RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN
SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta 1 2.2. Oikeus toimeentulotukeen 2 2.3. Toimeentulotuen hakeminen 2 2.3.1. Sähköpostin käyttö sosiaalihuollossa 3 2.4. Asian käsittelyssä käytettävä kieli 4 2.5. Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus 4 3. TOIMEENTULOTEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN 4 4. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOIMINEN 5 4.1. Ansiotulot 5 4.2. Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset 6 4.3. Lainat, velat ja voitot 6 4.4. Ulosotto ja muu perintä 6 4.5. Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi 7 4.6. Tuloylijäämän jaksotus 7 4.7. Tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä 8 4.8. Vähäiset tulot ja avustukset 8 4.9. Veronpalautukset ja jäännösvero 8 5. VELVOLLISUUS ILMOITTAUTUA TYÖNHAKIJAKSI 9 5.1. Toimeentulotuen perusosan alentaminen 9 5.2. Toimeentulotuen perusosan alentamisen ehdot 10 6. ERITYISTILANTEET 10 6.1 Maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana 10 6.1.1 Oikeus toimeentulotukeen 10 6.1.2 Suomesta poissaolo 11 6.1.3 Passi ja oleskelulupa 11 6.1.4 Vaateavustukset 11 6.1.5 Paluumuuttoavustukset 11 6.2 Yrittäjä toimeentulotuen hakijana 11 6.3 Opiskelija toimeentulotuen hakijana 12 6.4 Vanki toimeentulotuen hakijana 13 7. PERUSTOIMEENTULOTUKI 14 7.1. Perusosa 14 7.1.1. Perusosan erityistilanteet/ käyttövarat 14 7.2. Muut laskelmassa huomioitavat menot 15 7.2.1. Asumismenot 15 7.2.2. Kohtuulliset asumismenot 15 7.2.3. Muut huomioitavat asumismenot 16 7.2.4. Terveydenhuoltomenot 16 7.2.4.1. Poliklinikka- ja sairaalamaksut 17 7.2.4.2. Lääkkeet 17 7.2.4.3. Fysikaalinen hoito 17 7.2.4.4. Silmälasit 17 7.2.4.5. Hammashoito 17 7.2.4.6. Psykoterapia 18 7.2.4.7. Muut terveydenhuoltomenot 18 7.2.5. Työmatkakulut 18
8. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI 18 8.1. Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut 19 8.2. Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot 19 8.2.1. Vuokran ja sähkön vakuusmaksut sekä muuttokustannukset 19 8.3. Muut erityisistä tarpeista johtuvat menot 20 8.3.1. Lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot 20 8.3.2. Lasten harrastusmenot 20 8.3.3. Välttämättömät lasten tarvikkeet 21 8.3.4. Vaate- ja jalkinemenot 21 8.3.5. Perheen loma- ja virkistystoiminta 21 8.3.6. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset 22 8.3.7. Edunvalvonnan menot 22 8.3.8. Hautausmenot 22 8.3.9. Kodin irtaimisto ja kodinkoneet 23 8.3.10. Toimeentulotukea ei voida myöntää 23 9. EHKAISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 24 10. TOIMEENTULOTUEN SUHDE LASTENSUOJELUUN 24 10.1. Lasten suojelu ja lastensuojelu 24 10.2. Ehkäisevä lastensuojelu 24 11. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ 26 12. OIKAISUVAATIMUS 26
1 1. JOHDANTO Toimeentulotukea myönnetään 1.3.1998 voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut oppaan toimeentulotukilain soveltajille (julkaisuja 2013:4) ja sitä käytetään rinnakkain tämän ohjeistuksen kanssa. Raision kaupungin ja Ruskon kunnan toimeentulotuen myöntämisen perusteet on tarkoitettu neuvomaan ja ohjaamaan toimeentulotuen hakijaa. Ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Ne ohjaavat myös toimeentulotukityötä tekevien työntekijöiden päätöksentekoa ja lisäävät yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain ja asetusten asianmukaisilla kohdilla. Toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 2.1 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotuen järjestämisvastuu on sen kunnan toimielimellä, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Kotikunta ei siten ole edellytys toimeentulotuen myöntämiselle. Vakinainen oleskelu todetaan yleensä väestötietojärjestelmästä. Lisäksi edellytetään voimassa olevaa vuokrasopimusta. Hakijan, jolla on Poste Restante -osoite Raisiossa, tulee aina selvittää, kenen luona hän oleskelee. Selvitys tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden perusteella ja se annetaan asunnottoman asiakkaan selvitys kunnassa oleskelun vakinaisuudesta -lomakkeella. Satunnainen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotukeen. Poikkeuksena on ensiavun luonteinen kiireellinen toimeentulotuki. Myös sen tarve selvitetään. Jos henkilön oleskelu toisessa kunnassa on tarkoitettu määräaikaiseksi eikä henkilöllä ole vakituista asuntoa toisessa sanotussa kunnassa, vaan oleskelu perustuu vakinaisen oleskelukunnan sijoittamana esimerkiksi maksusitoumuksella päihdehuoltolain tai muun lain mukaan järjestettävään kuntoutukseen, toimeentulotuen järjestämisvastuu ei kuitenkaan siirry palvelua antavan yksikön sijaintikunnalle. Asiakkaan oleskellessa toistaiseksi edellä mainitussa yksikössä, toimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyy sille kunnalle, missä laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee.
2 2.2 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. 2.3 Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella myös suullisesti (Hallintolaki 2003/434). Pääsääntöisesti asiakkaalta edellytetään toimeentulotukihakemuksen täyttämistä sekä sen allekirjoittamista. Toimeentulotuen tarvetta määriteltäessä asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus ja viranhaltijalla asian selvittämisvelvollisuus. Asiakkaan on esitettävä selvitykset kaikista tuloistaan ja tiliotteet kaikista pankkitileistään. Tämä koskee myös puolison ja lasten tietoja. Tiliotteen tulee olla yhdenjaksoinen pankin virallinen tiliote tai verkkopankista tulostettu tiliote. Asiakkaan tulee esittää alkuperäiset tositteet kaikista niistä menoista, joita hakemuksessa esitetään otettavaksi huomioon. Ensisijaisesti asiakkaalta edellytetään, että hän toimittaa kaikki asian käsittelemisen kannalta tarvittavat asiapaperit. Tarvittaessa asiakkaalle annetaan määräaika lisäselvitysten toimittamiselle. Se tehdään kirjallisena ja annetaan asiakkaalle tiedoksi todisteellisesti. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Toimeentulotukipäätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. Päätöksestä tulee käydä ilmi päätöksen perusteena olevat syyt sekä huomioon otetut tulot ja menot. Toimeentulotukipäätökseen tulee aina liittyä toimeentulotukilaskelma.
