M-real Oyj:n Äänekosken kartonkitehtaan ympäristölupa, Äänekoski.

PÄÄTÖS Nro 112/06/1 Dnro ISY-2004-Y-242 Annettu julkipanon jälkeen 7.11.2006 ASIA M-real Oyj:n Äänekosken kartonkitehtaan ympäristölupa, Äänekoski. HAKIJA M-real Oyj PL 20 02020 METSA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kartonkitehtaalle tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 1 a) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kartonkitehdasta koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 1 a) mukaan. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastoon 23.12.2004. Hakemusta on täydennetty 3.3.2005 (ympäristölupaviraston pyytämät lisäselvitykset). Ympäristölupavirastossa on samanaikaisesti vireillä erillisinä asioina Oy Metsä-Botnia Ab:n hakemus sellutehtaalle ja Oy Polargas Ab:n hakemus happilaitokselle, M-real Oyj:n hakemus Äänekoski Paper -paperitehtaalle, Oy Metsä-Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n hakemus metsäteollisuusintegraatin jätevedenpuhdistamolle sekä CP Kelco Oy:n (ent. Noviant Oy) hakemus CMC-tehtaalle ja Oy Polargas Ab:n hakemus typpilaitokselle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 15.6.1998 Dnro 0996Y0310-111 (metsäteollisuusintegraatin jätelupa).

2 Itä-Suomen vesioikeuden 6.9.1999 antama jätevesien johtamista koskeva päätös nro 56/99/1 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 00/0014/3, 9.5.2000. LAITOKSEN SIJAINTI M-real Oyj Äänekoski Board-kartonkitehdas sijaitsee Äänekosken kaupungissa, Paadentaipaleen kaupunginosassa, M-real Oyj:n omistamalla tontilla, jonka kiinteistötunnus on 992-12-1213-4 ja osoite on Kuhnamontie 2 e, 44100 Äänekoski. Kartonkitehdas sijaitsee teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT) kaavoitetulla alueella (Keski-Suomen ympäristökeskuksen 11.12.1998 hyväksymä ja KHO:n 14.2.2000 vahvistama asemakaava). Tehdasalueen itäpuolinen alue on kaavoitettu rautatiealueeksi (LR). Rautatiealueen toisella puolella on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) ja suojaviheralue (EV). Tehdas sijaitsee Kuhnamon itärannalla Äänekosken kaupunkitaajaman kaakkoislaidalla, Keiteleen laskuvirran rannalla. Matkaa kaupungin keskustaan on noin 1 km. Tehdasalueen pohjois- ja itäpuolella on Äänemäki, jossa on kaupungin ulkoilualue sekä muutama asuintalo. Kartonkitehtaan eteläpuolella sijaitsee tehtaitten jätehuoltoalue (tehdaskaatopaikka) ja lännen-, etelän- ja kaakonpuolella muuta tehdasaluetta. Äänekosken kaupungin asukasluku on noin 14 000. Lähin asutus sijaitsee noin 0,5 km tehtaalta lounaaseen. Hiskinmäen koulu sijaitsee noin 0,4 km päässä tehtaalta. Muut koulut ja päiväkodit sijaitsevat noin 1 km päässä kaupungin taajama-alueella. Kaupunkialueella on

useita uimarantoja, joista lähin sijaitsee noin 2 km päässä tehtaan yläpuolisessa vesistössä. Lähimmät erityisen herkät kohteet kuten terveysasema ja vanhainkoti ovat tehtaalta noin 1 km länteen. Läheiseen Suolahden kaupunkitaajamaan on matkaa noin 6 kilometriä. Integraatin tehdasalueella ja sen läheisyydessä toimivat muut yritykset yhteystietoineen: Toiminto/laitos Laitoksen omistaja Sijainti/ kiinteistötunnus Oy Metsä-Botnia Ab (sellutehdas) Oy Metsä-Botnia Ab 992-1-1213-6 M-real Äänekoski Paper (paperitehdas) M-real Oyj 992-12-1012-4 CMC-tehdas (karboksimetyyliselluloosa) Cp Kelco Oy 992-12-1213-3 PCC-tehdas (saostettu kalsiumkarbonaatti) Specialty Minerals Nordic Oy 992-12-1213-6 Voimalaitos Äänevoima Oy 992-12-1213-5 Jätevesipuhdistamo (aktiivilietelaitos) Oy Metsä-Botnia Ab 992-403-25-1 Teollisuuskaatopaikka Oy Metsä-Botnia Ab 992-403-25-7 Typpi- ja happilaitokset Oy Polargas Ab 992-12-1213-3 ja -6 Muut toiminnat: Vesivoimalaitos M-real Oyj 992-12-1213-7, 992-12-1214-1 3 YMPÄRISTÖN TILA Luonnonsuojelualueet Ilman laatu Lähin Natura 2000-kohde on noin 7 km laitosalueesta kaakkoon sijaitseva Vatianjärven Saraaveden Natura-alue (SCI-alue, F10900104). Itäpuolella noin 9 km päässä on Jurvon alue Jouhtisen metsä -niminen Natura 2000-kohde (SCI-alue, FI 0900015). Äänekosken ja Suolahden ilmanlaatua on tarkkailtu säännöllisesti vuodesta 1986 lähtien. Alueen merkittävimmät päästölähteet ovat Botnian soodakattila, Äänevoiman energiakattila, Kumpuniemen Voiman energiakattila sekä Valtra Oy:n päästölähteet. Edellä mainittujen lisäksi yhteistarkkailuun osallistuvat Cp Kelco Oy, Ääneseudun Energia Oy, Valio Oy sekä Finnforest Oy. Tarkkailun tulokset osoittavat, että Äänekosken Suolahden alueella ilman laatu on yleisesti ottaen vähintään tyydyttävä ja tarkkaillut epäpuhtaudet ovat asettuneet suhteellisen matalalle tasolle. Rikkidioksiditilannetta voidaan pitää hyvänä, koska kaikki ohjearvot alittuvat selvästi. Myös hengitettävien hiukkasten osalta tilanne on hyvä. Sen osalta ei ole tapahtunut ohjearvon ylityksiä. Pölyä on runsaimmin keväällä ja kesällä, jolloin luonnon ja liikenteen vaikutus on merkittävä. Likaavan laskeuman määrä on suhteellisen pieni suositusarvoon verrattuna. Kevään ja kesän huiput viittaavat siihen, että luonnon pölyt ja liikenteen nostattama pöly ovat ajoittain merkittäviä laskeumassa. Vuonna 2003 laskeuman sulfaattipitoisuuksista lasketut vuosittaiset rikkilaskeumat alittivat metsätalousalueille annetun tavoitearvon sekä Äänekosken että Suolahden alueella.

