FORUM2/2007 VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING s. 3 Monien mahdollisuuksien maailmanluonnonperintökohde Möjligheternas världsnaturarv s. 12 s. 8 Rakennusalalla on tulevaisuutta Vartiointiliikkeet laajentavat hoiva-alalle Byggbranschen har framtiden för sig Nya arbetsuppgifter för bevakningsföretag 1
PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN Hyvät lukijat Mikä pitää Vaasan seudun liikkeellä? Siitä puhe mistä puute meitä puhuttaa Vaasan seudulla hyvin yleisesti yksi ja sama asia: liikenneyhteydet. Puhumme toimivasta lauttayhteydestä Ruotsiin, lentoliikenteen tarpeista sekä henkilöettä rahtipuolella, E8- ja E12-teiden perusparantamisista ja linjauksista, Sepänkylän ohikulkutiestä ja Vaasan rautatien sähköistämisestä. Myös tiedon pitää liikkua. Maanteiden linjakysymykset ovat hyvin tärkeitä meille, kulkeehan suurin osa tavara- ja matkustajaliikenteestä kumipyörillä. Linjakysymys on myös radan sähköistys, jonka investointikustannukset ovat tulevaisuuden menestystekijänä suhteellisesti ottaen kohtuulliset. Kyse on enemmänkin poliitikkojen periaatteesta, hyvästä tahdosta ja järkevästä ajattelusta. EU:n tasolla Merenkurkun liikenteen turvaamisen ja kehittämisen tulee olla strategisesti tärkeä asia. E12-tien yhteydet Norjasta Etelä-Suomeen ja Venäjälle muodostuvat tulevaisuudessa erittäin tärkeiksi, samoin rautatien poikittainen linjaus. Ei puhuta ainoastaan ihmisten ja rahdin liikkumisesta, vaan moniin energiaratkaisuihin ja kestävään kehitykseen tarjoutuvista mahdollisuuksista. Lyhyellä tähtäimellä on tärkeää turvata riittävän usein kulkeva nykyaikainen lauttayhteys, jolla matkailua, yrittäjien toimintaa ja rahtiliikennettä voidaan kehittää. Pitkällä tähtäimellä ainoa oikea vaihtoehto olisi kiinteä yhteys Merenkurkun yli. Myös henkilökohtaisella tasolla liikkuminen on se kriittinen menestystekijä, joka pitää meidät hengissä! Nyt on taas aktiivisen kesän aika eli liikutu siis sinäkin ja lähde ulos nauttimaan ja virkistymään! Liikuttavaa ja energistä kesää! Pekka Haapanen, Toimitusjohtaja / VD VASEK Vad är det som håller Vasaregionen i rörelse? Bästa läsare Varav hjärtat är fullt, därom talar munnen i Vasaregionen talar vi mycket om en och samma sak: kommunikationer. Fungerande färjförbindelse över Kvarken, flygtrafikens behov både inom person- och frakttrafik, grundförbättring och linjedragning av vägarna E8 och E12, omfartsvägen i Smedsby och elektrifieringen av Vasabanan. Informationen skall också vara i rörelse. Frågor kring linjedragning av landsvägar är mycket viktiga för oss, för största delen av person- och frakttrafiken går ju på gummihjul. En linjefråga är också elektrifieringen av järnvägen, vars investeringskostnader är relativt rimliga med tanke på att banan är framtidens framgångsfaktor. Snarare är det frågan om politikernas princip, god vilja och förnuftigt tänkande. På EU-nivån skall tryggandet och utvecklingen av Kvarkentrafiken vara en strategiskt viktig fråga. E12 och dess förbindelser från Norge till Södra Finland och Ryssland kommer i framtiden att vara mycket viktiga och likadant är det med tvärgående järnvägsförbindelser. Man talar inte enbart om hur människor skall resa och frakt transporteras utan om många möjligheter som erbjuder energilösningar och hållbar utveckling. På kort sikt är det viktigt att trygga en modern färjförbindelse som trafikerar tillräckligt ofta och genom vilken turism, företagsverksamhet och frakttrafik kan utvecklas. På lång sikt skulle en fast förbindelse över Kvarken vara det enda rätta alternativet. På personlig nivå är motion den kritiska framgångsfaktorn som håller oss vid liv! Nu är det sommar och dags att vara aktiv sätt kroppen i rörelse och gå ut och njut av rekreation! Ha en motionsrik och energisk sommar! 2/2007 FORUM VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Pääkirjoitus / Ledaren 2 Monien mahdollisuuksien 3 maailmanluonnonperintökohde Möjligheternas världsnaturarv 4 Maailmanperintöoppaita mittatilaustyönä 5 Skräddarsydda guider 5 Yrittäjät odottavat vielä / Företagaren väntar ännu 6 Tekniikan alan ylempiä 7 ammattikorkeakoulututkintoja Vaasaan Högre yrkeshögskoleexamina inom teknik inleds i Vasa 7 Rakennusalalla on tulevaisuutta 8 Byggbranschen har framtiden för sig 9 Easy Wash ehkäisee tulipaloja ja pesee palon jäljet 10 Easy Wash förebygger eldsvådor 11 och sanerar efter bränder Vartiointiliikkeet laajentavat hoiva-alalle 12 Nya arbetsuppgifter för bevakningsföretag 13 Tanssimaan! / Nu ska vi dansa! 14 There are lots of international students in Vaasa 16 AKO rahoittaa seudun elinkeinoelämän kehittämistä 18 RCP finansierar utvecklingen av regionens näringsliv 19 Seutu-uutiset / Regionnytt 20 Terveisiä Arkadianmäeltä 22 Hälsningar från Arkadiabacken 22 Ikuista kesäkulkuneuvo voita skootteri! 23 Fota ett sommarfordon och vinn en skoter! 23 Vaasan seudun majakat / Vasaregionens fyrar 24 Julkaisija / utgivare Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK Päätoimittaja / chefredaktör Pekka Haapanen Toimitusneuvosto / redaktionskommitté Päivi Elina Alasjärvi Tarja Gromov Anita Ismark Veli-Matti Laitinen Mari Kattelus Anne Kytölä Kim Mäkynen Pekka Mäkynen Johanna Haveri Tekstit / texter Viestintä Oy Prowomedia Taitto / ombrytning Mainostoimisto Pointer C&D Oy Paino, jakelu / tryck, distribution UPC Print Painos / upplaga 55 400 kpl/st ISSN 1796-9476 (Painettu) ISSN 1796-9484 (Verkkojulkaisu) PL / PB 810, 65101 Vaasa / Vasa Puh. / Tfn (06) 2828 320 fax (06) 2828 328 info@vasek.fi www.vasek.fi 2 Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2007. Följande nummer utkommer i oktober 2007
TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN Monien mahdollisuuksien maailmanluonnonperintökohde On kulunut melkein vuosi siitä, kun Unesco nimesi Merenkurkun saariston osaksi Ruotsin Korkearannikon ja Merenkurkun yhteistä maailmanluonnonperintökohdetta. Mitä uutta tämä luonnonsuojelun Nobel-palkinnoksi kutsuttu status on tuonut Merenkurkulle, sen luonnolle ja matkailulle? Maailmanluonnonperintökohteen matkailullinen arvo on kiistämätön, mutta se ei synny itsestään, vaan sen eteen täytyy tehdä töitä, toteaa erikoissuunnittelija Susanna Ollqvist Metsähallituksesta. Paljon suunnitelmia alueen kehittämiseksi on olemassa, mutta lähinnä rahoituksellisista syistä etenemme pienin askelin. Askeleittain etenemistä painottaa myös Mustasaaren kunnan kehittämispäällikkö Katarina Heikius, joka on maailmanperintökohteen markkinointiryhmän puheenjohtaja. Markkinointiryhmässä ovat edustettuina kaikki maailmanluonnonperintöalueen kunnat ja erityisesti niiden matkailuyrittäjät. Maailmanluonnonperintöstatus on jo nyt herättänyt varsin paljon huomiota lehdistössä. Haluamme, että vierailijat saavat mahdollisimman positiivisen ja ainutkertaisen kokemuksen vieraillessaan maailmanperintöalueella ja siksi emme markkinoi aluetta aktiivisesti ennen kuin peruspalvelut ovat valmiita: vaellusreittien ja infopisteiden lisäksi myös esimerkiksi kuljetusja yöpymispalveluiden on oltava kunnossa, Heikius sanoo. Tähän asti olemme työskennelleet kehittääksemme alueen palveluita ja tuotteita. Tällä hetkellä markkinointityö on lähinnä alueen eri aktiviteettien järjestämistä ja koordinointia. Myös Pohjanmaan Matkailu ry:n projektipäällikkö Kenth Nedergård kertoo, että maailmanluonnonperintökohteen markkinointi aloitetaan vasta ensi kesäksi. Monta toimijaa, paljon kehittämiskohteita Ominaista Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueelle on, että sen kehittämisessä on mukana monia toimijoita. Metsähallituksen roolina on hallinnoida aluetta, mutta Länsi-Suomen ympäristökeskus ja alueen kunnat ovat kiinteästi mukana kehittämässä aluetta. Myös Pohjanmaan liitto, Merenkurkun neuvosto, VASEK ja useat muut tahot rahoittavat erilaisia kehittämishankkeita alueella. Metsähallitus on varannut tälle vuodelle määrärahan alueella olemassa olevan infrastruktuurin uusimiseen. Tämä tarkoittaa lähinnä opastuskylttien ja infotaulujen uusimista sekä vaellusreittien kunnostamista. Merenkurkun neuvosto rahoittaa Korkearannikon ja Merenkurkun yhteistyöhön liittyviä hankkeita. Vaasan seudun yrityksille on esimerkiksi suunnitteilla syksyksi tutustumismatka Korkearannikolle, jossa he pääsevät tutustumaan paikallisten yritysten tapaan hyödyntää maailmanluonnonperintöstatusta omassa toiminnassaan ja markkinoinnissaan. Ollqvistin mukaan kaikessa kehittämistoiminnassa lähdetään liikkeelle luonnon ja ihmisten ehdoilla. Tavoitteena on, että alueelle ei rakenneta mitään sellaista toimintoa tai palvelua, jolle ei ole käyttöä. Aktiivisuutta vaaditaan Merenkurkun osittain vaikeakulkuinen maasto vaatii maailmanperintöturistilta aktiivisuutta ja viitseliäisyyttä, jotta hän pääsee näkemään ja kokemaan maankohoamisen seurauksena syntyneen ainutlaatuisen luonnon. Aktiivisuutta vaaditaan myös alueen matkailuyrittäjiltä, jotta he voivat hyödyntää maailmanluonnonperintöstatusta omassa toiminnassaan. Olemme suunnitelleet Merenkurkun maailmanperintöalueelle oman logon, jota yritykset voivat eri hakemuksesta käyttää oman tuotteensa tai palvelunsa markkinoinnissa, erikoissuunnittelija Maria Hällund Metsähallituksesta kertoo. Myös muiden kuin fyysisesti maailmanperintöalueella toimivien yritysten kannattaisi hyödyntää tätä markkina-arvoa. Tällä hetkellä kaipaisimme kovasti esimerkiksi korkealaatuisia matkamuistoja ja lahjatavaroita, jotka on tuotettu tällä alueella. Syyskuussa Vaasassa järjestetään Pohjoismainen maailmanperintökonferenssi, jossa ovat mukana kaikkien Pohjoismaissa olevien Unescon maailmanperintökohteiden edustajat. Syyskuun kahdeksantena päivänä vietetään maailmanluonnonperintöalueen virallisia vihkiäisiä. 3
