Kilpailukykysopimus tavoittelee talouden nousua s. 8 HELSINGIN MEIJERIALAN AMMATTILAISET 70-VUOTTA S.12

2 2016 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI Kilpailukykysopimus tavoittelee talouden nousua s. 8 HELSINGIN MEIJERIALAN AMMATTILAISET 70-VUOTTA S.12 SAKSAN TYÖMARKKINAMALLIN NURJA PUOLI: TYÖTTÖMYYS VÄHENEE - KÖYHYYS KASVAA S. 22

Tässä lehdessä 2 2016 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN JÄSENLEHTI 66. vuosikerta 29.4.2016 JULKAISIJA Meijerialan Ammattilaiset MVL ry TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puhelin: (09) 6156 6227 sähköposti: maitotalous@mvl.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Yli-Kovanen puh: (09) 6156 6222 sähköposti: juha.yli-kovanen@mvl.fi TOIMITUSSIHTEERI Tarja Rauhala puh: (09) 6156 6227 sähköposti: tarja.rauhala@mvl.fi KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVAT Tuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa Katja Oinonen, Helsinki Irene Ruokonen, Herajoki Rea Tamminen, Hämeenlinna Eini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa Satu Kangassalo, Keski-Suomi Pentti Määttä, Kuusamo Johanna Puustinen, Kymi-Karjala Johanna Moilanen, Oulu Hannu Ainasoja, Pohjois-Pohjanmaa Hanna Anttila, Satakunta Minna Räsänen-Käki, Savo Desirée Engström, Österbottniska Mirkka Laitila, MVL opiskelijat H-linna Janne Forsvik, Meijeri-insinöörit MVL ry Heikki Lammela, eläkeryhmä Ilmestyy seuraavan kerran 8.7.2016 PAINO Painotalo Plus Digital Oy, Lahti ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen KANSIKUVA Tuotevalmistusta Arlan Sipoon tehtaan päävalvomossa. Tietyt raaka-aineet, varsinkin pienet määrät, annostellaan edelleen käsin valmistustankkeihin. Muuten automaatiojärjestelmä hoitaa asiat tehtyjen tuotereseptien mukaan. Kuvaaja Ari Hamina. 3 Päätoimittajalta 4-5 Ajassa 6-7 Ajankohtaista Terveiset Drittelistä! Muutoksia Levin Kausikämppien ja Levin Origon sesonkiajan varauksiin MVL Satakunnan johtokunta jatkaa entisellä kokoonpanollaan Katinkulta Villas nyt entistä edullisemmin sesongista riippuen Holiday Club Katinkullassa parasta monipuolisuus ja loistavat palvelut MVL:n ja M 2 L:n välisen sopimuksen määräykset jatkuvat MVL aloittaa soveltamisneuvottelut huhtikuun lopulla Vapun, helatorstain ja juhannuksen työajat ja korvaukset 8-11 Työmarkkinoilta Kilpailukykysopimus tavoittelee talouden nousua HELSINGIN MEIJERIALAN AMMATTILAISET 70 VUOTTA 12-15 Helsingin Meijerialan Ammattilaiset 70 vuotta terveiset Ruuhka-Suomesta! 17 Meijereistä 20-21 Maailmalta 22-23 Työmarkkinat Euroopassa Saksan työmarkkinamallin nurja puoli: Työttömyys vähenee - köyhyys kasvaa 24-27 Vuosiloma Lomakausi alkaa 2.5.2016 Näin määräytyvät vuosiloma ja lomapalkka 29 Lomalle lomps jäsenkortti mukaan 30-32 Työeläke Reilu peli sukupolvien välille Keskieläke 1613 euroa kuukaudessa 33 Merkkipäiviä 6-7 Ajankohtaista MVL:stä 18 MVL:n liittokokousviikonloppua vietetään elokuussa Vuokatissa 20 Ilmastoystävällistä oregano-maitoa ja muita meijeriuutisia maailmalta 24 Lomakausi alkaa, näin vuosiloma ja lomapalkka määräytyvät 32 Työeläkeindeksi pitää yllä eläkeläisten ostovoimaa 4041 0763 Painotuote 2 MAITOTALOUS 2 2016

PÄÄTOIMITTAJALTA Kilpailukykysopimus - päätöksenteko yrityksessä - mitä haluamme? Jo viime vuoden puolella alkaneet yhteiskuntasopimusneuvottelut saatiin viimein päätökseen helmikuun lopussa työmarkkinakeskusjärjestöjen hyväksymään kilpailukykysopimukseen. Kilpailukykysopimus runnottiin Suomessa kasaan toimintatavalla, joka on sama kuin ennen toista maailmansotaa Italiassa. Silloinen Italian hallitus päätti palkankorotusten tason ja käski työnantaja- ja palkansaajajärjestöjä sopimaan asiasta. Vaihtoehtoja ei ollut! Joka tapauksessa MVL:n hallitus päätti maaliskuussa aloittaa kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut Elintarviketeollisuusliitto ry:n (ETL) kanssa. Neuvottelujen tavoitteena on saada aikaan ETL:n ja MVL:n välille uusi työehtosopimus jatkoksi 31.1.2017 päättyvälle sopimukselle. Onneksi soveltamisneuvotteluista pitäisi tulla helpot! Onhan jo sovittu, että työehtosopimusta jatketaan 12 kuukaudella, että vuotuista työaikaa jatketaan 24 tunnilla ja että paikallista sopimista lisätään Meijerialan erikoiskoulutettujen työehtosopimuksessa on tällä hetkellä 32 mainintaa paikallisesti toisin sopimisesta. Esimerkiksi lomautusilmoitusajat on säädetty yhdeksi ja kahdeksi kuukaudeksi, ellei toisin sovita. Erilaiset työaikakorvaukset maksetaan pääsäännön mukaan rahana, mutta toisin sovittaessa korvaus annetaan vapaana. Esimerkkejä on paljon. Neuvottelujen lähestyessä odotammekin, millaisia esityksiä työantajapuolelta tulee paikallisen sopimisen lisäämiseksi tulevalle sopimuskaudelle. MVL tulee itse ehdottamaan, että 24 tunnin työajan lisäyksestä voitaisiin sopia työpaikkakohtaisesti eikä liittojen kesken. Kilpailukykysopimus pitää sisällään myös luottamusmiesten toimintaedellytysten lisäämisen. Toivon, että tämä ei tarkoita uutta kirjoituspöytää yhdysmiehillemme vaan todellisia mahdollisuuksia olla mukana yrityksen päätöksenteossa. Neuvottelukulttuurin muutos tarkoittaa sitä, että MVL:n yhdysmiehillä on oikeus osallistua yrityksen päätöksentekoon muutenkin kuin vain olla osana yhteistoimintaneuvotteluja. Toivon todella, että paikallisen sopimisen lähetyssaarnaajat oikeasti tarkoittavat paikallisen sopimisen lisäämistä yrityksissä. Vai onko sittenkin tahtona vain vallansiirto pois ammattiyhdistysliikkeeltä ja sitä kautta päästä sanelemaan tarvittaessa palkanalennuksista yrityksissä paikallisen sopimisen kuorrutuksen sisällä? Sillä jos paikallisella sopimisella tavoitellaan ainoastaan palkkojen ja työehtojen heikennyksiä, joudumme siihen tilanteeseen, että suomalaisessa työelämässä ei koskaan päästä paikalliseen sopimiseen. Kulttuuri ei koskaan tule muuttumaan. Juha Yli-Kovanen Konkurrenskraftsavtal beslutsfattande i företaget vad vill vi? Förhandlingarna om ett samhällsfördrag som inleddes redan förra året fick äntligen ett slut i slutet av februari i och med att arbetsmarknadens centralorganisationer godkände ett konkurrenskraftsavtal. Konkurrenskraftsavtalet tvingades fram i Finland på samma sätt som man gjorde i Italien före andra världskriget. Den dåvarande italienska regeringen slog fast nivån på löneförhöjningarna och beordrade därefter arbetsgivaroch löntagarcentralorganisationerna att komma överens om saken. Det fanns inga alternativ! I mars beslöt sig MVL:s styrelse i vilket fall som helst för att inleda tilllämpningsförhandlingar om konkurrenskraftsavtalet med Livsmedelsindustriförbundet rf (ETL). Syftet med förhandlingarna är att få till stånd ett nytt kollektivavtal mellan ETL och MVL som en fortsättning på det avtal som löper ut 31.1.2017. Som tur är borde tillämpningsförhandlingarna gå lekande lätt! Det är ju redan bestämt att kollektivavtalet förlängs med 12 månader, att arbetstiden förlängs med 24 timmar per år och att det lokala avtalandet ska öka I kollektivavtalet för mejeribranschens specialutbildade funktionärer finns för närvarande 32 omnämnanden om avvikande lokal överenskommelse. Till exempel har tiderna för meddelande om permittering angetts till en och två månader, såvida inget annat överenskommes. Olika arbetstidsersättningar betalas enligt huvudregeln i pengar, men det går att komma överens om att få ersättningen i ledig tid. Exemplen är många. Ju närmare förhandlingarna vi kommer får vi se vilka förslag arbetsgivarsidan kommer med för att öka det lokala avtalandet under kommande avtalsperiod. MVL kommer att föreslå att man kunde komma överens om hur förlängningen av arbetstiden med 24 timmar ska genomföras på varje arbetsplats i stället för inom förbunden. I konkurrenskraftsavtalet ingår även att förtroendemännens verksamhetsförutsättningar utvecklas. Jag hoppas att detta inte bara innebär ett nytt skrivbord till våra kontaktpersoner, utan verkliga möjligheter för dem att delta i företagets beslutsfattande. En förändrad förhandlingskultur innebär att MVL:s kontaktpersoner har rätt att delta i företagets beslutsfattande även på andra sätt än bara genom att vara delaktiga i samarbetsförhandlingar. Jag hoppas innerligt att de som missionerar för lokalt avtalande verkligen har för avsikt att öka det lokala avtalandet i företagen. Eller är det trots allt bara en fråga om att ta makten av fackföreningsrörelserna för att vid behov kunna diktera lönesänkningar i företag med lokalt avtalande som alibi? Om man med lokalt avtalande endast eftersträvar lönesänkningar och sämre arbetsvillkor, försätter vi oss i ett läge som gör att det finländska arbetslivet aldrig kommer att nå lokalt avtalande. Kulturen kommer aldrig att förändras. MAITOTALOUS 2 2016 3

