EU:n hakijamaiden joukko kasvaa

EU:N HAKIJAMAAT 1/12 1 2010 EU:n hakijamaiden joukko kasvaa KROATIA TURKKI MAKEDONIA MONTENEGRO ALBANIA ISLANTI

2/12 EU:N HAKIJAMAAT Hakijajoukko Euroopan unioniin on kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana; uusia tulokkaita ovat Montenegro, Albania ja Islanti. Kroatian kanssa neuvottelut jäsenyydestä ovat edenneet jo loppusuoralle. Turkin kanssa neuvotteluja jatketaan edelleen, ja Makedonian odotetaan pääsevän neuvottelupöydän taakse vuonna 2010. Liittyminen unioniin on pitkä prosessi Liittymisprosessi Euroopan unioniin käynnistyy maan jätettyä jäsenyyshakemuksen EU:lle. Hakemuksen jättäminen on vasta ensimmäinen askel kohti EU-jäsenyyttä. Tämän jälkeen EU:n neuvoston on virallisesti pyydettävä komission lausuntoa (avis) hakemuksesta. Komissio laatii hakijalle noin 4 500 kysymystä politiikasta, taloudesta ja hallinnosta. Vastausten perusteella komissio arvioi, onko maalla riittävät valmiudet jäsenyysehtojen täyttämiseen. Lausunto sisältää suosituksen, jossa otetaan kantaa kahteen asiaan: 1) jäsenehdokasaseman myöntämiseen, ja 2) jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen. Päätös jäsenehdokasaseman myöntämisestä ja jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta tehdään neuvostossa yksimielisesti. Kun neuvosto on tehnyt päätöksen neuvottelujen aloittamisesta, etenee jäsenyysprosessi kolmessa vaiheessa: 1. Lainsäädännön vertailuvaihe (nk. screening-prosessi) Ennen varsinaisten neuvottelujen aloittamista komissio tekee EU:n ja ehdokasmaan lainsäädännön vertailun (screening), jossa selvitetään lainsäädännön vastaavuutta ja eroavuutta. Komissio laatii kustakin neuvotteluluvusta lainsäädännönvertailuraportin (nk. screeningraportti).

EU:N HAKIJAMAAT 3/12 2) Arviointiperusteiden (nk. benchmarks) asettaminen Komission tekemän screening-raportin pohjalta jäsenmaat asettavat ehdokasmaalle arviointiperusteet (benchmarks), joilla arvioidaan maan etenemistä liittymisprosessissa. Arviointiperusteet ovat jäsenmaiden asettamia ehtoja ehdokasmaalle. Neuvotteluluvun avaamisvaiheessa arviointiperusteilla varmistetaan, että ehdokas on valmis neuvotteluihin. Luvun sulkemisvaiheessa varmistetaan, että EU-lainsäädäntö ja muut sitoumukset on toimeenpantu. Ehdokasmaalta voidaan näin ollen edellyttää tietyn lainsäädäntökokonaisuuden riittävää toteuttamista ennen kuin neuvottelut siihen liittyvästä neuvotteluluvusta aloitetaan tai suljetaan. Ehdokasmaalta pyydetään neuvottelulukuihin lausuntoa, jossa se voi ilmaista millä aloilla EU-lainsäädännön omaksuminen ei onnistu välittömästi ja minkälaisia erityisjärjestelyjä tai siirtymäaikoja se tarvitsee. 3) Neuvottelulukujen käsittely Neuvottelut koostuvat 35 neuvotteluluvusta, jotka avataan, ja suljetaan jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä hallitustenvälisessä konferenssissa. Asioiden käsittely tapahtuu komission ja hakijamaan välillä, minkä aikana hakijamaa työstää lainsäädäntöään EU:n säädäntöä vastaavaksi ja työskentelee arviointiperusteiden täyttämiseksi. Yksittäisen luvun sulkeminen on ehdollista siihen asti, kunnes koko neuvotteluprosessi saadaan päätökseen kaikkien lukujen osalta. Neuvottelujen päätyttyä ehdokasmaa ja jäsenmaat hyväksyttävät neuvottelutuloksen eli varsinaisen liittymissopimuksen. Suomessa liittymissopimukset hyväksyy