Möjligheternas världsnaturarv Snart har det gått ett år sedan Unesco beslutade att ge Kvarkens skärgård status som en del av världsnaturarvet Kvarken/Höga kusten. Vad har denna status, som också kallas för naturvårdens Nobelpris, gett för Kvarken, dess natur och turism? Världsnaturarvets betydelse för turism är självklart stor men den kommer inte av sig själv utan man måste arbeta för den, konstaterar Susanna Ollqvist, specialplanerare vid Forststyrelsen. Det finns många planer för hur området skall utvecklas men främst av finansieringsskäl tar vi små steg i taget. Att man skall gå framåt stegvis betonas även av Katarina Heikius, utvecklingschef vid Korsholms kommun och ordförande för världsarvets marknadsföringsgrupp. Alla kommuner inom området för världsarvet och i synnerhet turismföretagare verksamma i kommunerna är representerade i marknadsföringsgruppen. Redan nu har världsarvsstatusen väckt rätt så mycket uppmärksamhet i pressen. Vi vill att besökarna skall få en så positiv och unik upplevelse av sitt besök på världsarvsområdet som möjligt, och därför marknadsför vi inte området aktivt innan bastjänsterna finns. Vandringsrutter, infopunkter och till exempel transport- och övernattningstjänster skall vara färdiga, säger Heikius. Hittills har vi arbetat med att utveckla områdets tjänster och produkter. För tillfället innebär marknadsföringsarbetet i det närmaste organisering och koordinering av olika aktiviteter på området. Även Kenth Nedergård, projektchef vid Österbottens Turism rf, berättar att marknadsföringsåtgärder inleds med sommaren 2008 i sikte. Området utvecklas genom samarbete Kännetecknande för Kvarkens världsarvsområde är att det finns många aktörer som tillsammans utvecklar området. Forststyrelsens roll är att förvalta världsarvet; Västra-Finlands miljöcentral och kommunerna är med och utvecklar området intensivt. Österbottens förbund, Kvarkenrådet, VASEK och flera andra aktörer finansierar olika utvecklingsprojekt i området. För i år har Forststyrelsen reserverat anslag för förnyande av befintlig infrastruktur på området. Detta innebär i första hand att skyltning och informationstavlor förnyas och vandringsrutterna förbättras. Kvarkenrådet finansierar projekt i anknytning till Höga kustens och Kvarkens samarbete. Det har till exempel planerats en studieresa till Höga kusten för Vasaregionens företagare. Syftet med besöket är att företagarna får bekanta sig med hur lokala företagare där utnyttjar världsarvsstatusen i sin verksamhet och marknadsföring. Enligt Ollqvist är naturen och människan utgångspunkter i allt utvecklande. Målsättningen är att man inte bygger upp sådana aktiviteter eller tjänster på området som det inte finns användning för. Aktiv skall man vara Terrängen i Kvarken är inte så lätt på alla ställen och därför skall världsarvsbesökaren vara aktiv och ha energi för att kunna se och uppleva den unika naturen som uppstått ge- nom landhöjning. Områdets turismföretagare skall också vara aktiva för att kunna dra nytta av världsarvsstatusen i sin egen verksamhet. Vi har planerat en egen logotyp för Kvarkens världsarv. Företag kan ansöka om lov att få använda den i marknadsföring av sin egen produkt eller tjänst, berättar Maria Hällund, specialplanerare vid Forsttyrelsen. Företag som inte är fysiskt verksamma på området skulle också kunna ta nytta av marknadsvärdet. Just nu är vi i behov av högklassiga souvenirer och presentartiklar som producerats i det här området. I september ordnar man Nordisk världsarvskonferens i Vasa. I konferensen deltar representanter för alla Unescos världsarv i de nordiska länderna. Kvarkens världsnaturarv invigs officiellt den 8 september. Metsähallitus on varannut tälle vuodelle määrärahan alueella olemassa olevan infrastruktuurin uusimiseen Kenth Nedergård on vastannut luonnonperintöalueen oppaiden koulutusohjelmasta. Kenth Nedergård har svarat för utbildningen av världsarvsguider. För i år har Forststyrelsen reserverat anslag för förnyande av befintlig infrastruktur på området 4
Maailmanperintöoppaita mittatilaustyönä Vaasan seudun aluekeskusohjelma on rahoittanut Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueelle räätälöidyn opaskoulutuksen. Koulutus toteutettiin Pohjanmaan Matkailu ry:n ja Vaasan Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opaskouluttaja Samuli Kaivosen yhteistyönä. 25 hengen ryhmä aloitti koulutusohjelman syksyllä 2006 ja heistä kymmenkunta suoritti sen hyväksyttävästi kesäkuussa 2007. Koulutukseen liittyi sekä teoriajaksoja että käytännön jaksoja. Tämä kurssi oli ainutlaatuinen, sillä koulutusohjelman sisältö räätälöitiin maailmanluonnonperintöaluetta varten. Nyt valmistuneet oppaat saivat tietoa sekä paikallisesta luonnosta ja sen ominaispiirteistä että myös maailmanluonnonperintökohteista yleisesti, toteaa koulutuksen vastuuhenkilö Kenth Nedergård Pohjanmaan Matkailusta. Tällä hetkellä sertifioitujen oppaiden määrän katsotaan riittävän matkailullisiin tarpeisiin, mutta tulevaisuudessa koulutus järjestetään mahdollisesti uudestaan. Suurin osa näistä maailmanperintöoppaista toimii joko itsenäisinä yrittäjinä tai Merenkurkun Erä- ja luonto-oppaiden kautta ja heidän yhteystietonsa ovat saatavilla mm. Pohjanmaan matkailusta tai Terranovan infopisteestä. Toivottavasti paikalliset matkailuyrittäjät myös käyttävät oppaiden palveluja, sillä opastetusta risteilystä saa paljon enemmän irti kuin veneajelusta kauniissa luonnossa, Nedergård sanoo. Vaikka Merenkurkun maailmanluonnonperintöalue onkin osittain vaikeapääsyinen, Nedergårdin kehottaa tutustumaan siihen asteittain riippuen käytettävissä olevasta ajasta. Erinomaisen yleiskuvan alueesta saa Terranovan uusitusta näyttelystä. Jos on aikaa käydä paikan päällä, kannattaa tutustua esimerkiksi Björköbyhyn, jonne pääsee autolla. Ja jos tutustumiseen voi käyttää enemmän aikaa ja rahaa, kannattaa ehdottomasti lähetä tutustumaan saaristoon veneellä. Skräddarsydda guider Vasaregionens regioncentrumprogram har finansierat en skräddarsydd utbildning av guider till världsarvsområdet. Kursen genomfördes i samarbete av Österbottens Turism rf och Vasa yrkesutbildningscenter för vuxnas guideutbildare Samuli Kaivonen. Kursen startade på hösten 2006 med en grupp på 25 personer och ett tiotal av dem slutförde kursen i juni 2007. Både teori och praktik ingick i utbildningen. Kursen var unik, för innehållet skräddarsyddes enbart för världsarvsområdet. Guiderna som utexaminerades lärde sig om den lokala naturen, dess särdrag och allmän information om världsnaturarven, konstaterar utbildningens ansvarsperson Kenth Nedergård vid Österbottens Turism. För tillfället anses antalet certifierade guider räcka till för turismens behov men det är möjligt att kursen ordnas på nytt i framtiden. Största delen av de här världsarvsguiderna är antingen självständiga företagare eller verksamma genom Kvarkens vildmarks- och naturguider. Deras kontaktuppgifter kan fås bl.a. på Österbottens Turism och Terranovas infopunkt. Hoppas att de lokala turismföretagarna kommer att använda guidernas tjänster. En guidad kryssning är ju någonting helt annat än bara en båttur i vacker natur, säger Nedergård. Fast Kvarkens världsarvsområde är delvis svåråtkomligt, uppmanar Nedergård folk att bekanta sig med området stegvis inom ramen för den tid man har. En riktigt bra helhetsbild får man av Terranovas förnyade utställning. Om man har tid att fara till ort och ställe, lönar det sig att besöka till exempel Björköby dit man kan åka bil. Och har man mer tid och pengar så skall man absolut ta en titt på skärgården från båtdäcket. Samuli Kaivonen on kouluttanut maailmanluonnonperintöoppaita aluekeskusohjelman rahoittamassa koulutuksessa. Samuli Kaivonen har utbildat världsarvsguider i utbildningsprogrammet som finansierades genom regioncentraprogrammet. Lisätietoja Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueesta: Terranova Merenkurkun luontokeskus, Museokatu 3, 65100 Vaasa www.ymparisto.fi/lsu/merenkurkunmaailmanperinto www.luontoon.fi/merenkurkku www.kvarken.fi Närmare uppgifter om Kvarkens världsarvsområde: Terranova Kvarkens naturcentrum, Museigatan 3, 65100 Vasa www.miljo.fi/lsu/varldsarvkvarken www.utinaturen.fi/kvarken www.kvarken.fi 5