AJASSA Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n LIITTOKOKOUS Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n varsinainen liittokokous pidetään lauantaina elokuun 27. päivänä 2016 klo 14.00 Holiday Club Katinkullassa, Katinkullantie 15, Vuokatti. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat. Yhdysmieskokous pidetään samana aamuna klo 10 ja aluekokoukset klo 11.05 alkaen. Kippis maidolle! Maailman maitopäivä 1.6. Maitoa juhlistetaan eri puolilla maailmaa ensimmäinen kesäkuuta. Maitopäivää koordinoi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Aluejako ja jäsenmäärät: Alue Jäsenet 1.1.2016 Valtuustopaikat 2016 Valtuustopaikat 2017 Etelä 619 jäsentä 5 5 Itä 404 jäsentä 3 3 Länsi 378 jäsentä 3 3 Pohjoinen 325 jäsentä 3 3 Helsingissä 15.3.2016 Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Hallitus Meijeriväen eläkeryhmän VUOSIKOKOUS pidetään lauantaina 27.8.2016 klo 10.30 Holiday Club Katinkullassa, Katinkullantie 15, Vuokatti. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: edellisen ja tulevan vuoden toiminta sekä valitaan toimikunnan jäsenet seuraavalle toimintavuodelle. Meijeriväen eläkeryhmä Toimikunta Stand Up Festivaali TOMAATTEJA! TOMAATTEJA! 14.5.2016 Hämeenlinnan Verkatehtaalla MVL Häme ry järjestää lauantaina 14.5.2016 jäsenilleen (avec), mahdollisuuden nähdä ja kuulla Tomaatteja! Tomaatteja! -Stand Up -komiikkaa. Kansainvälisiä huippuvieraita ja kotimaisten koomikoiden kerma kokoontuu 14. kertaa Hämeenlinnan Verkatehtaalle ja ravintoloihin sekä kahdeksatta kertaa sisarfestivaaleille Tampereelle. Tomaatteja! Tomaatteja! -festivaalit ovat stand up -ilmiön suomalainen lippulaiva. Tarkempia lisätietoja festivaaliohjelman tarkentuessa, seuraathan työpaikkasi ilmoitustaulua! Lisätietoja marjo.jussila@valio.fi Kesäduunari-info auttaa nuoria kesätyöasioissa Maksuton kesäduunari-info neuvoo jälleen nuoria toukokuun alusta alkaen kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Kesäduunari-infoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi myös vanhemmat sekä työnantajat. Puhelimesta tai netin kautta voi pyytää apua esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin. Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä https://twitter.com/kesaduunari. Kesäduunari-infon tarjoavat suomalaisia ammattiliittoja edustavat palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK. 4 MAITOTALOUS 2 2016

Golfkilpailu MVL:n jäsenille MVL tarjoaa MVL:n golfaaville jäsenilleen mahdollisuuden osallistua ilmaiseksi Holiday Club Golf Tourin 24.7.2016 Lakeside Golf Sastamalassa Vammalassa pidettävään osakilpailuun. HOLIDAY CLUB GOLF TOUR 2016 Kaksi sarjaa: A-sarja tasoituksellinen lyöntipeli hcp 0-15,0 ja B-sarja pistebogeyna hcp 15,1-36. Kummastakin sarjasta viisi parasta finaaliin. Osakilpailut: 22.5. Aurinko Golf Naantali/yhteistyössä Metsä-Tissue Oyj/Katrin 28.5. Pickala Golf Siuntio/ 4Business Oy/Expert 11.6. Vuosaari Golf Helsinki/OP-Ryhmä Oy 12.6. Kymen Golf Kotka/ 9.7. Holiday Club Saimaa Golf/ Kauppalehti 17.7. Himos Golf / Autoliitto 24.7. Katinkulta Golf/ Smile Henkilöstöpalvelut Oy 24.7. Lakeside Golf Sastamala/Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 30.7. Kytäjä Golf Hyvinkää/ Kauppalehti 20.8. Kuusamo Golf/Meira Oy/Kulta Katriina Finaali 10.9. Holiday Club Saimaa Golf Muut Tourin yhteistyökumppanit ovat Viking Line Oy, Hartwall Oy ja Golf Passi Oy. Tarkemmat tiedot Holiday Club Golf Tourista www. mvl.fi/golftour2016 Lisätietoja: toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen, puh. 0400 602 398, juha.yli-kovanen@mvl.fi Michael Meldgaard at mm@trepko.dk MAITOTALOUS 2 2016 5