4 Pohjavesitiedot Vesistötiedot Tehdas ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat noin 2 kilometriä laitosalueesta itään sijaitseva Kovalanniemen I-luokan pohjavesialue (tunnus 0999202) ja noin 2,5 km kaakkoon sijaitseva Valiorannan I-luokan pohjavesialue (tunnus 0999212). Äänekoskea ympäröivä vesialue koostuu kahdesta järvestä, tehtaiden yläpuolella Keiteleestä ja alapuolella Kuhnamosta. Tehtaiden tarvitsema raakavesi otetaan Keiteleestä. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kuhnamoon, johon tulee vesiä lännestä Saarijärven reitiltä ja pohjoisesta Viitasaaren reitiltä. Viitasaaren reitti laskee jäteveden purkualueelle Häränvirran kautta Keiteleestä. Äänekosken alapuolinen vesistö jatkuu kapeana järvireittinä Vatianjärven ja Saraaveden kautta Leppäveteen asti. Saraaveden kohdalla reitti saa idästä Rautalammin reitiltä lisävesiä. Leppävedestä vesireitti jatkuu Haapakosken kautta Pohjois-Päijänteeseen. Jätevesien vaikutukset ilmenevät selvimmin Äänekosken ja Haapakosken välisellä vesialueella, josta käytetään nimitystä Äänekoski Vaajakoski-vesireitti. Päijänteessä jätevesien vaikutus on paljon lievempi. Selvitykset on alueellisesti painotettu Äänekoski Vaajakoski-vesireitille, minkä lisäksi Pohjois-Päijänne kuuluu selvitysalueeseen. Äänekoski Vaajakoski-vesireitin pituus on 47 km ja sen merkittävimmät järvet ovat pinta-alaltaan seuraavat: Kuhnamo 5,0 km 2 Vatianjärvi 5,5 km 2 Pohjois-Saraavesi 4,7 km 2 Etelä-Saraavesi 3,1 km 2 Pohjois-Leppävesi 36 km 2 Saarijärven reitti, Viitasaaren reitti, Rautalammin reitti ja Leppäveden Kynsiveden valuma-alue muodostavat Kymijoen vesistön yläosan. Vesistön ja rantojen käyttö Äänekoski Vaajakoski-reitti on osa Saarijärven ja Jyväskylän välistä vesiretkeilyreittiä. Alueella on myös muita virkistyskäyttömuotoja, kuten loma-asutusta, matkailua, veneilyä, uintia ja kalastusta. Vesireitin varrella on kaksi merkittävää koskikalastusaluetta, Kapeenkoski ja Kuusaankoski. Yleisiä uimarantoja alueella on mm. Saraaveden Kuhaniemessä ja Leppäveden Metsolahdessa. Molemmat ovat Laukaan kunnan uimarantoja, eivätkä sijaitse jätevesien välittömällä vaikutusalueella. Veden laatu Eri reiteiltä tulevat vedet poikkeavat laadultaan toisistaan. Saarijärven reitin vesi on runsashumuksista ja ravinteikasta. Viitasaaren reitin vesi on kirkasta ja vähäravinteista. Myös Rautalammin reitiltä tuleva vesi on vähähumuksista, mutta sisältää hiukan enemmän ravinteita kuin Keiteleestä purkautuva vesi. Noin 90 % tarkastelualueen vesistä tulee mainituilta reiteiltä, joten ne muodostavat veden laadun perustan. Vesireitin laadullinen käyttökelpoisuus on hyvä tai kohtalainen.

5 Melu ja tärinä Klorofylli-, perustuotanto- ja planktontutkimukset Klorofylli-, perustuotanto- ja planktonanalyysien perusteella Äänekosken alapuolisen vesistön Vatianjärvi on rehevä, Pohjois-Leppävesi lievästi rehevä ja Etelä-Saraavesi karuhko. Äänekosken yläpuolisen vesistön Häränvirta on karu. Vatianjärven rehevyystaso klorofyllipitoisuutena mitaten on vaihdellut vuodesta toiseen melko voimakkaasti. Leppäveden klorofyllipitoisuus ja perustuotantokyky ovat pienentyneet 1970- ja 1980-luvun vaihteesta lähtien. Kalasto ja kalastus Äänekoski Vaajakoski-vesireitin kalastossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Jätevesikuormituksen pienentymisen seurauksena vesialueen laatu on huomattavasti parantunut 1980- ja 1990-luvuilla, eikä se rajoita kalojen esiintymistä tarkkailualueella lukuun ottamatta jätevesien välitöntä purkupaikkaa. Tarkkailualueen järvialtaiden kalasto on monipuolinen. Alueella esiintyy mm. taimenta, kuhaa ja muikkua. Tarkkailualueen hauki-, lahna- ja kuhakannat ovat voimakkaita. Tarkkailualueen kaikissa koskissa esiintyy lohikaloja, ja taimen lisääntyy luontaisesti koskissa. Vuonna 2003 kaloissa havaittiin vain pieniä pitoisuuksia hartsihappoja, kloorifenoleita ja PCB:tä. Kalat olivat näiden yhdisteiden pitoisuuksien perusteella syömäkelpoisia eikä kalojen käyttöä tarvitse millään tavalla rajoittaa. Äänekosken metsäteollisuusintegraatin meluselvitys on teetetty syksyllä 2003. Selvitystä on tarkennettu 2004. Meluselvityksen on tehnyt Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus ja siinä on selvitetty sekä kartonkitehtaan että koko integraatin aiheuttama melutaso tehdasalueella ja ympäristössä. Selvityksessä mitattiin 245 melulähteen äänitehotasot. Teollisuusalueen toimintojen aiheuttama päiväaikainen 55 db keskiäänivyöhyke sijoittui suurimmaksi osaksi tehdasalueen sisäpuolelle ulottuen kuitenkin Hiskinmäen koulun pihaalueelle. Laskennallisen arvioinnin ja ympäristössä tehtyjen mittausten perusteella tehdasalueen normaalit toiminnot eivät aiheuta päiväaikaisen 55 db keskiäänitasojen ylityksiä asuinrakennusten kohdalla. Teollisuusalueen toimintojen aiheuttamalle yöaikaisen 50 db keskiäänivyöhykkeelle arvioitiin sijoittuvan asuinrakennuksia Hiskinmäen lounaisrinteessä sekä Piilolanniemen itäpuoliskolla. Tälle meluvyöhykkeelle arvioitiin jäävän yhteensä 10 15 asuinrakennusta. Kartonkitehtaan aiheuttama melu on luonteeltaan tasaista taustakohinaa ja voimakkaampia melupiikkejä aiheutuu erittäin harvoin. Kartongin valmistuksesta ei aiheudu tärinää lähiympäristöön. Liikenne Kartonkitehtaan aiheuttama liikenne koostuu pääasiassa massaraaka-aineiden, kemikaalien, pakkaustarvikkeiden, valmiin tuotteen, kierrätysjätteen ja jätevedenkäsittelyn lietepu-

risteen kuljetuksista sekä työmatkaliikenteestä. Henkilöliikennettä varsinaiselle tehdasalueelle on vähän, koska parkkipaikka sijaitsee alueen kyljessä. Henkilökuntaa on noin 200, josta kaksi kolmasosaa työskentelee kolmivuorotyössä. Arvio kartonkitehtaan toiminnan aiheuttamasta liikenteestä: kpl/d 2003 kpl/d tuotannolla 200 000 t/a Liikenne Junaliikenne vaunuina satamiin 14 24 Äänekosken Botnialta 4 8 Joutsenon BCTMP-tehtaalta 4 6 Raskas liikenne integraatin ulkopuolelle 10 23 Raskas liikenne integraatin alueella 1 2 Henkilöautot 60, joista 10 tehdasalueelle 60, joista 10 tehdasalueelle Kuljetukset rautateitse Massaraaka-aineista koivusellu ja osa BCTMP:stä (Bleaced Ghemi Mechanical Pulp, valkaistu kemimekaaninen hierre) tuodaan rautateitse. Joutsenon BCTMP-tehtaalta junanvaunut tulevat ensin Äänekosken rautatieasemalle ja sieltä edelleen kartonkitehtaan pistoraidetta pulpperiasemalle, jossa kuormat puretaan. Koivusellun toimittaa paikallinen Botnian Äänekosken tehdas. Sellukuormat tulevat myös Äänekosken rautatieaseman kautta. Kartonkituotteet toimitetaan pääosin junalla paikallisen rautatieaseman kautta edelleen satamiin. Junanvaunut lastataan tehtaan lähetysvarastossa. Junien vaihtoajat ovat pääsääntöisesti yksi vaihto aamulla ja yksi vaihto iltapäivällä klo 17 mennessä. Samat vaihtoajat pätevät sekä tuleville raaka-aineille että lähtevälle kartongille. Kartonkitehtaan osuus alueen junaliikenteestä on merkittävä. Raskaat kuljetukset maanteitse Raaka-aineina käytettävät kemikaalit ja täyteaineet sekä osa BCTMP:stä tuodaan tehtaalle rekoilla. Lisäksi tehdasalueen ulkopuolelta tuodaan mm. pakkaustarvikkeita rekoilla. BCTMP-kuljetukset Joutsenosta ovat meno-paluukuljetuksia eli rekat vievät palatessaan Suolahdesta Joutsenoon haketta. Tehdasalueen ulkopuolelle rekoilla viedään kartonkia (kotimaan asiakkaille ja alihankkijoille) sekä kierrätysjätettä (tuotantoon kelpaamatonta hylkykartonkia ja hylsyjä). Kaikki tehdasalueelle ulkopuolelta tulevat rekat ajavat pääportin kautta, missä kemikaalija jätekuormat punnitaan. Rekkojen tuleva ajoreitti on lähes pääsääntöisesti valtatie 4 etelän suunnasta, josta ne kääntyvät Kotakennääntielle ja edelleen tehdasalueen pääportille. Pieni osa tulee tehdasalueelle Suolahdentien suunnasta. Tehdasalueen sisällä yksi rekka tuo raaka-aineeksi PCC:a (Precipitated Calcium Carbonate, saostettu kalsiumkarbonaatti) Specialty Minerals Nordic:lta. Rekkaliikenne tapahtuu pääsääntöisesti päiväsaikaan kaikkina viikonpäivinä, kemikaaleja ja raaka-aineita saapuu myös iltaisin. Öiseen aikaan rekkaliikenne on vähäistä. Kartonkitehtaan osuus rekkaliikenteestä tehdasalueen välittömässä läheisyydessä on kohtuullisen pieni. Valtatie 4:n liikenteestä kartonkitehtaan aiheuttama osuus on erittäin vähäinen. 6

