Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006
Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Voimaan 22.12.2000 Puitteet sisämaan pintavesien sekä rannikko- ja pohjavesien suojelua varten Keskeinen tavoite: Vuoteen 2015 mennessä saavutetaan pinta- ja pohjavesissä hyvä tila Tarkoituksena on luoda viranomaisten, eri toimijoiden sekä kansalaisten väliseen yhteistyöhön perustuva järjestelmä, jonka puitteissa vesien hoidon suunnittelu tapahtuu aikataulutettu, raportointi EU:lle edellyttää lainsäädäntöuudistuksia
Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/04) Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä Viranomaisten yhteistyö, vesien tilaan vaik. tekijöiden selvittäminen, seuranta, luokittelu, vesienhoidon suunnittelu, kansalaisten ja eri tahojen osallistuminen suunnitteluun voimaan 31.12.2004 lisäksi annetaan asetuksia
Viranomaiset YM ja MMM toimialoillaan ohjaavat, yleisvastuu YM:llä SYKE, RKTL Alueelliset ympäristökeskukset huolehtivat toimialueillaan täytäntöönpanosta, samoin TE-keskusten kalatalousyksiköt toimialallaan Vesienhoitoalueella toimivat valtion ja kuntien viranomaiset osallistuvat toimialallaan vesienhoidon järjestämiseen.
Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu 7 vesienhoitoaluetta, pohjautuvat vesistöaluejakoon Vuoksen vesienhoitoalue - ESA yhteensovittava ympäristökeskus
Vesienhoidon järjestäminen Selvitykset ja Suunnittelu ja Toimeenpano seuranta osallistuminen Pintavesien tyypittely ja luokittelu Pohjavesien luokittelu Kuormituksen ja muuttavien toimien selvittäminen Ympäristötavoitteiden asettaminen Vesien käytön taloudellinen selvitys Vesien tilan ja määrän seuranta Vesienhoitoalueen hoitosuunnitelmat Yhteistyöryhmät Kuulemisjärjestelyt www.ymparisto.fi ja niihin sisältyvät toimenpideohjelmat Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Luonnonsuojelulaki Muu lainsäädäntö Vapaaehtoiset sopimukset Hankkeet
Vesien ominaispiirteiden tarkastelu ja vaikutusten arviointi Pintavedet määritellään ja jaotellaan maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaisuuksien mukaan tyyppeihin (koko, väri, syvyys) Selvitetään ihmisen aiheuttamat merkittävät muutokset ja vaikutukset vesissä Arvioidaan muutosten perusteella pintavesien tila suhteessa luontaiseen tilaan (luokittelu)
Mitä selvitetään? pistemäinen kuormitus vesiin (mm. fosfori (P), typpi (N), BOD 7, COD, kiintoaine) hajapäästöt vesiin (N, P) haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt - mm. metallit As, Ni, Cd, Hg, Cu - torjunta-aineet ym. ns. hydro-morfologiset paineet, mm. - vedenotto - vesistöjen säännöstely ja rakentaminen (padot, penkereet, uomien perkaukset, rantavyöhykkeen muutokset ym.)
Paine- ja vaikutusarviointi Piste- ja hajakuormitustiedot rekistereistä ja sovelluksista Haitalliset aineet (prioriteettiaineet) Hydrologismorfologiset paineet Muut tiedossa olevat tekijät (mm. paikallinen asiantuntemus, tarkempi tutkimustieto) Vesialueen tila Arvio ekologisesta tilasta vuonna 2015, (onko vähintään hyvä?)
Ekologinen luokittelu -tehdään biologisten tekijöiden perusteella - pohjaeläimet, kasviplankton, kalasto, vesikasvillisuus E kologinen luokittelu Arvioidut biologisten laatutekijöiden arvot vastaavat vertailuoloja F ysikaaliskem ialliset olot vastaavat erinom aista tilaa Hydrologism orfologiset olot vastaavat erinom aista tilaa ERIN- OMAI- N EN TILA Arvioidut biologisten laatutekijöiden arvot poikkeavat vähän vertailuoloista F ysikaalis-kem ialliset olot a) m ahdollistavat ekosysteem in toim innan, b) täyttävät haitallisten aineiden E Q S normit HYVÄ TILA B iologisten laatutekijöiden arvot poikkeavat kohtalaisesti vertailuoloista TYYDYTTÄVÄ TILA Poikkeama on huom attava VÄLTTÄVÄ TILA HUONO TILA
Vuoksen vesienhoitoalueen järvet koko > 10 ha 10-50 ha > 50 ha VHA1 3754 2681 1073 PKA 1306 974 332 koko > 500 ha 50 100 ha 100 1000 ha 1000 10 000 ha > 10 000 ha VHA1 471 519 65 18 PKA 48 156 145 24 7
PoKaVesi -hanke Yhteensä 16 järveä Lähinnä metsätalouden rasittamia, osa mahdollisia vertailujärviä
Alustavia tuloksia, sedimenttinäytteet, piilevillä rekonstruoitu kokonaisfosforipitoisuus vedessä 1970 1950 1970 1950 1970 1950
