Toiminta 2014 Vesilaitosyhdistys Toiminta 2015 Vesilaitosyhdistys
Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Vesilaitosyhdistys valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. Olemme asiantunteva, yhteistyökykyinen ja vaikuttava vesihuoltoalan edunvalvontajärjestö ja suunnannäyttäjä. Joustava palvelumme vastaa jäsenistön tarpeita. Tuellamme Suomen vesihuoltopalvelut ovat luotettavia ja korkealaatuisia. 1. Toimitusjohtajan katsaus... 3 2. Vuosi 2015 vesihuoltoalalla... 4 3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio... 6 3.1 Vuosikokous... 6 3.2 Vaalitoimikunta... 6 3.3 Hallitus... 6 3.4 Työvaliokunta... 7 3.5 Tilin- ja toiminnantarkastajat... 7 3.6 Asiantuntijaryhmät... 7 3.7 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta... 7 3.8 Tunnuslukujärjestelmän työryhmä... 8 3.9 Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt... 8 4. Edunvalvonta... 9 4.1 Yleistä... 9 4.2 Edustusvuosi 2015... 9 4.3 Muille kuin jäsenille annetut lausunnot... 10 4.4 Edustukset... 10 5. Kehittäminen... 12 5.1 Yleistä... 12 5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä VENLA... 12 5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto... 12 5.4 Muut kehittämishankkeet... 13 6. Koulutus... 14 7. Yhdyskuntatekniikka-näyttely... 15 8. Vesihuoltopäivät... 15 9. Jäsenpalvelut... 16 9.1 Yleistä... 16 9.2 Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu... 16 9.3 Viestintä... 17 9.4 Julkaisut... 17 10. Kunniamaininnat... 18 10.1 Numeroidut ansiomerkit... 18 10.2 Ansiomerkit 2015... 18 10.3 Vesilaitosyhdistyksen stipendit ja palkinnot... 19 11. Hallituksen toimintakertomus... 20 11.1 Tuloslaskelma ja tase... 22 12. Jäsenkunta... 24
1. Toimitusjohtajan katsaus Vesilaitosyhdistyksen toiminta ja sen kehittäminen jatkuivat yhdistyksen strategian linjausten mukaisesti. Vuoden 2015 aikana päivitettiin strategiaa seuraavalle kaudelle 2016 2020. Vesilaitosyhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2015 lopussa oli 294. Jäsenlaitosten määrä on pysytellyt vuosittain kutakuinkin samana, vaikka vuosittain tulee sekä uusia jäseniä että entisiä eroaa. Jäsenlaitoksemme kattoivat lähes 90 % maamme vesihuoltopalveluista, joten VVY edustaa hyvin merkittävää osaa Suomen vesihuoltolaitoskentästä. VVY tarjosi jäsenlaitoksilleen aikaisempaan tapaan monipuolisesti erilaisia yhteisiä ja laitoskohtaisia jäsenpalveluita. Yhteistoimintajäseninä olevien yritysten ja oppilaitosten määrä oli vuoden lopussa 147. Yhteistoimintajäsenten lukumäärä on viime vuosina jonkin verran vaihdellut ja yleensä sekä uusia yhteistoimintajäseniä että eroamisia tulee enemmän kuin varsinaisten jäsenten osalta. Useimmat yhteistoimintajäsenemme ovat kuitenkin kiitettävästi pysyneet VVY:n jäseninä ja osallistuneet toimintaamme viime vuosien tiukoista ajoista huolimatta. Jäsenistön ja vesihuoltolaitosten edunvalvonta oli keskeisin ja jäsenpalveluiden ja koulutuksen ohella työmäärältään merkittävin osa-alue toiminnassamme. Vesihuoltolainsäädännön loppuvuodesta 2014 voimaan tulleet uudistukset ja niiden toimeenpano vaikuttivat merkittävästi yhdistyksen toimintaan vuoden 2015 aikana. Kansallisen lainsäädännön valmistelun ja edunvalvonnan ohella Euroopan tasoinen edunvalvonta erityisesti EurEau:n piirissä työllisti yhdistystä merkittävästi. Pohjoismainen yhteistyö edunvalvonnassa oli edelleen tiivistä. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminta jatkui vilkkaana viime vuosina tehdyn laajentamisen ja uudistamistyön pohjalta. Vuoden 2015 aikana laadittiin kehittämis- ja jäsenpalvelutyön tuloksena useita laitosten käyttöön tarkoitettuja oppaita ja ohjeita. VVY:n koulutustoiminta oli myös vuonna 2015 tarjonnaltaan monipuolista eri ammattiryhmille suunnattua täydennyskoulutusta. Koulutustoiminnan kehittämistä jatkettiin vuosille 2014 2018 laaditun kehittämissuunnitelman pohjalta. VVY käynnisti loppuvuodesta vesihuoltolaitosten osaamiskriteerien kehittämishankkeen. Valtakunnalliset Vesihuolto 2015 -päivät ja Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttely järjestettiin Turussa ja niille osallistui runsas joukko vesihuoltoväkeä. Yhdistyksen oman viestinnän ohella tarjottiin viestinnän tukea jäsenlaitoksille mm. aktiivisen viestintäverkoston kautta. VVY osallistui syksyllä 2015 Kuntamarkkinoille omalla osastollaan. Yhdistyksen taloudellinen kokonaistulos oli hieman suunniteltua parempi ja tase on edelleen vakaalla pohjalla. VVY:n koulutusten kysyntä oli kuitenkin edelleen hieman alavireistä, minkä vuoksi koulutustoiminnan tulos jäi viime vuonnakin selvästi alijäämäiseksi. Yhteistyö niin jäsenistön kuin sidosryhmien kanssa on sujunut hyvin, mistä esitän parhaimmat kiitokseni. Haluan kiittää erityisesti yhdistyksen eri toimielimissä toimineita jäsenlaitosten edustajia ja toimiston henkilökuntaa aktiivisesta ja tuloksellisesta työstä yhteisten asioidemme kehittämisessä. Osmo Seppälä toimitusjohtaja 3
2 Vuosi 2015 vesihuoltoalalla Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Sääolot ja ilmastonmuutos Sääolojen äärevöityminen ja säätyypin varsin nopeat ja odottamattomat muutokset näyttävät tulleen jäädäkseen. Vaihtelut maamme eri alueiden välillä ovat myös lisääntyneet. Vuosi 2015 oli keskilämpötilaltaan ennätyslämmin, keskilämpötilan ollessa noin 4,2 astetta, mikä on noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Maan keskivaiheilla ja Lapin koillisosassa vuosi 2015 oli myös poikkeuksellisen, paikoin jopa ennätyksellisen sateinen (havaintojakso 1961 2015). Talvi ja kevät olivat lounaisvirtausten myötä tavanomaista leudompia etenkin maan etelä- ja keskiosissa, pohjoisessa kylmähkön alkuvuoden jälkeen kevät oli jopa poikkeuksellisen leuto. Alkukesä sen sijaan oli etenkin maan länsi- ja eteläosassa tavanomaista viileämpi. Vielä toukokuussa oli tavanomaista lämpimämpää, mutta etelässä merellisen kostea ja tuulinen säätyyppi painoi lämpötilat keskiarvojen alapuolelle kesä- ja heinäkuun ajaksi. Erityisesti kesäkuu 2015 oli viileä ja sateinen. Ensimmäinen hellepäivä tuli vasta aivan kesäkuun lopussa. Viileä sää piti uimavedet koleina, eivätkä järvivesien lämpötilat ylittäneet 20 asteen rajaa kesäkuun aikana. Pintaveden keskilämpötila oli monin paikoin harvinaisen alhainen, mutta ei silti ennätyksellisen viileä. Useilla havaintopaikoilla mitattiin kuitenkin 2000-luvun kylmimmät uimavedet kesäkuussa. Säätyyppi muuttui vasta elokuussa, jolloin pitkäkestoinen korkeapaine toi 15 hellepäivää. Syksy toi mukanaan tyypillisen, nopeasti vaihtelevan säätyypin, ja loppuvuodesta Suomi päätyi myrskymatalapaineiden reitille. Syyskuun melko runsaiden sateiden jälkeen lokakuu oli suuressa osassa maata vähäsateinen, jopa aurinkoinen ja varsin lämmin. Marraskuussa tilanne jälleen muuttui ja suurimmassa osassa Suomea satoi marraskuussa 2015 keskimääräistä enemmän. Ensilumi satoi pohjoiseen lokakuun viimeisellä viikolla. Eteläisimmässä Suomessa pysyvää lumi- peitettä saatiin turhaan odotella vuoden loppuun saakka. Toisaalta marraskuun loppupuolella voimakas lumentulo aiheutti laaja-alaisia sähkökatkoksia erityisesti maan länsi- ja keskiosassa. Lumipeite ei kuitenkaan jäänyt pysyväksi. Pohjaveden pinnat olivat loppuvuodesta 2015 jo nousussa, mutta ne olivat silti maan etelä- ja keskiosissa 10 20 cm ajankohdan keskiarvoja alempana. Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa pinnat olivat edelleen 20 60 cm yli ajankohdan keskimääräisen, vaikka Lapissa pinnat olivat talviseen tapaan kääntyneet laskuun. Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalous ja suurelta osin myös Euroopan taloustilanne osoitti vuoden 2015 aikana jo piristymisen merkkejä. Suomen talous pysyi kuitenkin edelleen alavireisenä. Suomen talous bruttokansantuotteen muutoksena mitattuna oli edelleen kutakuinkin nollakasvussa, kun samaan aikaan tärkeimpien kilpailijamaidemme BKT oli jo selvässä kasvussa. Euroalueellakin Suomen talouskehitys oli heikoimpien maiden joukossa. Venäjän taloustilanne vaikutti edelleen Suomen talouden kehitykseen, mutta tärkeimmät syyt maamme huonoon tilaan lienevät kotiperäisiä. Toisaalta viennin heikko kehitys johtuu suurelta osin huonosta hintakilpailukyvystä verrokkimaihimme verrattuna. Keväällä 2015 työnsä aloittanut uusi hallitus on pyrkinyt edistämään taloutemme keskeisiä rakenteellisia uudistuksia, mutta toistaiseksi niiden toteuttaminen on alkutekijöissään. Kunnianhimoisen laajan yhteiskuntasopimuksen aikaan saaminen on ollut epävarmaa. Heikon valtiontalouden ohella maamme kuntien taloustilanne on edelleen huono. Tämän ohella kuntasektorin huolta lisää epävarmuus kuntien tulevaisuudesta ja tehtävistä periaatetasolla sovitun sote- ja itsehallintoalueratkaisun myötä. Kuntien määrä vuoden 2015 alussa oli 317 ja vuoden 2016 alussa 313. Vuoden 2016 alussa toteutuivat seuraavat kuntaliitokset: Kurikan ja Jalasjärven, Lahden ja Nastolan, Hollolan ja Hämeenkosken sekä Säkylän ja Köyliön yhdistymiset. Vuoden 2015 aikana maamme hallitus pääsi sopimukseen sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan sote-uudistuksen periaateratkaisusta. Samassa yhteydessä päätettiin paitsi 15 sote-alueen muodostamisesta myös yhteensä 18 maakunnallisen itsehallintoalueen perustamisesta vuodesta 2019 lähtien. Itsehallintoalueille valtiolta ja kunnilta siirrettävien tehtävien yksityiskohdat ovat vielä selvittelyn alla. Vesihuoltolaitosten organisoinnissa suurimmat muutokset ovat viime aikoina toteutuneet kuntaliitosten ohella erilaisissa yhtiöittämisratkaisuissa. Kuntien vesihuoltolaitoksia on yhtiöitetty usein samaan organisaatioon muiden toimialojen kuten sähköverkko- tai kaukolämpötoiminta kanssa. Pienten vesihuoltolaitosten yhdistyminen suuremmiksi alueellisiksi vesihuoltolaitoksiksi ei ole edistynyt, vaikka se on sekä ohjaavien viranomaisten että Vesilaitosyhdistyksen toiveena. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista koskevat lait astuivat voimaan syyskuun 2014 alussa. Vuoden 2015 aikana keskityttiin uudistuneiden lakien toimeenpanoon sekä ohjeistukseen. Keskeisiä vesihuoltolakiin tulleita muutoksia ovat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon ja huleveden viemäröinnin eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettiin taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulee suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueella. Kunta voi myös periä hulevesien hallinnasta maksuja. Hulevesien viemäröinnistä puolestaan säädetään vesihuoltolaissa. Merkittävä muutos uudessa vesihuoltolaissa on myös, että kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma luovuttiin. 4
Uudistettu ympäristönsuojelulaki 527/2014 ja ympäristönsuojeluasetus 713/2014 tulivat voimaan syyskuussa 2014. Uudessa laissa teollisuuspäästödirektiivi (IED -direktiivi) on tuotu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tavoitteena on myös tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa. Ympäristönsuojelulain keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyvät kuitenkin ennallaan. Ympäristönsuojelulain uudistaminen jatkuu edelleen. Ympäristönsuojelulakiin (527/2014) tuli vuoden 2015 aikana useampiakin muutoksia. Toisessa vaiheessa muutokset koskivat ympäristölupien tarkistamismenettelystä luopumista, ympäristöluvan yhdistämistä maa-aineslain mukaiseen maa-aineslupaan ja eläinsuojien luvanvaraisuuskynnyksen nostamista. Vesihuoltolaitosten kannalta merkittävää on muun muassa, että ympäristölupien voimassaolon määräaikaisuudesta on luovuttu ja lupia tarkistetaan vain tarvittaessa. Muutoksen kolmannessa vaiheessa joidenkin toimintojen osalta harkitaan siirtymistä ympäristölupien sijasta normisäätelyyn eli säädöksissä asetettaviin toiminnan päästöraja-arvoihin. Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (ns. hajajätevesiasetus) muuttamista valmisteltiin vuoden 2015 aikana. Alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelma vuoteen 2021 saakka valmistuivat vuoden 2015 aikana. Suunnitelmat sisältävät useita toimenpiteitä myös vesihuoltosektorille. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin (1299/2004) lisätty, pohjavesien määrittelyä ja luokitusta sekä pohjeveden suojelusuunnitelmia koskeva luku 2a astui voimaan helmikuussa 2015. Muutos vahvistaa pohjavesialueiden ja pohjaveden suojelusuunnitelmien asemaa tuomalla käsitteet lainsäädäntöön. Ympäristöministeriön asettama työryhmä on laatinut vuoden 2015 aikana ehdotuksen lain mukaisen pohjavesien suojelun sääntelyn tarkentamisesta lain nojalla annettavalla asetuksella sekä säädösten toimeenpanoa varten tarpeellisesta ohjeistuksesta. Pohjavesimuodostumat luokitellaan lähivuosina lain mukaisiin, vedenhankintaa varten tärkeisiin ja vedenhankintakäyttöön soveltuviin 1- ja 2-luokkiin. Lakia tarkentavan työryhmän ehdotuksen mukaan luokat vastaavat pääsääntöisesti vanhoja hallintokäytäntöön perustuvia I ja II luokkia. III luokan alueiden osalta ELY-keskukset arvioivat, sisällytetäänkö ne uusiin luokkiin vai jätetäänkö kokonaan luokituksen ulkopuolelle. Lisäksi uuteen E-luokkaan luokitellaan kuuluviksi pohjavesialueet, joiden pohjavedestä muun lainsäädännön nojalla suojellut pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista