KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE Käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 2008

- 2 -

- 3 - Yhteystiedot: Koirus-Sotkan kalastusalue Isännöitsijä Jarmo Mononen PL 1096, Puijonkatu 14, 70111 Kuopio Puhelin: 0400-373 072 Koirus-Sotkan kalastusalue Hallituksen puheenjohtaja Matti Jurvanen Paalimäentie 193, 71460 Paukarlahti Puhelin: 050-911 7354 Eräiden sidosryhmien yhteystietoja 2008 SIDOSRYHMÄT/YHTEYSHENKILÖ LÄHIOSOITE POSTITOIMI- PAIKKA PUHELIN POHJOIS-SAVON TE-KESKUKSEN KALATALOUSYKSIKKÖ KÄSITYÖKATU 41 PL 2000 70101 KUOPIO 010 191 26 450* POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS PUIJONKATU 14 PL 1096 70111 KUOPIO 0400-373 072 POHJOIS-SAVON MAANMITTAUSTOIMISTO HALLITUSKATU 12 70100 KUOPIO 020 541 121 POHJOIS-SAVON VAPAA-AJANKALAS- TAJAPIIRI/EERO KOKKARINEN PALJETIE 13 71800 SIILINJÄRVI 0400-670 123 POHJOIS-SAVON AMMATTIKALASTA- JAIN YHDISTYS R.Y/ PETTERI KONTILA PUIJONSARVENTIE 14 A 2 70260 KUOPIO 044-279 8606 SEPÄNKATU 2 B POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO (EVIRA) PL 1049 70101 KUOPIO 020 490 4777 NEULANIEMENTIE 4 PL 92 70701 KUOPIO 017-201 451 Linkkejä: Koirus-Sotkan kalastusalueen palvelut: www.ahven.net > kalastusalueet, viehelupa www.muikkusuomi.fi>kalapaikkoja Pohjois-Savossa Pohjois-Savon TE-keskus: www.te-keskus.fi > Pohjois-Savo> kalatalouspalvelut Pohjois-Savon kalatalouskeskus: www.muikkusuomi.fi >Pohjois-Savon kalatalouskeskus, www.ahven.net >kalatalouskeskukset Pohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiiri: www.kalapaikka.net >psvapaa-ajankalastajapiiri Kansalaisen karttapaikka: www.karttapaikka.fi > kansalaisen karttapaikka> peruskarttojen haku Kalastuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820286 Kalastusasetus: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19821116 Yhteisaluelaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890758 Kansikuva: J-P Kalamatkat

- 4 - KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2008-2017 KUVAILULEHTI Nimi 522 Koirus-Sotkan kalastusalue Kotipaikka Leppävirta Pinta-ala (km²) Lääni Itä-Suomen lääni Kunta Leppävirta, Kuopio, Suonenjoki TE-keskus Pohjois-Savo Suunnitteluvedet Sotkanselkä, Koirus-, Konnusvesi, Särkilahden alue (Särkilahti, Oravi- ja Arkkuselkä), Saamainen, Koirusjärvi, Särkijärvet ja pienvesistöt Viereiset kalastusalueealue, 519 Suvasveden kalastusalue, 521 Sorsaveden kalastusalue ja 523 Un- 516 Rasvanki-Virmasveden kalastusalue, 518 Etelä-Kallaveden kalastusnukan kalastusalue. Muut suunnitelma-asiakirjat Liitteet Voimassaolo Nähtävillä/ saatavissa Tekijä Vuosi 2007 Tiivistelmä Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmat 1988 ja 1995 sisältävät osittain alueen perustietoja, joita ei ole käsitelty tässä suunnitelmassa. LIITTEET: 1. Ohje osakaskunnille ravustuksen järjestämiseksi, 2. Järvikohtaiset istutukset Koirus-Sotkan kalastusalueella 1995 2006, 3. Osakaskuntien ja yksityisvesialueiden pinta-alat, kiinteistötunnukset ja yhteystiedot. KARTTALIITTEET : 1. Kalastusalueen kartta ja vesialueen omistajat. xx.xx.2008 alkaen Kalastusalueen isännöitsijä, osakaskunnat, Pohjois-Savon TE-keskus, Kalatalouden Keskusliitto/www.ahven.net. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry Koirus-Sotkan viehekalastuslupa Lisätietoja: isännöitsijä, Pohjois-Savon kalapaikkaopas, www.ahven.net, www.muikkusuomi.fi Suunnitelma: Toimenpide 1. Kalastusalueen hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin viehekalastuksen yhteislupa-alueen muodostamiseksi Konnuksen kanavalta Puutossalmelle vuoden 2008 aikana. Toimenpide 2. Kalastusalue antaa suositukset eri hoitoalueilla käytettävistä solmuvälirajoituksista ja tuo tarvittaessa niistä päätösesityksen kalastusalueen kokouksen käsiteltäväksi. Toimenpide 3. Mikäli päädytään solmuvälirajoitusesitykseen, annetaan samalla päätösesitys kuhan ja/tai taimenen alamitan nostamisesta. Toimenpide 4. Kalastusalue tehostaa kalastuksen valvontaa. Toimenpide 5. Kehitetään kalastusalueen koordinoimaa, koko kalastusaluetta koskevaa hoitosuunnittelua yhteistyössä osakaskuntien kanssa. Toimenpide 6. Kalastusalueelle luodaan hoitoalueittainen istutusstrategia. Suunnitellut kehittämishankkeet: 1. Yhtenäisen viehekalastuslupa-alueen muodostaminen. 2. Viranomaisvalvonnan järjestäminen kalastusalueella. 3. Erityisesti pääaltaan kalastusta koskevan säätelyn yhtenäistäminen. 4. Nuorisotyön vastuuhenkilön etsiminen kalastusalueen alueelle.

- 5 - Sisällysluettelo A. YLEISSUUNNITELMA 2008-2017... - 6-1. JOHDANTO... - 6-2. KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE 2007... - 6-2.1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS... - 6-2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... - 7-2.3 VESIALUEIDEN OMISTUS... - 9-2.4 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILA... - 10-3. KALATALOUDELLINEN KEHITYS KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUEELLA... - 13-3.1 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS PÄÄALTAAN ALUEELLA... - 13-3.2 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SÄRKILAHDEN ALUEELLA (Särkilahti, Oraviselkä, Arkkuselkä)... - 15-3.3 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SAAMAISELLA... - 16-3.4 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS KOIRUSJÄRVELLÄ... - 17-3.5 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SÄRKIJÄRVILLÄ... - 17-3.6 PYYDYSTIEDOT JA KALASTUSRASITUS... - 18-3.7 KALASTUKSEN JÄRJESTELY, LUPA-ALUEET JA VALVONTA... - 19-3.8 VERKON SOLMUVÄLISÄÄTELYN TARVE - kuhan kasvu ja sukukypsyys... - 22-3.9 KALAVESIEN HOITO JA KUNNOSTUKSET... - 24 - B. TOIMENPIDESUUNNITELMA... - 26-4. TAVOITTEET... - 26-4.1 KALASTUSALUEEN VISIO... - 26-4.2 KALATALOUDELLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET... - 26-5. TOIMENPITEET... - 26-5.1 VIEHEKALASTUKSEN YHTEISLUPA-ALUEEN MUODOSTAMINEN... - 26-5.2 KALASTUSALUEEN SUOSITUKSET KALASTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ... - 27-5.3 KALASTUKSEN VALVONTA... - 31-5.4 KALAVESIEN HOITO... - 31-5.5 ISTUTUKSET... - 32-5.6 KALAVESIEN KUNNOSTUKSET... - 33-5.7 OSAKASKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMINEN... - 35-5.8. NUORISOTYÖ... - 35-5.9 METSÄSTYS VESIALUEELLA... - 36-5.9 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN... - 37-5.10 KEHITTÄMISHANKKEET 2007-2017... - 38-6. KIRJALLISUUS... - 39 - C. HOITOALUEKOHTAINEN SUUNNITELMA... - 40-7. PÄÄALLAS (Sotkanselkä, Koirus- ja Konnusvesi)... - 40-8. SÄRKILAHDEN ALUE... - 41-9. SAAMAINEN... - 42-10. KOIRUSJÄRVI... - 43-11. SÄRKIJÄRVET... - 44-12. PIENVEDET... - 45-13. LIITTEET... - 46 - LIITE 1. Ohje osakaskunnille ravustuksen järjestämiseksi... - 46 - LIITE 2. Koirus-Sotkan kalastusalueen istutukset järvittäin vv. 1996-2006... - 47 - LIITE 3 Osakaskuntien ja yksityisvesien pinta-alat, kiinteistötunnukset ja yhteystiedot... - 52 - LIITE 4 Karttaliite (muovitaskussa)