Jan Gäddnäs on yksi sertifioiduista maailmanperintöoppaista. Jan Gäddnäs är en av de certifierade världsarvsguiderna. Yrittäjät odottavat vielä Företagaren väntar ännu Matkailualan yrittäjät uskovat maailmanperintöstatuksen tuovan tulevaisuudessa seudulle turisteja ja rahaa. Into investointeihin on silti laimea. Luontoalan yrittäjä Jan Gäddnäs uskoo, että investointihalukkuutta löytyy siinä vaiheessa, kun alkaa olla selviä merkkejä siitä, että rahan sijoittaminen kannattaa. Kukaan ei ryhdy investoimaan vain siksi, että uskoo ja toivoo turisteja tulevan. Gäddnäs myy opastettuja vaelluksia ja retkiä. Maailmanperintöalueen maine on poikinut jo muutamia yhteydenottoja. Gaia Eventsin tuote- ja palveluvalikoima on valmis sellaisenaan, mutta Gäddnäs on täydentänyt omaa osaamistaan kouluttautumalla. Hän on yksi Metsähallituksen sertifioimista maailmanperintöoppaista. Seudun opaspalvelut ovat kunnossa, mutta valitettavasti infrastruktuuri on vielä kesken, Gäddnäs sanoo. Gäddnäs toivoo, että nyt maltettaisiin rakentaa palvelut ja tuotteet valmiiksi, ennen kuin seudulle ryhdytään houkuttelemaan suuria määriä turisteja. Gäddnäs osallistuu palvelujen kehittämiseen Pro Björköby - ryhmässä, jossa on mukana 11 yrittäjää seudulta. Yrittäjät ovat mm. kokoamassa palvelujaan yhteisille kotisivuille. Jannen Saluunan omistaja ja veneristeily-yrittäjä Juhani Ahola sai kesän kynnyksellä valmiiksi Kuusisaareen uuden, 200-neliöisen ravintolan. Uuden ravintolan myötä vanhasta Jannen Saluunasta tuli terassikahvila. Investointeja ei Aholan mukaan tehty maailmanperintöturistien takia. En usko, että maailmanperintö aiheuttaa isompaa muutosta omassa yrityksessäni. Mehän emme edes sijaitse maailmanperintöalueella, vaikka alue kyllä näkyy heti siitä Jannen Saluunan laiturilta. Mutta hyvä asia se on, kaiken kaikkiaan. Se myös antaa mahdollisuuksia laajentaa matkailutoimintaa ja kehittää tuotteita esimerkiksi luontomatkailun saralla. Sijainti maailmanperintöalueen kynnyksellä tuo Jannen Saluunaan yhden Metsähallituksen opastauluista, jossa kerrotaan maankohoamisesta. Turismföretagare tror på att med världsarvet kommer det turister och pengar till regionen i framtiden. Intresset för investeringar är trots det lamt. Jan Gäddnas, naturföretagare tror på att viljan att investera stiger när det börjar finnas tydliga tecken på att det lönar sig att satsa pengar. Ingen ger sig in på investeringar bara därför att de tror och hoppas på att det kommer turister. Gäddnäs erbjuder guidade vandringar och utflykter. Några kontakter har han redan fått gällande världsarvsområdet. Gaia Events produkt- och tjänsteutbud är färdigt som sådant men Gäddnäs har kompletterat sin egen kompetens genom utbildning. Han är en av världsarvsguiderna som Forststyrelsen har certifierat. Guidningstjänster i regionen finns det nog av men tyvärr är infrastrukturen ännu ofärdig, säger Gäddnäs. Gäddnäs önskar att man nu ger sig tid att arrangera tjänster och skapa produkter så att de är färdiga innan man börjar locka stora mängder turister till TEKSTI / TEXT: ANNE KYTÖLÄ KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN regionen. Tillsammans med 10 andra företagare från regionen är Gäddnäs med i Pro Björköby som utvecklar tjänsterna. Företagarna samarbetar och ett av målen är att ge ut information på en gemensam webbplats. Jannes Saloons ägare och kryssningsföretagare Juhani Ahola fick färdigt en ny restaurang på 200 kvadrat i Granö till sommaren. I och med nybygget ändrades den gamla saloonen till en uteservering. Enligt Ahola gjordes investeringarna inte för världsarvsturisternas skull. Jag tror inte på att världsarvet leder till någon större förändring i mitt företag. Vi finns ju inte på världsarvsområdet fast man nog ser området från bryggan vid Jannes Saloon. Men allt som allt är det en bra sak. Den ger också möjligheter att utvidga turismverksamheten och utveckla produkter inom till exempel naturturism. Läget vid gränsen till världsarvsområdet ger Jannes Saloon en av Forststyrelsens informationstavlor där det berättas om landhöjningen. Veneellä maailmanluonnonperintöalueelle Med båt till världsarvsområdet Vaasan seudulla toimii monia taksi- ja tilausveneitä, jotka kuljettavat ryhmiä myös maailmanluonnonperintöalueelle. Veneyrittäjien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.matkailupohjanmaa.fi. Tilausristeilyjen lisäksi kesällä järjestetään myös aikataulutettuja risteilyjä alueelle: 48-paikkainen M/S Corina tekee opastettuja risteilyjä Merenkurkun luonnonperintöalueella useaan eri kohteeseen: Valassaaret 2.6. ja 11.8. Mikkelinsaaret 16.6., 21.7. ja 4.8. Rönnskär 7.7. Risteilyt ovat kokopäiväretkiä ja niiden hintaan sisältyy keittolounas. Lisätietoja aikatauluista, reiteistä ja hinnoista: www.berny.fi tai puh. 0500 260 751. Myös Kvarken båtturer / Fredrik Sandvik tekee kesälauantaisin neljän tunnin mittaisia opastettuja saaristoretkiä Björköbystä Valassaarille, jossa juodaan voileipäkahvit. Matkaa taitetaan 12 hengelle rekisteröidyllä avoveneellä. Lisätietoja aikataulusta, reitistä ja hinnasta puh. 050 355 3924. I Vasaregionen finns många taxi- och charterbåtar som tar grupper till världsarvsområdet. Kontaktuppgifter till dessa företagare hittar du bl.a. på www.osterbottensturism.fi. I sommar ordnas förutom charterkryssningar också båtturer till området: M/S Corina med 48 passagerarplatser tar kunder på en guidad tur till ett antal besöksmål i Kvarkens världsarvsområde på följande dagar: Valsörarna 2.6 och 11.8 Mickelsörarna 16.6, 21.7 och 4.8 Rönnskär 7.7 Kryssningarna är heldagsutflykter och i priset ingår soppalunch. För mer information om tidtabeller, rutter och priser gå in på www.berny.fi eller ring 0500 26 07 51. Kvarken båtturer / Fredrik Sandvik ordnar guidade skärgårdsutflykter på sommarlördagar. Utflykten från Björköby till Valsörarna, där man får kaffe och smörgåsar, tar fyra timmar. Båten är en för 12 personer registrerad öppen båt. För mer information om tidtabellen, rutten och priset ring 050 355 39 24. 6
TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI Tekniikan alan ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja Vaasaan Vaasan ammattikorkeakoulussa ja Svenska Yrkeshögskolanissa alkaa ensi syksynä kahden uuden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot, Rakennusalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto (VAMK) ja Teknologiaosaamisen johtamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto (SYH). Nämä ensimmäiset Vaasassa järjestettävät koulutukset vastaavat työelämän muuttuneisiin koulutustarpeisiin ja tarjoavat jo työelämässä oleville mahdollisuuden ylempään tutkintoon ammatillista väylää pitkin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on rinnakkainen tutkinto tiedekorkeakoulujen ja yliopistojen myöntämille ylemmille korkeakoulututkinnoille. Suomessa on yli kaksisataa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kokeiluaikana suorittanutta ja he kertovat tutkinnon suorittamisen vaikuttaneen positiivisesti heidän urakehityk- KUVA / BILD: VAMK:N ARKISTO seensä, sanoo yliopettaja Stefan Granqvist Svenska yrkeshögskolanista. Yhteistyötä naapurikoulujen kesken Rakennusalan ylemmän tutkinnon suorittaminen antaa opiskelijoille valmiudet toimia vaativien kehittämisprojektien johtajana esimerkiksi rakennuttajana tai suunnittelijana sekä vaativien AA-luokan rakenteiden rakennesuunnittelijana. Teknologiaosaamisen johtamisen tutkintoon johtava koulutus puolestaan on tarkoitettu Syksyllä Vaasassa aloitettavat ylemmät ammattikorkeakoulututkinnon opinnot keskittyvät rakentamiseen ja teknologiaosaamisen johtamiseen. insinööreille, jotka haluavat syventää osaamistaan johtamisessa ja kokonaisprojektinhallinnassa. Koulutuksen suorittaminen antaa hyvät eväät toimia yhä vastuullisemmissa tehtävissä yrityksissä mukaan lukien erilaiset kehittämistehtävät. Olemme rakentaneet näitä tutkintoja hyvässä yhteistyössä Svenska Yrkeshögskolanin kanssa ja toimineet toistemme sparraajina kehittämistyössä. Koulutusten alettua yhteistyömme jatkuu mm. opettajavaihdon avulla, kertoo rakennusalan yliopettaja Marja Naaranoja Vaasan ammattikorkeakoulusta. Två nya utbildningsprogram som leder till högre högskoleexamina inom byggnadsteknik och teknologibaserat ledarskap startas i höst i Vasa. Opiskelua aikuisten aikataululla Uusia tutkintoja suorittamaan ovat voineet hakea kyseisen koulutusalan AMK- tai vastaavan korkeakoulututkinnon suorittaneet, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus. Lähiopetusta järjestetään pääsääntöisesti vain parina päivänä kuukaudessa ja osa opinnoista suoritetaan virtuaalisessa oppimisympäristössä. Toisena vuonna opiskelijat keskittyvät opinnäytetyöhönsä, esimerkiksi kehittämistehtävään omassa työpaikassaan. Högre yrkeshögskoleexamina inom teknik inleds i Vasa I höst startar Vasa yrkeshögskola och Svenska yrkeshögskolan två nya utbildningsprogram som leder till högre högskoleexamina: examen inom byggnadsteknik (VYH) och examen inom teknologibaserat ledarskap (SYH). Dessa utbildningsprogram är första i sitt slag i Vasa och motsvarar bättre arbetslivets ändrade utbildningsbehov. De erbjuder personer som redan är i arbetslivet möjligheten att avlägga högre examen via yrkesutbildning. Den högre högskoleexamen vid yrkeshögskolor jämställs med högre