Liittyykö yksittäinen kivikautinen patsas, idoli, kallio tai puuveistos uskonnolliseen ideaan? Sitä on hankala todistaa ilman aikalaistodistajaa. Ja ilman niitä tässä olemme kaikki. Tosin, jos hyväksytään hypoteesi uskonnon ikiaikaisuudesta ja että sitä sovellettiin kaikkeen elämässä tärkeään, voidaan jokaiselle idolille miettiä uskonnollisia funktioita. Kuvat: Tekstin esimerkit (numeroituja) näytetään kuvina ja kuvat ovat samalla linkkejä sivuille, joissa ne esitellään. Jos lyhennät linkkiä selaimesi otsikkorivillä, löydät lisää tekstiä esineestä. Mitä tarkoitetaan idolilla? Idolilla tarkoitetaan antropologiassa jumalkuvaa tai ihailtua ja palvottua ihmistä. Viimeksi mainitulla viitataan muun muassa elokuvanäyttelijöihin, valtionpäämiehiin tai uskonnollisiin johtajiin. Jumalkuvia ovat esimerkiksi kuva Jeesuksesta ristillä, Jumalan symboli (kolmion keskellä silmä) tai Shiva- jumalan patsas. Toteemi on idoli siinä mielessä, että se on jumalolennon kuva. Toteemin erityispiirteenä pidetään sen yhteisöllisyyttä: se esittää olentoa, joka on heimon parissa pyhä tai on heimon kanssa maagisessa yhteydessä. Toteemi on valmistettu itse ja sijoitettu asutuksen lähelle. Sillä pyritään esittämään jumalolentonsa oleellisia piirteitä ja olento on usein ulkopuolistenkin tunnistettavissa. Löydetyt toteemit ovat olleet puupylväitä tai kivipaasia, joiden pinnalle on pakotettu tai uurrettu erilaisia muotoja ja kuvioita. Myös seita on idoli, mutta toteemin tunnusmerkit se eivät aina täyty. Seidat ovat löytyneet maastosta yleensä hieman syrjästä. Ne ovat olleet erimuotoisia kallioita, kiviä, kallionrakoja, mäen huippuja, jne. Tunnetaan myös rakennettuja seitoja kuten puuseitoja, jotka on valmistettu veistämällä keloja tai pölkkyjä erityisen muotoisiksi. Veistetyn seidan muoto on varsin abstrakti 1 / 10
eikä siitä näe kovin helposti ketä tai mitä se esittää. Ilmeisesti onkin niin, ettei seidan ei ole tarvinnut esittää kohdettaan konkreettisesti, koska se on ollut "yksityiskäytössä". Palvoja on itse tiennyt, mitä seita edustaa, joten yhdennäköisyyttä ei ole tarvittu. Idolien uskonnollinen tulkinta Kotimaisia varhais- ja kampakeraamisia paikkoja tutkittaessa löydettiin savesta valmistettuja hahmoja, jotka esittivät ihmisiä ja eläimiä. Hahmot olivat usein rikkinäisiä, mutta ehjiäkin löydettiin. Hahmojen tarkoitusta pohdittiin. Otaksuttiin, että ne olivat lasten leikkikaluja, mutta niiden muotoilu on siihen tarkoitukseen sopimaton. Toinen tulkinta oli, että ne olivat "voodoonukkeja", joilla vihamiesten henkeä loukattiin. Tästäkin tulkinnasta on luovuttu. Syytä hajottamiseen ei ole vielä keksitty. Vahvin tulkintaehdotus liittyy uskontoon. Hahmot uskotaan esittävän haltijaa, suvun esi-isää tai tuoretta vainajaa. Tämän takia näitä saviesineitä kutsutaan idoleiksi. Haltijan tulkintaa puoltaa myös eläinhahmojen runsas esiintyminen. Eläinhahmo saattoi esittää metsästettävän eläimen haltijaa. Idolin avulla eläinhaltijaa suostuteltiin luovuttamaan edustamaansa eläimiä metsästäjille. Haltijaidolia saatettiin myös käyttää metsästyksen jälkeen haltian lepyttämiseen, kun haltijan eläimiä oli saatu saaliiksi. Idoli oli sopivan konkreettinen kohde, jonka kautta haltijaa voitiin puhutella. Ihmishahmoinen idoli olisi saman tulkinnan mukaan tehty esi-isien