muutokset astuivat voimaan joulukuussa 2015. Asetukseen lisättiin uusia aineita ja joidenkin aineiden ympäristönlaatunormeja muutettiin. Vuoden aikana valmisteltiin myös uusia ohjeita asetuksen toimeenpanoon. Lannoitevalmisteiden maatalouskäyttöä koskeviin säädöksiin tuli uudistuksia. Valtioneuvoston asetuksessa ympäristökorvauksesta 235/2015 säädettiin ympäristökorvauksen vaatimuksista. Asetuksen mukaan puhdistamolietteen kokonaisfosforista otetaan fosforin levitysmäärää laskettaessa huomioon 60 prosenttia. Aikaisemmin vastaava luku oli 40 %, joten muutos pienensi sallittuja lietepohjaisten lannoitevalmisteiden levitysmääriä. Huhtikuun alussa 2015 astui voimaan lannoitevalmisteiden käyttöä ja varastointia koskeva valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 eli ns. nitraattiasetus, jossa on toimeenpantu nitraattidirektiivi (91/676/ ETY). Asetusta muutettiin jo saman vuoden lokakuussa (1261/2015). Tehtyjen muutosten myötä orgaanisten lannoitevalmisteiden aumausta koskevat vaatimukset kiristyivät jonkin verran, mutta aumaus sallittiin lopulta läpi vuoden toteutettavana varastointiratkaisuna. Sosiaali- ja terveysministeriön uudistettu asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) astui voimaan marraskuussa 2015. Uudessa asetuksessa toimeenpantiin EU:n talousveden radioaktiivisuudesta annettu direktiivi. Aiempaan talousvesiasetukseen verrattuna merkittävimmät muutokset ovat laatuvaatimus talousveden radonpitoisuudelle sekä säädös talousvedeksi otettavan pintaveden desinfioinnista. Valvira julkaisi syksyllä 2015 vuonna 2014 voimaan astuneeseen talousvesiasetuksen muutokseen perustuvan talousvesiasetuksen soveltamisoppaan. Soveltamisoppaan uudistamista jatketaan uuden asetuksen vuoksi vuonna 2016. Lakiesitys verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja yhteiskäytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta annettiin eduskunnalle vuoden 2015 lopussa. Lain yhtenä tarkoituksena on edistää laajakaistaverkon toteuttamista maassamme. Talousvesiverkostot on rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle, mutta se koskee mm. jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoja. Vesihuoltolaitoksetkin velvoitetaan toimittamaan viemäriverkostojensa sijaintitiedot perustettavaan Viestintäviraston yhteyteen tulevaan yhteiseen tietopisteeseen sähköisessä muodossa. Sähkön valmisteveroa koskeva laki (501/2015) muuttui toukokuun alusta. Muutoksen myötä useat jätevedenpuhdistamoiden mädättämöt muuttuvat verovelvollisiksi omaan käyttöön tuotetusta sähköstä. Laki edellytti myös, että kaikkien yli 100 kva:n nimellistehoisten sähkön tuottajien ja varavoimakoneiden omistajien tuli rekisteröityä verovelvollisiksi. Nimellisteholtaan yli 100 kilovolttiampeerin laitosten ei tarvitse maksaa veroa tuottamastaan sähköstä, jos ne tuottavat kalenterivuoden aikana sähköä enintään 800 000 kilowattituntia. Lain toimeenpano aiheutti toimenpiteitä vesihuoltolaitoksilla. Hankintalainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteltiin vuoden 2015 aikana. Kansallinen hankintalainsäädäntö muuttuu EU:n hankintadirektiivin uudistuttua. Vesihuollon kannalta merkittävä näköpiirissä oleva muutos on, että jatkossa pelkästään viemärilaitostoiminnoista vastaavien vesihuoltolaitosten hankintoihin ei enää sovelleta erityistoimialojen hankintalakia. Valtion tukirahoitus vesihuoltoon on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2016 talousarvioehdotuksessa valtiontukea on tarjolla enää niukasti ja vain aikaisemmin käynnistyneiden hankkeiden toteuttamiseen. Vesihuollon riskienhallintaan ja varautumiseen uusia työkaluja Tehokas vesihuollon häiriötilanteisiin varautuminen perustuu systemaattiseen uhkien tunnistamiseen ja riskienhallintaan. Riskinarvioinnin avulla tunnistetaan omassa toiminnassa mahdolliset häiriötilanteet, joihin palvelujen turvaamiseksi pitää varautua ja joiden vaikutuksia pitää minimoida. Vuoden 2015 lopussa julkaistiin monen vuoden kehitystyön tuloksena vesihuoltolaitosten käyttöön maksuttomat verkkopohjaiset työkalut uhkien tunnistamiseen, riskinarviointiin ja riskienhallintaan. WSP:n avulla hallitaan talousveden laaturiskejä ja SSP:n avulla viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen riskejä. Vesihuoltolain mukainen suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta pitää olla laitoksilla tehtynä vuoden 2016 loppuun mennessä. Käytännössä tärkeintä on varmistaa valmius tehokkaaseen ja oikeaan toimintaan. Usean tahon yhteistyönä toteutettiin Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen, joka sisältää mm. vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman sisältömallin. Opas valmistui vuoden 2016 alussa. Vesihuollon tietojärjestelmä VEETI Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden asiakkaille. Uuden VEETI-tietojärjestelmän toteutus käynnistyi vuoden 2014 aikana ja saatiin ensimmäisen vaiheen osalta valmiiksi vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 aikana järjestettiin useita koulutustilaisuuksia uudesta tietojärjestelmästä. VEETI-järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa. 5
3 Vesilaitosyhdistyksen organisaatio 3.1 Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 16.4.2015. HALLITUS Saapuvilla oli 34 äänioikeutettua jäsenistön edustajaa ja käytettävissä oli 112 ääntä 592 äänestä. Varsinainen jäsen Varajäsen 3.2 Vaalitoimikunta Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa yhdistyksen vuosikokoukselle ehdotus hallitukseen valittavista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän varamiehistään. Vaalitoimikunnan kokoonpano vuoden 2015 vuosikokouksesta lähtien: Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, 2014 2016, puheenjohtaja Hannu Isokangas, Kälviän Vesiosuuskunta, 2015 2017 Hanna-Kaisa Lahtisalmi, Valkeakosken kaupungin vesihuoltolaitos, 2016 2018 3.3 Hallitus Puheenjohtaja Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Risto Saarinen, Porvoon vesi Varapuheenjohtaja Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Esko Spets, Utajärven kunnallinen vesihuoltolaitos Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos Jouko Grön, Loimaan Vesi Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Joni Vihanta, Kannuksen Vesiosuuskunta Esa Jokela, Kokkolan Vesi Lasse Sampakoski, Lempäälän Vesi Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Esa Rauhala, Keminmaan Vesi Oy Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Timo Kyntäjä, Kouvolan Vesi Oy Ari Melakari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jouko Varis, Imatran Vesi Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto Marika Kämppi, Suomen Kuntaliitto Juha Santtila, Seinäjoen Energia Oy Juha Kotiranta, Kurikan Vesihuolto Oy /Seinäjoen Vesi Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Oy Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikkaliikelaitos, Vesihuolto Hallitus on kertomusvuoden aikana kokoontunut kolme kertaa. 6