AJANKOHTAISTA Terveiset Drittelistä! MAITOTALOUDEN lukijat saavat tämän numeron mukana myös meijeristiopiskelijoiden vuosijulkaisun Drittelin. Aloitimme Drittelin suunnittelun jo alkusyksyllä koulun alkaessa, joten meillä oli hyvin aikaa. Aluksi selailimme edellisvuosien Dritteleitä ja soittelimme mainoksia lehteen. Syksyn ja kevään aikana koulu antoi meille mahdollisuuden käydä monissa opintoihin liittyvissä vierailukohteissa, joista saimme myös kirjoitettua juttuja lehteen. Pikkuhiljaa, juttu kerrallaan saimme koottua lehdestä meidän näköisemme, ja olemme kaikki tyytyväisiä lopputulokseen. Opintomatkalle lähdemme Barcelonaan 20.4. Siellä tarkoituksemme on vierailla kahdella juustotilalla ja yhdellä kuohuviinitilalla sekä käymme myös kuuluisassa Tibidabo-huvipuistossa. Matkaa odotamme kaikki innolla. Kaikki valmistuvat luokkalaisemme ovat saaneet alan töitä, aluksi ainakin kesäksi. Yksi opiskelija lähtee kesällä armeijaan, joten hänellä ei siis ole vielä töitä tiedossa. Itse sain töitä Seinäjoen Valiolta kesäksi. Olin samoissa tehtävissä harjoittelun aikana, jolloin valmistin rahkapiimää, rahkanvalmistuksessa käytettäviä kastikkeita ja tehojuomia. Työ ja työkaverit ovat siis tuttuja entuudestaan :) Mukavia lukuhetkiä Maitotalouden ja mukana postitettavan Drittelin parissa sekä hyvää kesää! Terveisin Mirkka Laitila, Drittelin päätoimittaja Muutoksia Levin Kausikämppien ja Levin Origon sesonkiajan varauksiin MVL:N jäsenet saavat 45 %:n alennuksen Levin Kausikämppien ja Levin Origon huoneistoista. Tulevalla sesongilla, viikoilla 51-52/2016 ja viikoilla 8-15/2017, MVL:n jäsenten käytössä on rajoitettu määrä huoneistoja. Sesongin aikana vaihtopäivä voi olla sunnuntaista perjantaihin, ei lauantai. Sesonkiviikkoja voi varata 6.9.2016 alkaen puhelimitse, Polar Meetings Oy, puh. 0207 630 820. Muina aikoina rajoituksia huoneistomääriin tai vaihtopäivään ei ole ja varauksia muille ajoille voi tehdä normaalisti. MVL Satakunnan johtokunta jatkaa entisellä kokoonpanollaan MVL Satakunnan johtokunta jatkaa entisellä kokoonpanollaan kaudella 1.5.2016-30.4.2017. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa meijeristi Hanna Anttila ja johtokunnan jäseninä jatkavat instrumenttiasentaja Tuomo Jaakkola ja meijeristi Liisa Multanen. Varajäseninä jatkavat meijeristi Juha Koivisto ja meijeristi Atte Tähtinen. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 12.3.2016 Porissa. Varma kesän merkki - Meijerikalenteri työn alle ENSI vuoden Meijerikalenterin toimitus käynnistyy. Ilmoitusmyynti alkaa toukokuussa ja kalenterin tekstitiedustelukyselyt lähtevät meijereille ja muille sidosryhmille kesäkuussa. Meijerikalenteri 2017 ilmestyy marraskuussa. Katinkulta Villas nyt entistä edullisemmin sesongista riippuen VUOKATISSA sijaitseva Katinkulta Villas on MVL:n jäsenten käytössä entistä edullisemmin. Majoitushinta riippuu jatkossa ajankohdasta. Huippusesongin aikana (viikot 1, 8-14, 25-32, 46-47 ja 52) huoneiston viikkovuokra on 450 euroa. Keskisesongin aikana (viikot 2-7, 23-24, 33-37 ja 42-43) huoneiston viikkovuokra on 400 euroa. Normaalisesongin aikana (viikot 15-22, 38-41, 44-45 ja 48-51) huoneiston viikkovuokra on 350 euroa. Holiday Club Katinkullassa parasta monipuolisuus ja loistavat palvelut VUOKATISSA, Nuasjärven rannalla sijaitseva Holiday Club Katinkulta sopii erityisesti aktiiviselle liikkujalle. Kohteen kolme golfkenttää haastavat kaiken tasoisia pelaajia aloittelijoista ammattilaisiin. Kolopallon lisäksi Katinkullan urheilukeskuksessa voi pelata tennistä, squashia, keilata tai nostella painoja. Kesäiseen luontoon kutsuvat vaihtelevassa maastossa kulkevat luontopolut, joita voi taittaa juosten, kävellen tai vaikka lintuja bongaillen. Suomen kesä on tunnetusti kaunis, mutta usein yllätyksellinen. Vaikka aurinko ei joka päivä paistaisikaan, elämyskylpylässä veden ja ilman lämpötila on aina trooppiset +32 ºC. Pulahda siis helliviin aaltoihin ja valitse suosikkisi kylpy- 6 MAITOTALOUS 2 2016