7 Henkilöliikenne Tehtaan parkkipaikka sijaitsee varsinaisen tehdas-alueen ulkopuolella. Normaali työmatkaliikenne tehdas-alueen sisäpuolelle on kielletty. Pääosa työmatkaliikenteestä tulee eri puolelta Äänekoskea Suolahdentielle ja edelleen parkkipaikalle. Työmatkaliikennettä on läpi vuorokauden, mutta se painottuu aamuun ja iltapäivään. Keskimäärin liikennemäärä parkkialueelle on 50 autoa päivässä. Tehdasalueen sisälle henkilöautoja tulee noin 10 päivässä. Kartonkitehtaan osuus paikallisen henkilöliikenteen määrästä on vähäinen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuotanto ja prosessit Tehdas valmistaa päällystettyjä kolmikerroksisia taivekartonkeja tällä hetkellä noin 160 000 t/a ja tavoitteena on nostaa tuotantomäärä vähitellen tasolle 200 000 t/a. Tehtaalla ei ole omaa energian- eikä massantuotantoa. Tehtaan tarvitseman lämpöenergian ja prosessiveden toimittaa Äänevoima Oy. Sähköenergia ostetaan valtakunnan verkosta. Pohjakartongin pääraaka-aineina käytetään valkaistua kemimekaanista hierrettä (BCTMP), havu- ja lehtipuusellua, täyteaineena kalsiumkarbonaattia sekä lisäaineita kartongin ominaisuuksien ja ajettavuuden parantamiseksi. Päällystykseen käytetään pigmenttejä, sideaineita sekä lisäaineita päällystyspastan ominaisuuksien ja ajettavuuden parantamiseksi. Tehdas kuluttaa energiaa vuodessa noin 380 GWh. Kartonginvalmistuksen vedenkulutus tuotannolla 200 000 t/a on arviolta noin 11 000 m 3 /d. Tästä prosessivetenä käytettävää kemiallisesti puhdistettua vettä on noin 6000 m 3 /d ja jäähdytykseen käytettävää mekaanisesti puhdistettua raakavettä noin 5000 m 3 /d. Äänevoima Oy toimittaa kaiken tehtaan tarvitseman veden. Kaikki prosessista poistettavat jätevedet puhdistetaan ennen vesistöön johtamista. Botnian kuorimon käyttövedeksi ja edelleen biologiselle puhdistamolle johdetaan osa prosessin sisäisestä vedenpuhdistuksesta kiekkosuotimelta tulevan kirkassuodoksen ylimäärästä. Loput jätevedet käsitellään kemi-mekaanisella puhdistamolla. Kartonginvalmistuksen raaka-aineita joutuu lähinnä kiintoaineena jäteveteen. Kemimekaanisessa jätevedenselkeytyksessä talteen otetusta kiintoaineesta poistetaan vettä imusuotimilla ja saadaan kuitusavea, joka hyödynnetään kaatopaikan tiivistyskerroksen rakentamisessa. Tehtaan saniteettijätevedet käsitellään Äänekosken integraatin yhteisellä jätevedenpuhdistamolla. Jätteitä syntyy vähän kunnossapidon ja laitoshuollon toiminnasta. Tehtaalta aiheutuvat ilmapäästöt ovat vesihöyryä. Lähiympäristöön ei kantaudu merkittävää tehtaan melua eikä aiheudu tärinää. Vuositason toteutunut energian ominaiskulutus sekä päästöt vesistöön ovat vähäiset. Vuonna 1966 käynnistynyt ja vuonna 2002 lähes täysin uusittu kartonkikone valmistaa taivekartonkia. Tuotteet ovat korkealaatuisia kolmikerroskartonkeja vaativiin pakkauksiin sekä erilaisiin graafisiin loppukäyttöihin. Loppukäyttökohteet asettavat tuotteille korkeat laatu- ja hygieniavaatimukset. Pääosa eli noin 95 % tuotteista toimitetaan ulkomaille.

Kartonki tuotetaan yhdellä kartonkikoneella: - kartonkikone 1 (KK 1) nopeus 660 m/min (optio 800 m/min) ja leveys 3,6 metriä - keskimääräinen tuotantokapasiteetti tulevaisuudessa n. 200 000 t/a - online-tuotantoprosessi kartonkiradan muodostuksesta pinnan kalanterointiin - tuotantoprosessi toimii jatkuvasti kolmessa vuorossa, pysähtyen pesu- ja huoltoseisokkeihin. Markkinatilanteesta johtuen konelinjaa on jouduttu pysäyttämään 2003 2004 muutamiksi päiviksi kuukausittain. Kuituraaka-aineina käytetään valkaistua kemihierrettä (BCTMP) ja valkaistua sulfaattiselluloosaa sekä lisäksi kierrätetään ulkopuolisesta arkituksesta syntyvää omaa kartonkihylkyä. Päällystyksessä ja täyteaineina käytetään kalsiumkarbonaattia, sideaineita ja kaoliinia. Kartonkitehtaalla käytettävä sellu, PCC ja CMC (karboksimetyyliselluloosa) tulevat saman integraatin tehtailta. Kartonginvalmistusprosessi koostuu pulpperiasemasta, massa- ja lisäaineosastosta, pastakeittiöstä, kartonkikoneesta, pituusleikkauksesta, arkituksesta ja varastosta, josta kartonki lähetetään asiakkaille tai alihankkijoille arkitettavaksi. Kuituraaka-aineet (BCTMP, lehtipuusellu ja ulkopuolisesta arkituksesta palautettu hylky tai sisäinen rulla/pallettihylky) hajotetaan erikseen omilla linjoillaan kiertoveteen pulppereissa noin 5 % sakeuteen. Massajakeita (BCTMP:ä lukuun ottamatta) jauhetaan metallisten jauhinterien välissä kuitujen paperiteknisten ominaisuuksien parantamiseksi. Kartonkikoneella eri tuotantovaiheissa syntyvä hukkakartonki eli hylky pulpperoidaan kiertoveteen ja varastoidaan hylkytorneihin. Jauhetut kuitumassat ja sihdattu hylkymassa annostellaan automaatiojärjestelmän reseptiohjauksella halutuissa suhteissa konekyyppeihin. Kartongin sisä- ja ulkokerrosten massat käsitellään erillään. Sisäkerrokseen annostellaan BCTMP ja hylky. Pintakerroksessa käytetään pääsääntöisesti lehtipuusellua ja jonkin verran havupuusellua. Taustakerroksessa käytetään lehtipuusellua ja havupuusellua. Kuitumassoihin lisätään täyteaine. Massoihin lisätään väriä halutun sävyn saavuttamiseksi ja kemikaaleja parantamaan kartonkiradan muodostusta ja vedenpoistoa kartonkikoneella sekä kemikaaleja estämään epäpuhtauksien muodostumista putkistoihin ja säiliöihin. Massojen sekaan lisättävistä kemikaaleista suurin osa tulee kemikaaliosastolta, jossa aineita varastoidaan, liuotetaan ja laimennetaan käyttöväkevyyteen. Joitakin vähemmän käytettäviä kemikaaleja annostellaan konteista kartonkikoneella. Massat laimennetaan kiertovesillä noin 0,5 1 % sakeuteen, sihdataan ja lajitellaan kerroksittain pyörrepuhdistuslaitoksella ennen perälaatikkoon syöttämistä. Pinta- ja taustakerroksiin sopimattomat jakeet (esim. tikut, hiekka) johdetaan sisäkerroksen pyörrepuhdistukseen, jonka rejekti johdetaan jätevesikanaaliin. Kanaaliin poistetut vedet, samoin kuin muutkin massan puhdistuksissa syntyvät rejektit johdetaan tehtaan omalle kemimekaaniselle puhdistamolle. Laimeat kuitumassat syötetään kartonkikoneen perälaatikoihin, joita on yhteensä kolme (yksi kullekin kartongin kerrokselle). Niiden tehtävä on levittää massaseos tasaisesti kullekin kolmesta viirasta. 8

