kuva 15) -Aikataulujen luominen (Kuva 10) -Luentomateriaalin ja lähteiden lisääminen (Kuva 12) -Keskustelujen seuraaminen (Kuva 13)
Kuva 7. Kurssin luominen Coursewareen. Kuva 8. Coursewaren perusnäkymä.
Uuden luennon luominen ja aikatauluttaminen Uuden luennon luomisessa syötetään otsikko ja kuvaus. Luentoja voidaan myös ryhmitellä pääryhmiin ja muokata pitojärjestystä jälkikäteen (Kuva 9). Luento itsessään ei sisällä milloin se pidetään, vaan luentoja voidaan aikatauluttaa haluamallaan tavalla (Kuva 10). Näin samaa luentoa voidaan pitää vaikka useampaan ajankohtaan (tai useampana lukukautena) pelkän aikataulun luomisen avulla. Aikatauluun voi syöttää myös pitopaikan ja laittaa se toistumaan haluttujen toistokertojen määrän verran. Kuva 9. Uuden luennon luominen. Kuva 10. Aikataulun luominen luennon pitämiselle.
Kotitehtävien luonti Kotitehtäviin syötetään otsikko sekä tehtävän kuvaus. Mahdollisuus on myös tehdä se kyselymuodossa kysymyksineen ja vastausvaihtoehtoineen. Lisäksi määritellään viimeinen palautuspäivä jonka jälkeen oppilas ei voi enää vastata tehtävään (Kuva 11). Kuva 11. Kotitehtävän luominen tiettyyn luentoon. Opetusmateriaalin ja resurssien lisääminen Kurssille voidaan lisätä suoraan kirja- tai artikkelilähteitä esimerkiksi ISBN-numeron avulla. Tällöin järjestelmä hakee kansainvälisestä ISBN-tietokannasta kirjan tiedot ja kuvan (Kuva 12). Kuva 12. Opiskeluresurssin lisääminen.
Keskustelun luominen Keskustelun luomisessa syötetään otsikko, aloitussisältö ja avainsanat keskustelulle. Keskustelufoorumi toimii kuten suurin osa keskustelufoorumeista, joissa on keskusteluketjuja (Kuva 13). Kuva 13. Keskustelun luominen. Kuva 14. Perusnäkymä, kun kurssin sisältöä on syötetty.
Kuva 15. Kotitehtävien vastauksien tarkastaminen Kotitehtävien tarkastus Kotitehtävien tarkastamisessa opettajalle tulee luentokohtaisesti listaus vastauksista vastaajineen ja kellonaikoineen (Kuva 15). Jokaisen vastauksen voi arvioida sekä numeerisesti, että antaa kirjallista palautetta opiskelijalle ja lisäksi kirjata tehtävästä omia henkilökohtaisia muistiinpanoja jokaisen opiskelijan vastauksen kohdalle. Arviointia opettajan toiminnoista Luennot aikataulutetaan erikseen. Tämä on hieman hankalaa, sillä olisi mukava jos luennon voisi aikatauluttaa suoraan luennon luomisen yhteydessä vaikka luentojen ja aikataulujen tiedot eivät olisikaan muuten linkitettyinä. Aikataulujen luomisessa toistuvuus on kätevä. Esimerkiksi demoja voi luoda kerran viikkoon koko kurssin ajan, jos ne ovat viikottain samana päivämääränä ja kellonaikana. Käyttö opiskelijan näkökulmasta Opiskelijan käyttö sisältää opettajan sisältöjen ja tietojen tarkastelemisen lisäksi kotitehtäviin vastaamisominaisuuden (Kuva 16) sekä foorumikeskusteluihin osallistumisen (Kuva 18). Lisäksi löytyy kalenteri, jossa näkyvät tulevat tapahtumat (Kuva 17). Lisäksi löytyy yleinen dokumenttien luontimahdollisuus wiki-tyyliin (Kuva 19).
Kuva 16. Vastaaminen kotitehtävään. Kuva 17. Aikataulujen katsominen kalenterista
Kuva 18. Keskusteluun osallistuminen. Kuva 19. Dokumenttien hallinta.