MVL:n ja M 2 L:n välisen sopimuksen määräykset jatkuvat Huoneistoa vuokrataan viikoksi kerrallaan, lauantaista klo 17.00 lauantaihin klo 11.00. Vuokraan sisältyvät liinavaatteet ja siivous. Varaukset tehdään netin kautta osoitteessa www.mvl.fi/katinkultavillas käyttäjätunnus: MVL salasana: lomavaraus län 20 altaasta. Voit esimerkiksi aloittaa päiväsi rivakalla uinnilla kuntoilualtaassa ja nautiskella sen jälkeen saunamaailman lempeistä löylyistä ja ainutlaatuisesta kylpylätunnelmasta porealtaissa lekotellen. Lapset rakastuvat Angry Birds -puistoon Katinkulta on erinomainen lomakohde myös lapsiperheille. Kylpylän lisäksi perheen pikkuväkeä houkuttaa Vuokatissa sijaitseva Angry Birds Activity Park -aktiviteettipuisto, joka tarjoaa liikunnallista hupia ja yhdessäoloa kaikille lapsenmielisille. Puiston lähtökohtana on liikunnan iloon yhdistyvä virtuaalimaailma, jossa mukana seikkailevat tutut Angry Birds -linnut. Lomalla ruokailu on ihana syy pieneen seikkailuun. Katinkullan ravintoloihin kuuluvat Easy Kitchen, amerikkalaiseen keittiöön keskittynyt sporttibaari O Learys sekä laadukkaista raaka-aineista valmistettuja yllätyksellisiä artesaanipizzoja tarjoileva Classic Pizza. Ruokailun jälkeen hauskaa iltaa voi jatkaa Night Cat -yökerhossa, jossa usein viihdytään karaoken parissa. Tanssin ystävän valinta ovat Napiksen tanssit. Holiday Club Katinkulta sijaitsee Vuokatissa lähellä Mikkeliä. Etäisyys Helsinkiin on 600 kilometriä, Ouluun 190 kilometriä. Lue lisää ja varaa kesälomasi jo tänään: www.mvl.fi/katinkultavillas MVL ja Valio ovat sopineet erillisellä pöytäkirjalla, että helmikuun lopussa päättyneen MVL:n ja M 2 L:n välisen työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa 31.1.2017 asti. Pöytäkirjasopimuksessa on määräyksiä muun muassa pätevyyden arvioinnista muutoksen yhteydessä, MVL- sopimuspalkkaisista toimihenkilöistä, MVL- sopimuspalkkaisten pätevyyden arviointijärjestelmästä, osastoyhdysmiesjärjestelmän kehittämisestä, työaikajoustoista sekä meijereiden tuotannon toimihenkilöiden tehtäväalueista. MVL aloittaa soveltamisneuvottelut huhtikuun lopulla Vapun, helatorstain ja juhannuksen työajat ja korvaukset VAPUNPÄIVÄ on tänä vuonna sunnuntai ja siksi viikolla 17 on viisi työpäivää. Kirkollinen juhlapyhä helatorstai on tänä vuonna viikolla 18, joten viikolla 18 on neljä työpäivää. VAPUNPÄIVÄNÄ JA HELATORSTAINA tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen palkka. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisä 100 prosentilla korotettuna. JUHANNUS on tänä vuonna viikolla 25 ja siksi juhannusviikolla on neljä työpäivää. Jos toimihenkilö työtuntijärjestelmän mukaisesti työskentelee juhannusaattona, maksetaan hänelle 50 prosentin suuruinen erillinen korvaus, joka kahdeksan tunnin jälkeen nousee 100 prosenttiin. Juhannusaattona suoritettava työ korvataan klo 16.00 jälkeen 200 prosentilla kuten suurjuhlapyhinä tehtävä työ. Jos toimihenkilö työskentelee juhannuspäivänä tai juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina, maksetaan hänelle suurjuhlapyhäkorvausta siten, että palkka ylittää vähintään 200 prosentilla peruspalkan. Jaksotyönä viikot 18 ja 25 ovat nelipäiväisiä työviikkoja. MVL aloittaa kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut huhtikuun lopulla Elintarviketeollisuus liiton (ETL) kanssa. Sopimusneuvottelut on käytävä 31.5.2016 mennessä. Työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitus arvioivat 1.6.2016, onko kilpailukykysopimus kattava. Mikäli kattavuus ei ole riittävä, raukeaa MVL:n ja ETL:n välillä keväällä 2016 neuvoteltu sopimus, ja syksyllä valmistaudutaan liittokohtaisiin työehtosopimusneuvotteluihin. MVL:n ja ETL:n välinen Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka. Lisää kilpailukykysopimuksesta löydät seuraavalta aukeamalta. MAITOTALOUS 2 2016 7

TYÖMARKKINOILTA Jo viime vuoden puolella alkaneet yhteiskuntasopimusneuvottelut saatiin viimein päätökseen. Sopimuksen nimi muuttui neuvottelujen loppumetreillä kilpailukykysopimukseksi, jonka työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat 29.2.2015. Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimus tukee samalla julkisen talouden sopeuttamista. Kilpailukykysopimus tavoittelee talouden nousua sopimuksen kohtalo ratkeaa kesän alussa Sopimuksen taustalla on Suomen talouden poikkeuksellisen pitkään kestänyt taantuma. Työttömyys on kasvanut, julkinen talous on jatkanut velkaantumistaan eikä Suomen vienti ole lähtenyt kasvuun. Heikon talouskehityksen taustalla on kansainvälisen talouden epävarmuuksien sekä kielteisten rakennemuutosten lisäksi pidemmän ajan kuluessa syntyneet kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset. Pallo nyt liitoilla neuvottelut alkavat Sopimuksen edellytyksenä on, että sillä korvataan hallituksen valmistelemat toimenpiteet, jotka koskevat helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaamista sekä pitkien vuosilomien lyhentämistä. Samoin työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Sopimuksella pyritään edistämään paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Kilpailukykysopimuksessa ollaan nyt siinä tilanteessa, että pallo on siirtynyt liitoille, joiden pitää tehdä päätös mukaan neuvotteluihin lähdöstä toukokuun loppuun mennessä. Kilpailukykysopimus pähkinänkuoressa Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että nykyisten työ-ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella Tässä yhteydessä työ-ja virkaehtosopimuksiin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia Poikkeuksena ovat sopimuksessa sovitut rakenteelliset muutokset ja mahdolliset paikallista sopimista koskevat sopimusmääräykset Sosiaalivakuutusmaksut Työeläkevakuutusmaksut Perittävä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista myös vuosina 2020 ja 2021 Työntekijän keskimääräistä TyEL-maksua korotetaan ja työnantajan keskimääräistä TyEL-maksua alennetaan ao. mukaisesti Koskee myös julkisen sektorin työntekijöitä ja työeläkemaksun muutos otetaan huomioon myös julkisen sektorin työnantajien työeläkemaksussa Paikallinen sopiminen ja Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus Kilpailukykysopimus edellyttää, että työehtosopimuksiin viedään määräykset paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista alakohtaiset tarpeet ja edellytykset huomioiden. Miten kilpailukykysopimuksen edellyttämiä paikallisen sopimisen määräyksiä saadaan mukaan Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimukseen, vastaajana MVL:n järjestöpäällikkö Tomi Seppä. 1. Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen Ennen kuin mitään voidaan selviytymislausekkeen osalta sopia, on liitoilla oltava hyvä yhteisymmärrys taloudellisen kriisin määritelmästä ja perusteista. 2. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti Tiedonsaantia ja työajan käyttöä yhdysmiestehtäviin on lisättävä vastaamaan tarvetta. Koulutukset ja koulutuksiin osallistumismahdollisuus ovat avaintekijöitä paikallisen sopimisen eteenpäin saattamiseksi. Paikka yrityksen hallituksessa on myös erinomainen kanava saada tietoon esimerkiksi yrityksen taloudellinen tila ja sen perusteet tai tulevat investoinnit ja siten ennakoitavaksi mahdolliset henkilöstötarpeiden muutokset. Paikallisen sopimisen ehdoton edellytys on molemmin puolinen luottamus ja avoimuus. Paikallisesti sopien ei kumpikaan osapuoli voi odottaa poimivansa vain rusinoita pullasta. Paikallisella sopimisella pitää pystyä vaikuttamaan työpaikalla kummankin osapuolen tarpeisiin hyvässä yhteisymmärryksessä ja hyvillä kompromisseilla. 3. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää ETL-MVL työehtosopimuksen 43 Paikallisesta sopimisesta mahdollistaa jo nyt pai- 8 MAITOTALOUS 2 2016