Viiraosilla syntyvästä rainasta poistetaan vettä suotautumisen ja imujen avulla. Pinta-, sisä- ja taustakerros yhdistetään ennen puristinosalle johtamista. Viiraosan jälkeen ennen puristinosaa radan kuiva-ainepitoisuus on noin 15 20 %. Puristinosalla radasta puristetaan telojen välissä vettä pois niin, että kuiva-ainepitoisuus nousee noin 45 50 %:iin. Kartongin kerroksellisen rakenteen vuoksi kiertovesijärjestelmiä on kaksi. Sellujen käsittelyä varten on ns. pintakerroksen kiertovesi sekä hierteen ja hylyn käsittelyä varten ns. sisäkerroksen kiertovesi. Tästä syystä tehtaan tuoreveden käyttö ja vastaavasti jätevesimäärä suhteessa tuotannon määrään on korkeammalla tasolla kuin paperitehtaassa. Viira- ja puristinosalla vapautuneista vesistä valtaosa käytetään uudelleen suoraan massan laimennukseen ennen perälaatikkoa (lyhyt kierto). Loppuosa tästä vedestä puhdistetaan kiintoaineesta kiekkosuotimella. Talteen otettu kiintoaine palautetaan tuotantoon ja puhdistettua vettä (kirkassuodos) käytetään suihkuvesinä ja osa siitä sekoittuu sisäkerroksen kiertoveteen, jolla hierrettä ja hylkyä laimennetaan. Osa kirkassuodoksesta pumpataan käytettäväksi sellutehtaan kuorimolla ja sieltä biologiseen puhdistukseen. Puristinosan jälkeen kartonkiradassa jäljellä oleva vesi haihdutetaan kuivatusosalla höyryllä lämmitettävien kuivatussylintereiden avulla. Kuivatusvaiheessa kuitujen välille muodostuvat lujat sidokset, jolloin pohjakartonki on valmista. Kartonkikoneessa on tavallisten kuivatussylintereiden lisäksi kiillotussylinteri (jenkkisylinteri). Kuivatusvaiheen jälkeen rata pintaliimataan molemmilta puolilta tärkkelyspintaliimalla. Pintaliima annostellaan filmiliimapuristimella ja kuivataan infrapunakuivaimella. Pintaliimauksen jälkeen kartonki kalanteroidaan. Osa kartonkilajeista ajetaan ilman tätä välikalanterointia. Päällystyksessä kartongin pintaan levitetään tasainen kerros päällystyspastaa, joka kuivataan sähköinfroilla ja edelleen leijukuivatuksessa kuumalla ilmalla. Päällystekerroksia on pintakerroksen puolella aina kaksi, taustalla yksi tai ei lainkaan päällystystä. Päällystystoimintoihin kuuluu päällystyspastan valmistus pastakeittiöllä, jossa pastan raaka-aineet sekoitetaan mikserissä. Mikserissä sekoitettu pasta sihdataan varastosäiliöihin, joista se pumpataan päällystysasemien konekiertoihin. Konekierroissa pastaa sihdataan ennen päällystysasemaa. Liittyen em. sihtauksiin sekä pastasäiliöiden ja asemien pesuihin syntyy pastapitoisia vesiä, jotka ohjataan lamelliselkeyttimelle kemi-mekaaniseen käsittelyyn. Lopuksi kartongin pinta silotetaan ja kiillotetaan kalanterilla ennen rullausta. Päällystetty kartonki saa näin sopivat pinta- ja painatusominaisuudet. Kartongin loppukosteudeksi jää noin 7 %. Valmis kartonki rullataan konerulliksi, jotka siirretään kartongin jälkikäsittelyyn. Konerullina oleva kartonki leikataan pituusleikkureilla asiakkaan tilauksen mukaisiksi rulliksi tai arkituksen lähtörulliksi. Rullapakkauskoneella asiakasrullat saavat suojakääreet ennen tuotevarastoon siirtämistä ja asiakkaalle lähettämistä. Ulkopuoliseen arkitukseen menevät rullat pakataan pantakääreeseen. Kartonkitehtaalla tai ulkopuolisessa arkittamossa lähtörullat arkitetaan arkkileikkurilla ja pakataan kuljetuspakkaukseen. Kartonginvalmistuksen raaka-aineita joutuu lähinnä kiintoaineena jäteveteen. Kemimekaanisessa jätevedenselkeytyksessä talteen otetusta kiintoaineesta poistetaan vettä 9

10 imusuotimilla ja saadaan kuitusavea, joka hyödynnetään kaatopaikan tiivistyskerroksen rakentamisessa. Raaka-aineet ja kemikaalit Kemikaalit puretaan pääasiassa tehtaan lounaissivulla olevan säiliöalueella. Säiliöautot pestään purkupaikalla ja pesuvesi kerätään märänpään kemikaalien osalta kuitupitoisten jätevesien kanaaliin ja loput pastapitoisen jäteveden säiliöön mistä ne pumpataan edelleen Puhdistamo 1:lle. Vaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja ovat pesu- ja limantorjunta-aineet sekä dispergointiaine, jotka toimitetaan lipeää lukuun ottamatta kontteina tehtaan kemikaalivarastoon (tehtaan kaakkoispää). Lipeä (50 %) toimitetaan säiliöön kaksi kolme kertaa vuodessa noin 15 t kuormina. Limantorjunta- ja pesuaineita tuodaan kontteina noin 4 t kuukaudessa. Kemikaalit siirretään trukeilla kemikaalivarastosta käyttöpaikoilleen sisäkautta. Näiden lisäksi tehtaalle tuodaan alunaa 35 t kuormina 2 3 krt/kk. Suurin osa tehtaalla käytettävistä raaka-aineista ja kemikaaleista on haitattomia. Alueella käsitellään ja varastoidaan myös kemikaaleja, jotka luokitellaan ympäristölle ja terveydelle vaarallisiksi aineiksi aineiksi (Xi, Xn, C, N, T,). Tällaisia aineita ovat tällä hetkellä aluna, dispergointiaine, lipeä, pesu- ja limantorjunta-aineet (biosidit). Luokittelutiedot perustuvat kemikaalivalmistajien käyttöturvallisuustiedotteissa antamiin tietoihin. Aluna ei ole sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa vaarallisten aineiden luettelossa (624/2001). Ympäristölle vaaralliset aineet Tehtaalla käytössä olevista kemikaaleista yksi limantorjunta-aine on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi (N). Aine on erittäin myrkyllistä vesieliöille (R50) ja sen päästämistä ympäristöön on vältettävä (S61). Annostelu kartonkikoneen kiertovesiin suoritetaan laboratoriomittauksilla määritettyä optimipitoisuutta noudattaen ja viranomaisen hyväksymän käyttöohjeen annostelupitoisuutta noudattaen. Tehoaine ei sellaisenaan ole biologisesti aktiivinen aine, vaan sen myrkyllisyys perustuu nopean hydrolyysin seurauksena syntyneisiin hypobromi- ja hypokloorihappoihin, jotka ovat akuutisti vesieliöille erittäin myrkyllisiä. Hypobromihappo on myös pitkäaikaisessa altistuksessa vesieliöille myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä. Yhdisteet eivät todennäköisesti kerry eliöihin. Tehoaine hydrolysoituu vedessä. Pieni osa käytettävistä kemikaaleista (limantorjunta-aineet) on seoksia, jotka sisältävät vähäisiä määriä ympäristölle haitallisiksi luokiteltuja aineita (N ja R-lausekkeet 50 tai 50/53). Seoksina niitä ei ole kuitenkaan luokiteltu ympäristölle vaarallisiksi edellä mainittua ainetta lukuun ottamatta. Muut vaaralliset aineet Lipeä (C) ja pesuaineet (C, Xi) neutraloidaan ennen vesistöön johtamista. Alunaa (Xi) käytetään massaan sekaan fiksatiivina ja jäteveden puhdistuksessa flokkulanttina sekä neutralointikemikaalina. Se päätyy suurelta osin kuitusaveen ja osin tuotteeseen. Dispergointiainetta (Xi) käytetään massaan sen ominaisuuksien homogenisoimiseksi ja epäpuhtauksien vähentämiseksi. Limantorjunta-aineiden (Xn, C) aktiiviaineet hajoavat pääosin kartonkikoneen prosessissa reagoidessaan biologisen materiaalin kanssa. Hajoamaton aktiiviaine ja hajoamistuotteet seuraavat pääosin vesifaasia. Aktiiviaineet hajoavat todennäköisesti miltei täydellisesti viimeistään jätevedenpuhdistamolla ja niiden biokertyvyystaipumus on matala.