högskoleexamina som avlagts vid vetenskapshögskolor och universitet. I Finland har vi över 200 personer som under försökstiden har avlagt den högre examen. De berättar att avläggandet av examen har haft en positiv inverkan på deras karriärutveckling, säger överlärare Stefan Granqvist vid Svenska yrkeshögskolan. Samarbete mellan grannskolorna Den högre yh-examen inom byggnadsteknik ger studerande färdigheter att leda krävande utvecklingsprojekt, alltså att fungera som byggherre, planerare eller konstruktionsplanerare för krävande konstruktioner (klass AA). Utbildningsprogrammet för teknologibaserat ledarskap är avsett för ingenjörer som önskar fördjupa sina insikter i ledarskap samt få beredskap att styra projekthelheter. De utexaminerade har goda förutsättningar att arbeta med alltmer krävande uppgifter i företag, olika utvecklingsuppgifter inkluderade. Vi har byggt upp de här examina i gott samarbete med Svenska yrkeshögskolan och sparrat varandra. Samarbetet fortsätter också efter utbildningsprogrammen har påbörjats, bland annat i form av lärarbyte, berättar Marja Naaranoja, överlärare inom byggnads- och miljöteknik vid Vasa yrkeshögskola. Flerformsstudier passar för vuxna Man kan söka till de nya utbildningsprogrammen om man har avlagt yrkeshögskoleexamen eller motsvarande högskoleexamen inom utbildningsområdet och har minst tre års arbetserfarenhet. I huvudsak ordnas närstudier endast ett par dagar i månad och en del av studierna avläggs i virtuell inlärningsmiljö. Under andra året koncentrerar studerandena sig på sina lärdomsprov som kan till exempel vara ett utvecklingsprojekt på egen arbetsplats. 7
TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI Rakennusalalla KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN JA JOHANNA HAVERI on tulevaisuutta Vaasan seudulla on viime aikoina mantran tavoin toisteltu, että energiateknisellä teollisuudella menee lujaa. Tästä vauhdista ovat hyötyneet joko suoraan tai välillisesti muutkin elinkeinot. Tämä näkyy myös rakennusalalla, sillä Vaasan seudulla ei vastaavaa teollisen rakentamisen buumia ole nähty miesmuistiin. Rakennusalan ammattilaisista on tällä hetkellä todella kova kysyntä. Vaikka nousukausi on ollut tervetullut lamasta toipuville seudun rakennusliikkeille ja urakoitsijoille, on se tuonut tullessaan myös negatiivisia ilmiöitä: ammattitaitoisesta työvoimasta on jatkuva pula ja materiaalien nopeat hinnannousut rasittavat yritysten tulosta. Rakennuksilla on omat ammattilaisensa toteuttamaan rakennusautomaatiota, muurausta, maalausta, mattourakointia, laatoitusta ja saumaamista. Suurilla rakennustyömailla on parhaimmillaan useita kymmeniä erilaisia aliurakoitsijoita. Ammattilaisia tarvitaan Mutkikas palapeli Rakennustyömaa on liikkuva tuotantolaitos: se tuodaan kulloinkin tarvittavalle rakennuspaikalle ja siirretään sieltä pois rakennuksen valmistuttua. Mikään muu teollisuuden ala ei toimi vastaavalla tavalla. Rakennustyömaa on varsinainen palapeli, joka koostuu useasta eri ammatin edustajasta. Kaukana ovat ne ajat, kun raksalle jouduttiin muun hanttihomman puutteessa. Tämän päivän rakennustyömaalla ammatit ovat pitkälle eriytyneitä ja vaativat ammattitaitoa. Rakennustyömaa koostuu monesta eri urakasta. Yleensä rakennuttaja solmii urakkasopimukset maanrakennusurakoitsijan, pääurakoitsijan, putkiurakoitsijan, sähköurakoitsijan ja LVI-urakoitsijan kanssa ja sitten alistaa nämä sopimukset pääurakoitsijan valvontaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työmaan vastaava mestari nimensä veroisesti vastaa eri osaurakoiden toteutumisesta, kertoo tuotantojohtaja Ari Tyynismaa rakennusliike Wasacon Oy:stä. Ammattilaisista on pulaa Vaasan seudun rakennustyömailla. Kuvassa Matti Myötänen kytkee sähkökeskusta. Rakennusalalta poistuu lähitulevaisuudessa niin paljon ihmisiä eläkkeelle, että tällä hetkellä olisi korkea aika kouluttaa uusia osaajia alalle. Rakennusalan koulutusta olisi myös kehitettävä käytännöllisempään suuntaan. Nykypäivänä rakentaminen on niin kiireistä, ettei oppilaitoksista valmistuvia nuoria ehditä kunnolla perehdyttää työhön. Laman aikana kuiviin imetyillä rakennusyrityksillä ei ollut mahdollisuutta ottaa rakennusalan opiskelijoita kesätöihin ja harjoittelujaksoille ja sen tuloksena vastavalmistuneilta rakennusalan ammattilaisilta puuttuvat käytännön taidot lähes kokonaan. Käytännössä oppiminen on rakennusalalla kaiken a ja o. Koska urakoitsijoiden kannattavuudesta ja työajasta on aikaa sitten karsittu löysät pois, nyt pitäisi keksiä jokin systeemi, jolla vastavalmistuvista nuorista saataisiin käypää työvoimaa seudun yrityksiin, toteaa Pekka Eerola Pohjanmaan SA-Sähkö Electrics Ltd Oy:stä. Ehkä käytännönläheinen kisällikoulutus työvoimapoliittisella tukirahalla tai joku muu valtion subventio nuorten työntekijöiden palkkaamiseksi voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan, jatkaa Matti Knookala SähköWaasa Oy:stä. Yksin koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi täytyisi saada työvoimaa muuttamaan seudulle myös muualta niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Muuten urakoitsijat kilpailevat verissä päin alueella olevasta työvoimasta. Paljon puhuttujen puolalaisten putkimiesten perään kyselevät monet muutkin Euroopan maat. Meidän on jotenkin pystyttävä houkuttelemaan ammattitaitoisia ihmisiä myös tänne kylmään Pohjolaan, miettii Tyynismaa. Työn kunnioitus löydettävä uudelleen Niin Eerola, Knookala kuin Tyynismaa peräänkuuluttavat myös nuorison asennemuutosta Det råder brist på yrkeskunniga anställda på byggplatserna i Vasaregionen. I bilden kopplar Matti Myötänen i en elcentral. työntekoon. Tekemisen meininki tuntuu puuttuvan yhä useammalta koulusta valmistuvalta. Onko suomalaisten noussut varallisuus romuttanut työn kunnioituksen? Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että paras työvoima rakennustyömaille tulee maaseudulta. Maalla kasvaneet ovat oppineet pienestä pitäen tekemään töitä ja heidän käden taitonsa ovat yleensä aivan eri luokkaa kuin kaupungissa kasvaneilla, Knookala toteaa. Sekä Eerola että Tyynismaa myöntävät asian olevan näin. Työn tekemistä ei voi oppia pelkästään koulussa, vaan kunnioitus työtä kohtaan lähtee jo pienten lasten kotikasvatuksesta. Siinä on ajattelemisen aihetta kaikille meille pienten ja vähän isompienkin lasten vanhemmille. 8
Byggbranschen har framtiden för sig På senare tid har man haft som ett mantra i Vasaregionen att det är högsäsong för energiteknisk industri. Av industrins framgång har även andra näringar dragit nytta, direkt eller indirekt. Detta är synligt också för byggbranschens del: i mannaminne har vi inte haft en sådan här boom för industriellt byggande i Vasaregionen. I dagens läge är yrkeskunnigt folk inom byggbranschen mycket efterfrågade. Ari Tyynismaa (vas.), Pekka Eerola ja Matti Knookala toivovat rakennusalalle valmistuville nuorille käytännönläheisempää koulutusta. Ari Tyynismaa (t.v.), Pekka Eerola och Matti Knookala önskar att studerandena inom byggbranschen skulle få mer praktiknära utbildning. Fast uppgången har varit välkommen för byggföretag och entreprenörer i regionen som återhämtar sig efter dåliga tider, har den fört med sig också negativa aspekter. Bristen på arbetskraft är fortsättningsvis hög och snabbt stigande priser på byggmaterial är en belastning för företagen. Komplex helhet Egentligen är en byggplats en flyttbar produktionsanläggning: den flyttas dit där det skall byggas och flyttas bort då bygget blivit färdigt. Ingen annan bransch inom industrin fungerar på ett likadant sätt. En byggplats är som ett pussel där bitarna representerar olika yrken. Idag kräver arbetet på ett bygge hög yrkeskompetens eftersom arbetsskeden är så olika byggarbetet är inte längre det jobb som man måste ta om inte något annat hantlangarjobb fanns, som det var förr i tiden. Helheten, byggplatsen alltså, består av ett antal olika entreprenader. Vanligen ingår byggherren avtal med entreprenörer för jordbyggnad, rörarbete, el, VVS och med en huvudentreprenör som sedan skall övervaka alla underentreprenörer. I praktiken innebär det här att den ansvariga byggmästaren är ansvarig för att de olika delentreprenaderna utfös, berättar produktionsdirektör Ari Tyynismaa vid Wasacon Ab. På byggarbetsplatser finns det egna experter som utför byggnadsautomation, murning, målning, mattarbeten, plattbeläggning och fogning. Större byggplatser har som bäst flera tiotals underentreprenörer. Yrkeskompetens behövs Inom nära framtid blir så många byggbranschexperter pensionerade att det är på tiden att nya utbildas. Utbildningen skall också utvecklas så den blir mer praktiskt inriktad. Då man bygger idag är det så enorm fart på att man inte ordentligt hinner lära nyutexaminerade för jobbet. Under branschens dåliga tider hade byggföretag inte möjlighet att ta praktikanter eller sommaranställda och därför saknar unga utexaminerade byggexperter nästan alla praktiska färdigheter. Att lära sig i praktiken är det allra viktigaste inom byggbranschen. Eftersom man redan har effektiviserat entreprenörernas