YM:n strategia ja LIFE integroidut hankkeet Laura Höijer, YM, tutkimusjohtaja IP Life, Syke, 3.3.14
Ympäristöministeriön toiminnan perusta Visio 2022 Parempi ympäristö tuleville sukupolville Merkittävimmät muutosvoimat / ilmiöt Strategiset vaikutukset (päämäärät) Substanssiin liittyvät ilmiöt: Luonnon kantokyvyn rajallisuus Ilmastonmuutos Kaupungistuminen ja väestömuutokset Poikkileikkaavat ilmiöt: Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistuminen Teknologian kehitys ja digimurros Talous (globaali/eu/suomi) ja julkisen sektorin supistuminen 1. Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi 2. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat 3. Hyvä ympäristön tila 4. Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut 5. Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot Toiminta-ajatus Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa Arvot Rohkeasti avoin Arvostettu asiantuntija Vastuullinen tulevaisuudentekijä
Integroidaan kansallisia rahoituslähteitä tai toisia EUrahoituslähteitä hankkeen aikana TOP-DOWN instrumentti YM määrittää hankkeen, yhteistyö sidosryhmien kanssa tärkeää. Tavoitteena on siirtyminen perinteisestä alhaalta ylöspäin etenevästä hankesuunnittelusta ylhäältä alaspäin etenevään lähestymistapaan Taustaa: EU:n ympäristöalan rahoitusvälineen Life- hankkeet edustavat suurimpia kansallisia ympäristönsuojeluhankkeita. Ne ovat olleet suomalaiselle ympäristön- ja luonnonsuojelulle merkittävä panostus jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Kunkin Life-ohjelman taustalla on sitä säätelevä EU:n Life-asetus. Seuraavalla asetuskaudella 2014-20 Life rahoitusvälineen budjetti kasvaa merkittävästi ja samalla asetukseen lanseerataan sisällytetään perinteisten hankkeiden rinnalle aivan uusi hankemuoto - integroidut, eli yhdistetyt, hankkeet.
Valittu kaksi hankeaihiota valmisteltavaksi 2014 Life IP-hakuun: LIFE Resource efficiency koordinoija toiv.osallistujia yhteys EU-tavoitteisiin Alueellinen SYKE resurssitehokkuus TEKES, SITRA, TEM, YM, Aluekeh.rahasto, Maaseudun kehitysrahasto,uumatyöryhmä On myös mahdollista esittää YM:lle uusia ehdotuksia integroiduksi hankkeiksi Ilmastonmuutos puolen hankeaihiota kehitellään 2015 Life-hakuun Aikataulu: 5/2014 Life 2014 haku avataan YM:n linjaukset Life Integroiduista hankkeista LIFE Nature koordinoija toiv.osallistujia yhteys EU-tavoitteisiin Habitaatti-, lintu- ja vesipuitedirektiivien kombinaatio sisä- ja rannikkovesialueillamme Metsähallitus aluekehitys- ja maaseuturahastoista? WWF, ELY-keskuksia, MMM, YM 9-10/2014 Hakemusaihioiden ideat tulee esittää komissioon 11/2014-3/2015 Komission arviointi. Neuvottelut komission kanssa 4/2015 varsinainen hakemus komissioon EU:n 2011 Eurooppa 2020 -strategian Resurssitehokas Eurooppa Ko.direktiivit ja EU:n oma ohjelma (working paper), Links between the Water Framework Directive (WFD 2000/60/EC) and Nature Directives (Birds Directive 2009/147/EC and Habitats Directive 92/43/EEC) no guidance so far has addressed the specific questions related to the implementation of WFD in Nat2000 sites 9/2015 sopimusten allekirjoitus ja hankkeet voivat alkaa
Mitä ovat LIFE integroidut hankkeet? Pekka Harju-Autti IP Life, Säätytalo, 25.2.14
Reseach/Development activities under the control/direct influence of the Finnish Ministry of the Environment: year 2014
Life-rahoitusvälineen ns. integroidut hankkeet Integroidaan kansallisia rahoituslähteitä tai toisia EU-rahoituslähteitä hankkeen aikana TOP-DOWN instrumentti YM määrittää hankkeen, yhteistyö sidosryhmien kanssa Max. 30% LIFE-hankebudjetista integr. hankkeisiin (n. 850 M ) Jäsenvaltioille taataan 3 hanketta (vähintään 1 Env t-osiosta ja 1 Climate Action osiosta) Lifen rahoitusosuus 60%. Ei varsinaista budjettikattoa, eikä pituussuositusta (esim. 15-20 M ja 5-8 vuotta, mutta komission Life-osuuden rahoitusmaksimi on n. 8-12M ) Hankkeet voivat olla täysin kansallisia (ei tarvita ulkomaisia kumppaneita) Kaksivaiheinen, keskustelullinen hankearviointi ja valintaprosessi. Läpimenotodennäköisyys kierroksella 2014 on suuri. Aikainen lintu nappaa!