TYÖMARKKINOILTA Työeläkevakuutusmaksun siirto Vuosi2017 0,20 %-yks. Vuosi 2018 0,20 %-yks. Vuosi 2019 0,40 %-yks. Vuosi 2020 0,40 %-yks. Yhteensä 1,20 %-yks. Vaikutus yksikkötyökustannuksiin 0,98 % Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu määrätään yhtä suuriksi vuoden 2018 maksuista alkaen Tämä alentaa työnantajan keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua 0,85 prosenttiyksikköä ja nostaa samalla määrällä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua Työttömyysvakuutusmaksun siirto työnantajilta palkansaajille Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusmaksun siirto Vuosi 2017 0,45 %-yks. Vuosi 2018 0,40 %-yks. Yhteensä 0,85 %-yks. Vaikutus yksikkötyökustannuksiin 0,69 % Hallinnolliset asiat ja maksuvalmius Työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä 1/3 valitaan palkansaajia ja 1/6 työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Muutos tulee voimaan hallintoneuvoston osalta v. 2019 ja hallituksen osalta v. 2020 V. 2017 palkansaajan maksua korotetaan 0,45 prosenttiyksikköä ja v. 2018 palkansaajan maksua nostetaan 0,4 prosenttiyksikköä Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat vuoden 2017 työttömyysvakuutusmaksuista elokuussa 2016 Työeläke-, työttömyys-ja lakisääteisen sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen vakuutusmaksujen muutokset määrätään jatkossakin 50/50-säännön mukaisesti Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin enimmäismäärä nostetaan 7 prosentin työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi vuoden 2017 alusta vuoden 2019 loppuun saakka. Osapuolet valmistelevat suhdannepuskurin tarkoituksenmukaisesta nykyistä suuremmasta tasosta keväällä 2019 Sosiaaliturvamaksut Työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan vähintään seuraavasti: - 0,94 %-yks. vuodelle 2017-1,00 %-yks. vuodelle 2018-1,04 %-yks. vuodelle 2019-0,58 %-yks. vuodelle 2020 eteenpäin pysyvästi Alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät rakenteellisilla toimilla sekä työeläke-ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla Alennus on mitoitettu ottaen huomioon työeläke-ja työttömyysvakuutusmaksujen verovähennysoikeus, mutta ei sopimuksen vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen Sosiaaliturvamaksun alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen Palkansaajan sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksu nostetaan samalla määrällä Rakenteelliset muutokset Työajan pidentäminen Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ-ja virkaehtosopimusosapuolten kesken kallisen sopimuksen voimaantulon ilman liittotasoa, joten tässä suhteessa ei mitään muutosta nykytilanteeseen. Esimerkiksi 24 tunnin vuosityöajan lisäys pitää lähteä meijerissä yhteisesti todettavasta tarpeesta ja tällöin siitä sovittaisiin paikallisesti työntekopaikan tasolla. 4. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä Työaikapankkisopimuksia on jo olemassa eri meijereissä. Esimerkiksi MVL:n ja Valion välillä tehty työaikapankkisopimus voidaan helposti laajentaa muihinkin meijereihin. MVL on jo aiemmin pyrkinyt edesauttamaan työaikapankkisopimusten syntyä, joten nyt voimme odottaa myös työnantajilta aiempaa avoimempaa ja parempaa vastaanottoa. Halutaanko paikallisesti sopia ja mistä Kysyimme työehtosopimuksiin tehtävistä paikallisen sopimisen kirjauksista myös muutamalta meijerijohtajalta ja omalta yhdysmieheltämme sekä Elintarviketeollisuusliitosta. Kysyimme muun muassa haluavatko he sopia paikallisesti ja jos haluavat, mistä haluavat sopia: palkoista, työajoista vai muista työehdoista. Lisäksi kysyimme, tarvitaanko selviytymislauseketta ja mihin tarkoitukseen. Ilmeisesti kysymyksemme olivat vielä liian yksityiskohtaisia, sillä saimme vastauk sia vain muutamalta ja nekin olivat melko varovaisia. Elintarviketeollisuusliitossa asian suhteen ei vielä oltu päätöksiä tehty, mutta perusvire asiaan oli myönteinen. Kyselyyn vastanneet yhdysmiehemme suhtautuivat myös asiaan lähtökohtaisesti myönteisesti: Paikallisesti voidaan sopia joitakin asioita, esimerkiksi palkoista ja työajoista pitää olla pohjalla liittojen välinen neuvottelutulos, joista sitten voidaan paikallisesti vielä neuvotella lisää omaan meijeriin sopivia ehtoja. Monien muiden alojen ongelmat heijastuvat negatiivisesti meidän alaan. Tarkoitan, että palkankorotukset ovat olleet mitättömiä viime vuosina. Siinä mielessä paikallista sopimista voisi harkita. Palkoista täytyy tietenkin sopia. Työajoista sovitaan muutenkin jatkuvasti, mutta toki raamit voidaan määritellä tarpeen mukaan. Meijerijohtajilta emme vastauksia saaneet lainkaan. MAITOTALOUS 2 2016 9

TYÖMARKKINOILTA Muutos tulee voimaan 1.1.2017 alkaen, elleivät osapuolet toisin sovi Julkisen sektorin lomarahat Julkisen sektorin lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykytasosta Vähennys koskee vuosien 2017 2019 lomarahoja Tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ-ja virkaehtosopimusosapuolten kesken Muutosturva ja työterveyshuolto Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallituksen esitysluonnoksessa kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista olevat muutosturvaa koskevat ehdotukset valmistellaan uudestaan kolmikantaisesti ja että valmistelun yhteydessä esitysluonnokseen tehdään tarvittavat työ- ja verolainsäädäntöä koskevat muutokset Paikallinen sopiminen Työ-ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksissa tulee edistää paikallista sopimista ja parantaa siinä yhteydessä henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että työehtosopimusosapuolet neuvottelevat siitä, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä alakohtaisissa työehtosopimuksissa ja ottavat työehtosopimuksiinsa määräykset seuraavista paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista ottaen huomioon alakohtaiset tarpeet ja edellytykset Työehtosopimuksiin: 1. Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen 2. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti 3. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää 4. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä Lainsäädäntömuutokset Toteutetaan ainoastaan seuraavat lainsäädäntömuutokset: 1. Kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia ja saatetaan järjestäytymättömät yritykset paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset 2. Kolmikantaisesti valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvien paikallisten sopimusten pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä, laajuutta, tulkintaa sekä niihin liittyviä suorituskanteita koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa 3. Työttömyys-ja palkkaturvan osalta tehdään tarvittavat lakimuutokset, jotta työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan 4. Laajennetaan YT-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä STTK: Kilpailukykysopimus tarvitsee rinnalleen kasvusysäyksen Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus ei yksin pelasta Suomen taloutta. Se tarvitsee rinnalleen tukea hallituksen kasvuhakuisesta talouspolitiikasta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja investointien alhainen taso uhkaavat heikentää Suomen tulevaa kasvupotentiaalia. - Maan hallituksen tulisi tulevassa kehysriihessä linjata myös talouskasvua ja työllisyyttä liikkeelle sysääviä päätöksiä eikä keskittyä ainoastaan valtion menokaton koskemattomuuden suojeluun. Talouspolitiikkaa tehdään ajassa ja hallituksella tulisi olla reagointikykyä. Positiiviset kasvuhakuiset päätökset vahvistaisivat luottamusta Suomen talouteen, STTK:n yhteiskuntapoliittisen yksikön johtaja Jukka Ihanus sanoo. Suomen tuotannon ollessa merkittävästi potentiaalinsa alapuolella, tuovat kasvuinvestointeihin laitetut eurot itsensä takaisin tulevaisuudessa. STTK katsoo, että hallituksen toimien avulla saadaan liikkeelle myös yksityisiä investointeja. Esimerkiksi asuntotuotannon kasvattaminen kaupunkiseudulla liikenneinvestointien vipuvaikutuksella on osoittautunut tehokkaaksi toimeksi. Hallituksen tuleekin kehysriihessään varmistaa Raidejokerin rahoitus, tuettava elinkeinoelämän uudistumista lisäämällä Tekesin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta ja ehkäistävä pitkäaikaistyöttömyyden kasvua mahdollistamalla työttömyysturvan osittainen käyttö palkkatukena tai starttirahana. STTK tutki: Kannatusta myös veronkorotuksille julkisen talouden sopeuttamisessa Suomalaiset haluavat sopeuttaa julkista taloutta sekä menoja leikkaamalla että veroja korottamalla. Tämä käy ilmi STTK:n teettämästä kyselystä. Jos julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan nykyistä enemmän, menoleikkauksia kannattaa 38 prosenttia vastaajista, veronkorotuksia 15 prosenttia ja näiden yhdistelmää 26 prosenttia. 20 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyssä palkansaajat ovat verosopeutuksen kannalla ja yrittäjät suosisivat menoleikkauksia. STTK:n mielestä hallituksella tulisi olla nykyistä enemmän liikkumatilaa eri keinojen käytössä, jos julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan aiottua enemmän. - Veropohjan aukkojen paikkaamisella voidaan maltillisesti kiristää verotusta ja siten tukea julkisen talouden sopeuttamista ja parantaa verojärjestelmän toimivuutta. Esimerkiksi pääoma- ja osinkoverotuksessa veropohjaa voidaan laajentaa ja tehdä siitä myös neutraalimpaa, Jukka Ihanus sanoo. Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että maan hallituksen linja talouden sopeuttamisessa on liian kapea. Hallitus kannattaa vain julkisten menojen leikkausta eikä ottaa halua verotusta mukaan finanssipolitiikan työkalupakkiin. Sähköinen kansalaistutkimus toteutettiin 19. helmikuuta - 7. maaliskuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1 407 henkilöä. Otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen perusteella painotettuna. Kysely ja STTK:n kehysriihitavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.sttk.fi 10 MAITOTALOUS 2 2016