eduskunta. Ehdokasmaan liittymiseen tarvitaan myös Euroopan parlamentin hyväksyntä. Unionin jäsenyyden ehdot Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa Kööpenhaminassa 1993 jäsenmaat määrittelivät unionin jäsenyyden ehdot, niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit. Niiden mukaan liittyäkseen Unioniin valtiolla on oltava: vakaat hallinnolliset rakenteet, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen suojelun ja oikeuksien kunnioittamisen, toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä EU:ssa kilpailun ja markkinavoimien paineessa kyky noudattaa jäsenyyden mukanaan tuomia velvoitteita mukaan lukien poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteet. Lisäksi ehdokkaan tulee mukauttaa lainsäädäntönsä unionin yhteiseen säännöstöön eli acquis communautaire een. Yleisperiaatteeksi on sovittu, että maita kohdellaan yhdenmukaisesti ja että liittymisprosessin eteneminen riippuu maan omasta edistymisestä ja ansioista. Komissio raportoi

4/12 EU:N HAKIJAMAAT maiden etenemisestä muun muassa syksyisin julkaistavassa edistymisraportissa. KROATIA Kroatia jätti jäsenyyshakemuksensa helmikuussa 2003, ja jäsenyysneuvottelut aloitettiin lokakuussa 2005. Marraskuuhun 2009 mennessä jäsenyysneuvotteluissa oli avattu 28 neuvottelulukua 35:stä. 12 neuvottelulukua oli alustavasti suljettu. Jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen edellytyksenä oli Kroatian täysi yhteistyö entisen Jugoslavian alueella tapahtuneita sotarikoksia käsittelevän kansainvälisen tuomioistuimen ICTYn kanssa. Kroatian yhteistyön toteutumista seurataan koko neuvotteluprosessin ajan. Kroatian odotetaan myös tehostavan julkisenhallinnon ja oikeuslaitoksen toimintaa sekä pyrkivän vähentämään järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota. Liittymisneuvottelujen etenemistä hidasti pitkään Slovenian ja Kroatian välinen kiista maa- ja merirajoista. Kiistan johdosta Slovenia esti usean neuvotteluluvun etenemisen vuoden 2009 alkupuolella. Maiden pääministerit pääsivät yhteisymmärrykseen rajakiistan ratkaisutavasta syyskuussa 2009. Samalla Slovenia ilmoitti poistavansa Kroatian jäsenneuvotteluissa ylläpitämänsä varaumat, ja neuvotteluja päästiin jatkamaan. Kroatian 4,4 miljoonan asukkaan väestöä johtaa maan ensimmäinen naispääministeri Jadranka Kosor konservatiivipuolue HDZ:sta. Varapääministeristä pääministeriksi Kosor kohosi edeltäjänsä Ivo Sanaderin yllättävän eron jälkeen heinäkuussa 2009. Maan presidenttinä toimii Stjepan Mesic. Valtionpäämiehen rooli on pääasiassa edustuksellinen, sillä presidentin toimivaltaa on siirretty parlamentille. Kroatian suurin kauppakumppani on Euroopan unioni 67 %:n osuudella. Maan vienti muodostuu pääasiassa teollisuustuotteista, kuten koneista, tekstiileistä, kemikaaleista ja kuljetustarvikkeista. TURKKI Turkki on EU:n vanhimpia kumppaneita: Turkilla on ollut tulliliittosopimus unionin kanssa jo vuodesta 1963. Varsinaisen EY-jäsenyyshakemuksensa Turkki jätti vuonna 1987. Silloin neuvottelujen aloittamista lykättiin komission suosituksesta taloudellisiin ja poliittisiin syihin vedoten. Komissio kuitenkin suositteli yhteistyön jatkamista ja tiivistämistä. Neuvosto yhtyi komission näkemykseen. Vuoden 1999 Helsingin Eurooppaneuvostossa Turkki hyväksyttiin virallisesti EU:n hakijamaaksi. Turkki pääsi osalliseksi jäsenyyteen valmistavista ohjelmista, mutta varsinaisia jäsenyysneuvotteluja ei aloitettu, sillä Turkki ei täyttänyt riittävässä määrin Kööpenhaminan poliittisia kriteerejä. Tämän takia Turkissa alkoi demokratian vahvistamiseen tähtäävä uudistusprosessi. Joulukuussa 2004 Eurooppa-neuvosto vahvisti Turkin täyttävän poliittiset kriteerit siinä määrin, että jäsenneu-