lönsamhet och arbetstid så mycket man bara kunnat, skall man nu hitta lösningen på hur de unga utexaminerade blir lämplig arbetskraft för regionens företag, konstaterar Pekka Eerola på Pohjanmaan SA- Sähkö Electrics Ltd Oy. Problemet kunde eventuellt lösas genom en praktisk gesällutbildning genomfört med arbetskraftspolitiska medel eller genom någon annan statlig subvention för att kunna anställa unga yrkeskunniga, fortsätter Matti Knookala på Sähkö- Waasa Ab. Det räcker ändå inte enbart med att antalet utbildningsplatser ökas. Regionen behöver mer arbetskraft och det kunde fås genom inflyttning från andra regioner och från utlandet. Annars kan det bli blodiga strider om befintlig arbetskraft mellan entreprenörerna. Det är inte bara vi som vill ha de mycket omtalade polska rörmokarna. På något sätt skall vi kunna locka yrkeskunnigt folk också hit till kalla Norden, resonerar Tyynismaa. Arbete skall respekteras Eerola, Knookala och Tyynismaa efterlyser ungdomarnas positiva attityd mot arbete. Allt fler som blir färdig från skolor verkar sakna viljan att arbeta. Har finländarna blivit för rika för att kunna sätta värde på arbete? Grovt generaliserat kan man säga att de bästa byggarbetarna kommer från landsbygden. De som vuxit upp där har lärt sig att arbeta redan från barnsbenen och deras praktiska färdigheter är oftast alldeles i sin egen klass jämfört med dem som vuxit upp i städer, konstaterar Knookala. Både Eerola och Tyynismaa bekräftar påståendet. Den rätta attityden mot arbete lär man sig inte enbart på skolbänken, utan den skall ingå i uppfostran redan när barnen är små. Där har vi alla föräldrar till småbarn och också till litet större barn någonting att tänka på. 9
TEKSTI / TEXT: ANNE KYTÖLÄ KUVAT / BILDER: ANNE KYTÖLÄ JA EASY WASH Easy Wash ehkäisee tulipaloja ja pesee palon jäljet Mustasaarelaisesta Stig-Erik Herrgårdista tuli yrittäjä kolmen matkustajalautoilla syttyneen tulipalon takia. Scandinavian Starin palossa huhtikuussa 1990 kuoli 158 ihmistä. Samana vuonna tuli turmeli Sally Albatrossin korjauskelvottomaksi. Pari vuotta myöhemmin Vaasan ja Uumajan välillä liikennöivällä Wasa Queenillä syttyi muuntajapalo. Palopäällikön poika, josta itsestäänkin oli tullut palopäällikkö Uuteenkaarlepyyhyn, oli sitä mieltä, että laivapalot pitäisi voida estää ennalta. Paloturvallisuudessa oli kehitettävää. Sammutustoimet lopetetaan monesti liian aikaisin, Herrgård sanoo. Tuli tarvitsee kärsivällistä ja huolellista vahtia. Tehtävää täyttämään syntyi Easy Wash, paloturvallisuuteen, puhdistustöihin ja palosaneerauksiin erikoistunut yritys. Yrityksen perustaminen samaan aikaan, kun Suomen talous oli ajautumassa lamaan, oli raskasta ja Herrgård joutui tekemään alkuvuosina monia muitakin töitä voidakseen rahoittaa työn, johon tunsi intohimoa. Tulipalojen ehkäisyssä ja sammuttamisessa tarvittavat varusteet Herrgård rahoitti lainarahalla. Nyt, yli 15 vuotta myöhemmin, Herrgårdin yritys työllistää vakituisesti 9 työntekijää. Liikevaihto oli viime vuonna miljoona euroa. Koska palontorjuntatyö laivoilla on projektiluonteista, määräaikaisten työntekijöiden määrä vaihtelee töiden mukaan. Parhaimmillaan meillä on ollut yhtä aikaa noin 40 työntekijää, yrityksessä kymmenisen vuotta sitten aloittanut Jan Blomqvist kertoo. Töitä maailmalla Easy Wash valvoo esimerkiksi laivalla tehtäviä tulitöitä. Liikuteltava palokontti kulkee tarvittaessa vaikka eri puolille maailmaa. Mustasaarelaisyrityksen ammattitaitoa on tarvittu Pohjoismaiden lisäksi muun muassa Virossa, Liettuassa, Yhdysvalloissa, Portugalissa ja niinkin eksoottisessa paikassa kuin Karibianmerellä sijaitsevan Aruban saaren vesillä. Telakoiden ja varustamoiden lisäksi Easy Washin asiakkaina on teollisuusyrityksiä ja vakuutusyhtiöitä. Vakuutusyhtiöille tehtävät työt ovat pääasiassa tulipalojen jälkeisiä palosaneerauksia, Blomqvist selvittää. Easy Washilla on Ahvenanmaalle rekisteröity sisaryritys. Sen perustaminen oli aikoinaan tarpeellista, jotta yritys sai työtä ahvenanmaalaisilta laivayhtiöiltä. Nykyään yrityksen toimipaikalla ei ole samanlaista merkitystä, Herrgård sanoo. Kasvu jatkuu Herrgård aikoo kasvattaa yritystään. Kasvun toteutuminen riippuu paljon siitä, miten yhteistyö Norjan öljyteollisuuden kanssa kehittyy. Edellytykset ovat hyvät, sillä Easy Wash sai muutama vuosi sitten ensimmäisenä suomalaisyrityksenä lisenssit, jotka Norjassa vaaditaan öljyteollisuusyritysten yhteistyökumppaneilta. Optimaalinen työntekijämäärä olisi tällä hetkellä noin 20, ja kymmenen vuoden kuluttua meitä voisi olla 30 tai jopa 35, Herrgård suunnittelee. Sammutustoimet lopetetaan monesti liian aikaisin, Herrgård sanoo. Tuli tarvitsee kärsivällistä ja huolellista vahtia. 10
Monet tuhoisat tulipalot syttyvät ilmastointikanavissa, Jan Blomqvist ja Stig-Erik Herrgård tietävät. Jan Blomqvist och Stig-Erik Herrgård vet att många förödande bränder får sin början i ventilationskanaler. Easy Wash förebygger eldsvådor och sanerar efter bränder Orsaken till att Korsholmsbon Stig-Erik Herrgård blev företagare var tre eldsvådor på olika passagerarfärjor. Branden på Scandinavian Star i april 1990 krävde 158 dödsoffer. Samma år förstördes Sally Albatross i en brand. Ett par år senare utbröt en transformatorbrand på Wasa Queen som trafikerade mellan Vasa och Umeå. Brandchefens son som själv hade blivit brandchef i Nykarleby tyckte att fartygsbränder skall kunna förebyggas. Brandsäkerheten kunde utvecklas. Ofta slutar man för tidigt med släckningsarbeten, säger Herrgård. Eld krä- Ofta slutar man för tidigt med släckningsarbeten, säger Herrgård. Eld kräver en tålmodig och noggrann vakt. ver en tålmodig och noggrann vakt. Svaret blev Easy Wash som specialiserar sig på brandsäkerhet, rengöring och saneringsarbeten. Att grunda ett företag när Finlands ekonomi var på väg mot lågkonjunktur var tungt. Under de första åren måste Herrgård ha flera andra arbeten för att kunna finansiera det arbete som han kände passion för. Utrustning som behövs för förebyggande och släckning av bränder köpte Herrgård med lånade pengar. Idag, mer än 15 år efter grundandet, sysselsätter Herrgårds företag 9 fastanställda. Förra året var omsättningen en miljon euro. Eftersom brandförsvar på fartyg är projektartat, varierar antalet visstidsanställda efter hur mycket arbete det finns. Som mest har vi haft 40 anställda samtidigt, säger Jan Blomqvist som började på företaget för närmare tio år sedan. Uppgifter ut i världen Easy Wash utför bevakning av till exempel heta arbeten på fartyg. En flyttbar brandcontainer kan vid behov tas med till olika delar i världen. Korsholmsföretagets yrkeskompetens har behövts förutom i Norden, också bland annat i Estland, Litauen, USA, Portugal och till och med vid så exotiska trakter som vattnen vid Aruba i Karibiska havet. Easy Washs kunder omfattar skeppsvarv, rederier, industri- företag och försäkringsbolag. För försäkringsbolagens del blir det mest utfört saneringar efter eldsvådor, förklarar Blomqvist. Företaget har ett systerföretag som registrerats på Åland. En gång i tiden var det nödvändigt att grunda ett sådant för att kunna få utföra arbete åt åländska skeppsbolag. I dag har det inte längre lika stor betydelse var företaget finns, säger Herrgård. Tillväxten fortsätter Herrgård har planer på att utöka verksamheten. Om tillväxten blir verklighet beror mycket på hur samarbetet med norska oljebolag utvecklas. Förutsättningarna är goda, eftersom för några år sedan fick Easy Wash som första av finländska bolag licenser som krävs av oljebolagens samarbetspartners i Norge. I dagens läge skulle det vara optimalt med ca 20 anställda och om tio år skulle vi kunna vara 30 eller till och med 35, planerar Herrgård. 11
TEKSTI / TEXT: ANNE KYTÖLÄ KUVAT / BILDER: ANNE KYTÖLÄ JA PEKKA MÄKYNEN Vartiointiliikkeet laajentavat hoiva-alalle Hoivapalveluista on tullut osa vartiointija muita turvallisuuspalveluja tarjoavien yritysten arkea. Vaasalainen Verifi on hoitanut Pohjanmaalla vanhusten turvapuhelinhälytyksiä muutaman vuoden ajan. Toiminta alkoi vuonna 2004, ja nyt hoidamme jo useamman kunnan turvapuhelinpäivystyksiä, Verifin toimitusjohtaja Harri Koskiniemi kertoo. Hän ennakoi tämänkaltaisten hoivapalvelujen kysynnän yhä kasvavan, kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Verifi tarjoaa asiakkailleen monenlaisia turvallisuuspalveluja: esimerkiksi turvakartoituksia, vartiointia, turvallisuusalan koulutusta, turvalaitteita ja niiden asennuksia. Turvapalveluita ostavat yksityishenkilöt, kaupat, ravintolat, eri alojen yritykset, yhdistykset, kunnat ja muut julkiset yhteisöt. Kilpailu alalla on kovaa, ja Verifikin kilpailee asiakkaista mm. suurten ketjujen kanssa. Täysin kaksikielinen, hyvin koulutettu henkilökunta ja pienen yrityksen joustavuus ovat Verifin valtteja kilpailussa. Me pystymme tekemään päätöksiä nopeasti vaikka heti neuvottelupöydässä, ja voimme tarjota asiakkaalle hyvin pitkälle räätälöityjä palveluja, Koskiniemi sanoo. Cityvartija vartioi keskustan kaupoissa Pari vuotta sitten Verifi aloitti Vaasan keskustassa cityvartijapalvelun. Vartija