- 6 - A. YLEISSUUNNITELMA 2008-2017 1. JOHDANTO Kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan kalatalouden edistäminen ja kalastuslain 1 :ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen. Kalastusalueen tulee hoitaa kalastuslain, sen nojalla annettujen säädösten, määräysten, kalastusalueen ohjesäännön mukaiset tehtävät sekä seurata käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumista. Tehtävänä on myös kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen. Edellinen Koirus-Sotkan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistui vuonna 1995. Alueen kalataloudessa on tapahtunut joitakin merkittäviä muutoksia edellisen käyttöja hoitosuunnitelman laatimisen jälkeen. Muuttuneessa tilanteessa katsottiin, että edellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma on monilta osin vanhentunut. Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus myönsi vuonna 2006 määrärahan käyttö- ja hoitosuunnitelman päivittämiseksi. Käyttö- ja hoitosuunnitelman uusimista varten tehtiin osakaskuntakysely ja lisäksi käytettiin alueelta julkaistuista raporteista saatuja tietoja, joita täydennettiin myös kuulemistilaisuudessa ja hyväksymiskokouksessa. Kalastusalueen perustiedot ja kalataloudellinen kehitys päivitettiin nykytilaan yleissuunnitelmassa (A-osa) ja samalla mietittiin mahdollisia ongelmia. A-osaan koottiin osakaskuntien antamat tiedot ja kehittämistoiveet sekä tehdyn osakaskuntatiedustelun tuloksia. Niiden perusteella asetettiin tavoitteet ja mietittiin tarvittavat toimenpiteet, jotka kirjattiin toimenpidesuunnitelmaan (B-osa). Yksityiskohtaisemmat kalavesienhoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat ohjeet ja määräykset sisältyvät hoitoaluekohtaiseen suunnitelmaan (C osa). Tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisesta vastasi Pohjois-Savon Kalatalouskeskus Koirus-Sotkan kalastusalueen toimeksiannosta. Vastuullisena tekijänä oli toiminnanjohtaja Jarmo Mononen. 2. KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE 2007 2.1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS Koirus-Sotkan kalastusalue sijaitsee Itä-Suomessa, pääosin Kuopion kaupungin ja Leppävirran kunnan alueella. Länsiosasta kuuluu lisäksi pieni alue Suonenjoen kaupunkiin. Taulukko 1. Kalastusalueen vesipinta-alan jakautuminen kunnittain. Kunta Osuus vesipinta-alasta Kuopio 29,5 % Leppävirta 70,2 % Suonenjoki 0,3 % Yhteensä 100,0 %

- 7 - Kalastusalueen vesipinta-ala on noin 14 769 ha, josta Sotkanselän, Koirus- ja Konnusveden osuus on noin 78 %. Näiden lisäksi alueella on 142 pienempää järveä ja lampea (pintaala yhteensä 32 km 2 ), joista suurimmat ovat Särkijärvi, Saamainen, Koirusjärvi (Iso- Koirus), Huhtijärvi, Petäjäjärvi ja Laukaa. Kalastusalue kuuluu pääosin Vuoksen vesistön Kallaveden reittiin, vain hyvin pieni alue luoteisosassa kuuluu Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin. Kalastusalueen pohjoinen raja kulkee Puutossalmen kapeimmalta kohdalta lossiväylää pitkin ja etelässä se yltää lähes Leppävirran taajamaan. Kalastusalueella sijaitsevat myös Oravikosken taajama sekä Paukarlahden, Länsi-Saamaisen, Vehmasmäen ja Puutossalmen kyläkeskukset. Toimialue ei noudata täysin valuma-aluerajausta. 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Veden laatu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen (lähde: www.ymparisto.fi/pohjois-savon ympäristökeskus) vedenlaatuluokituksen mukaan koko pääallas (Sotkanselkä, Koirusvesi, Konnusvesi) kuuluu laatuluokkaan hyvä. Koirusveden syvännehavaintopisteen tulosten mukaan pohjan läheisen vesikerroksen happitilanne on talvella ollut lähes koko 35-vuotisen tarkastelujakson ajan välttävä tai huono. Tilanne on lähinnä tyypillinen vesistöreitin suurissa järvissä. Elokuun tulosten mukaan Koirusveden väriluku (40-70 mg Pt/l) on ollut hyvä tai erinomainen. Kokonaisfosforipitoisuudeltaan (12-20 µg/l) Koirusvesi on kuulunut luokkaan hyvä (12-30 µg/l) ja planktonlevien määrän osalta (A-klorofylli µg/l) 90-luvulta lähtien aina viimevuosiin asti se on kuulunut luokkaan hyvä. Parin viimeisen vuoden ajan kaikkien vertailutietojen mukaan tilanne on tarkkailupisteellä jossain määrin heikentynyt. Oravi- ja Särkilahden tila on ympäristökeskuksen vedenlaatuluokituksen mukaan laatuluokassa tyydyttävä ja Koirusjärvi, Särkijärvi ja Iso-Musta laatuluokassa erinomainen. Ympäristökeskuksen järvien vedenlaatukartoituksessa oli vuonna 2005 mukana kuusi järveä Koirus-Sotkan kalastusalueelta. Taulukko 2. Ympäristökeskuksen vedenlaatukartoituksen tuloksia vuodelta 2005. Järvi Kok. syv. m Klorofylli A Kok. fosfori ph Väriluku Hapen kyll.aste talvi Hapen kyll.aste kesä Huhtijärvi 12,0 erinom. erinom. hyvä erinom. tyydyttävä tyydyttävä Iso-Musta 16,2 erinom. erinom. tyydyttävä erinom. tyydyttävä hyvä Koirusjärvi 29,0 erinom. erinom. tyydyttävä hyvä tyydyttävä hyvä Petäjäjärvi 24,5 hyvä erinom. tyydyttävä hyvä tyydyttävä tyydyttävä Saamainen 26,7 välttävä hyvä hyvä hyvä tyydyttävä tyydyttävä Särkijärvi 19,3 erinom. erinom. tyydyttävä erinom. tyydyttävä hyvä