EU:N HAKIJAMAAT 5/12 vottelut voitiin aloittaa. Neuvottelut käynnistyivät lokakuussa 2005. Marraskuuhun 2009 mennessä jäsenyysneuvotteluissa on avattu 11 lukua 35:stä. Tiedettä ja tutkimusta käsittelevä luku suljettiin ehdollisesti kesäkuussa 2006. Joulukuussa 2006 neuvottelut jäädytettiin kahdeksan tulliliittoon liittyvän neuvotteluluvun osalta Kyprokseen liittyvän kiistan vuoksi. Turkki ei ollut toimeenpannut niin sanotun Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjaa, eli avannut satamiaan ja lentokenttiään kyproslaisille laivoille ja lentokoneille. Euroopan komission lokakuussa 2009 julkaisemassa raportissa todetaan, että Turkki on osoittanut viimeisen vuoden aikana edistystä oikeuslaitossektorilla, siviilien ja armeijan välisissä suhteissa sekä kulttuurioikeuksissa. Turkin hallitus on myös aloittanut laajan konsultaation kurdien oikeuksien parantamisessa. Turkki on osoittanut suurempaa sitoutuneisuutta jäsenneuvotteluihin nimeämällä tehtävään täysipäiväisen neuvottelijan. Poliittisten uudistusten toimeenpanoa ja instituutioiden asemaa heikentävät kuitenkin puolueiden väliset kiistat. Turkilta vaaditaan edelleen merkittäviä toimia muun muassa lehdistönvapauden ja uskonvapauden edistämisessä sekä taistelussa kidutusta vastaan. Turkissa uskonto ja politiikka on laissa erotettu toisistaan ja valtio on virallisesti sekulaari. Islam on silti saanut alaa politiikassa, mistä esimerkkinä ovat islamilaiskonservatiivisen oikeus- ja kehityspuolueen AK:n peräkkäiset vaalivoitot vuosina 2002 ja 2007. Puolueen perusti nykyinen presidentti Abdullah Gül, joka pian luopui pääministerin paikastaan. Hänen tilalleen nousi edelleen pääministerinä toimiva Tayyip Erdogan. AK-puolue oli keväällä 2008 syytteen alaisena sekularismin vastaisesta toiminnasta, mutta perustuslakituomioistuin salli AKP:n toiminnan jatkumisen. Hallituspuoluetta vastaan nostettu syyte on esimerkki jännitteestä islamkonservatiivien ja maallisen Turkin puolustajien, kemalistien välillä. Parlamentin pääoppositiopuolue on vuonna 1923 Mustafa Kemal Atatürkin perustama Tasavaltalainen kansanpuolue CHP. Turkin maallisuutta puolustaa myös maan kemalistieliitti ja armeija, joka on neljästi syrjäyttänyt valtaapitävän hallituksen 1960-luvulta asti. Turkin talous oli romahduksen partaalla 2000-luvun alussa. IMF:n kanssa sovittua tiukkaa elvytysohjelmaa on seurannut Turkin talouden huomattava kasvu, minkä aikana inflaatio on alentunut tuntuvasti. Vuonna 1995 EU solmi Turkin kanssa sopimuksen tulliunionista, jonka puitteissa on sovittu yhteisistä linjauksista tuotevaatimuksissa, kilpailussa ja tekijänoikeuslainsäädännössä. Tulliunioni on lisännyt EU:n ja Turkin välistä kauppaa niin huomattavasti, että yli puolet Turkin kaupasta suuntautuu unioniin. Turkin vienti unioniin koostuu pääasiassa tekstiileistä ja vaatteista, koneista sekä kuljetustarvikkeista. Turkki tuo EU:sta koneita, autoteollisuustarvikkeita, kemikaaleja, rautaa ja terästä sekä viljaa.

