Maaliikennekeskus ja lentokenttä Alueen infra Alue suhteessa eräisiin kansallisiin strategioihin w w w. h a m k. f i

Transkriptio

1 MAALI-Forssan seudun maaliikennekeskus ja HEA Maaliikennekeskus ja lentokenttä Alueen infra Alue suhteessa eräisiin kansallisiin strategioihin

2 Esityksen rakenne 1. Logistiikka-alueen infra 2. Jätelogistiikka 3. Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma 4. Valtakunnallinen biotalousstrategia 5. Valtakunnallinen cleantech strategia 6. Teolliset symbioosit ja kiertotalous

3 1. Energia 2. Liikenne 3. Jäte- ja vesihuolto 4. Kaavoitus Logistiikka-alueen infra 1

4 Logistiikka-alueen infra Energia Aurinko- ja tuulienergian sekä maalämmön hyödyntäminen (tuulivoimapuiston hanke käynnissä logistiikka-alueen vieressä) Paikallinen energian tuottaminen hyödyntäen jätemateriaaleja ja biomassoja Paikallinen energian varastointi Rakennusten energiatehokkuus: integroidut aurinkokeräimet, energiapaalut, erilaiset hybridiratkaisut Sähköverkon siirtokapasiteetti Kaukolämmön saatavuus ja nykyinen kapasiteetti (Humppilan Kaukolämpö Oy) Höyryntuotannon tarpeellisuus?

5 Logistiikka-alueen infra Liikenne Maaliikenneyhteydet (tie- ja rautatieverkko) Kasvukäytävä Helsinki-Forssa-Pori, 2-tien kehittäminen Rataverkon kehittäminen Toijalassa ja Riihimäellä parantaa yhteyksiä Venäjälle Tietoliikenneyhteydet Lentoliikenneyhteydet Vesiliikenneyhteydet (yhteydet satamiin)

6 Logistiikka-alueen infra Jäte- ja vesihuolto Logistiikka-alueen jätehuollossa pitkälle menevä sisäinen kierrätys jätteitä tuottavien ja kierrätyspalveluja tarjoavien yritysten kesken Jätehuollon yhteistyö Kiimassuon Envitech-alueen kanssa Vesihuollon kapasiteettitarkastelut tärkeitä: kuinka paljon talousvettä pystytään johtamaan logistiikka-alueen käyttöön ja kuinka paljon jätevesiä pystytään johtamaan ja käsittelemään (Humppilan Vesihuolto Oy talousveden osalta, Humppilan kunta jätevesien osalta) Vesihuollossa tarvitaan Forssan seudun kuntien yhteistyötä ja hallinnollisten rakenteiden kehittämistä (vrt. kunnissa toimivat vesihuollon osakeyhtiöt)

7 Logistiikka-alueen infra Kaavoitus Maakuntakaavan käsittely jatkuu (Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava) Yleiskaavoitus Humppila-Urjalan tuulivoimapuiston osayleiskaava vireillä Kirkonseudun oikeusvaikutteinen yleiskaava 1999, logistiikka-alue ei sisälly Asemakaavoitus Outlet-kylän asemakaava, 2014, logistiikka-alue ei sisälly Mikä linjaus jatkossa liittyen maankäytön suunnitteluun? Odotetaanko maakuntakaavoituksen loppuratkaisua ennen kuin käynnistetään yleiskaavoitus? Onko aluetta mahdollista/ kannattaako yleiskaavoittaa jollakin sisällöllä ilman maakuntakaavaratkaisua? Kaavoituksessa tarvitaan yhteisiä resursseja

8 Jätelogistiikka Liikenne- ja viestintäministeriö: Valtakunnallinen jätelogistiikkaselvitys, julkaisuja 18/2012 Poimintoja selvityksestä: Valtakunnalliset jätehuollon tavoitteet kierrätyksen ja energiahyödyntämisen osalta vaikuttavat voimakkaasti jätelogistiikkaan Kuljetusten määrä ja kuljetusmatkat kasvavat Jätekuljetusten yhdistäminen muihin kuljetuksiin, tarve kasvaa Tarvitaan jätelogistiikkakeskuksia, joihin sijoittuu erilaisia kierrätykseen liittyviä toimintoja ja lisäarvopalveluja Jätekuljetusten energiatehokkuus: junakuljetusten lisääminen yksi mahdollisuus Jätelogistiikkakeskuksen sijoittuminen Humppilaan? Hyödynnetään sekä maantie- että junakuljetuksia.

9 Jätelogistiikka Esimerkki (Boliden, Rönnskär) Maailman suurin elektroniikka- ja sähköromun jätteenkäsittelijä on Bolidenin sulatto Skellefteåssa, Pohjois-Ruotsissa. Rönnskärin sijainti Pohjois- Ruotsissa edellyttää jätelogistiikalta suurta tehokkuutta. Käsiteltävää materiaalia tuodaan laivalla omaan satamaan sekä junakuljetuksena. Rönnskäristä lähtee joka päivä juna kohti Etelä-Ruotsia kuljettaen sulatossa tuotettua kuparia asiakkaille. Paluumatkalla Copper Shuttle tuo elektroniikkaromua Helsinborgin satamasta Rönnskäriin Pohjois-Ruotsiin.