- 8 - Kuva 1. Vedenlaatumuutokset osakaskuntakyselyn mukaan. Onko vedenlaatu muuttunut? Myös osakaskuntatiedustelun vedenlaadun muutoksia koskeneen kysymyksen 1 = Heikentynyt 2 = Pysynyt ennallaan 3 = Parantunut 3,0 vastaukset osoittavat tilanteen pysyneen 2,5 2,0 kalastusalueella ennallaan. Koirus - Konnusveden vastauksista näkyy lievä tilan- 1,5 1,0 0,5 teen heikkeneminen aivan viime vuosina. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että järvien veden laatu on kalastusalueen järvissä pääsääntöisesti hyvä ja alueen järvet tarjoavat erinomaisen elinympäristön myös arvokaloille. Kuormitus Kalastusalueen vesiin kohdistuu sekä piste- että hajakuormitusta. Koiruksella (Hanhisalon eteläpuolella) jatkaa vuonna 1988 toimintansa aloittanut verkkokassikasvatusta harjoittava yritys Terhontammi Oy. Pistekuormittajat eivät heikennä merkittävästi kalastusalueen veden laatua, mutta haitat ovat suurimmillaan kuormittajien läheisyydessä. Muita kuormittajia ovat mm. hajaasutuksen sekä maa- ja metsätalouden hajakuormitus ja laivaliikenne. Suomen Nikkeli Oy on käynnistänyt Leppävirran Valkeisenrannan kaivoshankkeen ympäristölupaprosessin ja sitä koskeva arviointiohjelma oli lausunnolla elokuussa 2007. Hankkeen ympäristövaikutukset tulevat riippumaan huomattavasti sen lopullisesta laajuudesta. Jo kaivoksen louhostoiminta tulee aiheuttamaan merkittävää kuormitusta toteuttamistavasta riippuen alueelle Lahnanen - Niittylampi - Särkilahti - Oraviselkä ja siitä edelleen kaakkoon Arkkuselälle Näpinsalon tasalle asti. Lisäksi hankkeen vaikutusalueeseen kuuluvat Koirus- ja Huhtijärvi. Mikäli hankkeeseen liitetään vielä rikastustoiminta, vaikutukset tulevat huomattavasti kasvamaan. Aikaisemman kaivostoiminnan aikana, jolloin vedet johdettiin Oravilahteen, veden samentuminen oli silmämääräisestikin nähtävissä Kalliosalmesta yli Arkkuselän puolivälin. Säännöstely Koirusveden ja Sotkanselän virtaamien ja vedenkorkeuksia säätely perustuu Unnukan - Kallaveden säännöstelylupaan. Säännöstely Konnuksen sululla ja Naapuskosken säännöstelypadolla aloitettiin vuonna 1972. Se perustuu lähinnä laivaliikenteen tarpeisiin. Konnuskosket on jätetty luonnontilaan, mutta suunnitteilla on pohjapadon rakentaminen Konnuskosken niskalle alimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi loppusyksyn ja talven aikana. Vesistöjen muu käyttö Vuonna 1972 vesiliikenteen tarpeisiin valmistui Saimaan syväväylän osuus Varkaudesta Kuopioon. Sen kulkusyvyys on 4,35 m. Vuonna 2006 Merenkulkulaitoksen merenkulkutilastojen mukaan Konnuksen kanavan kautta kulki alusliikenteessä 37 902 tn raakapuuta, 160 290 tn muuta tavaraa ja uitossa 251 991 tn raakapuuta.

- 9 - Rahtiliikenteen lisäksi väylä palvelee myös matkailu- ja huviveneilyä. Kalastusalueella sijaitsevat Konnuksen venesatama ja Puutossalmen Kirituvan laituri sekä vierasvenesatama tankkausmahdollisuudella Leppävirran varrella. 2.3 VESIALUEIDEN OMISTUS Kalastuskunnan päätöksentekoa ja hallinnointia koskeva lainsäädäntö siirrettiin vuoden 2001 alusta kalastuslaista yhteisaluelakiin. Samalla poistettiin tilanne, jossa yhteisellä vesialueella oli kaksi osittain päällekkäistä organisaatiota; kalavesien käytöstä ja hoidosta vastaava kalastuskunta ja yhteisen vesialueen omistava osakaskunta. Käytännön kalastukseen ja kalaveden omistussuhteisiin ei tullut muutoksia. Kalastuslaissa (KL 286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana toimii yhteisaluelain mukainen osakaskunta. Tästä johtuen käytetään jäljempänä kalastuskunnan sijaan nimeä yhteisen vesialueen osakaskunta (lyhyemmin osakaskunta). Kuva 2. Vesialueiden omistus Koirus-Sotkan kalastusalueella. Yksityisvedet 7 kpl, 662 ha 4 % Osakaskunnat alle 100 ha 24 kpl, 570 ha 4 % Osakaskunnat yli 100-500 ha 20 kpl, 4.892 ha 33 % Vesialueiden omistus kalastusalueella Osakaskunnat yli 1.000 ha 3 kpl, 3.977 ha 27 % Osakaskunnat yli 500-1.000 ha 6 kpl, 4.668 ha 32 % Osakaskuntatoiminta on Koirus-Sotkan kalastusalueella aktiivista. Tämä johtuu ainakin osittain osakaskuntien suhteellisen suuresta koosta. Pääaltaiden (Sotkanselkä, Koirus- ja Konnusvesi) osalta lähes kaikki osakaskunnat toimivat sekä osakaskuntakyselyn vastausten että palautuvien toimintailmoitusten perusteella. Myös sivuvesistöjen osalta osakaskunnat toimivat kaikkien suurempien järvien alueilla. Osakaskuntien toiminta on myös perusedellytys kalastusaluetoiminnalle, koska osakaskuntien edustajat ovat ratkaisevassa asemassa kalastusalueen ylintä päättävää valtaa käyttävässä kalastusalueen kokouksessa. Yhteistoiminta kalastusalueen ja osakaskuntien välillä edellyttää myös toimivia sopimus- ja neuvottelukumppaneita. Toisaalta osakaskunnat voivat tehdä aloitteita kalastusaluetoiminnan kehittämiseksi. Osakaskunnat ovat myös yhdistäneet toimintojaan vapaaehtoisilla sopimuksilla. Alueen pohjoisosassa kolme sekä luoteis- ja keskiosassa kaksi osakaskuntaa toimii jo nykyisin yhdessä. Lisäksi itäosassa on muodostumassa seitsemän osakaskunnan yhteistoiminta-alue. Koirus-Sotkan kalastusalueella on 53 yhteisen vesialueen osakaskuntaa ja seitsemän yksityistä vesialueen omistajaa. Osakaskuntien vesipinta-ala on yhteensä 14 107 ha ja yksityisten lohkojen 662 ha. Osakaskuntien koko Koirus-Sotkan kalastusalueella on 3-1 476 ha. Yhdeksällä osakaskunnalla vesialuetta kuuluu myös johonkin toiseen kalastusalueeseen. Koirus-Sotkan kalastusalueen alueella olevien pinta-alojen mukaan yli 1 000 ha osakaskuntia on neljä kappaletta, yli 500 1.000 ha osakaskuntia 6 kappaletta, yli 100-500 ha osakaskuntia 20 kpl ja alle 100 ha osakaskuntia 24 kappaletta. Vastaavasti yli 1 000 hehtaarin osakaskuntien vesipinta-alan osuus kalastusalueen koko vesipinta-alasta on 27 %, 500-1 000 ha osakaskuntien osuus 32 %, 100-500 ha osakaskuntien osuus 33 % ja alle 100 ha osakaskuntien osuus 5 %. Osakaskuntien ja yksityisvesien pinta-alat ja tiedossa olevat yhteystiedot on esitetty liitteessä 3 ja rajat karttaliitteessä.

- 10 - Koirus-Sotkan kalastusalueella toiminta on hiipunut tai sammunut kokonaan ainoastaan muutamassa hyvin pienessä osakaskunnassa sekä sivuvesistöillä että pääaltaassa. Pienten sivuvesistöjen osalta osakaskunnan toimivuudella ei kuitenkaan kokonaisuuden kannalta ole kovin suurta merkitystä. Tärkeää on kuitenkin se, että esimerkiksi uusi kiinteistön omistaja saa ylipäänsä jostain tiedon osakaskunnan vesialueen sijainnista, kalastusta koskevista päätöksistä ja rajoituksista sekä lupakäytännöstä. Osakkaan tai alueella asuvan kannalta on tärkeää myös se, että hän saa tarvittaessa osakaskunnalta päätöksen jonkin vesialueeseen liittyvän erityishankkeen osalta. Nykyisin esimerkiksi kuntien rakennuslupaviranomaiset vaativat osakaskunnan luvan maalämpöputkien asennukselle osakaskunnan yhteiselle vesialueelle. Yhteisaluelaki antaa myös toimimattomalle osakaskunnalle mahdollisuuden kokoontua tarvittaessa osakkaan koolle kutsumana päättämään kalavetensä käytöstä esimerkiksi tällaisen luvan käsittelemiseksi tai kalastusoikeuden vuokrasopimuksen tekemiseksi. Osakaskuntatoiminnan ongelma nyt ja tulevaisuudessa on aktiivitoimijoiden ikääntyminen ja poismuutto alueelta. Maaseudun väestömäärän vähetessä myös kalastusta harrastavien henkilöiden määrä vähenee samassa suhteessa. Tämä ongelma korostuu pienissä osakaskunnissa ja erityisesti sivuvesistöillä. Kalastusalueen toiminnassa näkyy tietysti sama ilmiö, koska jäsenet ovat pääasiassa osakaskuntia. Myös alueen vapaa-ajan asukkaiden muodostama lisäresurssi on yleensä lähes käyttämätön. 2.4 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILA Kalastusalueiden perustamisesta säädettiin 1.1.1983 voimaan tulleessa kalastuslaissa. Kalastusalueet muodostettiin kalataloudellisesti yhtenäisistä vesialueista. Koirus-Sotkan kalastusalueella, kuten muuallakin Pohjois-Savossa, kalastusaluejaossa noudatettiin keskusjärvi periaatetta. Kalastusalue muodostettiin Sotkanselästä, Koirus- ja Konnusvedestä ja niihin läheisesti liittyvistä tai laskevista vesistöistä. Toimintaan tuli merkittävä muutos 1.1.1994 voimaan tulleen kalastuslain tarkistuksen myötä. Kalastusalueen valtuuskunta lakkasi olemasta ja uusiksi kalastusalueen toimielimiksi tulivat kalastusalueen kokous, hallitus ja isännöitsijä. Kalastusalueen jäseniä ovat (KL 71 ) kalastuskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt. Vuoden 1994 alusta kalastuslakiin tuli muutoksia, jotka lisäsivät kalastusalueiden hallinnollisia tehtäviä (taulukko 3). Näitä päätöksiä on Koirus-Sotkan kalastusalueella tehty vähän. Vuoden 1997 alusta voimaan tullut kalastuslain tarkistus muutti onginnan ja pilkinnän jokamiehen oikeudeksi ja vapautti 65 vuotta täyttäneet kalastuskortin lunastamisesta. Samalla tuli mahdolliseksi lunastaa läänikohtainen viehekortti.