pitää huolta keskustan pienistä kauppaliikkeistä, joille on taloudellisesti kannattavampaa hankkia turvapalvelut yhdessä kuin erikseen. Henkilökunta tietää saavansa tarvittaessa apua. Vartijamme on aina niin lähellä, että hän ehtii paikalle muutamassa minuutissa, asiakaspalvelupäällikkö Anders Norrgård kertoo. Turvallisuusala näyttää tänä päivänä toisenlaiselta kuin 30 vuotta sitten, kun Koskiniemi tuli alalle. Tekniikka parantaa jatkuvasti valvontakeinoja, mutta internetin myötä rajattomaksi muuttuneessa maailmassa on enemmän turvallisuutta uhkaavia tekijöitä kuin ennen. Turvallisuusalan koulutus on yksi Verifin palveluista. Koulutuspäällikkö Kjell Forsénin mukaan koulutusta tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, Contact Center torin laidalla Vaasassa valvoo ympäri vuorokauden, ja pitää huolta Verifin asiakkaista. Työvuorossa oleva Peter Bonn seuraa monitoreihin välittyviä kuvia. Taustalla toimitusjohtaja Harri Koskiniemi ja asiakaspalvelupäällikkö Anders Norrgård. Contact Center vid Vasa torg bevakar dygnet runt och tar hand om Verifis kunder. Peter Bonn följer med livebilden i monitorerna. I bakgrunden vd Harri Koskiniemi och kundtjänstchef Anders Norrgård. Täysin kaksikielinen, hyvin koulutettu henkilökunta ja pienen yrityksen joustavuus ovat Verifin valtteja kilpailussa. sillä alan lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtuu paljon muutoksia. Verifi kouluttaa jatkuvasti myös omaa henkilökuntaansa. Suurin osa henkilökunnasta on jo suorittanut tai suorittaa parhaillaan vartijan ammattitutkintoa, ja muutamilla on lisäksi ylempi ammattitutkinto. 12
Vartijoita tarvitaan monenlaisissa tehtävissä, esimerkiksi turvatarkastuksissa. Väktare behövs för många slags uppgifter, till exempel säkerhetskontroller. Nya arbetsuppgifter för bevakningsföretag Omsorgstjänster har blivit en del av vardagen för företag som erbjuder bevakning och andra säkerhetstjänster. Vasaföretaget Verifi har i några års tid haft hand om trygghetstelefontjänsten för åldringar i Österbotten. Verksamheten inleddes 2004 och idag tar vi emot larm från trygghetstelefoner i flera kommuner, berättar Verifis vd Harri Koskiniemi. Han räknar med att efterfrågan på omsorgstjänster av det här slaget kommer att öka i och med att de stora årskullarna blir äldre. Verifi erbjuder olika säkerhetstjänster, till exempel kartläggning av säkerheten, bevakning, kurser inom säkerhetsbranschen, säkerhetsutrustning och installation av dem. De som köper säkerhetstjänster är privatpersoner, affärer, restauranger, företag inom olika branscher, föreningar, kommuner och andra offentliga organisationer. Konkurrensen är hård och också Verifi tävlar om kunder med bl.a. de stora kedjorna. Verifi har trumf på hand genom att personalen är fullständigt tvåspråkig och välutbildad samt genom att ett mindre företag kan vara flexiblare. Vi kan fatta snabba beslut om så behövs, fast vid förhandlingsbordet, och kan erbjuda skräddarsydda tjänster, säger Koskiniemi. Cityväktare i stadskärnans butiker För ett par år sedan startade Verifi en väktartjänst i centrumet av Vasa. Cityväktaren bevakar de mindre affärerna; för dem är det förmånligare att anskaffa säkerhetstjänsterna tillsammans. Personalen vet att de får hjälp när det behövs. Vår väktare är alltid så nära att de hinner till platsen på några minuter, berättar kundtjänstchef Anders Norrgård. Säkerhetsbranschen ser annorlunda ut idag än för 30 år sedan då Koskiniemi började inom branschen. Med ny teknik förbättrar man bevakningssystem hela tiden men i dagens värld finns det flera hot än förut tack vare internet som brutit ner gränserna. En av Verifis tjänster är kurser inom säkerhetsbranschen. Enligt skolningschef Kjell Forsén behövs det ännu mer skol- ning i framtiden, eftersom lagstiftningen ändras hela tiden. Verifi utbildar sin personal kontinuerligt. Största delen av personalen har redan avlagt eller håller på med yrkesexamen för vakt och därtill har några av dem högre yrkesexamen. Oy Verifi Ab Yrityksen juuret ovat 1980-luvulla perustetussa Oravaisten vartiointiliikkeessä. Oy Verifi Ab perustettiin 2003. Marraskuussa 2006 Verifi osti MTP-Vaasan liiketoiminnan. MTP-Oravainen ja MTP-Suupohja jatkavat yksityisinä yrityksinä, mutta ne tekevät yhteistyötä Verifin kanssa. Työntekijöitä on noin 25. Rötterna i Oravais vakttjänst som grundades på 1980-talet Oy Verifi Ab grundades år 2003 I november 2006 köpte Verifi Kvarkens vakttjänsts (MTP) affärsverksamhet i Vasa. MTP-Oravais och MTP-Syd i Kristinestad fortsätter som självständiga företag men de samarbetar med Verifi. Ca 25 anställda 13
Tanssilattialla pyörähtelee keskimäärin 450 ihmistä illassa. Tanssiaika yleensä klo 20.30 02.30. Liput 10 13,50 euroa. Viihdekeskus on perustettu 1996. Kesän uutuus on kesäteatteri Ravintola on auki kesällä joka päivä. A-oikeudet. Grilliruokaa, lounaita, pizzaa, à la carte -lista. Lattian liukastaa salaisen reseptin mukaan tehty sekoitus. Joukossa on hippunen kahvia. Tuore tangokuningas tanssittaa väkeä heinäkuussa. Tanssimaan! Kalliojärvellä Isossakyrössä tanssitaan maaliskuusta uuteen vuoteen. Kesällä tanssittavat 16.6. Helmenkalastajat sekä Jari Rinne & Charter s 22.6. Eini & Boogie sekä Väriloiste 23.6. Antti Huovila & Sata Kitaraa sekä Väriloiste 27.6. Naistentanssien avaus: Charles Plogman & Tommys, Ulla Jaana Riekkoniemi ja Pastori Pohjalainen 30.6. Risto Nevala yhtyeineen, Pirjo Ojaniemi & Aurora 4.7. Naistentanssit: Matti & Teppo sekä Trio Makuuni 7.7. Arja Havakka & Linnut sekä Mika Peltoniemi & Turhat Jätkät 14 11.7. Naistentanssit: Topi Sorsakoski & Kulkukoirat sekä Jarmos Trio 14.7. Janne Laine & Charlies sekä Keijo Rahnasto & Titan 18.7. Naistentanssit: Tangokuningas 2007 sekä Wähäkosket 19.7. Kari Tapio yhtyeineen 21.7. VILLISIKAJUHLAT: Meiju Suvas yhtyeineen sekä Raines Bolström & Graniitti 25.7. Naistentanssit: Anneli Mattila yhtyeineen sekä Eino Luostari yhtyeineen 28.7. Anita Hirvonen & La Strada sekä Neljänsuora www.kalliojarvi.com
I början dansade man utomhus i Åminne i Malax. Sommarens nyhet är minirockfestivalen Åminne Strandrock. Under säsongen har Åminne sammanlagt cirka 15 000 besökare. Paviljongen byggdes 1954. Den har senare byggts ut. Nuförtiden ordnas 10 12 danser per sommar. Inträde 10 25 euro beroende på artister. Danstid i allmänhet kl. 21 02. Restaurangen är öppen från april till september. Öppettider: www.aminnefolkpark.net A-rättigheter, à la carte och pizza. Nu ska vi dansa! Danser i Åminne i över 50 år Sommarens program 16.6 Lotta Engberg, Berth Idoffs orkester och Scandics 23.6 Roxie och Dansexpressen, Less Is More 26.6 30.6 Inspelning av Fångad av en sång 8.7 Carina Jaarnek och Mackez 15.7 Sten & Stanley och San Marino med Linda 21.7 Thorleifs och Langes 27.7 Åminne Strandrock: Backyard Babies, Carmen Gray, Sturm und Drang 28.7 Åminne Strandrock: Måns Zelmerlöw och Sebastian 29.7 Mats Bladhs och Odeos 4.8 Joyride och Nilzons 25.8 Ungdomsdans www.aminnefolkpark.net 22.7 Eftermiddagsdans kl. 14-18 med Kvevlaxgillet 15
TEXT: JOHANNA HAVERI PHOTOS: SWEDISH POLYTECHNIC AND JOHANNA HAVERI The Swedish Polytechnic offers nursing studies for international students. There are lots of international students in Vaasa The mobility of students is increasing and the international dimension in academic life is getting more and more visible. Also, the higher education institutes in Vaasa take in hundreds of foreign students per year. Academic life is undergoing constant change including an increasing degree of internationalization. More and more students from the Vaasa area will be given an opportunity to go abroad and, vice versa, hundreds of foreign students come to study in Vaasa. Most of them come here for a shorter exchange period, but some of them study here for several years. The higher education institutes in Vaasa mostly offer their foreign students such courses which use ETCS (European Credit Transfer System) in order to guarantee full international transferability of credits. Almost 900 students At the University of Vaasa, Swedish School of Economics and Business Administration/ Vaasa, Åbo Akademi University/Vaasa, Swedish Polytechnic and the University of Applied Sciences in Vaasa there are over 850 foreign students taking different courses or degrees during the year. It is approximately 7 per cent of the total amount of students in Vaasa. The University of Vaasa and the University of Applied Sciences host most of the foreign students; both have almost 400 foreign students per year. At the University of Vaasa there are about 180 international degree students while at the University of Applied Science there are almost 300 international degree students. Most of them come from outside Europe, for example from Asia or Africa. Exchange students who study here for a shorter period usually come from different European countries. To the Åbo Akademi University most of the international students come via the Erasmus or Nordplus Programmes as exchange students from different European countries. At the Swedish School of Economics and Business Administration and at the Swedish Polytechnic in Vaasa there are both international degree students and exchange students. Support for international students The Vaasa Group of Higher Education WasaUnited is a part of the Vaasa Consortium of Higher Education, which is a co-operative forum made up of the five Universities and two Universities of Applied Sciences in Vaasa. The aim of WasaUnited is to make the international students stay here as good and rewarding as possible and to ensure that both the students and the institutions benefit from the exchange. Supporting flexible studies and offering courses from all five institutions make studying here more diverse and 16