3.4 Työvaliokunta Hallituksen apuna on toiminut hallituksen jäsenistä valittu työvaliokunta. Työvaliokunnalla oli vuoden aikana neljä kokousta. Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos, puheenjohtaja Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy, varapuheenjohtaja Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Oy 3.5 Tilin- ja toiminnantarkastajat Tilintarkastaja HTM, JHTT, Juha Koponen, BDO Yhtiötarkastus Oy Toiminnantarkastaja Kirsti Mäkinen, kehittämispäällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varatoiminnantarkastaja Tuija Räty, tulosaluejohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 3.6 Asiantuntijaryhmät Vesilaitosyhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä neuvostoja tai työryhmiä. Hallituksen asettamat pysyvät asiantuntijaryhmät toimivat toimisäännön mukaan hallituksen ja toimiston apuna. Hallituksen nimeämänä on toiminut neljä asiantuntijaryhmää. Kertomusvuoden aikana asiantuntijaryhmät osallistuivat eri tahoille annettujen lausuntojen, aloitteiden, suositusten, ohjeiden ja mallien valmisteluun sekä suunnittelivat koulutusta. 3.6.1 Hallinto- ja talousryhmä Hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön ja asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti viisi kokousta. Kokouksissa käsiteltiin vesihuoltolainsäädännön muutosten täytäntöönpanoa ja siihen liittyvien suositusten valmistelua. Lisäksi hallintoja talousryhmä seurasi muuta toimialaansa liittyvää säädösvalmistelua ja EurEau:n lainsäädäntö- ja talouskomission toimintaa. Liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehtojen ja yleisten toimitusehtojen mallit valmistuivat. Vesihuoltolaitosten maksuja koskevien ohjeiden ja suositusten päivittäminen aloitettiin. Lisäksi ryhmä esitti ja käynnisti muita toimialansa kehittämishankkeita ja seurasi niiden toteuttamista. Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, puheenjohtaja Roger Hakalax, Kemiönsaaren Vesi Tuulia Innala, Suomen Kuntaliitto (10.12.2015 alkaen) Henna Luukkonen, Suomen Kuntaliitto (10.12.2015 saakka) Juha Nurminen, Kajaanin Vesi Tuija Räty, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Petri Siekkinen, Piippolan Vesi Oy Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.6.2 Vesilaitosryhmä Vesilaitosryhmässä käsitellään talousveden laatuun sekä vesilaitosten toimintaan ja tekniikkaan sekä veden jakeluun liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Ryhmä käsitteli ja kommentoi toimialansa näkökulmasta talousvesiasetuksen uudistusta, Valviran talousvesiasetuksen soveltamisohjetta, pohjaveden suojelun sääntelyn kehittämistä, vesihuoltoverkostojen sijoittamista maantiealueelle, ehdotuksia vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2016 2021 sekä juomavesidirektiivin valvontatutkimuksia koskevien liitteiden II ja III uudistamista ja biosidiasetuksen vaikutuksia juomaveden käsittelykemikaaleihin. WSP:n ja SSP:n web-sovelluksen kehittäminen, pohjoismaisen Hyvä desinfiointikäytäntö -oppaan laadinta, Vesihuoltolaitoksen työturvallisuusohje, Vesihuoltolaitoksen ohje häiriötilanteisiin varautumiseen ja Pohjavedensuojelun viestintämateriaali olivat merkittävimmät ryhmän seuraamat kehityshankkeet. Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, puheenjohtaja Leo Aspholm, HS-Vesi (loppuvuosi) Markku Lehtola, Kuopion Vesi, puheenjohtaja (alkuvuosi) Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Ismo Lindfors, Porin Vesi Jari Mäntylä, Seinäjoen Vesi Oy (alkuvuosi) Jouni Räisänen, Napapiirin Energia ja Vesi Oy Emmi-Maria Ukko, Kymenlaakson Vesi Oy (loppuvuosi, vanhempainvapaalla) Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.6.3 Viemärilaitosryhmä Viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Vuoden 2015 aikana viemärilaitosryhmä seurasi toimialaansa liittyvien säädösten ja ohjelmien valmistelua ja kommentoi toimialansa näkökulmasta ehdotusta valtioneuvoston asetukseksi vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista, ehdotuksia vesienhoitosuunnitelmiksi, ehdotusta merenhoidon toimenpideohjelmaksi, HELCOM:n Itämeren roskaantumisen toimintaohjelmaa, HELCOM:n lietesuositusluonnosta ja ympäristönsuojelulain uudistamista. Muita kokouksissa käsiteltyjä merkittäviä aiheita olivat lannoitevalmistelain ankaran vastuun pykälän uudistaminen, haja-asutuksen jätevesiä koskevien säädösten uudistaminen, lannoitevalmisteita ja niiden hyödyntämistä koskeva säätely sekä kiertotalous. Ryhmä priorisoi viemärilaitostoiminnan kehittämistarpeita ja ideoi laitoslähtöisiä hankkeita. Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, puheenjohtaja Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (alkuvuosi) Mari Heinonen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (loppuvuosi) Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi Tiina Oksanen, Riihimäen Vesi Risto Saarinen, Porvoon vesi Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.6.4 Koulutustyöryhmä Koulutustyöryhmässä käsitellään Vesilaitosyhdistyksen tulevia koulutuksia, niiden sisältöä ja aikataulutusta sekä koulutustoiminnan talouteen liittyviä kysymyksiä. Ryhmällä oli neljä kokousta. Vuosi 2015 oli koulutustyöryhmän kolmas toimintavuosi hallituksen asettamana pysyvänä asiantuntijaryhmänä. Koulutustyöryhmä valmisteli koulutuksen uusia osallistumismaksuja sekä vei eteenpäin koulutustoiminnan kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi se ohjasi vesihuoltoalan osaamiskriteerit -hankkeen valmistelua. Jouni Lillman, Lahti Aqua Oy, puheenjohtaja Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy, puheenjohtaja (alkuvuosi) Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Petteri Jokinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Tero Kilpeläinen, Oulun Vesi (loppuvuosi) Riitta Silander-Lönnström, Porvoon vesi Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Oy Minna Laurila, Vesilaitosyhdistys Anna-Maija Hallikas, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.7 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta Rahaston varojen jakamisesta vesihuoltoalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan päättää yhdeksänjäseninen toimikunta, jonka jäsenet nimittää Vesilaitosyhdistyksen hallitus. Toimikunta piti kaksi kokousta. Jouni Lähdemäki, Oulun Vesi, puheenjohtaja Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy Pentti Janhunen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy 7
Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Mirva Levomäki, Turun seudun puhdistamo Oy Jouni Lillman, Lahti Aqua Oy Jukka Tyrväinen, Jyväskylän Energia Oy Anna-Maija Hallikas, Vesilaitosyhdistys Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.8 Tunnuslukujärjestelmän työryhmä Tunnuslukujärjestelmän kehittämisestä päätti viisijäseninen työryhmä. Ryhmä piti viisi kokousta. Mats Blomberg, Porvoon vesi, puheenjohtaja Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi Riitta Lindström, Oulun Vesi Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Kari Siikaluoma, Taivalkosken kunnan vesihuoltolaitos Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys, sihteeri Lisäksi asiantuntijana ryhmän kokouksiin osallistui: Johanna Sahlstedt, Nurmijärven Vesi 3.9 Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, yleisjohto, edunvalvonta- ja kehittämistehtävät Apulaisjohtaja Mika Rontu, verkosto- ja laitostekniikkaan liittyvät asiat, Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn johtaja, toimiston tietotekniset palvelut Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas, koulutus, Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn näyttelypäällikkö Tiedottaja Eeva Hörkkö, tiedotus Taloussihteeri Merja Kolkka, laskutus, palkat ja palkkiot Koulutussuunnittelija Minna Laurila, koulutus Vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen, talousvesiin liittyvät asiat, vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Toimistosihteeri Heli Tappola jäsenrekisteriasiat, julkaisujen ja muiden tuotteiden myynti, toimistopalvelut, Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn sihteeri Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, vesihuoltolaitosten hallintoon, talouteen ja asiakassuhteisiin liittyvät asiat sekä lainsäädäntö Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko, jätevesiin, hulevesiin, lietteisiin ja vesiensuojeluun liittyvät asiat 8
4 Edunvalvonta 4.1 Yleistä Edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa EU:n ja kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä Suomen viranomaisten määräysten ja ohjeiden valmisteluun siten, että laitosten toiminnan hallinnolliset puitteet tarjoavat mahdollisuuden tuottaa hyviä ja edullisia palveluja laitosten asiakkaille. Edunvalvonnalla pyritään myös vaikuttamaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä median vesihuollosta välittämään kuvaan. Edunvalvonnan keinoja ovat osallistuminen eri tahoilla tapahtuvaan valmistelutyöhön pysyvissä toimielimissä ja hankkeita varten asetetuissa työryhmissä. Tähän kuuluvat myös aloitteiden tekeminen sekä lausuntojen ja kannanottojen antaminen sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja mediassa vesihuoltolaitosten näkökulman esille tuominen. EU-säännöstön kehittämisessä Vesilaitosyhdistys toimii aktiivisesti eurooppalaisten vesihuoltolaitosten kansallisten järjestöjen yhteisjärjestössä EurEau:ssa. Kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen kehittämiseen Vesilaitosyhdistys osallistuu useiden valtion asettamien työryhmien jäsenenä ja antamalla lausuntoja sekä pitämällä yhteyttä valtion viranomaisiin. Vesilaitosyhdistys toimii myös Huoltovarmuuskeskuksen organisoiman vesihuoltopoolin toimistona kehitettäessä vesihuoltopalvelujen toimivuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. 4.2 Edustusvuosi 2015 EurEau:n yleiskokous Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys EurEau:n organisaatiota muutettiin vuonna 2012 siten, että hallituksen ja yleiskokouksen (General Assembly) roolit yhdistettiin. Yleiskokous kokoontui vuoden 2015 aikana kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin komissioissa ja työvaliokunnassa (Executive Committee) valmisteltuja asioita, jotka liittyvät erityisesti vesiasioita koskevien direktiivien ja EurEau:n kannanottojen (Position Papers) valmisteluun. Lokakuussa 2015 pidettiin GA:n ja kolmen komission yhteiskokous, jossa käsiteltiin mm. vesipuitedirektiivin tulevaisuutta. EurEau:n komissiot EU1 Juomavesi, Drinking Water Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys Markku Lehtola, Kuopion Vesi Juomavesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Komissio käsitteli aktiivisesti Euroopan komission juomavesidirektiivin liitteiden II ja III uudistamista ja selvitystä juomavesidirektiivin toimivuudesta, biosidiasetuksen vaikutuksia talousveden desinfiointikemikaaleihin sekä INSPIRE direktiivin implementointia. Muita komission seuraamia aiheita olivat vesipuitedirektiivin ja sen tytärdirektiivien implementointi, prioriteettiainedirektiivin toimeenpano, raakavesien suojelu haitallisilta aineilta ja vesitehokkuuden lisääminen. EU2 Jätevesi, Waste Water Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (alkuvuosi) Risto Saarinen, Porvoon Vesi (loppuvuosi) Jätevesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltäviä asioita olivat muun muassa prioriteettiainedirektiivin toimeenpano, EU:n lannoiteasetuksen uusiminen, Euroopan komission kiertotalouskonsultaatio, Euroopan komission jätemarkkinoita koskeva konsultaatio, vaarallisen jätteen määritelmän uudistaminen, haitallisten aineiden käyttöä rajoittavat säädökset, mikromuovit ja ylivuodot. Lisäksi jätevesikomissiossa seurattiin vesipuitedirektiivin, tulvadirektiivin, meristrategiadirektiivin, yhdyskuntajätevesidirektiivin ja uimavesidirektiivin toimeenpanoa. EU3 Lainsäädäntö ja talous, Legislation and Economics Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Lainsäädäntö- ja talouskomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa seurattiin direktiivien valmistelua ja toteuttamista ja keskusteltiin erityisesti vesipolitiikan puitedirektiivin tulkintaa koskevista oikeustapauksista. Myös puitedirektiivin uudistamistarpeet olivat esillä. Lisäksi käsiteltiin vesihuoltoa koskevaa kansalaisaloitetta, (Right2Water), TTIP-sopimusta koskevia neuvotteluita, maksuja koskevia periaatteita sekä vesihuoltolaitosten talouden hallintaa ja seurantaa. Komissioiden kokousten yhteydessä pohjoismaiden edustajat kokoontuivat keskustelemaan yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin asioihin. IWA International Water Association on maailmanlaajuinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää alan tutkimuksen soveltamista käytäntöön. Vesilaitosyhdistys ja Suomen Vesiyhdistys edustavat Suomea IWA:ssa. Yhdistykset maksavat jäsenmaksun puoliksi. Suomen Vesiyhdistyksen yhteydessä toimivassa IWA-toimikunnassa Vesilaitosyhdistyksen edustajina olivat Mika Rontu ja Osmo Seppälä. Vesihuoltopooli Vesilaitosyhdistyksen, Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen sopimuksella toimiva vesihuoltopooli tukee vesihuoltoalan varautumista vakaviin normaaliolojen häiriöihin ja poikkeusoloihin. Poolin toimintaa ohjaava poolitoimikunta kokoontui vuoden aikana 9