Seuraava neuvottelukierros Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että seuraava neuvottelukierros, joka alkaa syksyllä 2017, toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat - Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä - Suomen talouden kasvua ja - työllisyyttä Muut hallitukselle esitettävät toimet Aikuiskoulutustuki Valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta. Perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi Aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen Perusosaa alennetaan 15 prosenttia Jäljelle jäävä rahoitusosuus katetaan Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla Muutos tulee voimaan vuonna 2017 Kolmikantainen valmistelu Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että mahdolliset hallituskauden aikana työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa Alakohtaiset neuvottelut ja sopimusten kattavuus Alakohtaiset neuvottelut Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ-ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 31.5.2016 mennessä Työ-ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen kirjallisesti 31.5.2016 klo 16.00 mennessä tämän sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta Keskusjärjestöt edistävät omilla toimenpiteillään sekä yhteistyöllään tämän ratkaisun mahdollisimman kattavaa toteutumista työmarkkinoilla STTK selvitti: Oma ammattiliitto koetaan tärkeäksi ja asiantuntevaksi Suomalaisilla on hyvä mielikuva omasta ammattiliitostaan. Jäsenten mielestä omaa ammattiliittoa parhaiten kuvaavat ominaisuudet ovat tarpeellinen (81 %), asiantunteva (83 %), avoin (71 %) ja helposti lähestyttävä (71%). Mielikuvat omasta ammattiliitosta eivät vaihtele merkittävästi eri ikäluokkien välillä. Naisilla on hieman parempi mielikuva omasta ammattiliitostaan kuin miehillä. - Oman liiton edunvalvonta sekä liitosta saatu apu ja tuki ovat suomalaisille tärkeitä. Työelämän muuttuessa edunvalvonnan ja tuen saamisen tarve muuttaa muotoaan, mutta niiden merkitys ei näytä vähenevän vaan päinvastoin, STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja sanoo. UK-hankkeessa liittojen päätösten vuoro Uusi keskusjärjestö -hankkeen selvitysvaihe on päättynyt. Hankkeen ohjausryhmä viimeisteli kokouksessaan 10.3.2016 selvitystyön, joka sisältää keskeiset linjaukset uuden keskusjärjestön toiminnasta. Kysyttäessä ay-liikkeestä yleensä, pidetään sitä tarpeellisina (63 %) ja asiantuntevina (62 %); kehittämistarpeet liittyvät koko ay-liikkeen moderniuteen ja avoimuuteen. - Ay-liikkeen on otettava kritiikki vakavasti ja uudistettava toimintatapojaan monipuolisesti, Kivioja toteaa. Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Research Oy:llä teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 407 henkilöä. Otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna. Tutkimus toteutettiin aikavälillä 19.2. 7.3.2016 sähköisenä kyselynä, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse. Nyt on liittojen päätösten vuoro. Liitot päättävät huhti-toukokuussa omissa kokouksissaan perustetaanko uusi keskusjärjestö ja liittyykö kyseinen liitto siihen. Kilpailukykypakettia yhdysmiehille MVL:n yhdysmiehet kokoontuivat Tampereelle jatkokurssille 11.-12.4.2016. Holiday Club Tampereen kylpylässä pidetyllä kurssilla yhdysmiehet saivat tiukkaa tykitystä kilpailukykypaketin sisällöstä. Lisäksi käytiin läpi työlainsäädännön perusteita ja jäsenmarkkinointia. Sopimusten kattavuus Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 1.6.2016, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, työ-ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista (Lähde: STTK) Yhdysmiehet lähdössä Amazing Tampere -kaupunkisuunnistukselle mielenkiintoisten paikkojen ja tehtävien äärelle. MAITOTALOUS 2 2016 11

HELSINGIN MEIJERIALAN AMMATTILAISET TEKSTI JA KUVAT ARI HAMINA 70 VUOTTA Helsingin Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n eli tuttavallisesti Helsingin kerhon perustaminen tapahtui 10.11.1946 - aikana, jolloin sodan jälkeisen Ruuhka-Suomen kehittyminen alkoi. Suuri määrä väestöä alkoi siirtyä eteläiseen Suomeen työn perässä. Helsingin kerho 70 vuotta - terveiset Ruuhka-Suomesta! Kerhon alueella toimi sen perustamisvuonna 37 meijeriliikettä, nyt vain muutama. Pienet meijerit ovat saaneet väistyä suurempien ja tehokkaampien, kasvaneeseen kysyntään paremmin vastaavien tuotantolaitosten syntyessä. Myös maidontuotanto on vähentynyt alueella ja näin ollen on uskottava pohjoisemman Suomen lupaukseen: Minä kirjeitä en osaa kirjoittaa, panen maitoa tulemaan. Oman haasteensa alueelle, kuten koko Suomeen, tuovat kansainväliset poliittiset päätökset tuotteiden vientikiellosta itäiseen naapuriimme. EU:n päätökset tulevista maataloustuista ja maitokiintiöistä vaikuttavat osaltaan meijerikentässä. Myös valtiovallan toimet ja liittojen väliset suhteet koskettavat toimipaikkoja, varsinkin paikallisessa sopimisessa yhdysmiehen rooli korostuu. Unohtaa ei myöskään voi kasvavaa tuontia ulkomailta, joka omalta osaltaan näkyy oman alamme toiminnassa ja kerhon alueella. Kuitenkin on todettava, ettei kerhon jäsenten työ ole vain maitopurkkien pyöritystä. Alan ammattilaisia löytyy myös juustojen, mehujen, jogurtin ja jäätelön maailmasta, niin valmistuksen kuin tuotekehityksen parista, laadun varmistusta unohtamatta. Kerhon jäsenet monista eri yrityksistä Edellä mainittujen haasteiden ja myös mahdollisuuksien keskellä elää Helsingin Meijerialan Ammattilaisten kerho. Kerho, jonka toimintaan kaikki alueen MVL:n jäsenet ovat tervetulleita riippumatta siitä, käyskenteleekö Violan kanssa Hedelmätarhassa, vai onko Perinteisen Ihanaa se jätte kiva juttu, Kingiksistä, Mustaleimasta ym. puhumattakaan. Kerho on sen näköinen kuin sen jäsenet haluavat sen olevan, mutta ilman poliittisia tai yrityksellisiä näkökulmia, vaikka useampi pääkonttori alueellemme mahtuukin. Se etu meidän kerhollamme on, että meille tärkeä konttori eli MVL:n toimisto on lähes kiven heiton päässä alueemme toimipaikoista. Voi asioida tarvittaessa Helsingin kerhon kevätkokous 12.4.2014 Viihdekeskus Gr8:ssa Helsingin Salmisaaressa. Kokouksen jälkeen oli varattu aikaa muun muassa keilailuun. 12 MAITOTALOUS 2 2016