- 11 - Taulukko 3. Lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvat hallinnolliset päätökset. Asia KL 11 3 mom. mukainen pilkintä tai kyläläisen kotitarvekalastuskielto 6 kk:ksi KL 16 2 mom. vesialueen käyttämättä jättäminen, aloite alioikeudelle käyttöön otosta, pakkovuokraus KL 26 2 ja 4 mom. kalastuskielto tai helpotusten myöntäminen padon ala- tai yläpuolella KL 32 2 ja 3 mom. perustuva tietyn kalastustavan tai välineen kieltäminen ja asetuksesta poikkeavan silmäkoon määrittäminen, jotta KL 1 :n ehdot täyttyvät KL 35 2 mom. mukainen alamitan määrääminen KL 37 2 mom. mukainen pyydys- ja kalastustapakielto KL 43 ja 46 mukainen rauhoituspiirin perustaminen tai lakkauttaminen KL 45 rauhoituspiirin rajankäynnin hakeminen kiinteistötoimituksessa KL 79 ja 81 mukainen päätös käyttö- ja hoitosuunnitelmasta KL 89 a ja 91 mukaisten omistajakorvausten ja viehekalastusmaksujen jako Kalastusalueen toimintaa säätelevät asiakirjat Kalastusalueen toimintaa säätelevät mm. seuraavat lakisääteiset asiakirjat, joiden päivittäminen ja säilyttäminen kuuluvat isännöitsijän tehtäviin: kalastusalueen ohjesääntö kalastusalueen kartta, josta ilmenevät rajat käyttö ja hoitosuunnitelma vuosikokouksen pöytäkirjat hallituksen ja työvaliokuntien pöytäkirjat valtakirjat selvittelysopimukset taloutta koskevat asiakirjat (kirjanpito, avustuksia koskevat hakemukset ja päätökset, palkanlaskenta ja veroasiat) muut mm. vuokra-, valvonta- ja isännöintisopimukset Kalastusalue ja hallintolaki Kalastuslain 70 mukaisesti kalastusalueen toimielimiä ovat kalastusalueen kokous, kalastusalueen hallitus ja isännöitsijä. Edelleen kalastuslain 77a mukaan kalastusalueen toimielimen jäsen ja toimihenkilö toimii tämän lain mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissä virkamiehen vastuulla. Näissä asioissa on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/1966) ja viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevassa laissa (621/1999) säädetään viranomaisista. Kalastusalueen tulee kuulla ja tiedottaa riittävästi hallintolain (434/2003) edellyttämällä tavalla lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvia hallinnollisia päätök-

- 12 - siä tehtäessä (taulukko 3). Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999 edellyttää, että kalastusalueen kokouksen asiakirjat ovat kenen tahansa luettavissa. Kalastusaluetoiminnan rahoitus Kalastusaluetoiminnan perusrahoitus tulee KL 91 nojalla kalastuksenhoitomaksuilla kerättävistä varoista, joista osa käytetään kalastusaluetoiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Maa- ja metsätalousministeriö jakaa vuosittain päätettävän osuuden varoista TEkeskusten kalatalousyksiköille, jotka jakavat sen edelleen toimialueensa kalastusalueille maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan. Kunkin kalastusalueen vuosittainen toimintamääräraha koostuu jokaiselle kalastusalueelle jaettavasta perusosasta ja kalastusalueella toteutuneen kalastuspaineen mukaan määräytyvästä jako-osasta. Kunkin kalastusalueen kalastuspaine on määritelty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen neljän vuoden välein tekemällä Kuinka Suomi kalastaa -tutkimuksella. Tutkimuksen epäluotettavuus kalastusaluetasolla ja siitä johtuvat epärealistisen suuret heilahtelut eri tutkimuskertojen kalastuspaineen välillä ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen kalastusaluetoiminnan pitkäjännitteisen taloussuunnittelun osalta. Suurien heilahtelujen hillitsemiseksi jakoperusteena on myös jouduttu käyttämään useiden tutkimuskertojen keskiarvoja eli jopa kahdeksan vuotta vanhoja tuloksia. Kalastusalueen toiminnan rahoitus kokonaisuudessaan koostuu toimintamäärärahasta, muutamista muista lakisääteisistä tuloista, muista avustuksista, toimeksiannoista ja mahdollisesta muusta liiketoiminnasta. Kalastusaluetoiminnan rahoitus voi tulla mm. seuraavista lähteistä: TE-keskuksen myöntämä toimintamääräraha kalastuskorttivaroista (perustuu kalastusrasitukseen) TE-keskuksesta anottava harkinnanvarainen avustus kalatalouden edistämiseen kalastuskorttivaroista kalastusalueelle jäävät alle 30 osuudet vesialueiden omistajille maksettavista korvauksista (omistajakorvaukset ja viehekalastusmaksupalautukset KL 89a ja 91 ) vesialueen omistajien valtakirjalla myöntämät osuudet heille maksettavista korvauksista kalastusalueen järjestämistä kalastusluvista kalavesien omistajien toimeksiannoista muusta liiketoiminnasta muista avustuksista (mm. kunnat) välillisesti yhteistoiminnassa rahoitettavista hankkeista TE-keskuksen myöntämä harkinnanvarainen avustus kalatalouden edistämiseen on tarkoitettu lähinnä projektiluontoiseksi rahoitukseksi, jolla voidaan toki rahoittaa kalastusaluetoiminnan kehittämiseen liittyviä hankkeita, mutta ei varsinaista kalastusaluetoimintaa. Vesialueen omistajien valtakirjalla myöntämät osuudet, kalastusalueen viehelupatulot ja toimeksiantotuotot ovat käyttötarkoitukseltaan sidottuja, joista kalastusalue voi pidättää ainoastaan aiheutuneet kulut. Varsinaiseen toimintaan ja sen kehittämiseen voidaan käyttää vain toimintamäärärahaa, mahdollisesti muita avustuksia ja mahdollisen oman liiketoiminnan (esim. oman kalastuspaikan) tuottoja.