palvontaan tai niiden puhutteluun. Suvun tai heimon ikiaikaisiin vainajiin oli oltava säännöllisesti yhteydessä. Yhteyden yksisuuntainen muoto olisi ollut esi-isän puhuttelu, suostuttelu tai lepyttely. Kun tuonpuoleisesta olisi saatu vastauksia tai ohjeita, kutsuttaisiin viestintää kutsua kaksisuuntaiseksi. Idoli olisi tällöin toiminut keskustelun "lähettimenä ja vastaanottimena". Idolien oletettua pyhyyttä ilmentää joidenkin idoleiden pinnalta löytyneet punamullan jäänteet. Voimallisten esi-isien vähäinen lukumäärä ei ehkä riitä selittämään idolien lukumäärää. Idoleja on otaksuttu tehdyn myös äskettäin kuolleille omaisille. Näiden matkaa tuonelaan on ehkä autettu idolin kautta, vainajaan on voitu pitää yhteyttä tai häntä on voitu jopa palvoa ja myös uhrata idolin välityksellä. Vainajan ja idolin suhteelle on esitetty muitakin mahdollisuuksia. Edellä esitettyjä uskonnollisia tulkintoja savi-idolien käytöstä on varmasti saatu tutkimalla kansantieteilijöiden kuvauksia Siperian, Pohjois-Venäjän ja Pohjois-Skandinavian asukkaista. Suomalais-ugrilaisien kansojen uskomuksia ja riittejä on sovellettu muinaislöytöihin varsin suoraan. Toisaalta muutakaan taustaa näille löydöille ei ole. Ajatusten tueksi on esitetty eri 2 / 10
puolilla maailmaa eläneiden metsästäjä-keräilijä- kansojen samankaltaisia tapoja ja uskomuksia. Tapojen laajan levinneisyyden ja niiden arkaaisuuden takia on näiden uskomusten otaksuttu olevan ikivanhoja elleivät sitten ole peräisin aina kivikaudelta asti. Paleoliittiset löydöt: Eläinaiheiset idolit Eläinaiheet on ilmeisesti valittu siitä päästä ihmisen ravintoketjua, joka päätyi omaan nälkäiseen vatsaan. Paleoliittisellä kaudella on Euroopan fauna ollut hyvin erilainen. Jääkausi on muuttanut kylmyydellään Keski-Euroopan tundra- tai ruohotasangoiksi, joilla vaelteli suuria kasvinsyöjälaumoja. Ihminen on metsästänyt kaikkia lajeja ja saaliiksi ovat jääneet mammutit, sarvikuonot, peurat ja hirvet, biisonit, hevoset, karhut, leijonat ja sapelihammastiikerit. Löydetyt idolit kuvaavat näitä eläimiä ja niitä on valmistettu myös näiden eläinten luista ja hampaista. Muita valmistusmateriaaleja ovat olleet muun muassa kalkkikivi sekä savi. Seuraavassa esitellään muutamia esimerkkejä löydetyistä eläinidoleista. Siperian Baikaljärven Mal'tan lentävä joutsen (1) (22000 vuotta vanha) on valmistettu mammutin luusta ja sitä on ehkä käytetty kaulakoruna. Hevosaihetta on käsitelty Espanjassa Espeluguesin luolan (2) ja Vogelherdin (3) idoleissa (mammutin luuta, jälkimmäinen 31000 vuotta vanha). Bruniquel'in hevonen (4) on veistetty sauvan päähän (peuran sarvea). Madeleinestä löydetty biisoni (5) (12000-20000 vuotta vanha) on kuvattu nuolemassa kuvettaan (peuran sarvea). Savesta voitiin valmistaa patsaista suurempia. Tuc d'audoubert'in luolasta, upeiden kalliomaalausten keskeltä, löydettiin kaksi 60 cm korkeita savibiisoneita (6). Savipatsaita on mahdollisesti käytetty luolassa vietetyissä tapahtumissa. Vanhimmat eläinidolit ovat olleet vaivalla valmistettuja. Arvellaan, että käytetyt eläinaiheet 3 / 10