kaksi kertaa. Vuoden aikana laadittiin poolin koordinoimana ja yhteistyössä laajan ohjausryhmän kanssa Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen. Kesällä 2015 julkaistiin opas vesihuollon häiriötilanne- ja valmiusharjoitusten järjestämiseen. Marraskuussa järjestettiin varautumisseminaari ja yhdessä elintarvikehuoltosektorin poolien, voimatalouspoolin ja ICT-poolin kanssa laajaan sähkökatkoon keskittynyt valmiusharjoitus. 4.3 Muille kuin jäsenille annetut lausunnot ja kannanotot Kertomusvuonna annettiin kirjallisia lausuntoja, kannanottoja ja kommentteja seuraavasti: Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Kuuleminen 25.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta HE 116/2015 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta Lausunto valtion vuoden 2016 talousarvioesityksestä HE 30/2015 vp ja valtioneuvoston selonteosta VNS 1/2015 vp Ympäristövaliokunta Lausunto valtion vuoden 2016 talousarvioesityksestä HE 30/2015 vp ja valtioneuvoston selonteosta VNS 1/2015 vp Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Lausunto uuden tyyppinimen Mädätteen nestejae lisäämisestä kansalliseen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluetteloon Lausunto Eviran ohjeluonnoksesta Kaupan entisten eläimistä saatujen elintarvikkeiden käyttö, käsittely ja hävitys European Commission Circular Economy Consultation Liikennevirasto Lausunto ohjeluonnoksesta Vesihuoltoverkot ja maantiet ja vesijohdon ja viemärijohdon sijoittamista maantien tiealueelle koskevasta sopimusluonnoksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaista Maa- ja metsätalousministeriö Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi ympäristökorvauksesta Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetusehdotuksista lannoitevalmisteista annetun asetuksen (24/11) muuttamisesta sekä lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta annetun asetuksen (11/12) muuttamisesta Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (24/11) muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö Lausunto talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettavan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen luonnoksesta Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain ja elintarvikelain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto, Valvira Lausunto talousvesiasetuksen soveltamisohjeesta Työ- ja elinkeinoministeriö Lausunto hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Ympäristöministeriö Lausunto ehdotuksista valtioneuvoston asetuksiksi vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen, vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen ja merenhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta Lausunto talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen 10 :n muuttamisesta Lausunto HELCOM:n suosituksesta ja sen liitteenä olevasta Itämeren roskaantumisen toimintaohjelmasta Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain (527/2014) 21 :n ja 209 :n muuttamisesta Lausunto luonnoksesta asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, ns. nitraattiasetus, muuttamisesta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto ehdotukseen Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi. Ehdotuksista vesienhoitosuunnitelmiksi vuoteen 2021 on annettu lausunnot kolmeentoista ELYkeskukseen. 4.4 Edustukset Vesilaitosyhdistyksellä on ollut edustajat muun muassa seuraavissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä: Osmo Seppälä Ympäristöviestintä YVT Oy:n hallitus (Vesitalous-lehti) Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) VETO -täydennyskoulutusohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Euroopan benchmarking -työryhmä (EBC), Steering Committee -jäsen NordIWA, Steering Committee -jäsen Suomen IWA-toimikunnan jäsen Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen ohjausryhmä (MMM) Vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvityksen ohjausryhmä Omaisuudenhallinta (Asset management) -seurantaryhmä (SR 212) (SFS) ROTI 2015 Yhdyskuntatekniikka -paneelin jäsen Vesihuoltolain 17 a :n mukaista sopimusta ja 19 a :n mukaista korvausta yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä käsittelevän hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto) Anna-Maija Hallikas Yhdyskuntatekniikka-näyttelytoimikunta Vesihuoltolaitosten työturvallisuus-oppaan ohjausryhmä Vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvityksen ohjausryhmä Riina Liikanen CEN/TC 164 Water Supply kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) Isojen laitosten WSP-työryhmä (STM) Kiinteistöjen WSP-työryhmä (STM) Pienten laitosten WSP-työryhmä (STM) Pohjavesiin liittyviä asetusmuutoksia ja toimeenpanon ohjeistusta valmisteleva työryhmä (YM) Pohjavesiseurannan yhteistyöryhmä (SYKE) Pohjoismaisen juomavesikonferenssin ohjelmatoimikunta (SAMORKA) Talousveden turvallisuussuunnitelman johtoryhmä (STM) Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö (Huoltovarmuuskeskus) Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy) WSP-valmiussuunnittelutyöryhmä (Valvira) Mika Rontu CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka työryhmä 22 rakennusten ulkopuolinen viemäröinti (CEN) Laajakaistan yhteisrakentamisdirektiivin työryhmä (LVM) Mittauslaitelain asetustyöryhmä (Metrologian neuvottelukunnan mittauslaitelakijaosto) Muoviputkien laajennettu hitsaustyöryhmä (Muoviteollisuus) Pohjoismaisen jätevesikonferenssin ohjelmatoimikunta (NordIWA) Pohjoismainen muoviputkien sertifioinnin neuvottelukunta (INSTA-CERT) 10