- 13 - Taulukko 4. Koirus-Sotkan kalastuskorttivara- ja viehelupavarojen jakopäätökset vv. 2001 2007. 2007/ 2006/ 2005/ 2004/ 2003/ 2002/ 2001/ Toimintamääräraha 4.246,36 4.335,15 4,764,20 5.008,35 2.980,83 2.994,88 2.851,14 Projektirahat 500,00 7.150,00 500,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Omistajakorvaukset 1.605,55 2.037,60 2.136,00 2.078,40 1.433,40 1.603,65 2.265,95 Viehekorttipalautukset 2.533,22 2.802,37 2.720,32 2.879,83 2.074,54 2.669,90 2.330,19 Taulukko 5. Koirus-Sotkan kalastusalueen talouden tunnuslukuja ( ) tilipäätösten 2005 ja 2006. Tuloslaskelma 2006 2005 Tuotot Omistajakorvaukset ja viehekorttipalautukset alle 30 286,26 318,04 Omistajakorv. valtakirjalla 974,76 935,08 Viehekorttipalautukset valtakirjalla 1.310,39 1.368,98 Toimeksiantotuotot 1.550,00 2.730,00 Tuotot yhteensä 4.121,41 5.352,10 Kokous- ja koulutuskulut 219,96 197,51 Hallituksen kulut 1.013,48 1.216,80 Henkilöstökulut 1.735,08 1.835,41 Toimistokulut 811,22 545,89 Ka:n päätösten toimeenpano 500,00 27,22 Istutus- ja hoitokulut 4.366,05 7.100,20 Muut kulut 30,00 122,06 Kulut yhteensä 1 561,18 11 044,77 Korkotuotot 20,89 23,05 Toimintamääräraha 4.335,15 4.764,20 Edistämismääräraha 500,00 0,00 Yli-/alijäämä 301,66-905,52 3. KALATALOUDELLINEN KEHITYS KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUEELLA 3.1 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS PÄÄALTAAN ALUEELLA Osakaskuntatiedustelussa kysyttiin kalakannoissa tapahtunutta muutosta vaihtoehdoilla: lisääntynyt selvästi, lisääntynyt, pysynyt ennallaan, heikentynyt ja heikentynyt selvästi. Kalakantojen nykytilaa kysyttäessä vaihtoehdot olivat vastaavasti: hyvin runsas, runsas, hyvä, heikko, hyvin heikko. Kalakantojen muutosta ja tilaa kysyttiin osakaskuntatiedustelussa erikseen Sotkanselän ja erikseen Koirus- ja Konnusveden osalta, koska alueet ovat perinteisesti kuuluneet eri hoitoalueisiin. Palautuneet tiedot myös käsiteltiin erikseen, mutta vastaukset ovat molemmilla alueilla hyvin samansuuntaiset.

- 14 - Kuvat 3-6. Kalakantojen muutos ja nykytila Sotkanselällä, Koirus- ja Konnusvedellä. 5 Kalakantojen muutos Sotkanselällä 5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan, 1 = Heikentynyt selvästi 5 Sotkanselän kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4 4 3 3 2 2 1 1 5 Koirus,- ja Konnusveden kalakantojen muutos 5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan, 1 = Heikentynyt selvästi 5 Koirus- ja Konnusveden kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4 4 3 3 2 2 1 1 Järvitaimen - kannan tilaa pidettiin heikohkona ja sen katsottiin heikentyneen viime vuosina. Järvitaimen on ensisijaisesti pääaltaan istutuslaji ja sen kanta on täysin istutusten varassa. Taimenistutukset ovat pienentyneet huomattavasti 90-luvun loppupuolelta lähtien lähinnä kalastuskorttivarojen pienenemisestä johtuen. Kuvassa seitsemän esitetyt taimenistutukset koostuvat Naapuskosken 2-vuotiaan järvitaimenen velvoiteistutuksista, 4-kesäiset tai yli on istutettu Konnuskoskeen saalisvarmuuden lisäämiseksi ja 3-kesäiset/vuotiaat on varsinaisia kalastusalueen kautta pääaltaaseen tehtyjä hoitoistutuksia. Kuvat 7-8. Järvitaimen-, kuha- ja siikaistutukset Koirus-Sotkan kalastusalueella vv. 1997-2006. Järvitaimenistutukset 1997-2006 Koirus-Sotkan kalastusalue Kuha- ja siikaistutukset 1997-2006 Koirus-Sotkan kalastusalue kpl 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 kpl 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 JT 2v-2k JT 3k-3v JT 4k tai yli Siika Kuha Muikku kanta on koettu kyselyhetkellä heikoksi ja sen on katsottu heikentyneen. Kehitys johtuu tyypillisestä muikkukantojen vaihtelusta ja sen tämänhetkisestä vaiheesta. Kuha pääaltaan kuhakannat ovat selvästi runsastuneet ja niitä pidetään hyvinä. Osaltaan tilanteeseen ovat vaikuttaneet lisääntyneet istutukset, mutta merkittävä osa saaliista tullee luontaisesti syntyneistä poikasista.

- 15 - Siika siikakantojen nykytilaa pidettiin heikkona ja niiden katsottiin myös taantuneen. Syy tähän on istutusten loppuminen pääaltaan osalta (kuva 8). Viime vuosien siikaistutuksista lähes kaikki on tehty sivuvesistöihin. Pääaltaan siioissa on runsaasta haukikannasta johtuen erittäin paljon haukimatoa ja siitä syystä pääaltaan siikaistutuksista on luovuttu. Hauki, ahven, särki, lahna kyselyn mukaan kannat ovat hyvän ja runsaan välillä ja ne ovat runsastuneet. Made kantaa pidettiin Sotkanselällä hyvänä ja pysyneen ennallaan. Eteläosassa kannan arvioitiin olevan hyvän ja heikon väliltä ja sen arvioitiin lievästi taantuneen. Rapu - rapua ei esiinny pääaltaan alueella. Kuvat 9-10. Tärkeimmät saalislajit pääaltaan alueella. 5 Viisi tärkeintä saalislajia/sotkanselkä n = 9 5 Viisi tärkeintä saalislajia Koirus - Konnusvesi n = 8 4 4 3 3 2 2 1 1 0 Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna 0 Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna Osakaskuntakyselyssä pyydettiin nimeämään viisi tärkeintä saalislajia tärkeysjärjestyksessä. Koko pääaltaalla tärkeimmiksi saalislajeiksi koettiin kuha ja muikku sekä Sotkanselällä hauki. Hauki oli selvästi tärkeämpi Sotkanselällä kuin eteläosassa. Vastaavasti siikaa pidettiin selvästi tärkeämpänä eteläosassa kuin Sotkanselällä. Tämä saattaa johtua Koirusvedellä olevasta siiankasvatusta harjoittavasta verkkoallaslaitoksesta, josta todennäköisesti karkaa poikasia ja se näkyy siellä saaliissa. Made, ahven ja lahna koettiin Sotkanselällä selvästi eteläosaa tärkeämmiksi saalislajeiksi. 3.2 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SÄRKILAHDEN ALUEELLA (Särkilahti, Oraviselkä, Arkkuselkä) Järvitaimen - kanta heikko. Muikku muikkukanta on lisääntynyt mutta heikko. Kuha kuhakanta on lisääntynyt mutta heikko. Kuvat 11-12. Kalakantojen muutos ja nykytila Särkilahdella. 5 4 Särkilahden kalakantojen muutos 5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan, 1 = Heikentynyt selvästi 5 4 Särkilahden kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 3 3 2 1 2 0 1