liittyvät metsästykseen tai metsästysonneen. Spekulaatiot jumalien luonteesta jätetään tässä käsittelemättä. Yleisesti pidetään varmana, etteivät idolit ole lasten leikkikaluja, vaan osa yhteisön vakavampaa toimintaa. Paleoliittiset löydöt: Venus- patsaat Paleoliittiselta kivikaudelta ovat peräisin lukuisat ihmismäiset idolit, jotka on valmistettu jostakin pehmeästä materiaalista, kuten esimerkiksi kalkkikivestä, hiekkakivestä, luusta tai mammutin syöksyhampaasta. Vaikka löytöjen joukossa on myös mieshahmoja, esittävät useimmat idolit naista. Naisidolien silmiinpistävimmät piirteet ovat kasvottomuus, suuret riippurinnat, leveä lantio, pulleat pakarat sekä uurrettu vulva. Patsaita voisi luonnehtia sukupuolisiksi idoleiksi ja niitä kutsuttiin alusta asti Venus-patsaiksi. Olivatko tämänlaiset naiset olleet paleoliittisten miesten mieleen? Uusi patsaslöytö on Etelä-Saksasta Hohler Felsin luolasta esiin kaivetun patsaan jäännökset. Palasista on voitu koota kuvan mukainen isorintainen ja pienipäinen 6 cm:n pituinen kaulariipus. Idolin ikä lienee 35 000-40 000 vuotta, joten se olisi vanhin eurooppalaista ihmistä esittävä patsas. Sitä kutsutaan Hohler Felsin venukseksi (31). Kuuluisin naisfiguureista, Villendorfin venus (7), löydettiin Tonavan rannalta. Idoli oli haudattu maahan punamullan sekaan. Veistos on tehty kalkkikivestä ja sen pituus on noin 10 cm. Patsaan tarkka ikä on vielä arvoitus, mutta se on noin 20 000-30 000 vuotta vanha. Yleensä venus- patsaat ovat melko piirteettömiä. Villendorfin venuksessa herättää huomiota naisen tukan palmikointi, käsien laitto rintojen päälle sekä kasvonpiirteiden puuttuminen kokonaan. Miksi idoli tehtiin niin anonyymiksi? Yleisesti on tulkittu piirteettömyyden johtuvan siitä, että idoli ei esitä tuttua ihmistä eikä elävää naista ylimalkaan. Idolin nainen voisi olla "hedelmällisyyden jumalatar", jonka palvonnasta on paljon epäsuoraa tietoa. 4 / 10
Kaikki ne ominaisuudet naisessa, jotka auttavat lasta syntymään terveenä, ovat Villendorfin venuksessa esitettynä liioiteltuna. Leveät lanteet helpottavat synnyttämistä, suuret rinnat ja lihavuus varmistavat maidon tulon ja vahva tukka kertoo terveydestä. Vulvan korostaminen liittynee hedelmällisyyteen. Ei liene sattumaa, että tämä idoli löytyi maasta punamultaan upotettuna! Muillakin naisidoleilla on samoja piirteitä. Länsi- ja Keski-Euroopan venuksilla on ilmeisesti sama kulttuurinen tausta. Lisäesimerkkeinä voidaan mainita muun muassa seuraavia venuksia. Brassempouy'n venuksesta (8) on tallella vain hyvin letitetty pitkätukkainen pää (30 000 vuotta vanha), Sireil'in venuksesta (9) on vain lyhytjalkainen torso, Tursac'in venuksella (10) korostuvat rinnat, takapuoli ja pystymahainen raskaus (20000 vuotta vanha), tsekkiläinen löytö Strélice'stä (11) on sekin takapuoleltaan rehevä, Lespugue'n venus (12) on erittäin pitkärintainen ja se on kuin venytetty Villendorfin venus, Monpazier'in venus (13) on viimeisillään raskaana ja sitten on vielä Grimaldi'n venus (14) (23 000 vuotta vanha), joka lienee ollut kaulariipus. 5 / 10