6/12 EU:N HAKIJAMAAT MAKEDONIA Makedonia sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2005. Vuoden 2009 lokakuussa komissio katsoi Makedonian täyttävän riittävissä määrin poliittiset arviointiperusteet sekä vakautus- ja assosiaatioprosessin ehdot, ja suositteli neuvottelujen aloittamista. Jäsenmaat ottavat kantaa asiaan joulukuussa 2009. Kreikka on ilmoittanut, että se ei tule hyväksymään neuvottelujen aloittamista ennen kuin Makedonian nimestä johtuva kiista on ratkaistu. Makedonian valtion perustamisesta lähtien Kreikka on vastustanut maan nimeä, koska sillä on oma samanniminen alueensa. Kansainvälisissä yhteyksissä Makedoniasta käytetäänkin nimeä FYROM eli entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (former Yugoslav Republic of Macedonia). Kiistaan yritetään löytää ratkaisu YK:n avulla. Jäsenyysneuvottelujen aloituksen viivästyminen on johtunut muun muassa ongelmista vaalien demokraattisessa toimittamisessa. Kesäkuussa 2008 järjestettyjen parlamenttivaalien aikana esiintyi väkivaltaisuutta albaanien asuttamilla alueilla eivätkä vaalit täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia. Vuoden 2009 maalis-huhtikuussa pidetyt presidentin- ja kunnallisvaalit sujuivat kuitenkin pääosin hyvin, mikä oli EU:lle positiivinen merkki kehityksestä. Toimivan markkinatalouden näkökulmasta Makedonian suurin ongelma on korkea työttömyysprosentti, etenkin nuorten ja vähän koulutettujen keskuudessa. Jäsenyysprosessin eteneminen edellyttää Makedonialta uudistuksia myös energian, ympäristön ja sosiaalipolitiikan saralla. Makedonialla on ollut voimassa viisumihelpotussopimus tammikuusta 2008 lähtien. Täysi viisumivapaus Makedonialle on tulossa vuoden 2010 alussa. Kahden miljoonan asukkaan maa jakaantuu etnisesti slaavimakedooneihin (64 %) ja albaaneihin (25 %). Uskontokunnat ovat jakautuneet samassa suhteessa: ortodokseja on 70 prosenttia ja muslimeja 29 prosenttia väestöstä. Maan puoluejako ja sisäpoliittiset kiistat noudattavat etnistä jakoa. Tällä hetkellä pääministerinä toimii Nikola Gruevski, keskustaoikeistolaisen makedoniapuolueen VMRO-DPMNE:n edustaja. Huhtikuun 2009 presidentinvaaleissa valituksi tuli samasta puolueesta Gjorge Ivanov. Makedonian taloudesta yli 50 prosenttia muodostuu palveluelinkeinoista. Teollisuuden vientituotteita ovat rauta, teräs ja tekstiilit. EUmaat ovat Makedonialle merkittäviä kauppakumppaneita. MONTENEGRO Montenegro jätti EU-jäsenyyshakemuksensa joulukuussa 2008, ja huhtikuussa 2009 neuvosto pyysi komission kantaa hakemukseen. Komissio on ilmoittanut julkistavansa arvion vuoden 2010 syksyllä. Tällä hetkellä EU:lla ja Montenegrolla on

EU:N HAKIJAMAAT 7/12 kauppaa ja kumppanuutta koskevia sopimuksia. Vakautus- ja assosiaatiosopimus tulee voimaan vuoden 2010 aikana. Lisäksi Montenegro on saamassa täyden viisumivapauden vuoden 2010 alusta lähtien. EUjäsenyyden lisäksi Montenegrossa tavoitellaan Nato-jäsenyyttä. EU vaatii Montenegrolta toimia etenkin korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, sekä oikeussektorin ja julkisen hallinnon vahvistamisessa. Montenegron pääministeri on Milo Djukanovic Eurooppalainen Montenegro -koalitiosta. Hänet valittiin uudelle kaudelle maaliskuun 2009 parlamenttivaaleissa. Serbian ja Montenegron valtioliitosta vuonna 2006 itsenäistyneen maan sisäiset poliittiset rakenteet nojautuvat lähinnä perinteisille heimo- ja sukusuhteille, ei kansallisuudelle kuten muissa Balkanin maissa. Äärinationalismia ei ole juuri esiintynyt; kieli, uskonto ja etnisyys ovat Montenegrossa ennemmin käytännön asioita. Montenegron poliittisia haasteita ovat olleet hyvien suhteiden ylläpito sekä Kosovoon että Serbiaan. Montenegron väkiluku on noin 620 000 asukasta ja valuutta on euro. Maan vienti nojaa turismiin ja alumiinituotantoon, tuonti on reilusti vientiä suurempaa. Talous kasvoi vuoteen 2008 saakka, mutta on kohdannut vakavia ongelmia maailmanlaajuisen taantuman myötä. Maan turistisektori on kuitenkin selvinnyt kriisistä