- 16 - Siika siikakanta on heikentynyt ja on heikko. Made - myös Särkilahdella madekannan katsottiin taantuneen ja tila arvioitiin heikoksi. Hauki, ahven ovat lisääntyneet ja kantaa pidetään runsaana. Särki ja lahna kantojen katsottiin runsastuneen ja kantaa pidettiin hyvin runsaana. Kuva 13. Tärkeimmät saalislajit Särkilahdella. 5 4 3 2 Viisi tärkeintä saalislajia Särkilahti n = 2 Kuhaa, haukea ja lahnaa pidettiin alueella tärkeimpinä saalislajeina, seuraavina olivat muikku ja ahven. Siika ja made eivät yllättäen päässeet lainkaan viiden tärkeimmän joukkoon. 1 0 Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna 3.3 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SAAMAISELLA Järvitaimen - taimenta ei ole istutettu Saamaiseen vuoden 1998 jälkeen. Muikku muikkukanta on heikentynyt ja se on heikko. Kuha kuhakanta on lisääntynyt ja hyvä. Istutuksia vuodesta 1999 lähtien vuosittain. Siika siikakanta on lisääntynyt mutta on heikko. Istutuksia 1999, 2001-2003. Made - myös Saamaisessa madekannan katsottiin taantuneen ja sen tila arvioitiin heikoksi. Kuvat 14-15. Kalakantojen muutos ja nykytila Saamaisessa. 5 4 Saamaisen kalakantojen muutos 5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan, 1 = Heikentynyt selvästi 5 4 Saamaisen kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 3 3 2 2 1 1 Hauki, ahven ovat lisääntyneet ja kantaa pidetään hyvänä/runsaana. Särki, lahna ja säyne kantojen katsottiin pysyneen ennallaan ja kantoja pidettiin hyvinä/runsaina. Rapu - rapukannat ovat heikentyneet mutta kantaa pidettiin lähes hyvänä. Kuva 16. Tärkeimmät saalislajit Saamaisessa. 5 4 3 Viisi tärkeintä saalislajia Saamainen n = 3 Kaikki osakaskunnat pitivät haukea tärkeimpänä saalislajina. Seuraavina olivat lahna, kuha ja ahven. Made ei päässyt Saamaisessakaan viiden tärkeimmän saalislajin listalle. 2 1 0 Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna

- 17-3.4 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS KOIRUSJÄRVELLÄ Kuvat 17-18. Kalakantojen muutos ja nykytila Koirusjärvessä. 5 4 Koirusjärven kalakantojen muutos 5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan, 1 = Heikentynyt selvästi 5 4 Koirusjärven kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 3 3 2 2 1 1 Järvitaimen - kanta istutusten varassa, heikentynyt. Istutukset 1998/3-v ja 2003 2-v. Muikku, kuha, siika, made ja lahna kannat ovat pysyneet ennallaan ja niitä pidetään hyvinä. Kuha- ja siikaistutuksia lähes vuosittain. Hauki - kanta pysynyt ennallaan ja hyvä/runsas. Ahven kanta taantunut mutta hyvä/runsas. Särki - runsastunut lievästi, kanta runsas. Kuva 19. Tärkeimmät saalislajit Koirusjärvessä. 5 4 3 2 1 0 Viisi tärkeintä saalislajia Koirusjärvi n = 2 Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna Tärkeimpänä saalislajina pidettiin siikaa, seuraavina muikkua, taimenta ja haukea. Myös madetta ja kuhaa pidettiin melko tärkeinä saalislajeina. 3.5 KALAKANTOJEN NYKYTILA, MUUTOS JA SAALIS SÄRKIJÄRVILLÄ Kuvat 20-21. Kalakantojen muutos ja nykytila Koirusjärvessä. 5 Särkijärvien kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4 3 2 1 Järvitaimen - kanta istutusten varassa, pysynyt ennallaan, mutta heikko. Muikku - kanta vahvistunut ja hyvä. Kuha - kanta vahvistunut mutta heikko. Istutukset 1.000-1.500 kpl/v.

- 18 - Siika - kanta heikentynyt ja heikko. Istutukset 1998 4.300 kpl, 2001 750 kpl. Ahven ja hauki - kannat vahvistuneet ja hyvät/runsaat. Made kanta heikentynyt ja heikko. Särki ja lahna - runsastunut selvästi, kannat runsaat/hyvin runsaat. Kuva 22. Tärkeimmät saalislajit Särkijärvillä. 5 4 3 2 Viisi tärkeintä saalislajia Särkijärvi n = 2 Kannan heikkoudesta huolimatta siika koetaan tärkeimmäksi saalislajiksi, seuraavana tulevat kuha ja hauki. Myös madetta ja lahnaa pidettiin varsin tärkeinä saalislajeina. 1 0 Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna 3.6 PYYDYSTIEDOT JA KALASTUSRASITUS Osakaskuntien luvanmyynti Kuva 23. Laskennalliset pyydysyksikkö-, verkko- ja katiska/rysämäärät 2000-2006. 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Pyydysyksikkö-, verkko-ja katiska/rysämäärät 2000-2006 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Pyydysyksiköt Verkko Katiska, rysä Kuvassa 23 esitetyt pyydystiedot perustuvat kalastusalueelle tulleisiin toimintailmoituksiin vuosilta 2000-2006. Pyydystiedot vuosittain ilmoittaneiden osakaskuntien pinta-ala on ollut 80-90 % kokonaispinta-alasta. Vuonna 2006 kalastusalueella oli laskennallisesti käytössä 8.725 pyydysyksikköä eli 0,59 py/ha. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatiman raportin Kuinka Suomi kalastaa - Kalastusrasitus kalastusalueilla (Leinonen 2006) Koirus-Sotkan kalastusalueella kalastettiin viehekalastusvälineillä kalaveden omistajan luvalla 46.000 kalastuspäivän verran. Muuta kalastusta kalaveden omistajan luvalla harjoitettiin 48.400 kalastuspäivän verran. Onkiminen, pilkkiminen ja viehekortin nojalla kalastaminen Edellä mainitun raportin mukaan jokamiehen oikeudella tapahtuvaa onkimista ja pilkkimistä harjoitettiin Koirus-Sotkan kalastusalueella vuoden 2005 aikana 10.205 kalastuspäivää. Viehekalastuslain mukaisella kalastusoikeudella kalastettiin 4.979 kalastuspäivän verran, joista 45 % oli 18-64 vuotiaita viehekortin lunastaneita ja 55 % ikänsä puolesta (alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet) viehekortin lunastuksesta vapautettuja kalastajia.

- 19 - Ammattikalastus Ammattikalastuksella on päävesistöjen osalta pitkät perinteet. Kalastuskyselyn mukaan muikkukannat koettiin kyselyvuonna 2006 heikohkoiksi, mutta tilanne liittyy ensisijaisesti muikkukantojen luontaiseen vaihteluun. Muikkukantojen elpyminen jatkossa mahdollistaa myös alueen ammattikalastuksen kehittämisen. Nykyisellään kalastusalueella on puolenkymmentä ammatti- tai ansiokalastajaa, jotka kalastavat nuotalla, isorysillä ja verkoilla. 3.7 KALASTUKSEN JÄRJESTELY, LUPA-ALUEET JA VALVONTA Laajemmat lupa-alueet Kuva 24. Laajempien lupa-alueiden tarve vapaa-ajan kalastuksessa. Tarve laajempiin lupa-alueisiin n = 26 81 % Kyllä Ei 19 % Osakaskuntien käsityksen (osakaskuntakysely) mukaan osakaskuntia laajempia vapaa-ajankalastuksen (esim. verkkopyynti) lupa-alueita ei pidetty tarpeellisina. Vapaa-ajankalastuksen osalta 21 osakaskuntaa piti osakaskuntakohtaisia lupaalueita riittävänä ja vain viisi osakaskuntaa halusi laajempia lupa-alueita. Ammattikalastuksen laajempien lupa-alueiden osalta 24 osakaskuntaa piti osakaskuntakohtaista lupa-aluetta riittävänä, kaksi osakaskunta halusi laajempia lupa-alueita. Viehekalastuksen yhteislupa-alue Koirus-Sotkan kalastusalueella ei ole ollut viehekalastuksen yhteislupa-aluetta. Tällainen lupa-alue voidaan muodostaa siten, että osakaskunnat siirtävät viehekalastuslupien myyntioikeuden kalastusalueelle kalastuslain 64 mukaisella selvittelysopimuksella. Sopimuksessa rajataan tarkasti se, mitä luvanmyyntioikeus koskee, miten kustannukset ja tulot jaetaan ja mihin lupa-alueen tuotto käytetään sekä luvanmyyjän tiedottamis- ja valvontavelvollisuudet. Selvittelysopimus ei estä osakaskuntaa myymästä vastaavia lupia osakkailleen tai ulkopuolisille omalle alueelleen. Yhteislupa-alueelle on kuitenkin olemassa selvä tarve. Esimerkiksi isännöitsijälle on tullut vuosittain lukuisia tiedusteluja yhteisluvasta, jollainen on ollut sekä Etelä-Kallaveden että Unnukan kalastusalueilla jo vuosia. Osakaskuntakyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan, olisiko osakaskunnilla valmius lähetä mukaan kalastusalueen yhteisviehelupa-alueeseen. Kysymykseen vastasi 24 osakaskuntaa, joista 12 arvioi osakaskunnassaan olevan valmius liittyä yhteislupa-alueeseen. Myönteisen arvion ilmoittaneiden osakaskuntien yhteinen vesipinta-ala oli 6 850 ha. Lopullisen päätöksen lupa-alueeseen liittymisestä tekee osakaskunnan kokous, mutta arvioinnin perusteella näyttäisi mahdolliselta yhtenäisen lupa-alueen muodostaminen pääaltaalla Konnuksen kanavalta Puutossalmeen asti.