Helsingin Meijerialan Ammattilaiset MVL ry - perustettu 10.11.1946 sen takia, että palkkaus oli huonompi kuin muualla suomessa - jäseniä 216 - toimipaikkoja: Valio Oy Helsingin mehutehdas, T&K Pitäjänmäki ja hapatteenvalmistus Tikkurila, Valio Oy Vantaan tehdas Arla Oy, Sipoo Unilever Finland, Sipoo Massby Facilities & Service Ltd, Sipoo SataService Food, Sipoo Bonne Juomat Oy, Lohja Porlammin Osuusmeijeri MVL:n toimisto - kerhon johtokunnan jäsen Jaana Stenholm kuuluu liiton valtuustoon - kerhon 70-vuotisjuhlia vietetään syyskuussa Helsingissä. Tarkempia tietoja lähempänä juhlaa. kasvotusten. Koska MVL on jäsenjärjestönä STTK:ssa, on kerhollakin oma edustuksensa keskusjärjestön paikallisessa toiminnassa Uudenmaan alueella. Sitä kautta voi pienempikin liitto esittää kannanottojaan alueen asioihin, myös yhteiskunnallisella tasolla eri toimikuntien puitteissa. Monipuolista kerhotoimintaa Ei kerhon toiminta ole pelkästään ammattiyhdistysasiaa, vaan myös toimintaa vapaa-aikana. Kautta olemassa oloajan on meri kuulunut osana kerhon toimintaan. Lyhyt matka Tallinnaan, vaan muistaako joku legendaarisen Viola-veneen? Retkien puitteissa on käyty tutustumassa toisiin kerhoihin, keilailtu, mikroautoiltu, lasersodittu, kulttuurista nautittu teatterin ja klassisen musiikin muodossa. Jopa ulkoilua on harrastettu, ainakin hiihdon merkeissä ja ennen lasikuitusuksien aikaa. Se, mihin suuntaan kerhon Purjehdusretkellä Eugenialla vuonna 2005 toiminta tulevaisuudessa kehittyy, riippuu jäsenistön aktiivisuudesta. Tätä Helsingin kerhon 70-vuotisjuhlavuotta vietämme tietysti työn merkeissä Bonne-Juomilla, Arlalla, Porlammin Osuusmeijerillä, Unilever Finland Oy:llä, SataServicellä sekä Valion eri toimipisteissä. MAITOTALOUS 2 2016 13

HELSINGIN MEIJERIALAN AMMATTILAISET 70 VUOTTA ARI HAMINA Arla Oy Sipoo Mitä voi lapsesta tulla, jos asuu 17 ensimmäistä elinvuottaan 50-100 metrin päässä isän työpaikasta? Jos pojasta polvi paranee, niin kai se käy myös meijerimiehen jälkikasvulle. Siihen kun lisätään kummitädiksi Savon seudun paras voinvalmistaja, Aino Talja, oli aika selvää, että meijeriala oli yksi vahvin vaihtoehto tulevaisuuteen. Kuopion pääsykokeiden jälkeen lähdin Hämeenlinnaan meijeristiksi opiskelemaan ja vuonna 1976 armeijaan. Lyhyen Juvan vierailun jälkeen siirryin kohti Helsinkiä ja Kotisaarta keväällä 1981. Kun Ingman ja Kotisaari päättivät yhdistyä rakentaen uuden tuotantolaitoksen Sipooseen, niin hetken harkinnan jälkeen päätin muuttaa sinne vuonna 1992. Yrityskauppojen myötä on nykyinen työnantajani Arla Oy. Vuosien varrella on luottamustehtäviäkin osunut kohdalleni työsuojeluvaltuutetun pestistä yhdysmiehen tehtäviin. Ammattiyhdistysasioihin liittyen Helsingin kerho on tullut tutuksi johtokunnasta käsin, viimeiset vuodet sihteerinä. Johtokunnassa oloni on poikinut edustajuuden STTK:n Uudenmaan aluetoimikuntaan. Siellä pohditaan myös yhteiskunnallisia ja aluepoliittisia asioita sekä pyritään tuomaan näkökantojamme esille. Vapaa-aikaakin poikamiehellä on ja siitä osansa vie kotitaloni Sysmässä sekä sen pihapiirin hoito perintönä isältäni. Aikomuksenani on muuttaa sinne, kunhan eläkepäivät koittavat. Musiikkia kuuntelen ja valokuvailen ihan vain harrastukseksi. Sysmän Suvisoitto jazz-painotteisine konsertteineen on kesäsuosikkini. Myös kynä pysyy jollain lailla käsissä. Sanoivat aikoinaan, että vuosi 1956 oli paras, Kekkosesta tuli presidentti ja rock saapui Suomeen sekä En taida väittää vastaan. KIMMO JOKINEN Arla Oy, Sipoo Olen kiertänyt suomalaista meijerikenttää yli 20 vuotta, Laaksojen Maitokunnan Ylivieskan meijeriltä vuosituhannen alussa siirryin Ingmanin sulatejuusto tehtaalle Porlammille. Sieltä vuoden keikka Kuusamoon, josta tulin vuonna 2010 Arlalle Sipooseen. Työskentelen pakkausosastolla valvoen linjojen toimintaa ja tuotannon laatua. Ongelmatilanteiden ratkaisut ovat osa päivittäistä työtäni. Kokemusta ammattiyhdistystoiminnasta kertyi yhdysmiehenä toimiessani Porlammilla. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa huolestuttavaa on töiden valuminen ulkomaille myös elintarvikealalla. Tällöin olisi hyvä löytää niin työnantajien, ammattiliittojen kuin valtiovallankin kesken järkeviä ratkaisuja. Ei pelkkää oman edun tavoittelua. Vapaa-aikaani kuului ennen kalastus, mutta se on muuttojen myötä jäänyt. Yksi tärkeä vapaaseeni liittyvä asia on Jokerien kausikortti. Harmittaa vain, että joukkueen kausi KHL:ssä loppui lyhyeen. Tulevaisuuden suunnitelmissani on jäädä eläkkeelle nykyisestä työstäni Sipoossa ja muuttaa takaisin lähtöpaikkaan Ylivieskaan. Sinne on puretun meijerin tilalle rakennettu uusia asukkaita odottavia kerrostaloja. MAIJA SANDSTRÖM Massby Facilities & Service, Sipoo Olen työskennellyt laboranttina kolme ja puoli vuotta, jota ennen olin seitsemän vuotta tuotekehitysosastolla. Saman katon alla on siis vierähtänyt yli 10 vuotta. Laborantteina valvomme, että talossamme valmistetut tuotteet vastaavat niille asetettuja laatuvaatimuksia sekä kemiallisilta että mikrobiologisilta ominaisuuksiltaan. Kollegoistani varsin moni on mainio kotoleipuri, joten ajoittaiset herkkuhetket kahvitunnilla ovat bonusta työssäni. Herkuttelun lisäksi tykkään liikunnasta, mökkielämästä veden äärellä ja maailmanparannustuokioista ystävien kanssa. Sipoosta löytyy tuotantolaitos, joka kätkee seiniensä sisäänsä useamman yrityksen: maitoja, jogurtteja ja voita muun muassa valmistavan Arla Oy:n, jäätelöä valmistavan Unileverin, laboratorio- ja automaatiopalveluita talon yrityksille tuottavan Massby Facility & Service Oy:n sekä kunnossapidosta vastaavan SataServicen. Kaikkien näiden juuret ovat suurelta osalta Hj. Ingmanissa Sipoossa ja Maaviljelijäin Maitokeskuksessa (sittemmin Kotisaari) Helsingissä. ARI HAMINA 14 MAITOTALOUS 2 2016