11 Konteista annosteltavat vaaralliset ja värjäävät kemikaalit varastoidaan suojareunuksellisessa tilassa. Lipeäsäiliön kunto tarkastetaan kahden vuoden välein. Kemikaalien käytössä huomioidaan ympäristövaikutukset ja pyritään korvaamaan haitallisia kemikaaleja haitattomammilla prosessin vaatimukset huomioiden. Veden käyttö ja viemäröinti Tehdasalueella käytettävä raakavesi otetaan Keiteleestä Kuhnamoon laskevasta virrasta ennen vesivoimalaitosta. Äänevoima Oy valmistaa ja jakelee kartonkitehtaalla käytettävät vedet: mekaanisesti puhdistetun raakaveden, kemiallisesti puhdistetun veden sekä talousja paloveden. Kartonkitehtaan pesu- ja jäähdytysvetenä sekä tyhjöpumppujen tiivistevetenä käytetään pääosin mekaanisesti puhdistettua raakavettä. Raakavesilaitoksella vesi puhdistetaan johtamalla välpän lävitse ja suodattamalla neljällä rumpusuodattimella. Myös tehdasalueen yhteisen palovesiverkoston vetenä käytetään raakavettä. Prosessivetenä kartonkitehtaalla käytetään kemiallisesti puhdistettua vettä. Vesi valmistetaan raakavedestä Äänevoima Oy:n kemiallisesti puhdistetun veden laitoksella, jossa kiinteät epäpuhtaudet saostetaan saostuskemikaaleilla. Äänevoima Oy:ssä valmistetaan myös kartonkitehtaalla käytettävä talousvesi, joka otetaan tehtaalle erillisestä talousvesiverkosta. Integraatin alueella jätevedet johdetaan aktiivilietelaitokselle tai kemi-mekaaniselle puhdistamolle (Puhdistamo 1). Kartonkitehtaan prosesseista poistettavat jätevedet muodostuvat pääosin kiekkosuotimen kirkassuodoksesta, lajittelulaitteistojen rejekteistä ja päällystysasemilta. Kiekkosuotimella puhdistetusta kirkassuodoksesta osa ohjataan sellutehtaan kuorimon kautta esiselkeyttimelle ja sieltä aktiivilietelaitokselle. Muut kartonkitehtaan jätevedet johdetaan kemi-mekaaniselle puhdistamolle yhdessä paperitehtaan jätevesien kanssa. Puhtaana tehtaalta poistettava jäähdytykseen käytetty raakavesi johdetaan öljynerotinlaitteistojen kautta sadevesiviemäreihin. Tyhjöjärjestelmän tiivistevesi johdetaan sadevesiviemäriin. Sadevedet johdetaan sadevesiviemäreiden kautta Kuhnamoon. Vesitase, Äänekoski Board: 2003 108 000 t/a 2004 150 000 t/a Tuleva vesi m 3 /d Mekaanisesti puhd. 4 400 4 700 5 000 Kemiallisesti. puhd. 5 600 5 800 5 600 Yhteensä m³/d 10 000 10 500 10 600 Lähtevä vesi m 3 /d Biologiseen puhdistukseen kuorimon 1 800 2 400 3 000 kautta Selkeytysaltaalle 4 250 3 600 3 000 Puhtaana poistettavat jäähdytysvedet 3 450 3 800 3 800 (arvio) Haihtuu + tuotteen mukana 500 700 800 Yhteensä m³/d 10 000 10 500 10 600 Ennuste tuotannolla 200 000 t/a

12 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Yleiset BAT:n mukaiset toimenpiteet Kartonkitehtaalla on johdonmukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen johtamisjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmä sisältää tehtaan merkittävistä ympäristönäkökohdista johdettuja päämääriä ja tavoitteita, joiden toteutumista seurataan erilaisten tunnuslukujen, kuten jäteveden kuormitusarvojen, kuivajätteen määrän, veden ja energian ominaiskulutuksen sekä poikkeavien kuormitusten lukumäärän avulla. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti tehtaalla käytössä olevaan johtamisjärjestelmään kuuluu myös henkilöstön perehdytyksessä ja työnopastuksessa käytettäviä prosessi- ja työohjeita. Harjoittelu, henkilökunnan koulutus ja motivointi Henkilöstön tietoisuutta ympäristöasioista kehitetään jatkuvan koulutuksen avulla. Jatkuva vuorovaikutus, tiedottaminen ja koulutus henkilöstön keskuudessa ovat toimenpiteitä suunnitelmien toteuttamiseksi. Poikkeavat kuormitustilanteet käsitellään aamupalaverissa vastuualueen henkilöstön kanssa ja tarvittaessa laajemmin. Todetaan toimenpiteet, joilla syntynyt tilanne voidaan estää jatkossa. Satunnaispäästöistä laaditaan raportti viranomaisille ja se tallennetaan tehtaan satunnaispäästörekisteriin. Pienemmästä poikkeavasta kuormituksesta tai päästöstä, joka ei aiheuta ympäristövaikutuksia, tehdään sisäinen ympäristöpoikkeamaselvitys. Poikkeavien kuormitusten tapahtumat ja ehkäisytoimenpiteet käsitellään satunnaispäästöjen tapaan henkilöstön keskuudessa. Tehokas prosessinohjaus Prosessia seurataan ja ohjataan online-mittauksilla ja tehokkaalla prosessinohjausjärjestelmällä. Prosessintarkkailua täydennetään laboratoriomittauksin. Virtaama- ja pitoisuusmittausten laadunvarmistus perustuu tarkistusmittauksiin ja kalibrointeihin. Riittävä kunnossapito (ennakkohuolto-ohjelma) Kunnossapidossa päämääränä on suunnitelmallinen mittaava ja ennakoiva kunnossapito. Suunnitelmallista ennakoivaa ja hallittua korjaavaa kunnossapitotoimintaa seurataan kunnossapidon tunnusluvuin mm. kunnossapidolliset häiriöseisokit käyttöajasta. Ennakoivan kunnossapidon hallinta on kunnossapidon tietojärjestelmässä. Ennakkohuoltoa toteutetaan myös tuotannon aikana, mutta suurimmat huoltotoimenpiteet toteutetaan suunniteltujen seisokkien yhteydessä. Ennakoivaa kunnossapitoa ovat mm. kunnonvalvonta- ja kalibrointimittaukset, käynninvarmistajakierrokset, määräaikaistarkastukset ja muut ennakkohuolto-ohjelmaan laaditut työt. Suunnitelmia päivitetään laitteiden kunnon ja vikaantumisen arvioinnissa. Korjaavista kunnossapitotarpeista tehdään häiriöilmoitus tai kunnossapitopyyntö kunnossapidon tietojärjestelmään tuotanto tai kunnossapitohenkilöstön toimesta. Korjaavat toimenpiteet tehdään välittömästi tai suunnitellaan seuraavan seisokin yhteyteen työstä ja sen kriittisyydestä riippuen.