multi-facetted for international students. Both WasaUnited and the educational institutes International Officers and their tutor network offer international students various kinds of support during their stay in Vaasa. There are several get-together parties, language and culture courses, and tutorial help organized for them in order to familiarize them with our studying system as well as possible. Very few stay here It is a pity that most of the international students leave Vaasa after their studies. Some of them stay if they get a good job or find love here. This sounds illogical these days when many companies in Vaasa are desperately seeking for good clerical workers with good language skills. Some of the higher education institutes like the University of Vaasa have already started to Study Programmes available in English co-operate with local employers in order to familiarize their students with local companies and persuade them to stay here. University of Vaasa: Scandinavian Business Studies (24 ECTS) International Business Programme (22,5 ECTS) East-West Business Studies (22,5-42 ECTS) International Programme in Finance (30 ECTS) Multimedia Authoring Systems (22,5 ECTS) Swedish School of Economics and Business Administration: Cooperation with the University of Vaasa in a two-year Master s programme, Computational Finance (120 ECTS) Master s Degree Programme in Strategic Entrepreneurship will be jointly offered by Umeå School of Business in Umeå, Sweden, Hanken in Vaasa, Finland, and the University of Southern Denmark in Kolding, Denmark. Two-year programme (120 ECTS) Åbo Akademi University: Social Policy (5 ECTS) Political Science (10 ECTS) Developmental Psychology (50 ECTS) Education and Teaching Practice (48,5 ECTS + 27 ECTS = 75,5 ECTS) Swedish Polytechnic: Bachelor of Nursing (210 ECTS) Study module in Electrical Technology (30 ECTS) University of Applied Sciences: Bachelor of Business Administration (210 ECTS) Bachelor of Hospitality Management (210 ECTS) Bachelor of Engineering (240 ECTS) Modules (from 10 to 30 ECTS) taught in English, topics vary yearly Source: www.vaasahighedu.fi ETCS = European Credit Transfer System Johan Dams came back to Vaasa Johan Dams is a young Belgian who came to write his thesis at Technobothnia as a part of his examination for his Belgian Polytechnic studies. He spend three happy months here in Vaasa in 2002 and was prepared to go back home, but then something happened. This something was Maria Moshnikova, a young student from the University of Applied Sciences who Johan met at his last day dinner party. Maria was born in Petrozavodsk, Russia, but she has Finnish roots and she moved to Vaasa with her family 11 years ago. After six months talking with Maria over the internet and a visit to Vaasa on Easter holiday, Johan decided to come back. He started his IT computer science studies at the University of Vaasa in autumn 2004. During his studies he has also been working as a teacher at the University of Applied Sciences. He is also active at the RoboSoccer team at the University of Applied Sciences. He and his team won the 3rd price at the 6th RoboCup German Open 2007 in April in Hannover. Actually I have had so much to do with my work and Robo- Maria Moshnikova and Johan Dams Soccer that I am a little bit behind schedule with my studies, Johan admits. Johan and Maria are now living together here in Vaasa. They both study at the University of Vaasa and plan for their future. This international couple hasn t yet decided where to establish their family after the studies. During her previous International Business studies at the University of Applied Sciences, Maria also spent one semester abroad. I think more students should take the chance and study abroad for a while, she says. Johan likes Vaasa and Finland a lot even if it is often so cold. The Finnish nature with its everyman s rights is something special for him. He also knows that it takes some time before we Finns will make friends, but once we do so we are very reliable and true. Unfortunately some very few Finns I ve met still think that foreigners are here to steal their jobs, etc. I hope they would understand how critical it is to get more people here to keep the engines running, he considers. 17
AKO rahoittaa seudun elinkeinoelämän kehittämistä Vaasan seudun aluekeskusohjelman (AKO) puitteissa valtio ja Vaasan seudun kunnat rahoittavat uudella ohjelmakaudella useita elinkeinoelämää tukevia ja yrittäjyyttä edistäviä hankkeita. Näiden hankkeiden rahoittamisesta tekee päätöksen aluekeskusohjelman ohjausryhmä ja aluekeskusohjelmaa hallinnoivan Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin hallitus, jossa kaikki sen omistajakunnat ovat edustettuina. Osaamisintensiiviset yrityspalvelut (KIBS) Teollisuudessa jo vuosia jatkunut toimintojen ulkoistaminen ja omaan ydinosaamiseen keskittyminen on synnyttänyt alihankintayritysten joukkoon myös suuren määrän erilaisia palveluyrityksiä. Nämä toisia yrityksiä palvelevat yritykset ovat usein kooltaan pieniä, mutta niillä on tärkeä tehtävä kansantaloudessa. Yritystoiminnan kansainvälistyminen, yritysten verkottuminen ja uudet teknologiset ratkaisut ovat muuttaneet näiden yritysten toimintakenttää merkittävästi. Vaasan seudun aluekeskusohjelma on päättänyt panostaa näiden osaamisintensiivisten yrityspalveluyritysten (Knowledge Intensive Business Services, KIBS) kehittämiseen, jotta ne pystyisivät täyttämään tärkeää palvelutehtäväänsä entistä tehokkaammin. Vaasan yliopiston Levón-instituutti kartoittaa AKO-rahoituksen avulla käännös- ja kielipalveluja, contact center-palveluja, taloushallintopalveluja sekä insinööri- ja suunnittelupalveluja tuottavien yritysten osaamista ja kehittämistarpeita. Pääosin kartoitus kohdistuu Vaasan seudulle, mutta osittain työtä tehdään myös Pietarsaaren ja Kristiinankaupungin seuduilla, joiden kanssa VASEK tekee yhteistyötä. Näiden kartoitusten perusteella valmistelemme ja tarjoamme yrityksille juuri niiden tarvitsemaa koulutus- ja kehittämistoimintaa, kertoo johtaja Jouko Havunen Levón-instituutista. AKOn rahoittama selvitystyö on jo käynnistynyt käännös- ja taloushallintopalveluja tuottavien yritysten osalta. Ensimmäiset niille suunnatut kehittämishankkeet alkavat jo kesäkuussa. Muiden edellä mainittujen alojen osalta kehittämistoimet aloitetaan alkukesän aikana. Vaasan tiedepuistohanke käynnistyi Korkeakoululähtöisen yritystoiminnan synnyttäminen ja korkeakoulujen osaamisen ja tutkimustulosten siirtäminen yritysten käyttöön on astunut askeleen lähemmäksi käytäntöä. Vaasassa toimivat yliopistot ja korkeakoulut, Pohjanmaan liitto, VASEK ja Vaasan kaupunki ovat valtuuttaneet Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n tiedepuistohankkeen koordinaattoriksi vuosille 2007 2010. Olennainen osa tiedepuistohanketta on tiedepuiston toiminnallisen ytimen, Innotalon rakentaminen Palosaaren kampusalueelle. Innotalo tulee tarjoamaan yrityksille tiloja korkeakoulujen välittömässä läheisyydessä ja siellä kehitetään innovaatioasiamiestoimintaa sekä yrityshautomotoimintaa. Tämän vuoden aikana Merinovan johdolla laaditaan tiedepuiston kokonaishankesuunnitelma ja vahvistetaan eri osapuolten mukanaolo hankkeessa. Tämän vaiheen rahoittaa VASEK osana Vaasanseudun aluekeskusohjelmaa. Kunnallinen vastinrahoitus kanavoituu Vaasan kaupungin juhlapäätöksestä Vaasan osaamisperustan vahvistamiseen. Ensi vuonna alkava toteutusvaihe rahoitetaan pääosin Euroopan aluekeskusrahaston avulla. Vaasan seudun aluekeskusohjelman painopistealueet 2007: 1. Osaamisintensiivisten yrityspalveluiden kehittäminen (KIBS) 1.1 Käännös- ja kielipalvelut 1.2 Contact Center -toiminta 1.3 Taloushallintopalvelut 1.4 Suunnittelu- ja insinööritoimistot 2. Puutaloteollisuuden ja sen alihankintaverkostojen kehittäminen 3. Logistiikka (mm. Vaasan lentoasema, kuntien hankintatoimi, erikoiskuljetukset) 4. Media-alan kehittäminen 4.1 Digitaaliset sisällöt OSKE-ohjelman liitännäisjäsenenä 4.2 Media-alan horisontaalinen kehittäminen kasvavana toimialana Vaasan seudulla 5. Muut seudulliset yhteistyö-, strategia- ja selvityshankkeet sekä verkostoituminen 5.1 Vaasan tiedepuiston käynnistämishanke 5.2 Venealan yhteistyö Kokkolan-Pietarsaaren seutujen kanssa 5.3 Metallialan kehittämisverkoston toiminta ja hankevalmistelu Pohjanmaan maakunnan alueella 5.4 Vaasan seudun elinkeinostrategian toteuttaminen Vaasan seudun aluekeskusohjelman kokonaisrahoitus vuodelle 2007 on 505.000, josta valtion osuus 235.000, kuntien osuus 235.000 ja yksityinen rahoitus 35.000. Lisäksi Media-alan Digitaaliset sisällöt osaamiskeskusohjelmaan on varattu yht. 80.000 euroa Vaasan seudun aluekeskusohjelman ohjausryhmä: Markku Lumio Vaasa Katarina Heikius Mustasaari Martti Pinta Laihia Håkan Knip Maalahti Eino Toivola Isokyrö Alpo Puumala Vähäkyrö Anita Ismark Korsnäs Christina Öling Vörå-Maxmo Harry Backlund Oravainen Heikki Miilumäki teollisuus Ari Tyynismaa pk-sektori Matti Jakobsson korkeakoulut Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto Kaj Suomela Pohjanmaan TE-keskus Juha Häkkinen Pohjanmaan kauppakamari 18