3 2.3.1 Sähköpostin käyttö sosiaalihuollossa Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä kokoontuvassa sosiaalihuollon tietosuojan ohjausryhmässä Sohvissa (3.1.2007) ohjeistetaan sähköpostin käyttöä sosiaalihuollossa seuraavasti: Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä sosiaalihuollon ja asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain mukaisesti. Jo pelkästään asiakkaan nimi ja tieto siitä, että hän on sosiaalihuollon asiakas, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa paljastaa sivullisille. Sosiaalihuollon viranomaisten ja muiden sosiaalihuollon järjestäjien ja toteuttajien käytössä on yleensä Internet-sähköposti. Salassa pidettävät tiedot eivät tällaisessa suojaamattomassa sähköpostissa ole suojattu sivullisilta. Ongelmana on myös se, ettei viestinnän toista osapuolta voida luotettavasti tunnistaa. Toinen henkilö saattaa lähettää viestin jonkun toisen henkilön nimissä. Myöskään varmuutta siitä, että viesti olisi tullut muuttumattomana perille, ei ole. Yleensä sähköpostitse tapahtuvat yhteydenotot on suositeltavaa ohjata organisaation sähköpostiin eikä yksittäisen työntekijän sähköpostiin. Organisaatiomme sähköposti on sosiaalitoimi@raisio.fi Sosiaalihuollon asiakkaat lähettävät oma-aloitteisesti sähköpostitse myös erilaisia asiansa käsittelyyn liittyviä hakemuksia, tiedusteluja, lisätietoja ja valituksia. Tällöin viranomaisen ja muun sosiaalihuollon järjestäjän tulee ne tulostaa ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Asiakas saa esimerkiksi asiansa vireille sähköpostitse. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä häneltä kirjeitse tai puhelimitse. Viranomaisen tulee myös merkitä asia vireille tulleeksi tietojärjestelmään. Jos asiakas lähettää esimerkiksi pyynnön ajan varaamiseksi sähköpostilla, siihen tulee vastata puhelimella tai kirjallisesti. Sama koskee myös muita tiedusteluja, joihin ei voida vastata yleisillä neuvoilla paljastamatta asiakkaan nimeä tai muita asiakastietoja. Viranomainen tai muu sosiaalihuollon järjestäjä ei saa myöskään omaaloitteisesti lähettää tavallisessa suojaamattomassa sähköpostissa asiakkaan nimeä tai muita sosiaalihuollon asiakkuuden paljastavia tietoja asiakkaalle itselleen tai muille tahoille. Organisaation sisäistä verkkoa, intranettiä, käytetään sosiaaliviranomaisen tai muun sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan sisäiseen viestintään ja se on suojattu siten, että kyseisen organisaation ulkopuoliset henkilöt eivät sinne pääse.
4 2.4 Asian käsittelyssä käytettävä kieli Asian käsittelykielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jolla viranomainen käsittelee asian, kun asianosainen on läsnä ja jolla se antaa päätöksensä. Raision kaupunki on yksikielinen suomenkielinen kunta ja asioiden käsittelykielikin on pääsääntöisesti suomi. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada ymmärrettävä selvitys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista toimenpidevaihtoehdoista ja niiden seurauksista, joten viranomainen voi tarvittaessa käyttää apuna tulkkia. Tulkkipalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. 2.5 Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetään, että valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäädösten estämättä hallussa olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaisella laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. Edellä tarkoitettu velvollisuus koskee myös rahalaitoksia, jos sosiaalihuollon viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä edellä mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Pyyntö rahalaitokselle esitetään kirjallisena ja ennen pyynnön tekemistä siitä on annettava tieto asiakkaalle. Raision sosiaalihuollon viranomaisilla on Kansaneläkelaitokselle tekninen käyttöyhteys, jonka avulla saadaan henkilörekisterissä olevia salassa pidettäviä tietoja asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Sosiaalihuollon viranomaisen tulee etukäteen ilmoittaa asiakkaalle tästä mahdollisuudesta. 3. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot sekä tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot. Toimeentulotuen suuruus määrätään hakijan menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Perustoimeentulotuen rahoitukseen osallistuvat kunta ja valtio yhtä suurin osuuksin eli
5 valtionosuuden määrä on 50 prosenttia kunnan perustoimeentulotuen kustannuksista. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen maksaa kunta. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista ja tarpeista johtuvia tarpeelliseksi katsottavia menoja. Tuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä tehdään perustoimeentulotuen laskelman lisäksi erillinen laskelma, jos perustoimeentulotuen laskelma on ylijäämäinen. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään harkinnan mukaan silloin, kun kertaluonteisella avustuksella voidaan edistää henkilön ja perheen itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä toimeentulotuen tarpeen pitkittymistä. Ehkäisevän tuen myöntäminen ei edellytä toimeentulotukilaskelman osoittamaa alijäämää. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuessa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukipäätös perustuu laskelmaan. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon perheen yhteenlasketut toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja käytettävissä olevat tulot ja varat. 18 vuotta täyttäneille perheenjäsenille tehdään kuitenkin oma laskelma ja päätös. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Pääsääntönä on, että menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään (eräpäiväsääntö). 4. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOIMINEN Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat tulonlähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ja varoja ovat esimerkiksi palkka, yritystulot, työttömyysetuudet, eläke- ja sosiaalietuudet sekä pankkitiliotteessa näkyvät tilillepanot. Lisäksi otetaan tuloina huomioon pääoma- ja osaketulot. Säästöt, arvopaperit ja muu nopeasti realisoitavissa oleva varallisuus ovat myös käytettävissä olevia varoja, joten ne otetaan huomioon tuloina. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevien varoina otetaan huomioon pääsääntöisesti myös tilin saldo hakemiskuukauden 1. päivältä, jos sitä voidaan pitää kohtuullisena. Iäkkäille toimeentulotuen hakijoille sallitaan ns. arkkurahaa säästöinä 1200. 4.1 Ansiotulot Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin tehtyä väliaikaista muutosta, jonka mukaan toimeentulotuessa osa ansiotulosta jätetään huomioon ottamatta niin sanottuna etuoikeutettuna tulona. Tällöin vähintään 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin perhettä kohti enintään 150 euroa
6 kuukaudessa jätetään huomioon ottamatta tulona toimeentulotuesta päätettäessä. 4.2 Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset ovat sellaisia tuloja, jotka pääsääntöisesti katsotaan toimeentulotuessa tuloksi. Mikäli korvaus on vähäinen, se voidaan jättää huomioimatta. Jos hakija osoittaa käyttäneensä tai aikovansa käyttää saamansa korvauksen tai osan siitä toimeentulotukea myönnettäessä toimeentulotukilain nojalla huomioon otettavien menojen kattamiseen, voidaan tapauskohtaisesti osa korvauksesta jättää huomioon ottamatta. 4.3 Lainat, velat ja voitot Asiakkaan ottamia pankkilainoja ja luottokorttiluottoja ei oteta tulona huomioon eikä vastaavasti niiden lyhennyksiä hyväksytä menoiksi. Poikkeuksena on opintolaina, joka otetaan tulona huomioon. Opintolainan korkoihin tulee hakea Kelan korkoavustusta. Yksityishenkilöiltä saadut tilillepanot otetaan tulona huomioon. Siinä tapauksessa, että hakija voi luotettavasti osoittaa yksittäisen tilillepanon lainaksi, jonka on todistettavasti maksanut takaisin, lainaa ei huomioida. Erilaiset lotto-, veikkaus- ja arpajaisvoitot otetaan tulona huomioon. 4.4 Ulosotto ja muu perintä Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Mikäli henkilö on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaa, suoritukseen on toimeentulotuessa suhtauduttava samoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin eli maksua ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Poikkeuksena on ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma. Ministeriö suosittelee, että ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman mukaiset maksut otettaisiin huomioon samoin kuin jos määrä olisi ulosmitattu palkasta tai palkkaan rinnastettavista tuloista. Tilanteessa, jossa jonkin muun etuuden kuin toimeentulotuen maksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hakijalle maksetusta etuudesta liikaa maksettuja eriä, tulee hakijan käytettävissä olevana tulona ottaa huomioon vain hänelle tosiasiallisesti maksettu etuuden osa. Mikäli liikamaksua ei peritä etuudesta, voidaan täydentävänä toimeentulotukena huomioida Kelan takaisinperintää enintään 50 /kotitalous, jos asiakas omaehtoisesti sopii Kelan kanssa takaisinperinnästä kuukausittaisissa erissä ja toimittaa erän maksusta kuitin sosiaalitoimistoon.
7 4.5 Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Työttömyysturva maksetaan neljän viikon välein 20 päivältä. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään, vaikka koko vuoden aikana yhtäjaksoisesti työmarkkinatukea saava asiakas saakin vuodessa 13 kertaa 20 päivän työmarkkinatukierän. Maksupäivien mukaan tarkasteltuna vuoden aikana on yksi kuukausi, jolloin pitkäaikaistyöttömälle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuutta. Raision sosiaalitoimistossa työmarkkinatuen maksuerät huomioidaan maksupäivän mukaisesti kyseisen kuukauden laskelmaan. Tämä tarkoittaa sitä että yhtenä kuukautena vuodessa huomioidaan laskelmassa samalla kertaa kaksi saman kuun aikana maksettua työmarkkinatukea. Mikäli laskelma on ylijäämäinen tämän vuoksi, voidaan ylijäämä jaksottaa ja osa siitä huomioida seuraavan kuukauden laskelmassa tulona. Erityisesti työttömyysjakson alkaessa, lyhyen työttömyysjakson aikana tai työttömyyspäivärahan maksamisen muutoin vaihdellessa keskimääräistä enemmän on tarpeen huomioida hakijan tosiasialliset tulot. Toimeentulotuessa työttömyysturva voidaan myös jaksottaa kuukausituloksi käyttäen kerrointa 21,5 sen jälkeen kun asiakas on saanut jonkin kuukauden aikana saanut kaksi kertaa 20 päivän työmarkkinatukierän. Kerrointa käytettäessä laskelmaan huomioidaan päiväkohtainen tuen määrä x 21,5, josta vähennetään verot. Kertoimen käyttö jakaa työttömyyskorvauksen huomioitavaksi tasaisesti tulona koko vuoden ajalle. Asiakkaan kanssa sovitaan yhdessä siitä, huomioidaanko yhtenä kuukautena kaksi työttömyysturvaerää laskelmassa vai otetaanko käyttöön 21,5 päivän kerroin. 4.6 Tuloylijäämän jaksotus Toimeentulotukilain mukaan pääsääntönä on, että menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tästä pääsäännöstä on tarpeen poiketa tilanteissa, jossa henkilö tai perhe on saanut suuren kertaluonteisen tulon. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi ne, joissa henkilö tai perhe on saanut suuren erorahan, loppukorvauksen työsuhteen päättyessä, perinnön, suuren työsuorituspalkkion tai omaisuuden myyntitulon. Tuloylijäämä voidaan jakaa eri osiin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista.