13 BREF:n BAT-tekniikka Hakijan mukaan kartonkitehtaan voidaan todeta toimivan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, kun tarkastellaan käytössä olevaa tekniikkaa ja toimintatapoja ja vertaillaan niitä BREF:ssä (Reference Document on Best Avalable Techniques in the Pulp and Paper Industry) esitettyihin arvoihin. Jätteiden vähentäminen BAT-tekniikka Äänekoski Board Ristikkäisvaikutukset Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän minimointi. Jätteiden syntypaikkalajittelu, kierrätys ja uudelleenkäyttö mahdollisuuksien mukaan. Jätteiden lajittelu: hyödynnettävät jätejakeet eli puu, paperi, pahvi ja metalli lajitellaan erikseen kaatopaikkajätteestä. Ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan erikseen. Kartongin sisäkerroksessa käytetään raaka-aineena omasta prosessista syntyvä kartonkihylky, samoin ulkopuolisesta arkituksesta saatava oma hylky kierrätetään. Pakkaustarvikkeiden kierrätys: Kotimaassa arkitukseen menevien kartonkirullien hylsyt ja hylsytapit kierrätetään. Kartongin sisäkerrokseen kelpaamaton ruskea pakkauspaperi menee Raaka-aineiden säästö. Pakkaustarvikkeiden säästö. Päällystyksen jätevesien kierrätys ja talteenotto. Kuitu- ja täyteainehävikkien vähentäminen. paperinkeräykseen. Tuotteen ominaisuuksien ja loppukäyttöjen vaatimusten vuoksi ultrasuodatuksen ei ole katsottu sopivan Äänekosken kartonkitehtaan tuotantoprosessiin. Automaation, laadunvarmennuksen ja tehokkuuksien noston kautta voidaan raaka-aineiden ominaiskulutuksia vähentää. Kiekkosuotimen ja pyörrepuhdistuslaitteiden avulla kuitua ja täyteainetta otetaan talteen ja kierrätetään takaisin prosessiin raaka-aineiksi, pääsääntöisesti kartongin sisäkerrokseen. Ultrasuotimella mahdollisesti talteenotettavan materiaalin määrä olisi pieni (mm. koska kartonkikoneella vähän katkoja) käytettävän sähkön määrään. Raaka-aineen säästö. Jätevedenpuhdistuksen lietteen määrän väheneminen. Energiankulutuksen kasvu. Vesipäästöjen vähentäminen BAT-tekniikka Äänekoski Board Ristikkäisvaikutukset Vedenkäytön minimointi kierrättämällä prosessivesiä ja hyvällä vedenkäytön hallinnalla. Kiertoveden, suodatteen ja hylyn tasapainoinen varastointijärjestelmä sekä veden säästämisen huomioiminen esim. koneita tai osia vaihdettaessa. Vesikiertojen sulkemisen aiheuttami- Vettä kierrätetään tehokkaasti (mm. kiekkosuodin, jonka vesiä käytetään suihkuvesinä). Puhtaat jäähdytys- ja tiivistevedet ovat erillään prosessivesistä ja jäähdytyksessä lämmenneitä jäähdytysvesiä hyödynnetään prosessivesinä ohjaamalla ne lämmöntalteenottojärjestelmään korvaamaan kylmänä otettavia prosessivesiä. Koneuusinnan yhteydessä otettiin käyttöön pintakerroksen kiertovesitorni, joka vähentää tuoreveden tarvetta erityisesti koneen starttitilanteissa. Hylyn saostus on muutettu niin, että se voidaan saostaa korkeampaan sakeuteen ja vapautunut vesi käyttää prosessissa. Kartonkikoneella on kehittynyt retentiojärjestelmä ja mikrobitorjunta Pienempi lämpökuorma purkuvesistöön. Konsentroituneemmat jätevedet tarvitsevat tehokkaamman puhdistuksen. Raaka-aineiden säästö. ks. edellinen Joidenkin ajettavuutta parantavien kemikaalien kulutus nousee.

14 en ongelmien hallinta. Satunnaispäästöjä (todennäköisyyksiä ja seurauksia) vähentävien toimenpiteiden toteuttaminen. Päällystysjätevesien erilliskäsittely. kattaa koko tehtaan. Online -mittarit prosessissa, tehtaan omat laboratoriomittaukset sekä säännöllinen mikrobitason seuranta välittävät tietoa prosessien ohjaamiseksi ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden käynnistämiseksi. Satunnaispäästöt ovat erittäin alhaisella tasolla. Tähän on päästy mm. ympäristöriskikartoituksella, tiedotuksella ja suunnitelmallisella ennakkohuollolla. Kartongin valmistusprosessin kehityksessä on huomioitu ympäristönäkökulmat mm. mahdollisia häiriömahdollisuuksia poistamalla sekä parantamalla mittaus-, hälytys- ja lukitusjärjestelmiä. Uusimman päällystysteknologialla päällystysasemien pesutarve on vähentynyt merkittävästi. Kemi-mekaanisella lamelliselkeyttimellä puhdistetaan poistettavat päällystysainepitoiset jätevedet ennen selkeytysaltaalle johtamista. Mikrobitorjunta saattaa vaikeutua ja joudutaan käyttämään kovempia mikrobitorjunta-aineita tai vesikiertoja joudutaan avaamaan. Elintarvikevaatimusten vuoksi bakteerimäärä tuotteessa oltava vähäinen ja mikrobitorjuntaaineiden käyttö vähäistä. Häiriötilanteiden hallinnan seurauksena tuotantotehokkuus kasvaa. Erilliset laitteistot kuluttavat sähköä. Haitallisten kemikaalien korvaaminen haitattomammilla. Tehtaalla on korvattu haitallisia aineita vähemmän haitallisilla prosessin sen salliessa. Tehtaalla on omavalvontajärjestelmä ja kartonkia toimitetaan mm. lääketeollisuuden pakkauksiin. Nämä asettavat tiukat vaatimukset käytetyille raakaaineilla. Jätevesien vesistövaikutukset riskittömämpiä, mutta haitattomammat kemikaalit voivat vaikeuttaa mikrobitorjuntaa. Automaatio Jätevesien primäärija sekundääripuhdistus. Tehtaalla on käytössä moderni ja tehokas prosessinohjausjärjestelmä ja laatujärjestelmä. Tuotannon tehokkuuden nostaminen on keskeinen osa toimintaa. Automaation, laadunvarmennuksen ja tehokkuuksien noston kautta voidaan sekä energian että raaka-aineiden ominaiskulutuksia vähentää. Samoin voidaan näiden avulla vähentää ominaispäästöjä ja vähentää jätevesien syntymistä. Tehtaan prosessijätevedet puhdistetaan pääsääntöisesti tehtaan kemimekaanisella puhdistamolla, osa vesistä johdetaan sellutehtaan kuorimon kautta biologiselle puhdistamolle. Jätevesien puhdistamisessa käytettävää tekniikkaa käsitellään erillisessä integraatin vesiluvassa. Tuotantotehokkuus paranee paremman prosessinhallinnan seurauksena. Energian ominaiskulutus vähenee. Biologiseen puhdistukseen joudutaan lisäämään ravinteita, joten COD:n suhteen "laimeita" jätevesiä ei kannata puhdistaa biologisesti ravinnekuormituksen minimoimiseksi.