MARI (MAIJA) VIRTANEN Arla Oy, Sipoo Olen lähtöisin Hattulasta Hämeenlinnan vierestä. Meijerikoulusta valmistuin syksyllä 2012, jonka jälkeen aloitin työt muutaman viikon sisällä Arlalla Sipoossa. Liiton jäseneksi liityin koulussa ennen ensimmäistä työharjoitteluani. Ensimmäisen työharjoitteluni suoritin Valion UHTtehtaalla Turengissa ja toisen harjoittelun aidan toisella puolella Nestlén jäätelötehtaalla. Arlalla toimin prosessioperaattorina päävalvomossa vakituisessa työsuhteessa. Työhöni kuuluu rahkojen ja UHT-tuotteiden valmistus. Lisäksi työhöni sisältyy tuotteiden valmistusta tukevien analyysien tekeminen laboratoriossa, aistinvaraista arviointia ja yhteistyö tuotekehityksen kanssa. Tärkeänä pidän työn monipuolisuutta ja osaamisen jakamista osastojen välillä, esimerkiksi suunnittelussa ja erilaisten projektien toteuttamisessa. Vapaa-ajalla käyn kuntosalilla ja tapaan ystäviä niin paljon kuin ehdin. Lisäksi minut pitää kiireisenä tulevan kesän häitteni järjestely ja uuden kodin suunnittelu. Lähellä sydäntäni on myös matkustelu ja tarkoituksena olisi lähteä ennen joulua taas kohti tuntematonta, mielellään tropiikkiin. Tulevaisuudelta toivon onnea ja terveyttä kotopuolessa sekä mielenkiintoisia mahdollisuuksia työelämässä. Liiton tapahtumissa olen käynyt viime vuosina aina, kun olen vain ehtinyt. Viime syksynä olimme työkavereiden kanssa liiton risteilyllä, jossa oli huippumeininki, ja seuraavana tiedossa olisikin Helsingin kerhon kevätkokous huhtikuussa! TUULA KOPPELOMÄKI Valio Oy Helsingin mehutehdas Tulin vuonna 2000 kesätyöntekijäksi mehutehtaalle. Kesätyö poiki vakituisen työsuhteen ja jäin pakkauskoneenkäyttäjäksi. Aikuiskoulutus tarjosi hyvän tavan opiskella työn ohessa ja valmistuin meijeristiksi loppuvuodesta 2006, liiton jäseneksi liityin jo opiskeluaikana. Melko pian valmistumisen jälkeen siirryin valmistukseen tuotevalmistajaksi. Kerhon toimintaan lähdin aikoinaan ystävän houkuttelemana ja siitä se sitten pikkuhiljaa lähti. Yllätyin positiivisesti tapahtumien mukavasta ja rennosta ilmapiiristä ja niistä jäi aina hyvä maku suuhun. Tutustuin mukaviin ihmisiin, eikä kerhon kokouksissakaan valittu väkisillä johonkin tehtävään. Kerhon johtokunnassa olen toiminut useamman kauden ajan varajäsenen ja varsinaisen jäsenen roolissa, vuoden alusta pyörähti käyntiin toinen puheenjohtajakauteni. Koen, että kerhotoiminnalla on merkitystä. Toiminnan kautta jäsenet pääsevät vaikkapa verkostoitumaan sekä tapaamaan vanhoja tuttuja. Johtokunnan kokouksissa käymme läpi ja hyväksymme kerhon kokouksille esitettävät sääntömääräiset asiat sekä sovimme muista kokousten ja mahdollisen oheistoiminnan järjestelyyn liittyviä asioita. Mietimme mm. tulevalle vuodelle toimintasuunnitelman, joka esitellään ja hyväksytetään kerhon syyskokouksessa. Toimintasuunnitelman budjetti pohjautuu jäsenmaksupalautuksille, jotka tulevat liitosta kerhon jäsenmäärän mukaan. Pyrimme tarjoamaan mielekästä vapaaajan toimintaa, joka on yleensä liitetty kokousten yhteyteen vaihdellen kulttuurin ja aktiivisemman tekemisen välillä. Tulevaisuudessa haluaisin nähdä kerhon toiminnan tarjonnan monipuolisena ja mielekkäänä. Yksi parhaista johtokunnassa työskentelyn anneista onkin saada jäsenet liikkeelle ja nähdä mahdollisimman runsaan osanoton tapahtumiin, vaikka monelle mm. vuorotyöt asettaa omat rajoitteensa. Mielestäni kerhon rooli onkin yhteisen kivan tekemisessä, ei tes-asioissa. Kerhon kokouksissa on yleensä ollut paikalla myös liiton edustaja, joka tuo kokouksiin viimeisimmät kuulumiset työmarkkina-asioista. Tälle vuodelle kerhon toimintasuunnitelmassa on kevät- ja syyskokouksen lisäksi kerhon 70- vuotisjuhla upeassa merimiljöössä Kulosaaren Casinolla. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet tulevat myöhemmin käytössämme olevien tiedotusvälineiden kautta. Koen, että jäsenille tiedottamisessa jokaisella käytössä olevalla välineellä on oma paikkansa. Maitotalous saavuttaa jokaisen jäsenen, työpaikkojen ilmoitustaulut tavoittavat hyvin työpaikoilla ja kerhon kotisivuilta löytyvät myös tapahtumakutsut. Hiljattain käyttöön saamamme tekstiviestipalvelu toimii mielestäni erinomaisena muistutustyökaluna ja välineenä tavoittaa jäsenet henkilökohtaisesti, myös sellaiset jotka eivät ehkä juuri tällä hetkellä ole työelämässä. Aurinkoista kevään jatkoa ja lämmintä kesää kaikille. MAITOTALOUS 2 2016 15