8 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston aluehallintotoimiston mukaan tavanomaista palkkatuloa ei voida jaksottaa seuraavalle kuukaudelle tuloksi. Vain työsuhteen päättyessä lomakorvaus ja lomaraha voidaan pääsääntöisesti jaksottaa. Muukin vuosiloma-ajan palkan aiheuttama tuloylijäämä voidaan jaksottaa joko kokonaan tai osittain tuloksi seuraaville kuukausille käyttäen harkintaa. 4.7. Tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta tulona huomioon äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tarkoitettua korotusosaa ja kulukorvausta, julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät ole toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. 4.8 Vähäiset tulot ja avustukset Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisina ja vähäisinä tuloina pidetään enintään 80 /kk kotitaloutta kohti. Mikäli kertaluonteisten ja vähäisten tulojen yhteissumma ylittää 80 /kk, huomioidaan tuloina ylimenevä osuus. Myös yksittäishenkilöiltä tulleet tilillepanot ovat lähtökohtaisesti tällaisiksi pienimuotoisiksi ja käytettävissä olevaksi tuloksi katsottavia. Alaikäisten lasten satunnaisia kesä- ja viikonloppupalkkoja ei oteta tulona huomioon perheen laskelmassa. 4.9 Veronpalautukset ja jäännösverot Veronpalautukset otetaan huomioon käytettävissä olevana tulona ja käsitellään vähäisen tulon kaltaisesti. Huomioimatta jätetään 80 /perheenjäsen, kuitenkin enintään 320 / perhe. Veronpalautus on tulo, jota voidaan jaksottaa seuraavalle kuukaudelle. Jäännösveroihin suhtaudutaan samoin kuin muihinkin velkoihin eli niitä ei toimeentulotuessa huomioida menona.
9 5. VELVOLLISUUS ILMOITTAUTUA TYÖNHAKIJAKSI Työnhakijaksi ilmoitusvelvollisuutta koskevan lain tavoitteena on kannustaa hakijaa osallistumaan työvoimahallinnon ensisijaisiin aktiivitoimenpiteisiin ja työllistymään yleisillä työmarkkinoilla. Velvoite tukee toimentulotukilain 1 :stä ilmenevää tuen tarkoitusta eli viimesijaisuutta sekä itsenäisen selviytymisen edistämistä. Lisäksi se ilmentää toimeentulotukilain 2 :n mukaista elatusvelvollisuutta. Toimeentulotukea hakeva 17-64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä, opiskele päätoimisesti, saa työttömyysturvaetuutta (työttömyysetuus evätty) tai ole laitoshoidon eikä lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Edellä olevien lisäksi velvollisuutta ilmoittautua työnhakijaksi ei ole, jos henkilö on muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi se, että henkilö hoitaa vammaista, vanhusta tai sairasta henkilöä omaishoitajana vähintään neljä tuntia päivässä omaishoidon tuesta tehdyn sopimuksen nojalla. Myöskään henkilöä, joka on oikeutettu kotihoidontukeen, ei velvoiteta ilmoittautumaan työnhakijaksi. 5.1 Toimeentulotuen perusosan alentaminen Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrää voidaan alentaa, jos toimeentulotuen hakija laiminlyö velvollisuutensa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilökohtaisesti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa. Perusosaa voidaan alentaa myös, jos henkilö laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota. Perusosaa voidaan alentaa, jos täysi-ikäinen alle 25-vuotias ilman ammatillista koulutusta oleva henkilö on keskeyttänyt tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Samoin perusosaa voidaan alentaa maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan liittyvän laiminlyönnin tai kieltäytymisen seurauksena. Perusosaa voidaan alentaa myös kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelman laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta kieltäytymisen tai keskeyttämisen perusteella. Saman toimeentulotukilain 10 :n kolmannen momentin mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enemmän kuin 20 prosenttia, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia, jos henkilön toistuvasta lain 10 ensimmäisen momentin tarkoittamasta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa
10 vastaan työtä tai osallistua toimenpiteisiin, joista säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa. 5.2 Toimeentulotuen perusosan alentamisen ehdot Perusosan alentaminen on aina poikkeuksellinen toimenpide, joka vaatii erityistä harkintaa ja suunnittelua. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, mutta sitä säätelevän lainkohdan soveltamisen seurauksena ei voi olla, ettei tukea myönnetä lainkaan. Alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentaminen koskee ainoastaan toimenpiteen kohteena olevalle henkilölle kuuluvaa toimeentulotuen perusosaa. Alentaminen ei koske muita perheenjäseniä. Alentamispäätös ei koske toimeentulotukea, joka myönnetään henkilön tai perheen muihin perusmenoihin eikä se koske myöskään täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. 6. ERITYISTILANTEET 6.1 Maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana 6.1.1 Oikeus toimeentulotukeen Kunta on velvollinen myöntämään toimeentulotukea ulkomaalaiselle tai muulle Suomeen muuttaneelle henkilölle, jos tämä oleskelee kunnassa vakinaisesti ja hänet on vakuutettu Suomessa tai jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen. Toimeentulotuen kannalta merkityksellistä on, onko ulkomaalaisella tai maahanmuuttajalla voimassa oleva oleskeluoikeus Suomessa (EU/ETA-alueen ulkopuolinen kansalainen) tai onko hän rekisteröinyt poliisilaitoksella oleskelunsa Suomessa kolmen kuukauden kuluessa maahantulopäivästä (EU/ETA-kansalainen). Keväästä 2014 alkaen maistraatti on myöntänyt henkilöllisyystodistuksella henkilötunnuksen niille, joilla on oleskelulupahakemus tai valitus kielteisestä oleskeluluvasta vireillä. Tämä ei tarkoita sitä, että asiakkaalla olisi voimassa
