Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2011
KUVAILULEHTI VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Valtakunnanvoudinvirasto, hallintoyksikkö Julkaisun päivämäärä 14.5.2012 Julkaisun laji Toimintakertomus Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2011 Julkaisun osat Tiivistelmä Ulosottolaitoksen muodostavat Valtakunnanvoudinvirasto ja sen alaiset 22 paikallista ulosottovirastoa. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen toimintaympäristöä, suoritteita, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Sen tilastotiedot perustuvat suurimmaksi osaksi Valtakunnanvoudinviraston julkaisemaan ulosottotoimen tilastojulkaisuun. Ulosoton asiamäärät kohosivat kuluneella kaudella lähes kolmeen miljoonaan saapuneeseen asiaan. Asiamääriä lisäsivät mm. ajoneuvoverojen kasvaneet määrät, pikaluottojen voimakas kasvu ja perimiskulujen suuresti lisääntynyt ulosottoperintä. Euromääräinen perimistulos jatkoi selkeää kasvuaan, ja ensimmäistä kertaa ulosottomaksutulojen kanssa ylitettiin miljardin perityn euron raja. Ulosottolaitoksen tulos ja palvelukyky ovat olleet kaikkiaan varsin hyvällä tasolla. Maksuhäiriöpolitiikan alueella perinnän tehokkuus ja ylivelkaantuneitten ongelmien helpottaminen ovat saavuttaneet kohtalaisen hyvän tasapainon. Perinnän kulut ovat kuitenkin olleet varsin korkealla tasolla. Valtakunnanvoudinvirasto on oikeuspoliittisissa kannanotoissaan puuttunut tähän ongelmaan. Lainvalmistelussa on havaittavissa pyrkimys tämän seikan korjaamiseen. Ulosottolaitoksessa toteutettiin kertomusvuonna 2011 useita uudistuksia. Ulosottolaitos toteutti tulostavoitteidensa mukaisesti erikoisperinnän laajentamisen koko maahan vuoden 2011 aikana. Tarkoituksena on tehostaa vaikeasti selvitettävien ulosottotapausten tutkintaa. Vuonna 2011 annettiin oikeusministeriölle jatkovalmistelua varten myös esitys ulosottovirastojen toimipaikoista. Lisäksi ulosoton sähköinen asiointi internetissä otettiin käyttöön kesäkuussa 2011. Avainsanat: (asiasanat) ulosotto Muut tiedot (Diaari) VVV 236/031/2012 Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN 34 Kokonaissivumäärä suomi Kieli Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Valtakunnanvoudinvirasto Kustantaja
PRESENTATIONSBLAD RIKSFOGDEÄMBETET Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Riksfogdeämbetet, förvaltningsenheten Utgivningsdatum 14.5.2012 Typ av publikation Verksamhetsberättelse Uppdragsgivare Riksfogdeämbetet Datum då organet tillsattes Publikation Utsökningsväsendets verksamhetsberättelse 2011 Publikationens delar Referat Utsökningsväsendet består av Riksfogdeämbetet och 22 lokala utsökningsverk som är underställda det. Utsökningsväsendet ingår i justitieministeriets förvaltningsområde. Verksamhetsberättelsen beskriver utsökningsväsendets verksamhetsmiljö, prestationer, resultat och inflytande. De statistiska uppgifterna i den baserar sig till största delen på utsökningsväsendets statistiska publikation som utges av Riksfogdeämbetet. Antalet ärenden inom utsökningen ökade till närmare tre miljoner inkomna ärenden under perioden. Till det ökade antalet ärenden bidrog bland annat en större mängd fordonsskatter, en kraftig uppgång av snabbkrediter och en stor ökning i utsökningen av indrivningsavgifter. Indrivningsresultatet i euro fortsatte att öka och för första gången överskred intäkterna från