odotettua paremmin. Montenegron tärkein kauppakumppani on EU. Kaupankäynti on edelleen lisääntynyt kauppasopimuksen astuttua voimaan tammikuussa 2008. ALBANIA Reilun kolmen miljoonan asukkaan Albania jätti hakemuksensa unioniin huhtikuussa 2009, mutta EU:n neuvosto ei ole vielä pyytänyt komissiolta arviota siitä. Tällä hetkellä EU:n ja hakijamaan välillä on huhtikuussa 2009 voimaan astunut vakautus- ja assosiaatiosopimus. EU:n ja Albanian välillä on solmittu viisumihelpotussopimus, ja mahdollisuuksia täyteen viisumivapauteen arvioidaan vuonna 2010. NATOjäsen Albaniasta tuli huhtikuussa 2009. Albanian huomattavia ongelmia ovat korruptio, rahanpesu ja ihmis- ja huumekauppa. Albanian on myös vahvistettava julkisen hallinnon sekä oikeuslaitoksen itsenäisyyttä. Kesäkuussa 2009 pidettyjä parlamenttivaaleja pidettiin etukäteen merkittävänä testinä Albanian demokratialle. Vaalit sujuivat kohtalaisesti, mutta noin 250 000 äänioikeutettua ei päässyt uurnille, sillä heiltä puuttui henkilöllisyystodistus. Vaaleissa olivat vastakkain pääasiassa vain kaksi suurinta puoluetta, hallitsevat demokraatit ja oppositiossa istuvat sosialistit, joiden välinen kilpa on hallinnut politiikan näyttämöä. Demokraatit pääministeri Sali Berishan johdolla jatkavat suurimpana puolueena.

8/12 EU:N HAKIJAMAAT Albanian talous on kasvanut tasaisesti, mutta kasvu on hidastunut vuonna 2009 taloudellisesta taantuman takia. Maan tärkeitä vientituotteita ovat tekstiilit, asusteet ja jalkineet. EU on Albanian suurin kauppakumppani. Maan infrastruktuuri on parantunut ja palkat ja eläkkeet ovat nousseet. Kerättyjen verotulojen määrä on noussut selkeästi, mikä kertoo korruption vähenemisestä. ISLANTI Islanti jätti EU-jäsenyyshakemuksen heinäkuussa 2009 ja toivoo päätöstä jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta vuoden 2009 loppuun mennessä. Islanti on lämmennyt EUjäsenyydelle maata vuodesta 2008 koetelleen vakavan talouskriisin myötä. Toiveissa on vaihtaa kruunu stabiiliin euroon. Arvioiden mukaan yli puolet maan kansalaisista on jäsenyysneuvottelujen aloittamisen kannalla, vaikka itse liittyminen ei vielä saa niin suurta tukea. EU-neuvottelujen tulos alistetaan kansanäänestykseen. EU:n ja Islannin välisiä talous- ja kauppasuhteita määrittää pääasiassa Islannin jäsenyys Euroopan talousalueessa. Tammikuusta 1994 voimassa ollut ETA-jäsenyys on mahdollistanut Islannille pääsyn EU:n sisämarkkinoille. Jäsenyyden seurauksena Islanti on myös omaksunut EU:n lainsäädäntöä, poikkeuksena kalastus- ja maataloussäädäntö. Islanti on nykyisistä jäsenhakijoista ainoa maa, joka jo valmiiksi kuuluu Schengen-alueeseen eli Islantiin matkustaessa ei tarvitse jonottaa passintarkastuksessa. Osana Schengen-sopimusta kuuluu myös yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Lisäksi yhteistyötä EU:n ja Islannin välillä on maahanmuuttopolitiikassa. Jäsenneuvottelut voidaan nopeimmillaan aloittaa jo vuonna 2010. Islannin jäsenyysneuvottelujen odotetaan etenevän joutuisasti, sillä maa on jo omaksunut EU-lainsäädäntöä: Islanti on toimeenpannut ETA-sopimuksen kautta noin 20 22 lukua 35:stä. Kipukohtia saattaa syntyä kalastuksen osalta. Ongelmallisiksi muodostunevat neuvottelut kalastuskiintiöistä, EU-maiden pääsystä Islannin kalavesille ja yleensä kalastusteollisuuden avaamisesta ulkomaisille investoinneille. Maatalous ja valaanpyynti saattavat myös olla vaikeita neuvottelukysymyksiä. Liittymismenettelyt ovat monimutkaistuneet ajoista, jolloin Suomi liittyi unioniin, joten tämänkin vuoksi eteneminen saattaa olla hidasta. Kaikki jäsenmaat ovat vakaan demokraattisen Islannin liittymisen kannalla, mutta huomioon on otettava Lissabonin sopimuksen voimaantulo sekä Balkanin maiden eteneminen. EU-jäsenyyttä ajaa maan suurin puolue sosiaalidemokraatit. Poliittinen kenttä ei tosin yksimielisesti ole jäsenyyden kannalla: osa toisen hallituspuolueen, vasemmistovihreiden kansanedustajista vastustaa liittymistä, samoin konservatiivinen itsenäisyyspuolue.