PT 16 Infra tietopalvelun päätoimikunta (Rakennustietosäätiö) TK 280 Infra laatuvaatimukset -toimikunta (Rakennustietosäätiö) Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen hankeryhmä (MMM) Yhdyskuntatekniikka-näyttelytoimikunta Anneli Tiainen Taloudellisiin kysymyksiin erikoistunut työryhmä (EurEau 3:ssa) Pohjoismaiden järjestöjen juristit Vesihuoltoverkostot ja maantiet opashankkeen ohjausryhmä (Liikennevirasto) Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto) Vesihuoltolain 17 a :n mukaista sopimusta ja 19 a :n mukaista korvausta yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä käsittelevän hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto) Työkalujen kehittäminen huleveden viemäröinnistä perittävän korvauksen määrittämiseen ja kohdentamiseen hankkeen ohjausryhmä Pöyry Finland Oy) Saijariina Toivikko CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) Hajajätevesityöryhmä (YM) Rehu-, lannoitevalmiste- ja siemenkauppalainsäädännön vahingonkorvaussäännösten uudistamistarpeita käsittelevä työryhmä (MMM) Ravinteiden kierrätyksen seurantatyöryhmä (YM) Laatunormityöryhmä II (YM) Lannoite- ja kasvualusta-alajaosto (MMM) Maaperä- ja lietemenetelmien standardisoinnin seurantaryhmä (SYKE) Kasvualustatyöryhmä (Viherympäristöliitto) Vesiyhdistyksen hallituksen varajäsen Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen - Kuvaus hyvistä menettelytavoista julkaisun päivittäminen ohjausryhmä (SYKE) Jätevesien fosfori kiertoon lannoitteeksi PRecover ohjausryhmä (VTT, MTT) N-SINK ohjausryhmä (Helsingin yliopisto, SYKE) Esiselvitys puhdistamolietteiden ominaisuuksien merkityksestä jäteluokituksessa (HAZLIE) ohjausryhmä (VTT) Työkalujen kehittäminen huleveden viemäröinnistä perittävän korvauksen määrittämiseen ja kohdentamiseen hankkeen ohjausryhmä (Pöyry Finland Oy) Toimikunta TK 354 Hulevesiohjeet (Rakennustietosäätiö) Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy) HELCOM EUREAU observer (HELCOM) Kestävä toimeenpano -työryhmä (EurEau 2) Teollisuusjätevesityöryhmä (EurEau 2) Haitta-aineet yhteistyöryhmä (EurEau) Lietetyöryhmä (EurEau 2) TreatRec, External Advisory Board Timo Heinonen, HS-Vesi Vesihuoltopoolin toimikunnan puheenjohtaja (Huoltovarmuuskeskus) Vesihuoltoverkostot ja maantiet opashankkeen ohjausryhmä (Liikennevirasto) Tuula Laakso, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Vesimikrobiologian standardisointityöryhmä (THL) Eija Lehtinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Ympäristönäytteenoton sertifiointilautakunta (SYKE) Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Miikka Pekkarinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Vesihuoltolain 17 a :n mukaista sopimusta ja 19 a :n mukaista korvausta yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä käsittelevän hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto) Juha Santtila, Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) Seppo Väliaho, Keuruun Vesi Yhdyskuntatekniikka-näyttelytoimikunta Anssi Yrjölä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Päivi Kopra, Nurmijärven Vesi Yhteisrakentamislaissa määritellylle keskitetylle tietopisteelle toimitettavien tietojen muodosta määräyksen velvoitteita valmisteleva Määräystyöryhmä M71 (Viestintävirasto) Vesienhoitolain mukaisissa alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä on toiminut Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten edustajia. Lisäksi Vesilaitosyhdistyksen henkilökunta osallistui epävirallisiin työryhmiin valtionhallinnossa, tutkimusja kehittämishankkeissa sekä järjestösektorilla. Vuoden 2015 työtuntien jakauma Projektit 0,1 Hallinto Laskutettava työ 11,6 12,2 Koulutus 26,4 Kehittäminen 5,6 Jäsenpalvelut 16,6 Edunvalvonta 27,5 0 5 10 15 20 25 30 35 % kokonaistyötuntimäärästä 11
5 Kehittäminen 5.1 Yleistä Kehittämistyössä Vesilaitosyhdistys tuottaa jäsentensä tarpeisiin erilaisia oppaita ja suosituksia sekä erilaisia teknisiä ja hallinnollisia julkaisuja. Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämän vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän (VENLA) avulla jäsenlaitokset kokoavat laitosten tarpeita palvelevia tunnuslukuja kehittämistyön pohjaksi. Tavoitteena on yhdessä vuosittain koottavien taksatietojen kanssa tuottaa jäsenlaitosten keskenään tekemän benchmarkingin pohjaksi tarvittavaa tietoa. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto tukee laitostoiminnan kannalta tarpeellisia kehittämishankkeita. Laitoslähtöiset hankkeet toteutetaan vesihuoltolaitoksilla havaittujen kehittämistarpeiden perusteella. Yleisen haun hakkeiden rahoitushaku on auki kaikille hakijoille kaksi kertaa vuodessa. Rahaston varat käytetään lyhentämättöminä hankkeisiin, joista päättää rahaston jäseniä edustava Kehittämisrahaston toimikunta. Vuoden 2012 alusta lähtien kaikki Vesilaitosyhdistyksen jäsenet ovat olleet myös Kehittämisrahaston jäseniä. 5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä VENLA Vuosi 2015 oli vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän kymmenes toimintavuosi. Vuoden lopussa järjestelmässä oli 50 jäsenlaitosta. Ne on merkitty sivun 24 luetteloon. Tunnuslukujärjestelmä on web-pohjainen järjestelmä, jossa liittymismaksun lisäksi peritään vuotuista käyttömaksua. Maksut on sidottu Vesilaitosyhdistyksen jäsenmaksuun. Tunnuslukujärjestelmässä on 89 tunnuslukua, jotka järjestelmä laskee 169 perustiedosta. Mukana olevat vesihuoltolaitokset syöttävät perustiedot järjestelmään vuosittain. Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Sitä käytetään yleisesti yritysmaailmassa ja usein nimenomaan laatujärjestelmän osana. Perusidea on toisilta joko saman alan tai eri toimialan yrityksiltä oppiminen. Vertaamisessa käytetään samoilla periaatteilla kerättyjä keskeisiä tunnuslukuja. Samalla voi seurata oman toiminnan kehitystä. 5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Kehittämisrahasto tukee vesihuoltolaitosten käytännön toimintaa hyödyttäviä ja laajasti alaa edistäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Vuonna 2015 kehittämisrahastomaksujen kertymä oli 311 851 euroa ja vuoden aikana maksetut avustukset yhteensä 311 880 euroa. Vuonna 2015 kehittämisrahaston rahoitusta myönnettiin seuraaville 23 hankkeelle yhteensä 285 813 euroa. Laitoslähtöiset hankkeet (7 kpl, yhteensä 197 425 euroa): Hanaveden juontitottumuksen vahvistaminen ja ylläpitäminen Juotava hanavesi, 38.000 Teknis-taloudellinen tarkastelu jätevesien käsittelyn tehostamisesta Suomessa, 31.500 Vesihuoltolaitosten osaamiskriteerit, 40.000 Taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä vedenkäytön tehostaminen Suomessa, 35 000 Yhteinen kunnallistekninen työmaa -julkaisun päivittäminen, 7 285 Kampanja kotitalouksien kemikaalien käytön vähentämiseksi, 39 680 Tilinpäätösmallien päivittäminen vesihuoltolain muutosten takia ja vesihuoltolaitoksen huleveden viemäröinnin eriyttäminen kirjanpidossa, 5 960 Yleisen haun hankkeet (16 kpl, yhteensä 88 388 euroa): Pohjavesien yhteistarkkailun kehittäminen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, 5 000 Kloorin annostelun laskenta mobiili- ja verkkosovelluksen avulla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 5 000 Kaivamattomat tekniikat kunnallisrakentamisessa, suunnittelu- ja rakentamisohje, Oulun yliopisto, 3 000 12