olevaa venuksella. pieni lisää Maiyna. paleoliittisellä Venus-idolien patsaiden miehet Kaakkois-Venäjältä venuksia naisolento, 11 vai Sieltä cm muotoilussa naiset? Siperian kaudella pituinen "arvoitusta" tai tehdyt jolla ihmisidoleja. Kostienkista on löydöt venus. yli poikkeuksellisesti kolmiulotteisen koko on jatkavat tutkittu Tällä Löytöpaikkoja Euraasian (15) idolilla Länsi-Euroopan myös löytyi perspektiivissä mantereen. on taiteen kasvot. ovat samanlainen mammutin keinoin. olleet Muita kulttuurista Pribaikalje, yhtäläisyyksiä. kaukoidästä syöksyhampaasta Eräät hiuskuvio, Mal'tan tutkijat traditiota. Elisseevich, kuin kaivauksilta Tekivätkö ovat Siperiasta Villendorfin Ilmiö veistetty huomanneet on Gagarino patsaita on levinnyt (16) raskaana löydetty löytyi ja Meso- ja neoliittiset löydöt Paleoliittisten maalausten loistokkuudesta voidaan päätellä, että kuvien tekemistä on täytynyt harjoitella muuallakin kuin luolassa ja että seinistä nähtävän taiteellisen suuntauksen kehittymiseksi on täytynyt luoda perinteitä. Lukuisista maalatuista töistä ovat säilyneet vain ne, jotka ovat olleet luolien suojaavassa ympäristössä. Maalaamisen ja piirtämisen kulttuuri on tämänkin jälkeen jatkunut katkeamatta aivan nykyaikaan asti. Kohteita, joissa nämä maalaukset ovat voinut säilyä tuhansia vuosia, on kuitenkin vähän. Siitä johtunee löydettyjen maalausten vähäinen lukumäärä. Kuvallisessa taiteessa tapahtui mesoliittisella kaudella silmiin pistävä muutos. Maalausten, piirrosten ja esineiden kuvallisessa ilmaisussa siirryttiin realistisesta kuvaamisesta kohti pelkistettyä ja abstraktista kuvaamista. Jotkut kohteet ja tapahtumat esitettiin lopulta pelkillä symboleilla. Alkoi kehittyä piirrosten kuvakieli (vrt. sarjakuvat), jolla kuvattiin kohteita käyttäen viivakuviota. Monista piirroskentistä on tunnistettu toistuvia aiheita ja samansisältöisiä kuvitettuja tapahtumia. Näiden tulkinta on edelleen kesken. Otaksutaan, että tämän kaltaisesta symbolien käytöstä syntyi idea kirjata tarinat ennalta sovituilla symboleilla, jolloin oli luotu perusta kirjoitetulle kielelle (vrt. kiinan sanakirjoitus). Oletetaankin, että uskonnollisten asioiden kuvallisessa esittämisessä keksittiin rinnakkaisia tapoja. Silloin esineiden ja idolien tekeminen kovasta epäorgaanisesta materiaalista väheni, koska vaivalloinen ja työläs tapa sai rinnalleen yhtä tehokkaita, mutta vähätöisempiä esitystapoja. Joko idolien valmistuksessa alettiin käyttää enimmäkseen orgaanisia materiaaleja tai niiden tekeminen yksinkertaisesti väheni. Näin voidaan selittää se ristiriitainen seikka, että tämän aikakauden löytöjä on kovin vähän. Iältään nuorten idolien löytyminen pitäisi olla todennäköisempää kuin vanhempien idolien. Uskonnollisten välineiden valmistuksen absoluuttiseen vähenemiseen ei yleisesti uskota. Löytöjen puutteessa ilmaisun kehitystä ei ole pystytty aukottomasti seuraamaan. Vaikutelmaksi saattaa jäädä tunne, että ilmaisutyyli kehittyi suurella harppauksella mesoliittisesta muotoilusta neoliittiseen muotoiluun. Idolien yhtäkkinen ilmestyminen Suomenkin löytöaineistoon voidaan selittää jatkuvan perinteen muuttumiseksi näkyväksi idoleissa käytetyn saviaineksen säilyttäessä joitakin kappaleita nykypäiviin saakka. Näin paljastuu aikalaisten kuvallinen ilmaisu neoliittisen aikakauden puolivälin tienoilla. 6 / 10