- 20 - Pyydysten merkintä ja osakaskuntien luvanmyyntitulot Pyydysmerkkien käyttöä koskevaan kyselyyn vastasi 26 osakaskuntaa, joista kuudellatoista oli pyydysmerkit käytössä. Taulukko 6. Osakaskuntien lupatulot 2006 (n = 17). Tuloryhmä % Osakaskunnan luvanmyyntituloista Osakkaat 3 974 71 antoi tiedot 17 osakaskuntaa. Suurin tulonlähde osakaskunnille oli osakkailta perityt kalastusmaksut. Ulko- Ulkopuoliset 1 079 19 Metsästys Yhteensä 585 5 638 10 100 puolisten lupamaksut sisältävät todennäköisesti sekä muualta tulleiden että kylässä asuvien ei osakkaiden kalastuslupia. Taulukossa seitsemän on esitetty kalastusalueen osakaskunnille tilittämät omistajakorvausvarat ja viehekorttipalautukset vuosilta 2000-2006. Taulukko 7. Osakaskunnille tilitetyt varat 2000-2006. 2006/ 2005/ 2004/ 2003/ 2002/ 2001/ 2000/ Omistajakorvaukset 2.037,60 2.136,00 2.078,40 1.433,40 1.603,65 2.265,95 2.562,89 Viehekorttipalautukset 2.802,37 2.720,32 2.879,83 2.074,54 2.669,90 2.330,19 4.939,88 Kalastuksen valvonta Osakaskuntatiedustelun mukaan kahdestakymmenestäseitsemästä kysymykseen vastanneesta osakaskunnasta yhdellätoista osakaskunnalla oli yhteensä 23 omaa valan tehnyttä kalastuksenvalvojaa. Kymmenen osakaskuntaa ilmoitti, että kalastuksen valvontaa oli tehty vuoden 2006 aikana. Osakaskuntien valvojien ensisijaisena tehtävänä on valvoa, että osakaskunnan päätöksiä ja määräyksiä (lupamaksut maksettu, pyydykset merkitty, ei käytetä liian tiheitä verkkoja jne.) noudatetaan. Sen sijaan on hyvin yleisesti todettu, että henkilövalvonnan (kalastuskortti, viehekortti) osalta osakaskuntien valvojilla valvontakynnys on usein varsin suuri. Kalastusalueen kalastuksenvalvojan tehtäviin kuuluu ensisijaisesti valvoa kalastusta koskevia säädöksiä, viranomaispäätöksiä, kalastusalueen omia päätöksiä ja kalastusalueen myymällä vieheluvalla tapahtuvaa kalastusta sekä antaa pyydettäessä virka-apua osakaskunnille. Kalastusalueen valvojan toimialue esimerkiksi kalastuksenhoitomaksun valvonnan osalta on koko kalastusalue osakaskuntien rajoista riippumatta. Samoin kalastusalueen valvoja valvoo esimerkiksi kalastusalueen antamia solmuväli- ja alamittapäätöksiä kaikilla niillä alueilla, jossa ne ovat voimassa. Valvontatehtävissä kalastusalueen valvoja toimii virkamiesvastuulla. Osakaskuntatiedustelun mukaan 18 osakaskuntaa oli sitä mieltä, että kalastusalueen omaa valvontaa on tehostettava.

- 21 - Kuva 25. Valvonnan tehostamisen tarve osakaskuntakyselyn mukaan. Onko valvontaa tehostettava n = 22 31 % Kyllä Ei 69 % Viimeisten selvitysten mukaan kalavedenhoitomaksun jättää maksamatta 53 % sen lunastamiseen velvoitetuista kalastajista. Syynä lienee piittaamattomuus, kiinnijäämisen riskin pienuus ja joskus jopa epätietoisuus. Tilanne on ongelmallinen erityisesti kalastusalueen osalta, koska sen toiminnan rahoitus perustuu ensisijaisesti kalastuskorttivaroista tuloutettavaan toimintamäärärahaan sekä korttivaroista anottaviin edistämismäärärahoihin. Osakaskuntatasolle korttivarakertymän väheneminen vaikuttaa omistajakorvausten vähenemisen ja osittain myös saamatta jääneiden viehekorttipalautusten kautta. Erityisesti kalastusalueen järjestämän valvonnan tarve korostuu, mikäli kalastusalue myy yhteisviehelupaa, asettaa vesialueita koskevia solmuvälirajoituksia ja/tai nostaa joidenkin lajien alamittaa. Pyyntirajoitukset ja rauhoitusalueet Osakaskuntakyselyn mukaan verkkopyynnissä pyydysrajoituksia oli vain kuudella osakaskunnalla ja neljä niistä sijaitsi pääaltaan alueella. Käytännössä Koirus-Sotkan kalastusalueella ei ole kalastusta koskevia pyydysrajoituksia sellaisessa laajuudessa, jolla olisi kalastusta ohjaavaa merkitystä. Viidellä osakaskunnalla oli 10 rauhoitusaluetta, joiden kalastusrajoitukset koskevat 42 hehtaarin vesialuetta. Osakaskunnan päätöksellä muodostetulla rauhoitusalueella voidaan rajoittaa seisovilla pyydyksillä tapahtuvaa kalastusta. Osakaskunnan päätöksellä ei sen sijaan ole oikeutta puuttua jokamiehen oikeudella tapahtuvaan onkimiseen ja pilkkimiseen eikä läänikohtaisen viehekortin nojalla tapahtuvaan viehekalastukseen. Kuvat 26-27. Solmuväli- ja alamittarajoitusten tarve osakaskuntakyselyn mukaan. Tarve alamitan nostoon ka:n päätöksellä n = 19 Kyllä Ei Tarve solmuvälin rajoittamiseen Kalastusalueen suositus Kalastusalueen päätös Ei tarvetta 13 % 48 % 44 % 87 % 8 % Osakaskuntakyselyn mukaan kuhan tai järvitaimenen osalta ei ole tarvetta alamitan nostoon kalastusalueen päätöksellä. Verkkojen solmuvälin osalta 11 osakaskuntaa esitti, että kalastusalue antaisi siitä suosituksen, kaksi esitti kalastusalueen tekemää päätöstä ja 12 osakaskuntaa oli sitä mieltä, että rajoituksia ei tarvita.

- 22-3.8 VERKON SOLMUVÄLISÄÄTELYN TARVE - kuhan kasvu ja sukukypsyys Vuonna 2006 valmistui selvitys Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyysikä Etelä-Kallavedellä. Kuhan kasvunopeus on erityisesti riippuvainen lämpötilasta, joten tuloksia voidaan varsin hyvin soveltaa myös Koirus-Sotkan kalastusalueelle, koska Koirus- Sotkan kalastusalueen pääallas sijaitsee heti Etelä-Kallaveden alapuolella ja ne eivät oleellisesti poikkea toisistaan kesälämpötilojen osalta. Selvityksen teki Tapio Keskinen Jyväskylän yliopistosta Etelä-Kallaveden kalastusalueen keräämästä näytemateriaalista (360 kuhaa), joka saatiin verkko-, rysä- ja troolisaaliista. Näytekaloja kerättiin tasaisesti kaikista kokoluokista, mikäli niitä oli saatavina. Selvityksen mukaan osa 35-40 cm koiraista oli sukukypsiä ja käytännössä kaikki 45 cm mittaiset koiraat olivat jo sukukypsiä. Vastaavasti ensimmäiset naaraat tulivat sukukypsiksi vasta yli 40 cm mittaisina ja kaikki naaraat olivat sukukypsiä 50 cm pituisina. Kuva 28. Sukukypsien naaraiden, koiraiden ja immatuurien (= ei vielä sukukypsä) kuhien osuus pituusluokittain Etelä-Kallavedellä. (Lähde: Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyysikä Etelä-Kallavedellä, Tapio Keskinen, Jyväskylän yliopisto 2006) Kuva 29. Sukukypsien naaraiden, koiraiden ja immatuurien (= ei vielä sukukypsä) kuhien osuus ikäryhmittäin Etelä-Kallavedellä. (Lähde: Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyysikä Etelä-Kallavedellä, Tapio Keskinen, Jyväskylän yliopisto 2006)