11 oleva oleskeluoikeus Suomessa ja että hän olisi oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan. Ulkomaan kansalaiselta ja maahanmuuttajalta edellytetään aina ensimmäisen toimeentulotukihakemuksen yhteydessä sekä sitä pyydettäessä näyttämään passi tai muu matkustusasiakirja. 6.1.2 Suomesta poissaolo Ulkomaalaisen ja maahanmuuttajan tulee todistaa maassaoloaikansa vähintään kerran vuodessa ja sitä erikseen pyydettäessä. Mikäli ulkomaan kansalainen tai maahanmuuttaja on ollut poissa Suomesta enemmän kuin kolme viikkoa vuodessa, toimeentulotukea ei makseta ylimenevältä ajalta. 6.1.3 Passi ja oleskelulupa Ulkomaalaislain mukaan jokaisella Suomessa oleskelevalla ulkomaalaisella on oltava voimassa oleva passi. Toimeentulotukiasiakas, joka hankkii passin (oman kansallisvaltionsa tai muukalaispassin) voidaan passin hankinnasta aiheutuneet kustannukset ottaa menoina huomioon lukuun ottamatta valokuvia ja passin hakuun liittyviä matkoja ulkomaille. 6.1.4 Vaateavustukset Vieraasta maasta suoraan maahan tulevalle kiintiöpakolaiselle ja pakolaisen perheenjäsenille voidaan myöntää avustusta vaatekustannuksiin enintään 150 (ensisijaisesti talvivaatetus ja jalkineet). Vaateavustus myönnetään harkinnan mukaan useassa erässä. Vastaanottokeskuksista tulevia ei avusteta vaatteisiin. 6.1.5 Paluumuuttoavustukset Paluumuuttoavustukseen oikeuttaa vain vakituinen muutto kotimaahan tai kolmanteen maahan, josta on tehty muuttoilmoitus. Kotimaastaan Suomeen palaaviin suhtaudutaan kuin muista kunnista muuttaviin eli heille ei myönnetä toimeentulotukea takuuvuokriin, huonekaluihin tai muihin muutosta aiheutuviin kustannuksiin. 6.2 Yrittäjä toimeentulotuen hakijana Yrittäjänä työskentelevällä on oikeus saada toimeentulotukea samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla henkilöillä. Yrittäjältä tulee pyytää toimeentulotukihakemuksen liitteeksi yrittäjän tuloselvityslomake, verotuspäätös edelliseltä vuodelta, tuloslaskelma sekä tase 6 kk:n ajalta
12 (enintään 3 kk vanhat). Mikäli esitetyt selvitykset eivät riitä päätöksen tekemiseen, voidaan asiakkaalta pyytää lisäselvitystä ja/tai asiantuntijalta yritysselvitys. Tärkeää on pyytää kirjanpitäjän todistus yksityisnostoista. Näistä asiakirjoista on tarpeellista selvittää erityisesti yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä. Sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa pyytää Raision kaupungin kirjanpitopäälliköltä (Talous- ja hallintopalvelut, Armi Peltonen) arvioita yrityksen kannattavuudesta ja yrittäjän tuloista. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti ei ole tarkoituksenmukaista, vaan yrittäjää tulee ohjata lakkauttamaan yritystoiminta ja hakeutumaan työttömyysturvan piiriin. Mikäli yrittäjä haluaa pitää yrityksen toiminnassa, vaikka se ei kyseisenä ajankohtana tuotakaan ja hän hakee toimeentulotukea, voidaan tällöin myöntää toimeentulotukea tilapäisesti tietyn määräajan, kuitenkin enintään kolme kuukautta. Mikäli yrittäjä jatkaa pitkään kannattamatonta yritystoimintaa ja siten laiminlyö velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan, voidaan hänen perusosaansa alentaa siten kuin toimeentulotukilain 10 :ssä säädetään. Perusosan alentaminen edellyttää asiakassuunnitelman laatimista. Arvioitaessa yrityksen kannattavuutta ja yrittäjän mahdollisuuksia saada elantoaan yrityksestä, mittapuuna voidaan käyttää työttömyysturvan peruspäivärahan suuruutta. 6.3 Opiskelija toimeentulotuen hakijana Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä sekä valtion takauksesta opintolainaan. Opintotuki otetaan kokonaisuudessaan huomioon toimeentulotukioikeutta määrättäessä. Jos opiskelijalle on myönnetty opintolaina, se otetaan tulona huomioon, vaikka opiskelija ei sitä haluaisi nostaa pankista. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla. Mikäli opiskelijalle ei ole luottohäiriömerkinnän takia myönnetty opintolainaa, sitä ei voida huomioida hänelle tuloksi. Opiskelijan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä tulee kuitenkin selvittää tarkoin opiskelijan mahdollisuus hakea lainaa erityisperustein esimerkiksi silloin, kun luottohäiriömerkintä ei ole hänen itsensä aiheuttama. On hyvä tarkistaa myös opiskelijan luottohäiriömerkinnän aiheuttaneen velan suuruus. Siten voidaan selvittää, onko kunnalle edullisempaa maksaa velka ennaltaehkäisevänä toimeentulotukena, kuin myöntää toimeentulotukea koko opiskelun ajan. Mikäli opiskelija ei saa opintolainaa ja hän on aiheuttanut sen omalla toiminnallaan, voidaan perusosaa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaan. Perusteena on, että asianomainen on laiminlyönyt velvollisuutensa kykynsä
13 mukaan pitää huolta elatuksestaan. Samoin voidaan toimia myös niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden opinnot ovat viivästyneet ilman erityisen painavaa syytä. Perusosan alentaminen edellyttää asiakassuunnitelman laatimista. Alle 18-vuotiaita opiskelijoita ei velvoiteta ottamaan opintolainaa. Jos toimeentulotukea saavan perheen alaikäinen opiskelija on kuitenkin nostanut opintolainan, se otetaan huomioon perheen laskelmassa käytettävissä olevana tulona enintään hänen perusosansa suuruisena. Mikäli nuorella on päätös jälkihuollosta tai kyseessä on jatko-opiskeluun suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus, opintolainan nostoa ei velvoiteta. Esimerkkeinä tästä ovat maahanmuuttajille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus ja lukiokoulutus. Iltalukiota suorittavien edellytetään ilmoittautuvan työnhakijaksi. 6.4 Vanki toimeentulotuen hakijana Vankeuslain ja tutkintavankeuslain mukainen ylläpito on toimeentulotukeen nähden vangin ensisijainen toimentulojärjestelmä. Ylläpitoon kuuluu asumisen lisäksi vaatteet, ruokailu, asianmukainen terveyden- ja sairaanhoito ja hammashoito. Vankilassa olevaa avustetaan toimeentulotuesta vain poikkeustapauksissa. Mikäli vanki on vankeinhoidon järjestämästä ylläpidosta huolimatta toimeentulotuen tarpeessa, sitä tulee hänelle myöntää. Jos vangilla ei ole tuomion aikana mahdollista osallistua työtoimintaan, hänelle huomioidaan toimeentulotuen laskelmaan menona käyttövara. Silmälasit on myös sellainen meno, joka voidaan myöntää toimeentulotuesta tarveselvityksen pohjalta. Vangin on liitettävä toimeentulotuen hakemukseen vangin tilikortti ja ansiokortti. Vankeusrangaistustaan suorittavan asiakkaan Raisiossa sijaitsevan asunnon vuokra voidaan maksaa toimeentulotuesta korkeintaan kuuden kuukauden ajan, jos etukäteen on tiedossa, ettei rangaistus kestä pidempää aikaa. Muussa tapauksessa vuokra maksetaan vain siltä ajalta, kun vanki tarvitsee aikaa vuokrasopimuksen purkamiseen tai muuhun asioiden hoitoon. Vankien tavaroita on säilytettävä vankeusrangaistuksen ajan ja tavarat viedään Minivarastoon tai vastaavaan yksityiseen varastoon. Jos vanki hakee toimeentulotukea ennen vapautumispäivää tai vapauduttuaan, hakemukseen tulee liittää vankilan antama selvitys vapautumisajankohdasta ja vangin rahavaroista.