EU:N HAKIJAMAAT 9/12 Noin 300 000 asukkaan Islantia luotsaa sosiaalidemokraatti pääministeri Johanna Sigurdardottir. Pyhäksi Johannaksi ristitty pääministeri nauttii kansan suosiota, sillä häntä pidetään oikeudenmukaisena, vähempiosaisia ja tasa-arvoa puolustavana poliitikkona. Islannissa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit, kun oikeistovetoinen hallitus kaatui tammikuussa maata koetelleen talouskriisin vuoksi. Huhtikuussa islantilaiset äänestivät voittoon sosiaalisdemokraatit, jotka muodostivat enemmistöhallituksen vasemmistovihreiden kanssa. Eduskunnassa, islanniksi alþingi (suom. allting), on 64 edustajaa, joista äänestetään joka neljäs vuosi. Islannin rikkaus on kalastuselinkeino, ja Islanti pitää sitkeästi kiinni merellisestä talousalueestaan. EU muodostaa Islannille tärkeät markkinat, sillä kalatuotteista yli 70 prosenttia viedään unioniin. Unionin tuki hakijamaille EU:n hakijamaiden valmistautumista jäsenyyteen auttaa liittymistä edeltävä EU:n taloudellinen tuki pääasiassa komission IPA-ohjelman muodossa (Instrument for Preaccession Assistance). Vuonna 2008 hakijamaat ovat saaneet tukea seuraavasti: 2008 Milj. euroa Albania 70,7 Kroatia 146,0 Makedonia 70,2 Montenegro 32,6 Turkki 538,7 Lähde: Euroopan komissio IPA-ohjelma jakautuu viiteen osaalueeseen. Ensimmäinen on instituutioiden rakentaminen (institution building), millä tuetaan poliittisten ja taloudellisten jäsenyyskriteerien täyttymistä sekä esimerkiksi hallinnollisten ja oikeudellisten instituutioiden kapasiteetin vahvistamista. Käytännössä tämä toteutuu muun muassa Twinning-projekteilla, joissa vanhojen jäsenmaiden viranomaiset pääsevät siirtämään osaamistaan yhteisölainsäädännöstä ja hallinnon kehittämisestä hakijamaiden viranomaisille. Suomen virastot ovat olleet esimerkiksi Kroatiassa toteuttamassa jo yhteensä 12:sta Twinning-hanketta, liittyen muun muassa oikeuslaitosuudistukseen, elintarvikevalvontaan ja julkisen talouden tilastojen kehittämiseen. Turkissa Suomi on ollut mukana työsuojelua edistävässä, rajahallintoa kehittävässä ja valtiontalouden tuottavuutta kehittävässä Twinninghankkeissa. Lisäksi Makedoniassa on toteutettu ilmanlaadun parempaan hallintaan tähtäävä Twinning-hanke. Toinen osa-alue on rajoja ylittävä yhteistyö (cross-border cooperation), jolla tuetaan hakijamaan ja sen naapureiden välistä kanssakäy-

10/12 EU:N HAKIJAMAAT mistä. Viimeiset kolme osa-aluetta tukevat hakijamaan osallistumista EU:n koheesio-, maatalous- ja maaseudun kehittämispolitiikkaan. Osa-alueet ovat aluekehitys (regional development), henkilöstöresurssien kehittäminen (human resources development) ja maatalouden ja maaseudun kehittäminen (agriculture and rural development). Ehdokasmaaksi hyväksytyt saavat IPA-tukea kaikilla viidellä osaalueella. Länsi-Balkanin alueeseen kuuluvat potentiaaliset hakijamaat saavat tukea kahteen ensimmäiseen osa-alueeseen. Islanti on toistaiseksi IPA-ohjelmien ulkopuolella, mutta komissio on esittänyt neuvostolle IPA-ohjelmaa koskevan asetuksen muuttamassa siten, että myös