Arviointia opiskelijan näkökulmasta Opiskelijoiden on helppo seurata kurssin sisältöä, luennoista, luentomateriaalista ja kotitehtävistä lähtien. Kotitehtäviin vastaaminen on helppoa. Kaikki opiskelijan tarvitsemat toiminnot löytyvät samasta paikasta ja esimerkiksi opettajaan yhteyden ottaminen onnistuu yksityisviestillä tarpeen vaatiessa. Pohdinta ja yhteenveto Yleisesti ottaen Wordpress yhdessä esiteltyjen ilmaisten laajennusten kanssa osoittautui monipuoliseksi ympäristöksi kurssien pitämiseen. Esimerkissä oli käytössä englanninkieliset versiot, sillä osaan laajennuksista ei löydy suomenkielistä versiota. Käännösten tekeminen on kuitenkin helppoa kielitiedostojen avulla, joten kaupallisia vaihtoehtoja vältteleville siitä saa pienellä rahalla myös suomenkielisen. Luentojen ja aikataulujen luominen on opettajalle myös helppoa. Samoin kotitehtävien luominen kyselyineen muodostaa kätevän ja helpon tavan opettajalle sekä oppilaalle hoitaa tehtävien palautus. Varsin hyvä siis etäopiskelijoille ja sellaisille kursseille, jossa tehtäviä ja/tai opiskelijoita on paljon. Voittaa varmasti vieläkin monessa paikassa käytössä olevan sähköpostien lähettelyn mennen tullen, etenkin opettajan näkökulmasta. Jos vastaukset ovat vain kirjallisia ja yleisesti näytettäväksi tarkoitettua, voidaan ne myös lisätä Docs-osioon, ja oppilas liittää linkin oikeaan dokumenttiin vastauksen yhteydessä. Dokumentteja voi toki muokata jälkikäteen, mutta opettaja näkee kuka on tehnyt, milloin ja mitä muutoksia versionhallinnan kautta. Ohjelmassa on myös yleisnäkymiä, joista oppilas näkee mitä kurssin sivuilla on tapahtunut (esimerkiksi opettaja luonut uutta sisältöä, joku vastannut keskusteluihin tms). Samoin Coursewaren etusivulta näkee oman edistyksensä ja muut tärkeät tiedot. Yhteisösovellus mahdollistaa myös opiskelijoiden/ opettajanvälisen viestittelyn, joten sähköpostiakaan ei tarvitse ottaa käyttöön oikeastaan siinäkään. Toki järjestelmän saa lähettämään sähköpostiviestimuistutuksia, jolloin nettisivuilla ei tarvitse roikkua koko ajan. Koska Wordpress on myös julkaisualusta, voidaan sitä käyttää myös oppilaitoksen muuhunkin netissä olevaan tiedonvälitykseen ja opettajien kommunikointiin. Monet oppilaitokset ulkomailla käyttävätkin sitä nettisivujensa pohjalla. Näin saman ohjelman avulla voidaan hoitaa oppilaitoksen esittely, opiskelijoiden ja oppilaitoksen välinen tiedonvälitys sekä kurssien suorittaminen ja hallinta. Myös omien lisäosien ja laajennusten kehittäminen on mahdollista avoimen lähdekoodin myötä, joten suuremmatkin laitokset voivat ottaa sen toimintansa pohjalle ja muokata siitä juuri omien tarpeidensa mukaiseksi. Kriteerien mukainen arviointi Hyvin monissa vastaantulleissa virtuaalioppimisympäristöjen arvioinnissa, joita läpi kävin materiaalia etsiessä, oli käytetty neljän kriteerin arvointia. Nämä olivat: - materiaalin tuottamiseen ja ylläpitoon liittyvät välineet - ryhmätyö ja kommunikointivälineet - tiedon rakentamista tukevat välineet - hallinnointivälineet Näiden samojen osa-alueiden mukaan kyseistä alustaa tutkien voidaan tulla seuraaviin päätelmiin.