Suomen kampakeramiikan savi-idolit Erilaisia savi-idoleja on löydetty Suomesta alueelta, joka rajautuu lännessä Itämereen ja Ahvenanmaahan, idässä Äänisjärven ympäristöön ja etelässä Latvian alueelle. Itämeren länsipuolella ei idoleja ole löydetty eikä Venäjältäkään ennen kuin vasta Kaakkois-Venäjällä asti, missä eli samaan aikaan maanviljelijöiden muodostamia kyläyhteisöjä. Sieltä löydetyt savi-idolit muistuttavat hieman meidän kampakeraamisia savi-idoleja. Eräs huomion ansaitseva poikkeus kuitenkin on: Maininskin (17) asuinpaikalta (Siperia) on löytynyt 20 000 vuotta vanha poltettu savi-idoli. Nuoremmissa Venäjältä löydettyjen savi-idolien aiheena on ollut useimmiten nainen. Vanhoja uskontoja mukaillen naisidolit tulkitaan esittävän Maaemoa tai Äitimaata. Meillä ihmisidolien sukupuoli näkyy harvoin. Meidän ihmismäiset savi-idolit on tapana luokitella kolmeen ryhmään. Varhaiskampakeraaminen savi-idoli on usein muovattu istuvaan asentoon. Näitä on löydetty muun muassa Paimiosta (18), Kokemäeltä Kraviojankankaalta ja Pyhtäältä. Ihmisen ruumiinosat on muotoiltu epäsuhtaisiksi. Pää on kuin nuppi, vartalo on iso ja se on koristeltu painaumin ja kuvioin. Koristelut arvellaan esittävän vaatetusta tai tatuointia (mikäli sitä tehtiin). Idolit on myös maalattu punaisiksi. Käytön jälkeen idolit on rikottu, sillä kaikki löydetyt idolit ovat olleet katkelmia. 7 / 10
piirteistä. ruumis Kasvoista käyttötarkoituksesta: tämäkään sekä Pihtipudas ja Kymi ). Kampakeraamisella Järvi- (21) on Vartalo, pilkistää taivutettu ei ja (20) onnistu. Itä-Suomesta kädet usein mutkalle. idoli Kampakeraamisen kaudella ja valtava on jalat ( voitu Idolin on savi-idolit haukan "istuttaa" muovattu pää on aikakauden nenä. muovattu palvontapaikalleen. yhdeksi yksinkertaistuvat Muotoilun kokonaisuudeksi. idolit voimakkaan tarkoitus löydetty ja Kaikkien menettävät karikatyyriseen on mm. voinut Tämä idolien Luopioinen Keski-Suomesta joitakin johtua toukkamainen kohdalla muotoonsa. ihmisen (19), käärmeitä, valmistustavan ollaan tunnettuja eläinlajeja. Käärme uskonnolliseen Kampakeraamisten kahta kivikauden hylkeitä, Idoli kuitenkin mieltä. takia magiaan esittäisi majavia, Toiset savi-idolien lajia kalliomaalauksissa leluja. silloin siitä ei pitävät voi Toiset karhuja, huolimatta. kyseisen aina joukossa eläimiä liittävät varmuudella saukkoja eläinlajin jatkuvasti lasten on idolit myös uskontoon. leikkikaluina, haltijaa. määrittää. hirviä läsnä eläinaiheisia ( eri Sarsa Käärme Eläimet aikakausina, Eläinidolien jolloin (22) idoleja. sotii esittäisivät ne ). haltijatulkintaa Suurpiirteisen olisivatkin Eläimet käyttötarkoituksesta joten metsästettäviä esittävät voi ainoita kuulua vastaan. ja Vantaalta. viivoin ilmeisesti väestöä, joten käytön Kolmas Nämä tämäkin sekä jälkeen. idolityyppi, alkoivat kampakeraamisen (24) käyttäen muistuttavat suunta nämäkin kampa- muita on mahdollinen enemmän tehdä koristeita kulttuurin ja kuoppakeraaminen idoleja. ihmistä (sulkia idolien aikana Osa ja tai kotipaikkaa idoleista ja heinää). kun on saarille savi-idoli koristeltu muistuttavat Savi-idolit etsiessä. muutti hiusviivoin,, löytyy Idolit ovat kuitenkin lännestä on tulleet Ahvenanmaalta vaatteita rikottu kuoppakeraamista balttilaisia saarelle myös merkitsevin idoleja, täällä (23) Kivikauden ihmiskuvat, toteemit ja seidat Vaikka Suomen hapan maaperä liuottaa kaiken kivikautisen orgaanisen materiaalin, on puumateriaalia kuitenkin löydetty. Puuaines säilyy hapettomassa ympäristössä pitempään. Hapetonta ympäristöä esiintyy muun muassa savessa ja soiden mudassa. Rovaniemeltä on löydetty mesoliittiselle aikakaudelle ajoittuva hirvenpääveistos (25). Veistoksen kaulaosan muotoilun perusteella uskotaan, että se on ollut veneen kokkakoristeena tai jossakin muussa kiinteässä paikassa koristeena. Pää on aikanaan maalattu punamullalla, josta on puussa jäänteitä. 8 / 10