- 23 - Edelleen selvityksessä todettiin, että viisi vuotta vanhoista näytekuhista 15 % oli kutukypsiä naaraita, 25 % kutukypsiä koiraita ja peräti 60 % viisivuotiaista ei vielä ollut saavuttanut sukukypsyyttä. Vastaavasti kuusivuotiaista näytekaloista oli 55 % kutukypsiä naaraita, 35 % kutukypsiä koiraita ja 10 % ei vielä ollut saavuttanut sukukypsyyttä. Seitsenvuotiaista näytekaloista oli edelleen 55 % kutukypsiä naaraita, 40 % kutukypsiä koiraita ja enää 5 % ei vielä ollut saavuttanut sukukypsyyttä. Kaikki kahdeksanvuotiaat näytekuhat olivat sukukypsiä. Kuva 30. Kuhanaaraiden ja -koiraiden keskimääräinen ikäryhmäkohtainen ja takautuvasti laskettu keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) Etelä-Kallavedellä. Kuva 31. Keskimääräinen kuhan massa ikäryhmittäin takautuvasti laskettujen pituuksien perusteella Etelä-Kallavedellä. Taulukko 8. Solmuvälin vaikutus saaliskalojen kokoon (Kalavedet kuntoon,rktl 2002) Solmuväli mm, jossa pyydyksen teho on suurimmillaan. Laji 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 Järvitaimenen pituus cm 37 39 42 46 47 51 55 58 60 64 Kuhan pituus cm 33 36 41 45 48 50 52 53 Siian pituus cm 30 34 38 42 46 49 50 Mikäli kuhan luontainen lisääntyminen pyrittäisiin turvaamaan siten, että ainakin pääosa naaraista pääsi kutemaan yhden kerran, pitäisi kalastusta säädellä kalastusalueen päätöksellä sekä solmuvälin että alamitan osalta. Mikäli kalastus kohdistettaisiin aikaisintaan kuusi-

- 24 - vuotiaisiin kuhiin, saaliskalan minimikoko tulisi olla noin 48 cm ja 1,2 kg. Vastaavasti seitsenvuotiaiden kuhien osalta minimikoko tulisi olla noin 52 cm ja 1,7 kg. 3.9 KALAVESIEN HOITO JA KUNNOSTUKSET Koirus-Sotkan kalastusalueen pääallas (Sotkanselkä, Koirus- ja Konnusvesi) kuuluu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen järvien laatuluokituksessa laatuluokkaan hyvä. Myös alueen sivuvesistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa. Särkilahti ja Oravilahti kuuluvat laatuluokkaan tyydyttävä ja siellä todennäköisesti käynnistyvä kaivoshanke tulee aiheuttamaan ongelmia sekä veden laadun, kalakantojen että kalastusmahdollisuuksien osalta. Pääaltaan istutukset Kalastusalueen pääaltaan osalta on jo 2000-luvun alusta lukien keskitytty järvitaimenen lisäksi ensisijaisesti kuhan istutuksiin, jonka kanta on voimistunut selvästi. Siikaistutuksista on pääosin luovuttu, koska alueen siioissa esiintyy erittäin runsaasti haukimadon toukkia. Vaikka haukimato ei sinänsä tartu ihmiseen, siikoja pidetään yleisesti esteettisistä syistä johtuen ihmisravinnoksi kelpaamattomana. Haukimadon runsas esiintyminen johtuu alueen erittäin voimakkaasta haukikannasta. Haukimadon pääisäntä on hauki ja elinkierron aikaisina väli-isäntinä ovat planktonäyriäinen ja kala. Jykeväleukaisen haukimadon (Triaenophorus crassus) toukkia esiintyy usein lohisukuisten kalojen lihaksessa varsinkin siialla ja muikulla. Kalat saavat tartunnan keväällä, rantavesissä, heti jäidenlähdön jälkeen. Toukat ovat sykkyrällä, usein selkäevän juuressa, yleensä niiden ympärille ei muodostu selvää koteloa. Loisella ei yleensä ole vaikutusta kalan terveyteen, mutta ne muodostavat elintarvikehygieenisten ongelman koska elintarvikkeiksi käytettävässä kalassa ei saisi esiintyä näkyviä loisia. Sivuvesistöjen istutukset Myös sivuvesistöihin on tehty runsaasti sekä siika- että kuhaistutuksia. Kuhaistutuksia on tehty lähinnä suurimpiin sivuvesistöihin. Siikaistutuksia on tehty paljon pienempiinkin vesistöihin. Planktonsiika on myös menestynyt ja antanut hyvää tulosta pienvesissä. Järvikohtaiset istutukset on esitetty liitteessä 2. Istutusten tuloksellisuus Koska käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä ei tehty kalastustiedustelua saaliin selvittämiseksi, istutusten kannattavuuden arviointi on hankalaa. Sivuvesistöissä siika on kokonaan istutusten varassa ja siikakantoja siellä pidettiin kuitenkin kohtuullisina tai hyvinä, joten istutukset näyttäisivät antavan siellä tulosta. Myös kuhakannat ovat vahvistuneet niissä järvissä, johon kuhaa on istutettu. Erityisen voimakkaana kuhakannan kehitys näkyy pääaltaan osalta. Osittain kuhakantojen vahvistuminen selittyy myös muutamien vuosien edullisista olosuhteista luonnollisen lisääntymisen kannalta. Etelä-Kallaveden kuhaselvityksen yhteydessä arvioitiin kuhakannan tuottoa eri kalastusjärjestelyjen vaihtoehdoilla. Mikäli kuhien kalastus aloitetaan viisivuotiaana, niin saaliiksi saadaan 5,4 % istukkaista, jolloin istukkaiden osalta istutuskustannus olisi 2,60 /kg. Mi-

- 25 - käli kuhien kalastus aloitetaan seitsenvuotiaana, niin saaliiksi saadaan 4,5 % istukkaista mutta yksilökoko on suurempi, jolloin istukkaiden osalta istutuskustannus olisi 1,65 /kg. Kalavesien kunnostukset ja kunnostustoiveet Koirus-Sotkan kalastusalueella ei ole tehty laajamittaisia kunnostustoimenpiteitä. Särkilahdella on poistettu vesikasvustoja niittämällä vuosina 2005-2007, kun vesitatarkasvustot alkoivat pahimmilla alueilla jo estää veneellä liikkumista. Osakaskuntakyselyssä kysyttiin muiden vesistöjen hoito- tai kunnostustoimenpiteiden tarvetta. Vaihtoehtoina olivat hoitokalastus, ruohikon niitto, ruoppaus ja virtavesikunnostus. Kysymykseen kunkin vesistön kunnostustarpeesta tuli vastata joko kyllä tai ei. Kuvassa 32 on esitetty osakaskuntien esittämät toiveet. Esimerkiksi hoitokalastuksen osalta kaksi osakaskuntaa esitti sitä tarpeellisena Sotkanselän osalta mutta neljä osakaskuntaa katsoi sen tarpeettomaksi. Kyselyn tulos osoittaa, että tarvetta laajempiin kunnostuksiin tai hoitohankkeisiin ei alueella ole. Ongelmat ovat ilmeisesti lähinnä paikallisia ja pistemäisiä. Kuva 32. Osakaskuntakyselyssä esitetyt kunnostustoiveet. 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 Muut hoitotoimenpiteet Tehtyjä esityksiä 49 kpl Sotkanselkä Koirus-Konnus Särkilahti Koirusjärvi Särkijärvet Saamainen