utsökningsavgifterna gränsen på en miljon euro. Utsökningsväsendets resultat och serviceförmåga har som helhet betraktat varit på en mycket god nivå. Inom betalningsstörningspolitiken har effektiviteten i indrivningen och underlättandet av problemen för överskuldsatta uppnått en relativt god balans. Kostnaderna för indrivningen har dock legat på en hög nivå. Riksfogdeämbetet har i sina rättspolitiska ställningstaganden befattat sig med problemet. En strävan efter att rätta till saken kan noteras i lagberedningen. Flera förnyelser genomfördes vid utsökningsväsendet under 2011. Utsökningsväsendet verkställde i enlighet med sina resultatmål under 2011 en utvidgning av specialindrivningen till att omfatta hela landet. Syftet är att göra undersökningen av svårutredda utsökningsfall mer effektiv. År 2011 lämnades till justitieministeriet för vidare beredning också ett förslag om utsökningsverkens verksamhetsställen. Vidare togs utsökningens elektroniska ärendehantering på internet i användning i juni 2011. Nyckelord: (ämnesord) utsökning Övriga uppgifter (Diarie) VVV 236/031/2012 Seriens namn och nummer ISSN ISBN 34 Sidoantal finska Språk Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Riksfogdeämbetet Förlag
SISÄLLYSLUETTELO ULOSOTTOLAITOS 2011 sivu 1 ESIPUHE 1 2 JOHDON KATSAUS 1 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 3.1 Yleistä 3 3.2 Vaikuttavuus 3 4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO 4 4.1 Tehtävät 4 4.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2011 4 4.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna 2011 6 4.4 Toimintamenot 7 5 ULOSOTTOVIRASTOT 7 5.1 Vaikuttavuus 7 5.2 Tuotokset ja laadunhallinta vuonna 2011 10 5.3 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus 13 5.3.1 Numeeriset tavoitteet 13 5.3.2 Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi 15 5.3.3 Laadulliset tavoitteet 17 5.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna 2011 18 5.5 Ulosottovirastojen maksutulot ja toimintamenot 19 5.6 Tarmo, työajan seuranta ja kustannuslaskenta 20 5.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuman muodostaminen 21 LIITTEET 1 Kartat ulosottovirastojen toimialueista ja erikoisperintäalueista 2 Ulosottoon saapuneet asiat ja saamiset vuodesta 1996 3 Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaamisten jakauma vuonna 2011 4 Käsittelyajat; velalliset ja asiat ulosotossa yhtäjaksoisesti 31.12.2011 5 Onnistunut perintä; maksettujen ja varattomaksi todettujen asioiden ja saamisten suhde 6 Ulosottolaitoksen henkilöstötilinpäätös vuonna 2011 7 Ulosottovirastojen kustannukset vuonna 2011 8 Ulosottovirastojen tulostavoitteet vuonna 2011 ja niiden toteutuminen 9 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma
14.5.2012 VVV 236/031/12 ULOSOTTOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1 ESIPUHE Ulosottolaitoksen muodostavat Valtakunnanvoudinvirasto ja sen alaiset 22 paikallista ulosottovirastoa. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen toimintaympäristöä, suoritteita, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Sen tilastotiedot perustuvat suurimmaksi osaksi Valtakunnanvoudinviraston julkaisemaan ulosottotoimen tilastojulkaisuun. 