RCP finansierar utvecklingen av regionens näringsliv Inom ramen för Vasaregionens regioncentrumprogram finansierar staten och Vasaregionens kommuner under den nya programperioden ett antal projekt som stöder näringsliv och främjar företagande. Beslut om finansieringen av projekten fattas av styrgruppen för regioncentrumprogrammet och styrelsen för Vasaregionens Utveckling Ab VASEK, som förvaltar programmet, där bolagets ägarkommuner är representerade. Kunskapsintensiva företagstjänster (KIBS) Att man inom industrin redan i åratal har fokuserat på företagets kärnkompetens och lagt ut delar av verksamheten på utomstående företag har varit orsaken till uppkomsten av ett stort antal nya företag som erbjuder tjänster åt andra företag. Ofta är dessa företag små men likväl har de en viktig roll inom nationalekonomin. Internationalisering, nätverkande och nya teknologiska lösningar har förändrat dessa företags arbetsuppgifter märkbart. Vasaregionens regioncentrumprogram satsar på utvecklande av kunskapsintensiva företagstjänster (Knowledge Intensive Business Service, KIBS) för att de ännu effektivare skall kunna fylla sin uppgift. Genom RCP-medlen kartlägger Levóninstitutet vid Vasa universitet översättnings- och tolkningstjänster, verksamhet vid contact centers, ekonomiförvaltningstjänster samt kompetens och utvecklingsbehov av företag som producerar samt planerings- och ingenjörstjänster. I huvudsak utförs kartläggningarna i Vasaregionen men även delvis i Jakobstads- och Kristinestadsregioner som VASEK samarbetar med. Med kartläggningarna som grund förbereder vi utbildning och utvecklingsåtgärder som vi erbjuder åt dessa företag, berättar Jouko Havunen, chef för Levón-institutet. Utredningsarbetet som finansieras genom regioncentraprogrammet har redan inletts för de företagens del som producerar översättningstjänster och ekonomiförvaltningstjänster. Första utvecklingsprojekt startar redan i juni. För de andra branschernas del inleds utvecklingsåtgärder under början av sommaren. Projektet Vasa vetenskapspark sparkades igång Uppkomsten av högskoleinriktad företagsverksamhet samt överföringen av högskolekompetensen och forskningsresultaten till regionens företag har tagit ett steg närmare mot praktiken. Universiteten och yrkeshögskolorna i Vasa, Österbottens förbund, VASEK och Vasa stad har gett fullmakt åt Teknologicentrum Oy Merinova Ab att koordinera vetenskapsparkprojektet åren 2007 2010. En väsentlig del i projektet är Innohuset som byggs på campusområdet på Brändö och som kommer att bilda kärnan för vetenskapsparkens verksamhet. Huset erbjuder utrymmen åt företag i högskolornas omedelbara närhet och dessutom utvecklas verksamheten för innovationsombudsmannen och företagskuvöser. I år utarbetas en projektplan för vetenskapsparken under ledningen av Merinova och fastställs vilka parter som deltar i projektet. Denna fas finansieras av VASEK genom Vasaregionens regioncentrumprogram. Den kommunala motfinansieringen kanaliseras från Vasa stads beslut om stärkande av kompetensen i Vasa. Genomförandefasen som inleds år 2008 finansieras huvudsakligen genom Europeiska socialfonden. Insatsområden för Vasaregionens regioncentrumprogram 2007: 1. Utvecklande av kunskapsintensiva företagstjänster 1.1 Översättnings- och tolkningstjänster 1.2 Contact Centers 1.3 Ekonomiförvaltningstjänster 1.4 Planerings- och ingenjörsbyråer 2. Utvecklande av trähusindustrin och dess underleverantörsnätverk 3. Logistik (Vasa flygtfält, kommunernas materialanskaffning, specialtransporter) 4. Utveckling av mediebranschen 4.1 Digital innehållsproduktion som associerad medlem i kompetenscentraprogrammet 4.2 Horisontell utveckling av den växande mediebranschen i Vasaregionen 5. Andra regionala samarbets-, strategi- och utredningsprojekt samt nätverkande 5.1 Startande av Vasa vetenskapspark 5.2 Samarbete med Jakobstads-Karlebyregionen inom båtbranschen 5.3 Metallbranschens utvecklingsnätverk och projektberedning i landskapet Österbotten 5.4 Genomförande av Vasaregionens näringsstrategi. Den totala finansieringen för Vasaregionens regioncentrumprogram för år 2007 är 505 000, varav statlig andel 235 000, kommunernas andel 235 000 och privat finansiering 35 000. Därtill finns 80 000 för mediebranschens digitala innehållsproduktion inom kompetenscentraprogrammet. Styrgruppen för Vasaregionens regioncentrumprogram: Markku Lumio Vasa Katarina Heikius Korsholm Martti Pinta Laihela Håkan Knip Malax Eino Toivola Storkyro Alpo Puumala Lillkyro Anita Ismark Korsnäs Christina Öling Vörå-Maxmo Harry Backlund Oravais Heikki Miilumäki industri Ari Tyynismaa sm-sektor Matti Jakobsson högskolor Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Kaj Suomela Österbottens TE-central Juha Häkkinen Österbottens handelskammare 19
uutiset nyheter Toimitilarekisteri uusittu VASEK on uusinut Vaasan seudun tontti- ja toimitilarekisterin. Nyt rekisterissä voi ilmoittaa kuntien omistamien tonttien ja toimitilojen lisäksi myös yksityisten tarjoamista yritystonteista ja toimitiloista. VASEKin toteuttaman rekisterin avulla yritykset näkevät seudun koko toimitilatarjonnan lähes yhdellä silmäyksellä. Nyt seudulle etabloitumista tai laajentamista suunnittelevat yritykset saavat tiedon helposti ja nopeasti kaikista tiloista ja tonteista, iloitsee VASEKin markkinointi- ja projektisuunnittelija Mari Kattelus. Uudistettu toimitilarekisteri on edelleen maksuton niin ilmoittajille kuin toimitilojen etsijöille. Rekisteriin on mahdollista lisätä myös kuvia ja tarkempi kuvaus kohteesta sekä kohdetta välittävän organisaation yhteystiedot. Karttalinkki näyttää kohteen sijainnin kartalla välittömästi. Vuodesta 2005 lähtien käytössä ollut toimitilarekisteri uudistettiin Vaasan seudun aluekeskusohjelman rahoituksella. Uuden ilmeen ja logon lisäksi myös rekisterin nimi muuttui Vaasan seudun toimitilarekisteriksi. FORUM Lokalregistret förnyades VASEK har förnyat registret över Vasaregionens företagslokaler och -tomter. I registret kan regionens kommuner och privata förmedlare nu mata in uppgifter om lokaler och tomter som de vill hyra ut eller sälja till företag. Det elektroniska verktyget ger möjligheten att snabbt få en överblick av regionens utbud. Nu hittar de företag som planerar etablering i vår region lätt och snabbt information om alla tomter och lokaler, berättar Mari Kattelus, marknadsförings- och projektplanerare vid VASEK. Lokalregistret kommer att även framöver vara gratis för såväl annonsörer som för dem som söker lokaler. Annonsen kan innehålla förutom annonstexten bilder, en noggrannare beskrivning av föremålet samt kontaktuppgifter av den organisation som förmedlar lokalen eller tomten i fråga. Via en länk ser användaren omedelbart var lokalerna eller tomten finns på kartan. Registret över lediga lokaler och tomter för företag skapades år 2005. Moderniseringsprojektet finansierades genom Vasaregionens regioncentrumprogram. I samband med ny logotyp och ny layout fick registret även nytt namn: Vasaregionens lokalregister. VASEK liittyi seudullisten kehittämisyhteisöjen verkostoon Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Seudulliset Kehittämisyhteisöt ry:n (SEKES) uu- sin jäsen. SEKES on Suomessa toimivien seudullisten kehittämisyhteisöjen verkosto, jossa on mukana 34 seudullista kehitysyhteisöä. SEKES kiteyttää kehittämisyhteisöjen yhteisen mielipiteen, toimii viestinviejänä ja tukijana jäsentensä toiminnan kehittämisessä ja verkottumisessa. Sen ydintavoitteena on täsmentää yhtiöiden ulkoista profiilia, kehittää toimialaa sisällöllisesti sekä valjastaa verkoston resurssit tehokkaaseen käyttöön. Lisätietoja: www.sekes.fi VASEK med i nätverket av regionala utvecklingsorganisationer Vasaregionens Utveckling Ab VASEK är nyaste medlem i SEKES rf, nätverket för regionala utvecklingsorganisationer. SEKES har 34 regionala utvecklingsbolag eller -organisationer som medlemmar. SEKES bildades för att samordna de regionala utvecklingsorganisationernas verksamhet. Den är organisationernas gemensamma röst och budbärare som stöder sina medlemmar i utvecklingen av verksamheten och nätverkande. SEKES verkar för att skapa en precisare profil för utvecklingsorganisationerna, utveckla branschen innehållsmässigt och effektivisera användningen av nätverkets resurser. Läs mera om SEKES på www.sekes.fi 20