Kokonaistypen poiston tehostaminen rehun puristenesteen avulla, Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos, 4 000 Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla, Oulun yliopisto, 3 000 Lietetuotteiden käyttö maataloudessa, Luonnonvarakeskus, 5 000 Puhdistamolietteen käsittelyn ja hyödyntämisen tulevaisuus päätösmalli menetelmien valintaan, Aalto yliopisto, 5 000 Veden mikrobiologisen laadun reaaliaikainen etämittaaminen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti, 5 000 Maatalouden riskit talousveden ottamoille Suomessa, Oulun yliopisto, 3 000 Vesitornin täyttäminen tornin omalla pumpulla, Oulun Vesi, 3 000 Biohiilen käyttö kompostoinnissa ja ravinteiden kierrätyksessä Levillä, Luonnonvarakeskus, 10 000 Jäteveden orgaanisen aineen karakterisointi innovatiivisilla menetelmillä (HPLC-SEC-UV/ emissio/eksitaatiospektri), Jyväskylän yliopisto, 3 000 Jätevedenpuhdistamon muunneltavuuden parantaminen modernin suunnittelun avulla kohti resurssi- ja energiatehokasta puhdistamoa, Tampereen teknillinen yliopisto, 3 000 Virtuaalinen vesihuoltokoulutus, Hämeen ammattikorkeakoulu, 17 500 Vesihuoltolaitoksen ja kunnan hulevesivastuiden rajapinnat, Pöyry Finland Oy, 12 400 Opas kokkausrasvojen oikeaoppiseen käsittelyyn, HSY ja Martat, 1 488 5.4 Muut kehittämishankkeet Viestintäverkosto Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten Viestintäverkosto kokoontui kaksi kertaa. Osallistujat ovat laitosten viestinnästä vastaavia ja oman toimen ohella viestintää hoitavia. Tavoitteena on tukea laitosten viestinnän kehittämistä. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Elokuussa valmistui vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas, joka toteutettiin Vesihuoltolaitosten Kehittämisrahaston ja Työterveyslaitoksen rahoittamana yhteishankkeena. Hanke toteutettiin yhteistyössä Vesilaitosyhdistyksen, Työterveyslaitoksen ja vesihuoltolaitosten kanssa. Pohjoismainen jätevesikonferenssi Norsk Vann ja NORDIWA järjestivät neljännentoista pohjoismaisen jätevesikonferenssin 4. 6.11.2015 Bergenissä, Norjassa. Vesilaitosyhdistys oli mukana konferenssia suunnittelevassa ohjelmatoimikunnassa. Vesihuoltopäivien ohjelmaan kuuluu perinteisesti teknisiä ekskursioita. Vuonna 2015 kohteina oli mm. Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavesilaitos (yläkuvassa) ja Saramäen kalliosäiliö (alakuvassa). 13
6 Koulutus Vesilaitosyhdistyksen koulutuksien kohderyhmää ovat pääasiassa sen jäsenlaitosten ja yhteistoimintajäsenten henkilöstö. Koulutuksia järjestetään vesihuoltolaitoksilla eri työtehtävissä työskenteleville ja laitosten sidosryhmien edustajille ympäri maata. Vuonna 2015 noin kaksi kolmannesta koulutuksista järjestettiin muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan koulutuskalenterin mukaisia koulutuksia järjestettiin 14 paikkakunnalla. Pääkaupunkiseudun koulutuksista kolme neljännestä järjestettiin Vesilaitosyhdistyksen omassa koulutustilassa. Vuoden 2015 aikana järjestettiin 29 koulutuskalenterin mukaista koulutustilaisuutta. Koulutustilaisuuksista 18 oli yksipäiväisiä ja 10 kaksipäiväisiä. Kolmipäiväisenä järjestettiin Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät Vuokatissa. Vuonna 2015 tilauskoulutuksia järjestettiin kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna. Muuttuneen vesihuoltolain ja hulevesien tiimoilta järjestettiin kahdeksan ja vesityökorttikoulutuksina neljä tilauskoulutusta. Niistä yli puolet oli puolenpäivän koulutuksina. Tilauskoulutuksia oli seitsemällä paikkakunnalla. Koulutuksiin osallistui yhteensä 1221 henkilöä. Lisäksi 19 henkilöä osallistui pelkkään talousvesihygieeniseen osaamistestiin. Osallistujamäärät nousivat sekä koulutuskalenterin mukaisissa koulutuksissa että tilauskoulutuksissa verrattuna edelliseen vuoteen. Vesilaitosyhdistyksen henkilöstö osallistui koulutustilaisuuksiin sekä asiantuntijoina että luennoitsijoina. Ulkopuolisia luennoitsijoita koulutuksissa oli vuoden aikana 159. Koulutustilaisuudet 2015... Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat... 15.1. Tampere Hulevesikoulutus 49 27.1. Lahti Vesihuoltolain muutokset 53 11.-12.2. Vantaa Verkostomestaripäivät 37 19.2. Lahti Hulevesikoulutus 44 12.3. Helsinki Vesityökorttikoulutus 9 + 3 18.-19.3. Kouvola Jätevedenpuhdistamoiden käyttöpäällikköpäivät 24 25.3. Oulu Desinfiointipäivä 57 26.3. Oulu Vesilaitoshoitajien koulutuspäivä 16 9.-10.4. Helsinki Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari 39 22.4. Helsinki Pumppaamopäivä 13 23.4. Helsinki Teollisuusjätevesikoulutus 10 7.5. Jyväskylä Vesityökorttikoulutus 23 19.-20.5. Turku Vesihuoltolaitosten käyttöhenkilökunnan koulutuspäivät 30 19.-20.5. Turku Vesimittarikurssi 37 9.-10.9. Kuopio Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät 45 16.-17.9. Mikkeli Sähkö- ja automaatiopäivät 32 23.-25.9. Vuokatti Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät 87 29.9. Joensuu Desinfiointipäivä 52 1.10. Kemi Vesityökorttikoulutus 9 + 1 8.10. Tampere Varautumiskoulutus 28 22.10. Tampere Hulevesien hallinta, sopimukset, korvaukset ja maksut 49 29.10. Helsinki Rakentaminen ja saneeraus 16... Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat... 4.-5.11. Kuopio Vesilaitosten vastaavien hoitajien koulutuspäivät 12 11.-12.11. Tampere Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 25 18.-19.11. Kokkola Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 23 24.11. Oulu Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä 23 25.11. Helsinki Vesityökorttikoulutus 16 + 2 26.11. Tampere Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä 24 1.12. Helsinki Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä 18 Tilauskoulutukset 2015... Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat... 16.1. Turku Vesihuoltolain muutokset 91 4.3. Tampere Vesihuoltolainsäädännön muutokset; 0,5 pv 17 9.3. Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset; 0,5 pv 31 11.3. Tampere Vesihuoltolainsäädännön muutokset; 0,5 pv 18 17.3. Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset; 0,5 pv 36 20.3. Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset; 0,5 pv 31 24.3. Kemi Hulevesikoulutus 20 27.3. Turku Lainsäädäntö ja vesityökorttikoulutus; 0,5 pv 11 27.4. Nokia Vesihuoltolainsäädännön muutokset; 0,5 pv 15 2.6. Mänttä Vesityökorttikoulutus 23 10.9. Espoo Vesityökorttikoulutus 18 + 3 17.12. Espoo Vesityökorttitestaus 10 14