2 JOHDON KATSAUS Ulosottotoimen lainsäädäntö, organisaatio, tietojärjestelmät ja palkkausjärjestelmät on uusittu viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Työnkulkuja ja henkilöstön tietotaidon tasoa on parannettu. Tällä on pyritty myös entistä yhtenäisempään käytäntöön koko maan alueella. Tietotekniikan ja organisaation kehittymisen myötä ulosottolaitoksen työntekijöiden määrä on vähentynyt tuntuvasti. Viidessätoista vuodessa henkilöstömäärä on vähentynyt noin 20 prosenttia. Kun ulosottoasioiden määrä on kasvanut, merkitsee tämä tuottavuuden (käsitellyt asiat/henkilötyövuosi) noin 65 prosentin nousua. Myös perimistulos on parantunut. Valtakunnanvoudinvirasto perustettiin vuoden 2010 alussa, eli kulunut kausi oli toinen toimintavuosi. Toiminnan käynnistämisen yhteydessä turvattiin ensin välttämättömien toimintojen häiriöttömyys; toiminnan alkaessa vakiintua on erilaisia uusia hankkeita käynnistetty runsaasti. Niukasti resursoitu keskusviranomainen onkin ollut varsin työllistetty. Tähän ovat osaltaan myötävaikuttaneet suuret meneillään olleet hankkeet, kuten erikoisperinnän laajentaminen koko maahan ja toimipaikkaverkoston uudelleen arviointi. Myös itse hallinto mm. talouden jatkuva sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin, toimitiloissa tapahtuneet lukuisat muutokset ja kihlakunnanvoutien suuri vaihtuvuus eläkkeelle siirtymisen seurauksena ovat työllistäneet keskusvirastoa. Oikeudellisen yksikön toiminta on niin ikään ollut vilkasta. Toimintaa haittaavina tekijöinä on koettu alueellistamisen tuoma viraston hajaannus ja matkustamisen tarve sekä rekrytoinnin vaikeus. Myös Valtakunnanvoudinviraston ja oikeusministeriön välistä työnjakoa olisi vielä tarkasteltava. Maan talous on ollut vuonna 2011 jälleen epävarmassa tilanteessa ja orastava kasvu on tyrehtynyt. Työllisyysluvut ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisina. Ulosoton asiamäärät kohosivat kuluneella kaudella lähes kolmeen miljoonaan saapuneeseen asiaan. Asiamääriä lisäsivät mm. ajoneuvoverojen kasvaneet määrät, pikaluot-
2 tojen voimakas kasvu ja perimiskulujen suuresti lisääntynyt ulosottoperintä. Euromääräinen perimistulos jatkoi selkeää kasvuaan, ja ensimmäistä kertaa ulosottomaksutulojen kanssa ylitettiin miljardin perityn euron raja. Ulosottolaitoksen tulos ja palvelukyky ovat olleet kaikkiaan varsin hyvällä tasolla. Maksuhäiriöpolitiikan alueella perinnän tehokkuus ja ylivelkaantuneitten ongelmien helpottaminen ovat saavuttaneet kohtalaisen hyvän tasapainon. Perinnän kulut ovat kuitenkin olleet varsin korkealla tasolla. Valtakunnanvoudinvirasto on oikeuspoliittisissa kannanotoissaan puuttunut tähän ongelmaan. Lainvalmistelussa on havaittavissa pyrkimys tämän seikan korjaamiseen. Ulosottolaitoksen henkilöstöpolitiikka on pitkälti oikeusministeriön viitoittamien periaatteiden mukaista. Työtyytyväisyystutkimusten mukaan ulosoton henkilökunta on varsin tyytyväinen työoloihinsa. Samoin tyytyväisyys tietotekniikan toimivuuteen on ollut hyvä. Henkilöstömme antaa näistä korkeampia arvosanoja kuin valtiolla tai oikeushallinnossa yleensä. Monien uudistusten rasittamaa henkilökuntaa on kuitenkin jatkuvasti tuettava ja sen jaksamisesta kannettava huolta. Ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunta eli YT-elin toimii aktiivisesti ja nostaa henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä tarkempaan tarkasteluun. Ulosottolaitos ja sen käsittelemät asiat ovat olleet julkisuudessa aikaisempaa enemmän. Osittain asia johtuu tehostuneesta viestinnästä, osittain yksittäisistä yleisöä puhuttaneista tapahtumista ja lainsäädäntöuudistuksista. Kansainvälistä vuorovaikutusta on ollut varsin paljon. Kiinteät suhteet Pohjoismaihin on hoidettu kauden aikana vierailulla Ruotsiin ja osallistumalla pohjoismaisille voutipäiville Bergenissä, Norjassa. Vierailulla oltiin myös Tallinnassa. Seminaareihin osallistuttiin Venäjällä Pietarissa ja Armeniassa. Ulosotto-organisaatio OIKEUSMINISTERIÖ VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Hallintoyksikkö Kehittämis- ja ohjausyksikkö Oikeudellinen yksikkö Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ULOSOTTOVIRASTOT Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Ahvenanmaan mkv
3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3. 1 Yleistä Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ylittää edellisen laman tason. Velkaantumisasteen mittarina käytetään maksamatta olevan velkamäärän eli luottokannan osuutta kotitalouksien kaikista käytettävissä olevista tuloista vuodessa. Kuluttajien suuret velat ovat useimmiten asuntovelkoja. Ongelmiksi ne muodostuvat silloin, jos velallisen olosuhteet muuttuvat esimerkiksi sairauden tai työttömyyden vuoksi. Yhä useamman velallisen ongelmat aiheutuvat kulutuksen rahoittamisesta pikaluotoilla ja muilla eri lähteistä otetuilla lainoila. Työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,8 prosenttia (v. 2010 8,4 %). Vuonna 2011 käräjäoikeuksiin saapui 340 000 velkomusasiaa, mikä on 12 prosenttia (37 700 asiaa) enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös konkurssiasioiden ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyasioiden määrä on noussut. Yrityssaneerausten määrä sen sijaan on hieman laskenut. Suomen Asiakastiedon keräämien tietojen mukaan vuonna 2011 niiden yksityisten henkilöiden määrä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä, oli 327 000 ja yritysten määrä 49 000. Maksuhäiriöisten määrät lisääntyivät edellisestä vuodesta. Vuonna 2011 annettiin runsaat 297 000 uutta velkomustuomiota, joista 284 000 yksityisille henkilöille. Yksityishenkilöiden tuomioista lähes 63 prosenttia annettiin tili- ja kertaluotoista ja rahoitussaatavista yleensä (lisäystä 28 % edellisestä vuodesta), 11 prosenttia luokittelemattomista saatavista ja 10 prosenttia televeloista. Ulosotossa taantuma näkyy pienellä viiveellä velallisten, asioiden ja saatavamäärien lisääntymisenä. Vuoden 2011 aikana ulosotossa olevien velallisten lukumäärä oli noussut edellisen vuoden tasosta. Ulosottoon saapuneet verot, julkiset maksut ja yksityisoikeudelliset asiat lisääntyivät. Elatusapu- ja sakkoasiat sen sijaan vähenivät. 3.2 Vaikuttavuus Maksuhäiriöpolitiikan toimintaohjelmaan on koottu ne oikeuspoliittiset keinot, joiden tavoitteena on maksuvelvoitteiden tehokas täytäntöönpano ja velkaantumisesta aiheutuvien ongelmien ja kustannusten hallinta. Keskeisimpiä vaikuttamiskeinoja ovat lainsäädäntö, organisaatioiden ja työnkulkujen kehittäminen sekä ennalta estävä työ. Maksuhäiriöpolitiikan pitkän aikavälin tärkeimmät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat: - rekisteröitävien maksuhäiriöiden ennalta ehkäiseminen - luottotappioiden torjuminen - velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviämisen edistäminen - harmaan talouden ja väärinkäytösten torjuminen - perintäkustannusten pitäminen kohtuullisina.