15 Energian säästäminen BAT-tekniikka Energiankäytön seurantajärjestelmät. Tehokkaampi vedenpoisto puristinosalla käyttäen pitkänippiä. Energiatehokkaat jauhimet. Kaksoisviira. Optimoitu tyhjösysteemi. Äänekoski Board Energiankulutus raportoidaan kuukausittain ja se on oleellinen osa jatkuvan tehokkuuden seurantaa. Kartonkikoneen uusinnassa vuonna 2002 asennettiin kenkäpuristin 2. puristimeksi. Vedenpoistoa on tehostettu myös viiraosalla asentamalla lisää imufoiliyksiköitä sekä uusimalla formerin kuormituspöytä. Kart-160 projektin yhteydessä vuonna 2002 korvattiin vanhat jauhimet uusilla energiatehokkaammilla jauhimilla ja kahden uusimman jauhimen ohjaukset modernisoitiin. Sisäkerroksen (paksuimman kerroksen) viiralla on formeri, jolloin vedenpoisto tapahtuu sekä rainan ylä- että alapinnalta. Tyhjöpumppuja kunnostetaan ohjelmoidusti. Nopeussäädettävät sähkökäytöt. Korkean hyötysuhteen ja sopivan kokoiset sähkömoottorit. Lauhteen talteenotto. Pumppujen ja puhaltimien ohjauksissa käytetään virtausten säädössä taajuusmuuttajia, missä se vain on järkevää. Uusinnoissa on huomioitu ja huomioidaan sähkömoottoreiden sopiva koko, sekä pyritään valitsemaan korkean hyötysuhteen omaavat moottorit. Kartonkikoneen käytöissä on pääsääntöisesti kestomagneettimoottorit ilman vaihteistoa. Lauhde palautuu voimalaitokselle hyödynnettäväksi. Lämmöntalteenottojärjestelmä. Kartonkikoneen kuivatusosalla on lämmöntalteenottojärjestelmä (LTO). Prosessivesien lämmitykseen käytetään pääasiassa kartonkikoneen lämmötalteenottolaitteistoista saatavaa lämpöenergiaa. Osa prosessivedestä lämpenee kartonkikoneen lauhdejärjestelmään lauhteenpoistoa tehostamaan asennetuissa pintalauhduttimissa. Primäärihöyryä käytetään veden lämmittämiseen vain jos prosessista ei ole saatavissa riittävästi "hukkalämpöä". Samoilla lämmöntalteenottolaitteistoilla lämmitetään tehdassaliin otettava ilma, joka käytetään tehdasrakennuksen ilmastointiin ja kartonkikoneen kuivausilmaksi kuljettamaan kuivauksessa haihdutettu vesi pois kartonkikoneelta. ENERGIAN KULUTUS JA ENERGIATEHOKKUUS Kartonginvalmistuksessa eniten sähköä kuluttavia prosessivaiheita ovat massan jauhatus, koneen käytöt ja päällysteen kuivatus. Eniten lämpöenergiaa käytetään kartongin kuivatuksessa kuivatusosalla sekä päällysteen kuivatuksessa. Näiden lisäksi energiaa kuluu mm. prosessivesien lämmityksessä, pulpperoinnissa, massojen ja raaka-aineiden pumppauksessa sekä viiraosan ja puristinosan tyhjöjärjestelmässä. Energiana käytetään: - höyryä (noin 1,2 MWh/t) prosessivesien lämmittämisessä ja kartongin kuivatuksessa. Pienempiä määriä höyryä käytetään tärkkelyksen keittämiseen, pintaliiman ja kuuman pesuveden valmistukseen ja konesalin ilmastoinnin lämmittämiseen talviaikana. - sähköä (noin 0,6 MWh/t) paineilman valmistuksessa, pulppereissa, jauhimissa, pumpuissa, puhaltimissa, päällysteen kuivatuksessa ja koneiden käytöissä.

16 Energiankulutus: Energialähde Kulutus 2003 Arvio täydellä kapasiteetilla Sähkö Höyry Kokonaisenergiankulutus 83 GWh/a 122 GWh/a 299 TJ/a 439 TJ/a 169 GWh/a 256 GWh/a 608 TJ/a 920 TJ/a 252 GWh/a 378 GWh/a 907 TJ/a 1 360 TJ/a M-real Oyj liittyi Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen energiansäästösopimukseen 10.11.1997. Sopimuksen mukaisesti Äänekosken kartonkitehtaalla on suoritettu energiakatselmus, jonka energiansäästön kehityskohteita on huomioitu vuosisuunnittelussa ja investoinneissa, erityisesti kartonkikoneen uusinnassa vuonna 2002. Tämän jälkeenkin on tehty selvityksiä kartonkikoneen eri osien, erityisesti kuivatusosan LTO-systeemin, energiankulutuksesta ja niiden pohjalta toteutettu parannuksia. Energian käytössä pyritään mahdollisimman hyvään taloudellisuuteen. Erityisesti eniten energiaa kuluttavissa prosesseissa on huomioitu tehokas energian käyttö ja energiansäästömahdollisuudet. Viimeisimmissä uudistusprojekteissa kartonkikoneen energiatehokkuutta on parannettu mm. uusimalla höyryjärjestelmä, pumppauskalustoa ja niiden ohjausta, uusimalla ja lisäämällä lämmöntalteenottolaitteistoja, optimoimalla päällysteen kuivausta, uusimalla kartonkikoneen linjakäyttö sekä parantamalla vesikiertoja. BREF:ssä ei ole tarkalleen Äänekoski Board tyyppisen tehtaan vertailuarvoja, mutta verrattaessa energiankulutusta integroimattoman päällystetyn hienopaperinvalmistuksen arvoihin, voidaan todeta, että Äänekoski Board toimii energiatehokkaasti. Tuotantomäärien kasvaessa energiatehokkuuden odotetaan paranevan entisestään. Energiatehokkuus vs. BAT: Energialähde Äänekoski Board 2003 BREF- vertailuarvot sähkö (MWh/t) 0,8 0,7 0,9 lämpö (GJ/t) 5,6 7,0 8,0 YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Äänekosken kartonkitehtaan ympäristöasioita johdetaan osana toimintajärjestelmää sitoutuneina toteuttamaan M-real Oyj:n ympäristöpolitiikkaa ja noudattamaan yhtiön arvoja. Hallinnollisesti M-realin tehtaat Keski-Suomessa muodostavat kokonaisuuden, jonka toimintatavat ja järjestelmäasiakirjat on rakennettu yhtenäiseksi käsikirjaksi. Tehtailla on johdonmukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen johtamisjärjestelmä, johon sisältyvät ympäristö-, puun alkuperäketju-, omavalvonta-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät sekä laadunhallintajärjestelmä. Äänekosken kartonkitehtaan toimintajärjestelmä on arvioitu neljän eri standardin mukaan. Järjestelmät on integroitu toimintajärjestelmäksi ja akkreditoitu todentaja arvioi niitä vuosittain kokonaisuus arvioidaan kolmen vuoden välein.

17 Järjestelmä Standardi/viite Käyttöönottoajankohta Laatujohtamisjärjestelmä ISO 9001 25.3.1994 Ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 31.5.2001 Omavalvontajärjestelmä (hygienia ja tuoteturvallisuus) DS 3027 (HACCP) 10.5.2002 Puun alkuperäketjun hallinta PFFC COC 4.12.2000 Pakkausalan ympäristörekisteri EU direktiivi 94/62/EY PYR Oy todistus YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön ja viemäriin Jätevesiin joutuu kartonginvalmistusprosessista kuituja, täyteainetta, päällysteaineita sekä veteen liuenneena puun uuteaineita, tärkkelystä ja muita raaka-aineperäisiä aineita. Näiden aineiden aiheuttamaa kuormitusta vesistöön mitataan jäteveden puhdistamon jälkeen Äänekosken integraatin tarkkailuohjelman mukaisesti kiintoaineena, COD Cr :na, BOD 7 :nä sekä kokonaistyppenä ja -fosforina. Päivittäiset kartonkitehtaan sisäiset jätevesitarkkailutulokset (ph, kiintoaine, tuhka ja COD) virtaamatietoineen lähetetään tehtaan vastuuhenkilöille sekä sellutehtaalle, joka vastaa velvoitetarkkailumäärityksistä ja kuukausiilmoituksen laatimisesta. Sellutehtaalle lähetetään myös jätevesien kuukausikeräilynäyte fosforista. Jätevesistä on selvitetty myös metallipitoisuuksia vuonna 2004. Vertailumittauksiin otettiin prosessiin käytettävä kemiallisesti puhdistettu vesi. Mitattaviksi valittiin Euroopan epäpuhtausrekisterin (EPER) laatimiseksi annetun direktiivin ja Euroopan yhteisöjen komission päätöksen 2000/479/EY liitteen A1 luettelon mukaisesti: sinkki, lyijy, nikkeli, elohopea, kupari, kromi, kadmium, ja arseeni. Metallipitoisuudet vesistä olivat alle määritysrajan nikkeliä ja kuparia lukuun ottamatta. Hakijan päästöt laskettuna vuoden 2003 jätevesimäärällä olivat: nikkeli 39 kg/a ja kupari 15 kg/a. Kartonkikoneen uusinnan jälkeen päästötaso on laskenut edeltävästä ajasta. Kehitystä on tapahtunut sekä ominaispäästöissä että vesistöön johdettavassa kuormituksessa. Vuosi 2003 oli ensimmäinen kokonainen tuotantovuosi uusitulla kartonkikoneella, jonka käyntiinlähtö oli syyskuussa 2002. Uuden prosessin hallinta sekä markkinatilanne ovat parantuneet vuodesta 2003 ja ne ovat mahdollistaneet osaltaan tuotannon sujuvuuden. Tämän seurauksena myös päästöjen määrä on vähentynyt. Häiriötilanteet tuotannossa tai jätevedenpuhdistamolla näkyvät kuukausipäästöarvoissa, kuten vuoden 2003 aikana ja tammikuussa 2004. Vesistökuormituksen ei arvioida muuttuvan Äänekosken integraatissa kartonkitehtaan toimintojen vuoksi, vaikka kartongin vuosituotanto lisääntyy.