14 7. PERUSTOIMEENTULOTUKI Valtioneuvosto määrittelee perusosan suuruuden vuosittain. 7.1 Perusosa Perusosa sisältää ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosaan sisältyvistä menoista ravintomenot ovat 49 %, vaatemenot 9 %, informaatiomenot 20 %, vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % ja muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19 %. Perusosalla katettaviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. 7.1.1 Perusosan erityistilanteet / Käyttövarat Laitoshoidossa tai vankilassa oleville ei oteta huomioon perusosaa, vaan tarvittaessa käyttöraha. Vangeille voidaan kuitenkin myöntää perusosa asiointilomien ajalle, mikäli vangilla ei ole omia varoja. Samoin perusosa voidaan myöntää sairaalahoidosta lomalla oleville. Lyhytaikaisessa, alle kolme kuukautta kestävässä sairaalahoidossa olevalle hyväksytään käyttörahaksi perusosasta 51 %. Tällä käyttövaralla asiakkaan katsotaan pystyvän hoitamaan ne jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset, mitkä normaalisti sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Ravintokustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon toimeentulotukea arvioitaessa, koska ravinnon asiakas saa laitoksessa. Päihdehuollon asumispalveluissa olevan käyttöraha on 166 kuukaudessa. Jos aikuisella on lapsi mukana, lapsen käyttöraha on 80. Tätä käyttörahaa sovelletaan kaikkiin asumispalveluyksiköihin, myös päihdehuollon kuntoutusyksiköihin. Vankilassa oleville otetaan huomioon tarvittaessa 105 käyttöraha. Myös tutkintavangin käyttövaroiksi toimeentulotukea määrättäessä otetaan huomioon 105 kuukaudessa. Tuen hakijan tulee esittää vankilan tilikortti ja ansiokortti sekä vankilan lausunto mahdollisuudesta työssäkäyntiin.
15 7.2 Muut laskelmassa huomioitavat menot 7.2.1 Asumismenot Asumismenoina huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmaan vuokraasunnon vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vuokra huomioidaan enintään yleistä asumistukea myönnettäessä noudatettavan asumistason mukainen vuokra. Korkeampi vuokra voidaan huomioida, jos kunnalla ei ole tarjota edullisempaa vuokra-asuntoa. Asumismenojen huomioimiseen vaikuttavat esimerkiksi kaupungin yleinen vuokrataso, lasten ikä ja muut erityistarpeet. Asumismenoina toimeentulotuessa huomioidaan myös omistusasunnon hoitoja rahoitusvastike sekä erikseen maksettavat lämmityskulut. Omakotitalon asumismenoina huomioidaan lisäksi kiinteistön hoitomaksut, joita ovat lämmityskustannukset, vesimaksut, palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero, puhtaanapitokustannukset, auraus ja nuohous sekä omistusasunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen lainojen korot. Huomioitavia asumismenoja ovat myös asumisoikeus- ja osaomistusoikeusasuntojen käyttövastike, erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Nämä asunnot rinnastetaan vuokraasuntoihin. Harvoin maksettavat suuret laskut, esimerkiksi lämmitykseen käytettävä sähkö ja öljylaskut voidaan jakaa kuukausieriin. 7.2.2 Kohtuulliset asumismenot Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Raision hintatason perusteella kohtuullisina asumiskustannuksina voidaan yleensä hyväksyä jäljempänä mainitut asumiskustannukset. Henkilöluku 1 500 2 650 3 830 4 970 5 1080 6 1300 Enimmäisvuokran lisäksi huomioidaan vesimaksut. Enimmäisvuokra Asiakkaalle annetaan riittävä määräaika (yleensä 3 kuukautta) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin vuokra voidaan ottaa tukea
16 myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Asiakkaalle annettavasta päätöksestä tai asiakassuunnitelmasta tulee käydä selvästi ilmi, mistä ajankohdasta alkaen voidaan hyväksyä alempi kohtuullinen vuokra. Vuokran kohtuullisuusharkinnan tekee sosiaalityöntekijä. Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen määräisinä. Kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa siihen, että toimeentulotuen hakija jää ilman asuntoa tai joutuu muuttamaan sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön tai perheen erityisiä tarpeita vastaavaa asumistasoa. Myös myönnettäessä hakijalle tai perheelle vuokravakuus, tulee ottaa huomioon kaupungin kohtuuvuokrat. 7.2.3 Muut huomioitavat asumismenot Muita toimeentulotuessa huomioitavia asumiskustannuksia ovat taloussähkö, kotivakuutus, sauna- ja pesutupamaksut. Taloussähköllä tarkoitetaan muuhun kuin sähkölämmitykseen käytettävää sähköä. Kotivakuutuksesta hyväksytään menoina perus koti- ja palovakuutus sisältäen mahdolliset pakolliset osat kuten oikeusturva. Menot hyväksytään yleensä täysimääräisenä, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Hakijan edellytetään toimittavan laskun yhteydessä vakuutuskirja, missä on eriteltynä vakuutuksen sisältö. Mikäli kotivakuutus on kohtuuttoman suuri, ohjataan asiakas kilpailuttamaan vakuutuksensa halvemman vaihtoehdon löytämiseksi. 7.2.4 Terveydenhuoltomenot Asiakkaat ohjataan käyttämään ensisijaisesti julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityislääkärin palkkioita ei pääsääntöisesti huomioida menona, sillä terveyskeskuslääkäri arvioi hoidon tarpeen ja antaa tarvittaessa lähetteen niihin hoitoihin ja tutkimuksiin, joita asiakas tarvitsee, mutta ei voi saada julkisen terveydenhuollon palveluna. Poikkeuksena on silmälääkärin palkkio silloin, kun optikko ei voi tehdä silmälasimääräystä. Silmäsairauksien hoito tapahtuu kuitenkin terveyskeskuksen kautta. Myös gynekologilla käynnit huomioidaan menona. Jos asiakkaalla on pitkäaikainen asiakassuhde yksityislääkäriin, voidaan tästä aiheutuvat kustannukset ottaa menoina huomioon.