4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO 4 4.1 Tehtävät Valtakunnanvoudinviraston tehtävänä on muun muassa huolehtia ulosottolaitoksen toimintaedellytyksistä, kehittää ulosottotoimea oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti sekä avustaa oikeusministeriötä strategisessa suunnittelussa, talousarvion valmistelussa ja lainvalmistelussa. Virasto ylläpitää ja kehittää ulosottolaitoksen käytössä olevia tietojärjestelmiä, ratkaisee sille kuuluvat ulosottoviranomaisten toimintaa koskevat kantelut ja korvausvaatimukset ja kehittää ulosottotoimen hallinnon kansainvälistä yhteistyötä. 4.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2011 Valtakunnanvoudinvirasto teki oikeusministeriölle esityksen oikeusministeriön asetukseksi ulosottovirastojen toimipaikoista. Esityksen tavoitteena on ulosoton nykyaikaista palveluntarvetta vastaava toimipaikkaverkosto, joka luo edellytykset toiminnan yhtenäisyydelle, tehokkuudelle ja turvalliselle työympäristölle. Esityksen mukaan ulosotto toimisi jatkossa nykyisten 178 toimipaikan sijaan 65 toimipaikassa, joista 22 on päätoimipaikkaa ja 41 sivutoimipaikkaa. Toimipaikkauudistus koskisi noin 120 viranhaltijaa, joille kaikille varattaisiin tilaisuus siirtyä työskentelemään saman ulosottoviraston jossakin muussa toimipaikassa. Ulosoton erikoisperintä toimii osana talousrikostorjuntaa, jossa toiminnot keskittyvät vaikeasti selvitettäviin velallisiin ja rikoshyödyn pois ottamiseen. Valtakunnanvoudinviraston tehtävänä oli laajentaa erikoisperintä koko maahan (Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2010-2011, 17.12.2009). Maanlaajuinen toiminta käynnistyi kuudella erikoisperintäalueella alkusyksystä 2011. Kullakin alueella yhden ulosottoviraston yhteyteen perustettiin erikoisperintätehtävien hoitamiseen erikoistuneet yksiköt. Henkilöstö, jonka määrä erikoisperintätehtävissä on yhteensä noin 45 htv, on saatu rekrytoitua ulosottosektorin sisältä. Harmaan talouden torjunnassa yhteistyö muiden viranomaisten (veroviranomaiset, poliisi, tulli, konkurssiasiamies, syyttäjä) kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Sidosryhmäyhteistyö on ollut aktiivista. Myös muu sidosryhmäyhteistyö on ollut toimivaa. Yhteisistä hankkeista ja menettelytavoista on neuvoteltu Kelan, perimistoimistojen, Finanssialan keskusliiton, pankkien, vakuutusyhtiöiden, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Luottokunnan kanssa. Valtakunnanvoudinvirasto asetti 2.8.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ulosottolaitoksen nykyinen tietotuotannon, raportoinnin ja tilastoinnin tarve sekä tehdä ehdotus niiden kehittämiseksi. Lisäksi työryhmän tuli tehdä esityksensä ulosoton henkilöstön mitoitusperusteista. Työryhmän ehdotus valmistui 31.3.2011. Riidattomien yksityisoikeudellisten saatavien sähköinen asiointi, WebUljas, otettiin käyttöön kesäkuussa 2011 koko maassa. Myös julkisten saatavien sähköinen hakeminen on mahdollista WebUljaksen kautta. Ulosoton toimintaa ja työmenetelmiä kehitettiin erityisesti toiminnan yhdenmukaistamiseksi kouluttamalla henkilöstöä, tulosohjauksella, vuotuisilla virastopäälli-