Islanti tulisi ohjelman piiriin. Suomen suhteet hakijamaiden kanssa Suomen suhteita hakijamaihin voidaan pitää hyvinä, joskin suhteet Islantiin pohjoismaana ovat erityisasemassa. Suomi osallistuu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa IMF:n eli Kansainvälisen valuuttarahaston Islannin lainaohjelmaan. Suomen ja Islanin välisissä kauppasuhteissa nähdään olevan vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia, samoin kuin Kroatian ja Suomen välillä. Albanian, Makedonian ja Montenegron kanssa Suomen kauppa on vähäistä. Turkin ja Suomen välinen kauppa on puolestaan kasvanut voimakkaasti, etenkin Suomen viennin osalta. Suomen vienti hakijamaihin on lähes kaksi kertaa suurempaa kuin tuonti Suomeen. Suomen tuonnin arvo (milj. ) viennin arvo (milj. ) Albania 5,0 4,9 Islanti 12,1 43,4 Kroatia 16,9 60,8 Makedonia 2,4 9,2 Montenegro 0,2 2,8 Turkki 332,2 642,2 Lähde: Tullihallitus Suomen ja hakijamaiden välisen kaupan arvo (milj. euroa) vuonna 2008. Suomen tärkeimmät vientituotteet hakijamaihin ovat telekommunikaatio- ja elektroniikkatuotteet, puu- ja paperiteollisuuden tuotteet sekä voima- ja muut koneet. Vientilistalla ovat myös sähkö- ja muut laitteet, muovi ja kemikaalit, farmaseuttiset tuotteet, kuljetusvälineet, rauta ja teräs. Tuonnin kärjessä ovat moottoriajoneuvot, vaatteet ja muut tekstiilituotteet, sähkölaitteet ja huonekalut. Islannista tuodaan eritoten kalaa ja kalatuotteita sekä rehua. Turkista tuodaan vaatteiden lisäksi elintarvikkeita, kasviksia ja hedelmiä, keramiiikkaa ja kivennäistuotteita. Euroopan unioni on kokonaisuudessaan hakijamaiden tärkein kauppakumppani. Turkki on perinteisesti ollut suomalaisten matkailijoiden suosima

EU:N HAKIJAMAAT 11/12 kohde. Vuonna 2008 Turkissa vieraili noin 56 000 suomalaista. Matkailu on lisääntynyt myös Adrianmeren rannikolle Kroatiaan. Vuonna 2008 Kroatiassa vieraili ennätykselliset 21 000 suomalaisturistia. Islannissa matkaili samana vuonna 15 000 suomalaista. Lisätietoa: Ulkoministeriön EU:n laajentumisen ja Länsi-Balkanin yksikkö, puhelin 09 16005 (vaihde) Eurooppatiedotuksen julkaisutoimittaja Päivi Toivanen, 09 1605 5846 Eurooppatiedotuksen aluetiedottajat maakunnissa, puhelin 010 3456 700 EU:n laajentumissivusto http://ec.europa.eu/enlargement/ TIETOKULMA Tiedot 2007 AL IS HR MK ME TR Väkiluku, milj. 3,2 0,3 4,4 2,0 0,6 70,6 BKT per capita 2364 47708 8445 24911 34431 6804 BKT kasvu, % 6,0 5,5 5,5 4,9 10,3 4,5 Työttömyysaste, % 13,8² 2,3 9,6 35,0 19,3 9,9 Inflaatio, % 3 3,6 2,9 2,3 3,5 8,8 Lähde: Euroopan komissio, Eurostat, IMF, Kansainvälinen työjärjestö, Islannin tilastokeskus, Maailmanpankki, YK. AL=Albania IS=Islanti HR=Kroatia MK=Makedonia ME=Montenegro TR=Turkki ¹ Vuoden 2006 tiedot ² Vuoden 2005 tiedot

12/12 EU:N HAKIJAMAAT Ulkoasiainministeriö Eurooppatiedotus PL 482, 00023 Valtioneuvosto Puh. (09) 1605 5905 Faksi (09) 1605 6477 Utrikesministeriet Europainformationen PB 482, 00023 Statsrådet Tfn (09) 1605 5905 Fax (09) 1605 6477 Asiakaspalvelut maakunnissa, Kundservice i landskapen: 010 3456 700