17 7.2.4.1 Poliklinikka- ja sairaalamaksut Poliklinikka- ja sairaalamaksut huomioidaan todellisen suuruisina. Yli kahden viikon sairaalassaolo vähentää asiakkaan perusosaa. Poliklinikka- ja sairaalamaksu ei kerrytä maksukattoa, jos ne maksetaan toimeentulotuesta suoraan laskuttajalle. 7.2.4.2 Lääkkeet Toimeentulotuessa huomioidaan julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet. Yksityislääkärin määräämät lääkkeet voidaan myöntää erityisin perustein sosiaalityöntekijän harkinnalla. Myös ehkäisypillerit kuuluvat toimeentulotuella katettaviin menoihin. Pitkään toimeentulotuen asiakkaana olleet ohjataan kuitenkin ehkäisyneuvolaan. Huumevierotuslääkkeet huomioidaan menoina vain, jos ne ovat kaupungin päihdeyksikön tai Turun yliopistollisen keskussairaalan päihdeyksikön lääkärin määräämiä. Lääkkeen vaihdon halvempaan vaihtoehtoon voi kieltää vain lääkkeen määrännyt lääkäri. 7.2.4.3 Fysikaalinen hoito Toimeentulotuessa voidaan huomioida fysikaalisesta hoidosta kymmenen kerran hoitosarja terveyskeskuksessa enintään kerran vuodessa terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Yksityissektorin lähetteitä ei pääsääntöisesti huomioida. 7.2.4.4 Silmälasit Silmälasit voidaan myöntää toimeentulotukena silmälääkärin tai optikon määräyksestä pitkäaikaisasiakkaalle (yli 3 kk asiakkaana). Silmälaseista aiheutuvista kustannuksista tulee asiakkaan toimittaa kustannusarvio optikolta tai silmälääkäriltä. Silmälasit voidaan yleensä myöntää kolmen vuoden välein. Poikkeuksena on näön heikkeneminen, lasten silmälasit tai lasien särkyminen. Piilolinssejä ei myönnetä toimeentulotuesta. 7.2.4.5 Hammashoito Ainoastaan kiireellisen ja välttämättömän hammashoidon kustannukset voidaan huomioida ilman etukäteissopimista. Jatkohoidosta hammaslääkäri tekee hoitosuunnitelman ja kustannusarvion. Maksusitoumus pidempään
18 hoitojaksoon annetaan vain pitkäaikaisasiakkaille (yli 3 kk asiakkaana), joiden toimeentulotuen tarpeen arvioidaan jatkuvan hoidon loppuun saakka. Hammashoitoa pyytävät pitkäaikaisasiakkaat ohjataan terveyskeskuksen hammashoitolaan. Terveyskeskuksesta myönnetty hoito huomioidaan, vaikka hoito olisi toteutettu osto-osoituksena yksityisellä hammaslääkärillä. Hammasproteesien hankinnasta hakijan tulee esittää erillinen kustannusarvio, jonka perusteella voidaan myöntää maksusitoumus. 7.2.4.6 Psykoterapia Toimeentulotukena voidaan huomioida Kelan kuntoutuksena myönnetyn psykoterapian omavastuuosuudet samalta ajalta, jolle Kelan myöntämä korvaus kohdistuu eli yleensä kahden vuoden ajalta. Ennen Kelan kuntoutuspäätöstä vaadittaviin erikoislääkärin arviointikäynteihin omavastuuosuudet huomioidaan toimeentulotuessa. Kelan kuntoutuspäätöksen mukaisen hoidon päättymisen jälkeen hoidon tarpeen arvioi mielenterveysyksikön psykiatri. Myös niissä tilanteissa, joissa Kelan korvausta ei ole lainkaan myönnetty, hoidon tarpeen arvioi mielenterveysyksikön psykiatri. 7.2.4.7 Muut terveydenhuoltomenot Toimeentulotuessa huomioitavia vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja ovat myös silmälasit, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet, terveyden- ja sairaanhoidon maksut ja muut terveydenhuollon menot, joiden määrä ei keskimäärin ole vähäinen. Apuvälineitä tarvitseva asiakas ohjataan ensisijaisesti apuvälinelainaamoon. 7.2.5 Työmatkakulut Työmatkakulut myönnetään perustoimeentulotukena halvimman matkustavan mukaisesti. Yleensä hakijalle huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmaan menona Föli- kortti, jonka arvo on aikuisella 52 /kk ja alle 20-vuotiaalla 36 /kk. Lisäksi myönnetään ensimmäistä korttia hankittaessa 5 : n panttimaksu. Työmatkakuluja myönnettäessä ei edellytetä maksusitoumuksen käyttöä. Jos hakija ei voi käyttää työmatkoihin julkisia kulkuneuvoja, voidaan oman auton käytöstä huomioida 0,20 / km.