Seuranta ja seurantaohjelmat Pinta- ja pohjavesien seuranta on vha:lla järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kuva (piste- ja hajakuormitus) AYK:t laativat seurantaohjelmat; ne sovitetaan yhteen vesienhoitoalueella ja esitetään osana vesienhoitosuunnitelmaa Velvoitetarkkailut otetaan soveltuvin osin huomioon Käynnistetään v. 2006
Vesienhoitosuunnitelma Vesienhoitoaluekohtainen Kukin ayk valmistelee, laaja yhteistyö eri tahojen kanssa (yhteistyöryhmä), ohjausryhmä Tiedot vha:n vesien ominaispiirteistä ja tilasta sekä ympäristötavoitteista Selvitykset toteutetuista toimenpiteistä Arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2015 Sisältää toimenpideohjelman ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi
Toimenpideohjelma Kustannustehokkaat keinot ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi Perustoimenpiteet ovat lainsäädännön vaatimuksia (vesien tilan säilyttämiseksi hyvänä) Täydentävät toimenpiteet (vesien tilan parantamiseksi), ovat mm. hallinnollisia ja taloudellisia keinoja, sopimuksia, vesistön kunnostusta, koulutus ja tukimushankkeita ym. Toimenpidevaihtoehtojen tarkastelu Taloudelliset selvitykset otetaan huomioon ympäristötavoitteet ja niiden saavuttaminen
Poikkeukset ympäristötavoitteissa Ympäristötavoitteet suunnittelussa (21 ) Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet (22 ) Ympäristötavoitteista poikkeaminen uusissa merkittävissä hankkeissa (23 ) Lievennetyt tavoitteet (24 ) Tavoitteiden saavuttaminen vaiheittain (25 )
Vesienhoidon suunnittelun aikataulu Vesipuitedirektiivi voimaan Lainsäädännön muutokset jäsenmaissa tehty ja vesienhoitoalueet muodostettu Vesienhoitoalueita koskevat alkuvaiheen tarkastelut tehty Yhteistyöryhmien perustaminen Vesien tilan seurantaohjelma käynnissä Vesienhoitosuunnitelman valmistelu ja eri vaiheiden kuulemiset aikataulu ja työohjelma yhteenveto vesienhoidon tärkeistä kysymyksistä ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma valmiit Uusi suunnittelukausi alkaa Yhteistyöryhmien uusi 6-vuotiskausi alkaa Kaikki toimenpiteet käynnistetty Ympäristötavoitteet saavutettu? 2000 (2003) 2004 2004 2005 2006 2006 2008 2006 2007 2008 2009 2012 2015
Osallistuminen ja kuuleminen korostuvat mm. - yhteistyöryhmät - valmisteluasiakirjoista tiedottaminen Kaikilla kansalaisilla, vesien käyttäjillä ja toimijoilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä hoitosuunnitelman valmisteluasiakirjoihin: Hoitosuunnitelman laatimisen työohjelma ja aikataulu, 2006 Yhteenveto vesistöalueen hoidon tärkeistä kysymyksistä, 2007 Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi, 2008
Vuoksen vesienhoitoalue Huomattavia ihmistoiminnasta johtuvia vaikutuksia Jokivesistöissä: PKA: Pielisjoki, Lieksanjoen alaosa ja Ala-Koitajoki (voim. muutettuja) PSA: Atronjoki KAS: Vuoksi ja Saimaan kanava Järvissä: PSA: Onkivesi (rehevöitynyt, vaikutuksia mm. kalastossa) KAS: Itäinen Pien-Saimaa (pääosin teollisuuden kuormittama, rehevöitynyt, mm. levähaittoja)
Alustavaa tarkastelua Fosfori (P) (ESA 7.12.2004)
Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 tukevat vesienhoidon suunnittelua alueilla Valtioneuvoston periaatepäätös, luonnos 30.6.2006 Tavoitteena vesien hyvä tila vuoteen 2015 Koskee pinta-, pohja- ja rannikkovesiä Määritellään vesiensuojelun valtakunnalliset tavoitteet, jotka tarkentuvat alueellisessa vesienhoidon suunnittelussa Painopisteet rehevöitymisen vähentäminen, haitalliset aineet, vesirakentaminen ja säännöstely, pohjavesien suojelu, vesiluonnon suojelu Keinoja ja toimia mm. metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi
Vesilain kokonaisuudistus (1) Vesilaissa säädetään mm. vesialueiden ja vesivarojen käytöstä (säännöstely, vedenotto, rakentaminen, uitto), yleiskäyttöoikeuksista, ojituksesta sekä vesien käyttöä koskevista korvauksista Nyk. laissa ojitus (6 luku), lupatarve (1:19), pienvedet (1:15a, 1:17a) Lakiin tehty useita muutoksia ja tarkistuksia, mm. pilaamista koskevat asiat YSL (2000)
Vesilain kokonaisuudistus (2) Vesilakitoimikunnan ehdotus (2004): - Ojitusasiat luku 5, lupatarve 5:3 - Muusta kuin vähäisestä ojituksesta ilmoitettava kirjallisesti alueelliselle ympäristökeskukselle 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä - mm. luonnontilaisten purojen suojelukysymykset jäivät jatkovalmisteluun Vesilakityöryhmän esitys (2006) - toimenpiteellä, joka vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen, on oltava ympäristölupaviraston lupa
Kiitos!