Toinen löytö, Pohjankurun puujumala (26), esittää ihmisen kasvoja ja se on kampakeraamiselta ajalta. Uralin seudulta on löydetty seipäitä, joiden päähän on veistetty ihmisen kasvot. Arvellaankin, että myös suomalainen löytö olisi alkujaan ollut seiväs, jonka alaosa olisi lahonnut pois. Kasvojen säilyminen selitetään palvonnasta johtuvaksi. Seiväs on voinut olla seita, jota palvottaessa siveltiin punamullalla, verellä ja rasvalla. Myöhemmin seita hylättiin ja se lahosi päätä lukuun ottamatta kokonaan. Kasvojen rasvan kyllästämä pinta lahosi hitaammin kuin muu osa seitaa. Muta peitti lopulta kasvot ja säilytti ne hapettomassa tilassa tuhansia vuosia. Joihinkin käyttöesineisiin on veistetty eläimen pää. Pääkoristeita on löytynyt reen jalaksista, sauvojen päistä, lusikoista ja reikäkirveistä. Suomen kuuluisin eläimenpääveistos, vuolukivinen hirvenpää (27), on löytynyt Huittisista. Sen taiteellisuus on kuin paleoliittisen kauden parasta tasoa. Hirvenpää on kuitenkin vasta mesoliittista tuotantoa. Lähin tunnettu vuolukiviesiintymä on Järvi-Suomessa, joten veistos on ilmeisesti lahja tai kallis ostos. Muutkin löydetyt eläinpääaseet ovat olleet arkikäytössä epäkäytännöllisiä. Ne lienevät rituaaliaseita. Niiden aiheina ovat usein karhu ja hirvi ja ne ajoittuvat kivikauden loppupuolelle. 9 / 10
veistoksia epäilemättä tekeminen yksityiskohtaisempaa Vironlahden kasvoja kalliokuvien Astuvan, Ihminen lienee pojaksi eteläistä tunnetaan ja ukoksi ei vaatii akaksi. alta ihmiskasvoja. kuvattu ole pii-kivinen mainittavasti järvestä vaivaa tuontitavaraa (30) Suomessakin kiveen huomiota. sukellettiin ukko Kasvot aikaa, varsin löydetty. Länsi-Venäjän (29) Toinen ei muutama. ovat vähän. sen ylös yhtä Kiuruvedeltä tärkeimpään kivi-ihminen, kolme Kivi piirteettömät Ne Valdain materiaalina on meripihkakorua, kaikki kohtaan, reikäkirveen seuduilta. tulkittu kuin on savi-idoleilla. säilyvää, kasvoihin, jumalkuviksi. Meripihkakoruihin joita (28) kutsutaan mutta ole nuppi Vaikka kiinnitetty Astuvansalmen siitä esittää huolimatta veistettyjä kivikirveen Johtopäätökset Voidaanko edellä aiemmin esitellyt esineet liittää uskontoon vai taiteeseen? Vaikka niiden käyttötarkoitus olisikin uskonnollinen, ovat ne samalla taidetta. Taiteellinen näkökulma muuttui vuosituhansien aikana monesti. Jäljelle jäänyt varsin pelkistetty ja symbolinen ilmaisu kertoo käytännöllisyyden tarpeen syrjäyttäneen taiteellisen näkökulman. Ehkä taidetta esitettiin muussa kuin uskonnollisessa yhteydessä. Mutta millaisessa yhteydessä? Vaikka suoria todisteita uskonnon esiintymisestä ei ole löydetty, tulee uskonnollinen näkökanta perusteltua pitkällä esineellisellä esihistorialla. Useimmat lienevät samaa mieltä uskonnollisen tulkinnan yleislinjasta, vaikka sen validiteetti onkin epävarmempaa yksittäisen esineen kohdalla. Esineiden symboliikkaa kannattaa tutkia vielä laajentamalla tarkastelua kalliomaalauksiin ja -piirroksiin. Sieltä löydetyt aihekokonaisuudet voivat valaista esineiden tarkoitusta. Uskon, että symboliikka on ratkaistavissa, jos ei kokonaan, niin ainakin pääkohdittain. 10 / 10