19 8. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena erityismenot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perustoimeentulotuessa tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. 8.1 Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut huomioidaan pääsääntöisesti kunnan järjestämään päivähoitoon. Hakijan tulee hakea ensisijaisesti maksuvapautusta tai maksunalennusta. Yksityisistä päivähoidon palveluista aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, jos lapsi tarvitsee sellaista hoitoa, jota ei ole saatavana kunnan järjestämänä. 8.2 Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot 8.2.1. Vuokran ja sähkön vakuusmaksut sekä muuttokustannukset Vuokravakuusmaksu voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa, mikäli muutto on välttämätön. Perusteltuja syitä muutolle ovat asunnottomuus, perheen koon muutokset, aikaisempaa edullisemman asunnon saaminen tai jokin muu asiakkaan tilanteen oleellinen muutos. Pääsääntöisesti vuokravakuus myönnetään kirjallisena sitoumuksena yhden kuukauden vuokran suuruiseen vakuuteen. Toimeentulotuki vakuussitoumukseen tulee hakea ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Itsenäistyville, pois vanhempiensa luota muuttaville nuorille ei yleensä vakuutta myönnetä, koska nuoren asuminen on kuitenkin turvattu kotona. Vuokravakuus toiseen kuntaan muuttavalle voidaan myöntää vain, jos hakijalla on opiskelu- tai työpaikka siinä kunnassa. Vakuus myönnetään tällöin vain puoleksi vuodeksi. Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea samoin perustein kuin vuokravakuuteen. Muuttokustannuksiin myönnetään kirjallisena maksusitoumuksena. Siihen tulee merkitä mistä mihin muutto on tarkoitus suorittaa sekä se, että pakkaamisesta aiheutuvia kustannuksia maksusitoumuksella ei korvata. Sähkön saanti on asumiseen liittyvä perusedellytys. Tästä syystä sähkön toimittamisen edellytyksenä oleva asiakkaalta mahdollisesti perittävä
20 vakuusmaksu on asumisesta aiheutuva meno, joka on otettava huomioon ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä. 8.3 Muut erityisistä tarpeista johtuvat menot Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Pienillä tuloilla elävän henkilön ja perheen voi olla vaikea suoriutua yllättävistä menoista, joihin ei ole varauduttu ennalta. Esimerkiksi kodin irtaimiston hankinnasta, rikkoutuneista kodinkoneista tai muista suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat menot ovat usein sellaisia, että niiden hankkimisesta voi aiheutua suuriakin kustannuksia. Jos sosiaalityöntekijä delegoi etuuskäsittelijälle oikeuden huomioida erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvia menoja, nämä on eriteltävä ja yksilöitävä asiakassuunnitelmassa. Suunnitelman kautta ei voida delegoida yleisellä tasolla (esimerkiksi lasten harrastusmenot). 8.3.1 Lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot Lapsen ja hänen etävanhempansa tapaamisia tuetaan tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaisesti, yleensä 4 vuorokautta kuukaudessa lapsen ikäkohtainen perusosa/päivä sekä talviloma yksi viikko ja kesäloma kaksi viikkoa. Jos tapaamisia on enemmän kuin sopimuksessa on määritelty, edellytetään tuen myöntämiseksi lähivanhemman todistus toteutuneista tapaamisista. Sijaishuollossa olevan lapsen ja hänen vanhempansa tapaamisesta aiheutuvat menot maksaa sijoittaneen kunnan sijaishuolto. 8.3.2 Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Toimeentulotuesta voidaan kuitenkin eritystilanteissa myöntää täydentävää tukea silloin, kun lapsella on pitkäjänteinen harrastus tai lapsi on heikosti osallistuva ja eristäytyvä ja häntä voidaan taloudellisella tuella tukea kokeilemaan erilaisia harrastuksia kertaluonteisesti. Lasten harrastusmenoihin tulee myöntää tukea, jos siten voidaan ehkäistä lastensuojelun asiakkuuden syntymistä. Harrastusmenoihin voidaan myöntää tukea 200 / lapsi vuodessa. Jos lapsi on lastensuojelun asiakkaana, harrastusmenot myönnetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena lastensuojelusta.
21 8.3.3 Välttämättömät lasten tarvikkeet Täydentävästä toimeentulotuesta voidaan myöntää lasten välttämättömiä menoja, kuten vaunuihin 135, rattaisiin 85, sisaristuimeen 35, turvakaukaloon 120, sisarlautaan 50 ja yhdistelmävaunuihin 220. Lapsen pinnasänkyyn ja patjaan voidaan myöntää yhteensä 70 ja isomman lapsen sänkyyn ja patjaan yhteensä 100. Lasten koulu- ja tarhakuvat voidaan huomioida enintään 25 suuruisena. Myös lasten polkupyörään ja kypärään voidaan myöntää yhteensä 70. Lasten rattaat myönnetään yleensä uutena, mutta muutoin suositellaan käytettyjen tarvikkeiden hankkimista lastentarvikeliikkeestä. Tuki myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Vauvan tarvikkeita ei myönnetä ennen lapsen syntymää 8.3.4. Vaate- ja jalkinemenot Pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkuudessa olevien perheiden lapsille voidaan myöntää sosiaalityöntekijän harkinnalla taloudellista tukea ulkovaatteisiin ja jalkineisiin enintään 150 / vuosi/lapsi. Muutoin lasten vaatehankinnat sisältyvät perusosalla katettaviin menoihin. Myös laitoshoidossa olevalle voidaan myöntää avustusta, mikäli hoito on kestänyt kauan ja asiakkaalla on käytössään ainoastaan käyttövara. Romaninaisen hameen hankintaan voidaan myöntää tukea 400 kolmen vuoden välein. Muu vaatetus, kuten röijyt, pusero ym. kuuluvat perusosaan. Romaninainen pukeutuu kulttuurinsa mukaisesti yleensä täytettyään 16 vuotta. 8.3.5 Perheen loma- ja virkistystoiminta Toimeentulotukea voidaan myöntää vain lasten leirimaksuihin ja niistä aiheutuviin matkakuluihin, mikäli perheen sosiaalinen tilanne ja lasten erityisen tuen tarve sitä edellyttävät. Perheen tulee tällöin olla toimeentulotuen asiakkaana. Toimeentulotuessa huomioitava lomatuki vuodessa on enintään 200 / lapsi. Tuetulle perhelomalle osallistuvan perheen omakustannusosuus ja matkakulut halvimman matkustustavan mukaan voidaan myöntää kerran vuodessa. Tuettuja lomia tarjoavat löytyvät internetistä osoitteista - www.hyvinvointilomat.fi - www.mtlh.fi - www.solaris-lomat.fi