18 9,0 8,0 COD Tuotanto 550 500 7,0 450 6,0 400 COD, kg/t 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 350 300 250 200 150 100 ka. 1998 ka. 1999 ka. 2000 ka. 2001 ka. 2002 01/03 02/03 03/03 04/03 05/03 06/03 07/03 08/03 09/03 10/03 11/03 12/03 01/04 02/04 03/04 04/04 05/04 Päivätutanto, t 06/04 07/04 08/04 09/04 10/04 COD Cr :n ominaispäästöt vesistöön 1998 10/2004. 5,0 600 4,5 Fosfori Tuotanto 550 4,0 500 3,5 450 Fosfori, g/t 3,0 2,5 2,0 1,5 400 350 300 250 1,0 0,5 0,0 ka. 1998 ka. 1999 ka. 2000 ka. 2001 ka. 2002 01/03 02/03 03/03 04/03 05/03 06/03 07/03 08/03 09/03 10/03 11/03 12/03 01/04 02/04 03/04 04/04 05/04 06/04 07/04 08/04 09/04 10/04 Päivätutanto, t 200 150 100 Tuotanto ja fosforin ominaispäästöt vesistöön 1998 10/2004. Jätevedenpuhdistukseen johdettavat vedet Kartonkikoneen massa- ja vesikiertojen prosessijätevesiä: Vesikierroista poistetaan vettä kirkassuodoksena, jonka ylijäämää pumpataan sellutehtaan kuorimon kautta biologiseen puhdistukseen. Kartonkikoneella syntyy kiintoainepitoisia jätevesiä sisäisten puhdistuslaitteiden rejekteinä ja mahdollisissa häiriötilanteissa sattuvina yliajoina. Pääasiassa näitä jätevesiä pumpataan kemi-mekaaniseen puhdistukseen.

Päällystysainepitoiset jätevedet: Päällystysasemilla ja pastanvalmistuksessa syntyy pastapitoisia jätevesiä. Näille jätevesille on puhdistamolla erillinen esipuhdistus lamelliselkeyttimellä ennen selkeytysaltaalle johtamista. Pesuvesiä: Seisokkien pesuvedet sekä pesuvedet päällystyspastan valmistuksesta ja päällystyskoneilta johdetaan kemi-mekaaniseen puhdistamoon. Vesistökuormitus vuonna 2003 ja 2004 sekä arvio keskimääräisestä kuormituksesta täydellä tuotannolla 200 000 t/a: 2003 Tuotannolla 108 000 t Ennuste 2004 150 000 t Arvio tuotanolla 200 000 t/a Jäteveden määrä: 6 050 m 3 /d 6 000 m 3 /d 6 000 m 3 /d Aktiivilietelaitokselle 1 800 m 3 /d 2400 m 3 /d 3 000 m 3 /d Kemi-mekaaniseen selkeytykseen 4 250 m 3 /d 3 600 m 3 /d 3 000 m 3 /d Puhdistukseen menevä: Kiintoaine puhdistamolle yht. 9 400 kg/d 8 300 kg/d 9 000 kg/d Kiintoaine kemi-mekaaniseen selkeytykseen 9200 kg/d 8000 kg/d 8 600 kg/d Kiintoaine aktiivilietelaitokselle (kuorimon kautta) 200 kg/d 300 kg/d 400 kg/d COD-kuormitus (liuennut) puhdistamolle yht. 4 300 kg/d 2 940 kg/d 3 600 kg/d COD-kuormitus kemimekaaniseen selkeytykseen 1 800 kg/d 1 420 kg/d 1 600 kg/d COD-kuormitus aktiivilietelaitokselle (kuorimon kautta) 1 630 kg/d 1 520 kg/d 2 000 kg/d Kuormitus vesistöön, laskennallinen integraatin luvuista: COD Cr 1 690 kg/d 1 550 kg/d 1 700 kg/d kok. fosfori 0,5 kg/d 0,5 kg/d alle 1 kg/d 19 Sadevesikanaaleihin menevät jäähdytys- ja tiivistevedet Jäähdytys- ja tiivistevedet ohjataan sadevesi- ja puhdasvesiviemäreihin. Jäähdytysveden määrän ei arvioida lisääntyvän oleellisesti nykyisestä tuotannolla 200 000 t/a. Jäähdytysveden määrä sadevesikanaaleihin m 3 /d 2003 108 000 t/a Arvio/2004 150 000 t/a Arvio tuotannolla 200 000 t 3 450 3 800 3 800 Saniteettivedet Saniteettivedet ohjataan käsiteltäväksi integraatin biologiselle puhdistamolle.

20 Jäte- ja jäähdytysvesien lämpökuorma vesistössä Äänekosken kartonkitehtaan jätevesien ja jäähdytysvesien aiheuttaman lämpökuorman vaikutukset ovat vähäiset, sillä niiden määrä on pieni suhteessa purkuvesistön virtaamaan. Jätevesien sisältämän lämpökuorman vaikutusta ei ole tarkoituksenmukaista arvioida tarkemmin erikseen, koska jätevedet menevät yhteispuhdistukseen. Äänevoima Oy toimittaa laitokselle jäähdytysveden. Lämmennyt jäähdytysvesi (määrä alle 0,1 m 3 /s) johdetaan Kuhnamoon laskevaan virtaan, jonka keskivirtaama on 53 m 3 /s. Kuhnamossa vedet sekoittuvat vielä Saarijärven reitiltä tulevaan virtaan 30 m 3 /s. Jäähdytysvesistä aiheutuva vesistön lämpötilan nousu jää pienestä kuormituksesta ja tehokkaasta sekoittumisesta johtuen vähäiseksi eikä siitä ole todettu aiheutuneen ympäristövaikutuksia. Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä ilmaan Kartonkitehtaalla ei ole toiminnassa olevaa voimalaitosta eikä käytössä prosessipolttoaineita. Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä maaperään ja pohjaveteen Kartonkitehtaan kiinteistö ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella eikä sen alueella ole käyttövesikaivoja. Tehdasalueen maaperäselvityksen esiselvitys on tehty. Melupäästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä M-real Äänekoski Board:n melulähteet on kartoitettu vuonna 2003. Päästökohteet (27 kpl) ovat tehdasrakennusten katoilla. Luonteeltaan melu on tasaista ja ympäri vuorokauden jatkuvaa. Melupäästöjä aiheuttavat tulo- ja poistoilmapuhaltimet, ilmakanavat jne. Äänekosken kartonkitehtaan melukohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 115 dba ja kohteiden melupäästö vastasi 9 % koko teollisuusalueelle arvioidusta melupäästöstä. Mitattujen kohteiden melupäästön leviäminen ympäristöön on mallinnettu ja arvioitu laskennallisesti, kuinka suotuisissa olosuhteissa tehdas aiheuttaisi melua. Kartonkitehtaan melukohteiden ei arvioida aiheuttavan yksinään päiväaikaisen 55 db ja yöaikaisen 50 db tasojen ylityksiä asuinalueilla. Teollisuusalueen kaikkien toimintojen aiheuttamalle yöaikaisen 50 db:n keskiäänivyöhykkeelle arvioitiin sijoittuvan asuinrakennuksia Hiskinmäen lounaisrinteessä sekä Piilolanniemen itäpuoliskolla. Päiväaikainen 55 db sijoittui suurimmaksi osaksi tehdasalueelle ulottuen kuitenkin Hiskinmäen koulun piha-alueelle. Kartonkitehtaan melupäästöt vaikuttavat Hiskinmäen lounaisrinteellä vallitsevaan melutasoon yhdessä CP Kelco Oy:n päästöjen kanssa. Melukartoituksen jälkeen melua on vähennetty lisäämällä merkittävimpiin melulähteisiin äänenvaimentimet CP Kelco Oy:llä. Jätteet Äänekosken kartonkitehdas aiheuttaa välillisesti merkittävän jätejakeen; jäteveden puhdistusvaiheessa talteen otettava kuitusavi. Kuitusavi sisältyy kartonkitehtaan jätekirjanpitoon, mutta kuitusaven määrää, ominaisuuksia ja sen hyödyntämistä, mm. kaatopaikan tiivistys-