10 Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma (1) Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö: Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella Työryhmän esitys kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi, joulukuu 2013 Yleinen tavoite: Luoda edellytykset ekologisesti kestävälle kasvulle ja työpaikoille ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä sekä uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja vahvaan osaamiseen perustuvan korkean arvonlisän tuotantoon. Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä toimijan tasolla, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalin kierrätystä elinkaaren eri vaiheissa Materiaalitehokkuus on tärkeää arvoketjun kaikissa vaiheissa Pyritään samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista

11 Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma (2) Ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä Tutkimus ja koulutus: yhteistyö MTT + HAMK, kohdealueena HEA, Horizon 2020 sekä LIFE-ohjelma Toimintamalli resurssiviisaan alueellisen yhteistyön vahvistamiseen (resurssiviisauden edistäminen alueella kokonaisvaltaisesti: Järkivihreä Forssa strategia + Kiimassuon Envitech-alue + HEA Kokeillaan materiaalitehokkuussopimusmenettelyä materiaaliviisauden vauhdittajana: Löytyykö Forssasta tähän yrityksiä? Vahvistetaan EU:n LIFE-ohjelman rahoitusta suomalaisiin materiaalitehokkuushankkeisiin: LIFE-ohjelmaan tulee aivan uusi hankemuoto integroidut hankkeet. Niillä tähdätään EU:n ympäristö- ja ilmastotoimia koskevien suunnitelmien tai strategioiden täytäntöönpanoon. Forssan seutu ja HEA mukaan kansalliseen konsortioon?

12 Valtakunnallinen biotalousstrategia (1) Kestävää kasvua biotaloudesta, Suomen biotalousstrategia, toukokuu 2014 Yleinen tavoite: Luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

13 Valtakunnallinen biotalousstrategia (2) Strategiassa esitettyjä toimenpiteitä Biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö: toimenpidekohdat 1.6 Älykkäät vihreät kaupunkiseudut biotalousratkaisujen kehittämisympäristöinä, 1.7 Tuodaan biotalous osaksi Suomen maakuvaa (Team Finland) Uutta liiketoimintaa biotaloudesta: toimenpidekohdat 2.2 Rahoitetaan uusien biotalouden ratkaisujen pilotointeja ja demonstrointeja, 2.4 Biotalouden aineetonta arvonluontia edistetään tuotteiden ja palvelujen arvonlisän nostamiseksi Vahva osaamisperusta biotaloudelle: toimenpidekohdat 3.1 Koulutuksen sisältöjä kehitetään biotalouden osaajien kouluttamiseksi, 3.2 Tutkimus luo edellytyksiä biotalouden toteutumiselle Biomassojen käytettävyys ja kestävyys: toimenpidekohta 4.1 Varmistetaan biomassojen käyttömahdollisuudet ja saatavuus kasvavan biotalouden tarpeisiin

14 Valtakunnallinen cleantech strategia (1) Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä, toukokuu 2014 Yleinen tavoite: Vauhdittaa suomalaisen cleantech-liiketoiminnan kasvua ja perinteisen teollisuuden uusiutumista puhtaan teknologian innovaatioiden avulla. Energia- ja ympäristöteknologiaan perustuva cleantech-liiketoiminta on on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopistealueita. Cleantechilla tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Suomen vahvuuksia cleantech-liiketoiminnassa ovat erityisesti teollisten prosessien resurssitehokkuus eli energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuus sekä bioenergia ja biopohjaiset tuotteet.

15 Valtakunnallinen cleantech strategia (2) Strategiassa esitettyjä toimenpiteitä Cleantech-investointien vauhdittaminen: Humppilan logistiikka-alue voisi tarjota tilaa ja hyvän toimintaympäristön demonstraatio- ja referenssihankkeille? Cleantech-demonstraatioympäristöt: Suomeen tavoitellaan mittavaa cleantechdemonstraatio- ja pilotointiympäristöä. Kiimassuo + HEA? Humppilan logistiikka-alue voisi olla cleantech-yritysten sijoittumispaikka. Kaavoitus on tärkeä valttikortti sijoittumisessa, joten sen eteenpäin vieminen on tärkeää. Humppilan logistiikka-alueelle sijoittuva uusi cleantech-liiketoiminta voisi perustua sekä maantie- että rautatiekuljetusten hyödyntämiseen.

16 Teolliset symbioosit ja kiertotalous Sitralla Teolliset symbioosit avainalue vuosina Sitran selvityksiä no 84, marraskuu 2014: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle Sitran selvityksiä no 70, huhtikuu 2013: Arvoa ainekierroista teollisten symbioosien globaali markkinakatsaus Sitra: esite resurssiviisaudesta