Materiaalin tuottamiseen ja ylläpitoon liittyvät välineet ovat erittäin hyvät. Dokumentteja voi itse luoda ja muotoilla sekä opettajan että oppilaiden puolesta tai yhdessä molempien osapuolten osalta. Myös ulkoisen materiaalin ja lähdekirjallisuuden lisääminen kurssin yhteyteen onnistuu hyvin. Kommunikointivälineet toimivat yksityisviestien sekä julkisen seinän kirjoittamisen kautta. Myöskin julkinen foorumi mahdollistaa kommunikaation ja ryhmien yhteistyöskentelyn järjestelmän kautta. Saatavilla alustaan on myös chat-sovelluksia, jolloin reaaliaikainen keskustelu on mahdollista. Tiedon rakentamista tukevat välineet liittyvät luentoihin liittyvien tehtävien antamiseen, arvioimiseen ja palauttamiseen. Hallinnoinnin osalta tietoturva on hyvällä tasolla, sillä se käyttää Wordpress:n sisäisiä kirjautumismenetelmiä ja käytäntöjä. Nämä ovat turvallisia ja lisäturvallisuutta saa mm. captchakirjautumismoduulin lisäämisellä ja sähköpostivahvistuksilla rekisteröinnin yhteydessä. Myös Facebookkirjautuminen on mahdollista erillisen moduulin kautta. Tiedon varastoinnin osalta jokaisen kurssin sisältö onnistutaan varastoimaan luomalla jokaiselle vuodelle oma kurssi, omine sisältöineen ja oppilaineen. Varmuuskopiointi taas ei onnistu suoraan koko kurssin sisällön osalta, vaan se on käytännössä hoidettava ylläpitäjän kautta tietokantavarmistusten avulla. Käytin Jokisen ja Roineen (ks. lähteet) tekemää tarkistuslistaa eri kriteerien osalta, joita he käyttivät eri alustojen vertailemiseen. Kuten taulukosta (Taulukko 1) näkyy, suurin osa ominaisuuksita löytyy. Yhteenvetona kaikesta voisikin lyhesti mainita, että kokonaisuus sopii hyvin niin pienten kuin suurempienkin oppikokonaisuuksien tai laitosten hallintaan tai käyttöön. Kriteeri Löytyykö Oppimateriaalin tuotanto, ylläpito ja jakelu Työskentely ei vaadi teknistä osaamista Sisältöeditori Materiaalipankit HTML- tai tekstitiedostojen liittäminen Linkitysmahdollisuus muille www-sivuille Liitetiedostojen latausmahdollisuus Opiskelijalla mahd. tuottaa materiaalia Harjoitukset Avoimet kysymykset Monivalintatehtävät Testien tekomahdollisuus
Kriteeri Vastausten seuranta ja tilastointi Oppilaalla tulosten seurantamahdollisuus Löytyykö Pelit Ryhmätyö- ja kommunikointivälineet Asynkroninen keskustelu Synkroninen keskustelu Ryhmätyötoiminnot Videoneuvottelu Jaettu työpöytä Hallinnolliset välineet Ryhmien muodostaminen Käyttäjien seuranta Suoritusrekisteri Muita ominaisuuksia Ilmoitustaulu Käyttäjäkohtaiset kotisivut Osoitekirja Linkkilistat Kalenteri Eri kieliversiot Ulkoasun tyylipohja Haku Online-ohjeet Taulukko 1. Wordpress oppimisympäristön ominaisuuksien arviointitaulukko.
Lähdeluettelo BuddyBoss.com: What is BuddyPress?. http://www.buddyboss.com/about-buddypress/. Tulostettu 15.10.2012. Gooding, Sarah: BuddyPress Courseware is Now a Full-Featured Learning Management System. http://wpmu.org/buddypress-courseware-is-now-a-full-featured-learning-management-system/ Tulostettu 27.10.2012. Hartikainen, Vesa-Matti & Kauranen, Jarkko & Korte, Heli & Paakkanen, Tuomo & Pesonen, Katja & Yritys, Katja 2000: Oppimisympäristöjen esittely, arviointi ja vertailu. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Digitaalisen median instituutti, Hypermedialaboratorio. Hiltunen, Tomi: Joomla! vs. Wordpress. https://webapps.jyu.fi/wiki/display/opentvt/tomi+hiltunen+- +Joomla!+vs.+Wordpress. Tulostettu 18.11.2012. Jokinen, Annikki & Roine, Jani: Oppimisympäristöjen laadinta-alustat. http://www.cs.uta.fi/ipopp/www/ ipopp2001/joro/. Tulostettu 30.11.2012. Noumaan, Yaqoob: How to use Wordpress as an LMS for an online learning website. http://wplift.com/ how-to-use-wordpress-as-an-lms-for-an-online-learning-website. Tulostettu 19.11.2012. Schone, B.J.: Build a Learning Portal Using Wordpress. http://elearningweekly.wordpress.com/ 2009/04/03/build-a-learning-portal-using-wordpress/. Tulostettu 21.11.2012. Woodbridge, Kim: 9 WordPress Plugins for Education Sites and Teachers. http://www.kimwoodbridge.com/9-wordpress-plugins-for-education-sites-and-teachers/ Tulostettu 15.10.2012. Wordpress.org: About Wordpress. http://wordpress.org/about. Tulostettu 14.10.2012. Wordpress.org: Features Wordpress. http://wordpress.org/features. Tulostettu 14.10.2012.