Komission esimerkki IP-hankkeesta The Spanish strategy for the conservation of the Iberian Lynx Gov. Andalucía Regional recovery plan for the Iberian Lynx Education, awareness conflict resolution Correction of black spots Reintroduction & monitoring In situ conservation Leasing hunting rights Refuges for rabbits 35 million (of which 66% EU co-financing) LIFE Up to 51 million EARDF Habitats management (recurrent activities) Management plans Others Tourism promotion Captive breeding centres Visitors facilities 0.75 million ERDF National funds (Ministry of Env), Regional (Dept. Agri, ENV, Public works) & private (hunters assoc., land owners, farmers assoc., WWF, etc.). 12 million Under LIFE project Lähde: Maja Mikosinska/DG Env
Mitä tekemistä sanalla MAWP on on Life integroitujen hankkeiden kanssa? 9
Ympäristöministeriön strategiset intressit Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Alueellinen resurssitehokkuus 3.3.2014 Helsinki
Yleiset tavoitteet Yleiset ympäristötavoitteet Edistää luonnonvarojen säästävää käyttöä ja siirtymistä uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä uusiutuvien käyttöön siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy Vähentää jätteiden syntymistä ja edistää niiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä Minimoida päästöt ja niiden haitalliset vaikutukset ympäristöön ja ihmisen terveyteen Edistää yhdyskuntien ja rakennusten eko- ja energiatehokkaita ratkaisuja Edistää puhtaan teknologian liiketoimintaa - uudet tuote- ja systeemi-innovaatiot Synnyttää demonstraatioita Positiiviset kerrannaisvaikutukset aluetalouteen Alueellisen ja paikallisen yritystoiminnan aktivoituminen Uusia työpaikkoja ja lisää verotuloja 3.3.2014 Ympäristöneuvos Jarmo Muurman
Materiaalitehokkuus ja jätevirrat Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella, jolla pyritään samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista Yrityksille työkaluja materiaalitehokkuuden edistämiseksi katselmus, sopimusmenettely, teollisia symbiooseja vauhdittava toimintamalli, sekä toimintamalli resurssiviisaan alueellisen yhteistyön vahvistamiseen Lainsäädännön ja hallinnon sujuvoittaminen, tietopohjan vahvistaminen sekä KV- ja EUvaikuttaminen Jätepolitiikan tavoitteet Yhdyskuntajätteen erilliskeräysvelvoite ja 50 %:n kierrätystavoite Rakennus- ja purkujätteen 70 %:n materiaalina hyödyntämistavoite Eri pakkauslaaduilla omat kiristyvät kierrätystavoitteet Orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus/kielto EU:n resurssitehokkuustiekartta ja tuleva tiedonanto Tuotannon ja kulutuksen, erityisesti elintarvikealan, asumisen ja liikenteen, kokonaisvaikutuksia ympäristöön on vähennettävä Jätettä käsitellään resurssina, jätemäärä vähenee absoluuttisesti ja kierrätettävien materiaalien energiahyödyntäminen ja sijoittaminen kaatopaikoille on lopetettu Tuleeko luonnonvarojen käytölle sitovia tai indikatiivisia tavoitteita ja mittareita? 3.3.2014 Ympäristöneuvos Jarmo Muurman
Energiatehokkuus Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteen saavuttaminen EU:n sisäisen taakanjaon mukaisesti päästöjen vakiinnuttaminen vuoden 1990 tasolle Komission ehdotus 40 %:n päästövähennyksistä vuoteen 2030 Päästökauppajärjestelmässä kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärälle on asetettu sitova yläraja, joka varmistaa, että EU:n päästövähennystavoitteet saavutetaan Päästökaupan ulkopuolisen sektorin (kuten talokohtainen lämmitys, liikenne, jätehuolto, maatalous, F-kaasut ja työkoneet) päästövähennystavoitteet päätetään ja toteutetaan kansallisten toimien avulla Uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen Uusiutuvat energian osuus 38 % energian loppukulutuksesta vuonna 2020 Energiatehokkuustavoitteiden saavuttaminen Vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiassa asetettiin energiansäästön (loppukulutuksesta laskettuna) tavoitteeksi 37 TWh vuoteen 2020 mennessä Energiapalvelu- ja energiatehokkuusdirektiivien ohjeelliset tavoitteet Sähkön hankinnan omavaraisuuden turvaaminen Suomi on voimakkaasti tuontiriippuva kylmimpinä talvikausina. Olkiluodon 3. voimalaitosyksikkö paikkaa, mutta omavaraisuus jää alle Eurooppalaisten tavoitteiden. 3.3.2014 Ympäristöneuvos Jarmo Muurman
Alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet Luonnonvarojen käyttö ja taloudellinen toiminta tapahtuu alue- ja paikallistasolla tiedot energia- ja materiaalivirroista, sivuvirroista ja jätteistä entistä paremmin saatavilla Kuntien ja valtion välinen energiatehokkuussopimusjärjestelmä, johon on liittynyt noin 70 % kunnista asukasluvun mukaan laskettuna, yli 10 v toiminnassa Yritysten, kuntapäättäjien, kotitalouksien ja viranomaisten tietoisuus resurssitehokkuudesta, sekä yhteistyö ovat lisääntyneet Maankäytön, asumisen, liikenteen ja energiantuotannon ja -kulutuksen ratkaisut tehdään pääosin alue- ja paikallistasolla Kuntien ja valtion aluehallintoyksiköiden julkiset hankinnat innovaatioiden ja demonstraatioiden edistäjinä Useita rahoitusvälineitä käytössä rakennerahastot, SITRA, TEKES, säätiöt, riskirajoittajat Hyviä esimerkkejä, joissa energian- ja materiaalien käyttö ja päästöt ovat vähentyneet, ja todennettuja kustannussäästöjä HINKU-kunnat 3.3.2014 Ympäristöneuvos Jarmo Muurman