köiden tulos- ja kehityskeskusteluilla, tarkastustoiminnalla, sekä sidosryhmäyhteistyöllä. 5 Johtamiskoulutus ja yhtenäistävä koulutus olivat vuonna 2011 järjestettyjen koulutusten painopistealueita. Kihlakunnanvoudeille ja toimiston esimiehille järjestettiin kaksipäiväinen johtamiskoulutus. Kihlakunnanvoutien vuosittaiset neuvottelupäivät pidettiin Helsingissä. Ulosoton henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua myös oikeusministeriön järjestämään lähiesimieskoulutukseen. Yhtenäistävänä koulutuksena kihlakunnanulosottomiehille ja toimistohenkilöstölle järjestettiin ulosottokurssit, joiden tavoitteena on luoda henkilöstölle valmiudet toimia muuttuneessa ja monimuotoisessa toimintaympäristössä. Ulosottohenkilöstön erikoistumista ja vaativan perinnän osaamista edistettiin yritysperinnän, tiedonhankinnan ja prosessinhallinnan koulutuksella sekä toimistohenkilöstön teemapäivillä. Lisäksi ulosottolaitoksen uusille virkamiehille järjestettiin Tervetuloa ulosottoon -päivä, jonka tarkoituksena oli mm. tutustuttaa uudet työntekijät ulosottolaitoksen arvoihin ja periaatteisiin. Ruotsinkieliselle henkilöstölle annettiin koulutusta ajankohtaisista asioista heidän omalla äidinkielellään kaksipäiväisessä seminaarissa. Kihlakunnanvoutien rekrytointia tukevan, ensisijaisesti ulosotto-organisaation ulkopuolisille ja ylemmän oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneille juristeille suunnatun ulosoton koulutus- ja harjoitteluohjelman (Voutiakatemian) kolmas vuosikurssi käynnistettiin syyskuussa 2011. Harjoittelun aiemmin suorittaneista 20 henkilöstä 16 on sijoittunut ulosottolaitoksen palvelukseen. Valtakunnanvoudinviraston 6.9.2010 asettama koulutuksen yhteistyöryhmä jatkoi toimintaansa ulosottovirastojen henkilöstön koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Paikallista ja sisäistä viestintää kehitettiin. Valtakunnanvoudinvirasto paransi ulosottovirastojen tehostetun viestinnän valmiuksia laatimalla ulosottovirastoille tarkennetun ohjeen. Lisäksi ulosottovirastoille on laadittu verkkoviestinnän ohjeistuksia. Valtakunnanvoudinvirasto vastaa omalta osaltaan ulosottolaitoksen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Sisäiseen viestintään liittyen merkittävimmistä asioista, kuten ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunnan asioista sekä toimipaikkaverkoston kehittämisestä, on viestitty suunnitelmallisesti. Valtakunnanvoudinvirasto osallistui myös oikeusministeriön asettamaan koko hallinnonalan verkkosivujen kehittämistyöhön, jolla sisäistä ja ulkoista verkkoviestintää pyritään edelleen tehostamaan. Valtakunnanvoudinvirasto toimitti vuositarkastuksen 21 ulosottovirastossa vuonna 2011. Tarkastukset perustuivat yhtenäiseen tarkastussuunnitelmaan, joka jakautui perus- ja teema-aiheisiin. Perusosa käsitti kirjanpidon ja rahaliikenteen sekä tuloksellisuuden tarkastelua. Teemaosuudessa käytiin läpi viraston toimintaa ja tulostavoitteiden toteutumista viraston käytännön toiminnassa. Tarkastajilla oli käytettävissään verrattain laajat rootelikohtaiset tiedot.
6 Tuloksellisuustarkastelun painopisteenä oli edelleen asioiden käsittelyn joutuisuus ja etupainotteisuus. Lähes kaikki virastot olivat laatineet vähimmäisvaatimukset täyttävät sisäisen valvonnan ohjeet. Tulossopimukset oli virastoissa käsitelty henkilöstön kanssa riittävän laajasti. Virastojen yleinen tuloksellisuus ja perintätulokset olivat hyvät. Perinnän euromääräinen tavoite saavutettiin kaikissa virastoissa. Ulosoton asiakasvarojen kirjanpitoa koskevien asioiden hoito on asianmukaista, ja sen taso on parantunut viime vuosina. Kirjaaminen oli useimmissa virastoissa joutuisaa. Asiakirjahallinnossa ja kirjaamisessa oli kuitenkin sekä virastojen välillä että virastojen sisällä huomattavia eroja. Erot johtuvat osittain hajautetusta organisaatiosta, mikä vaikeuttaa töiden järjestämistä ja resurssien kohdentamista. Ulosottovirastot ovat enenevässä määrin ottaneet käyttöön virastokohtaisen lähestymistavan toimistotyön organisoinnissa. Toimipaikkoihin ja osastoihin sidoksissa ollut toimintatapa on vähenemässä. Toimiston tiimityömalleja on joissakin virastoissa käytössä. Virastot ovat pyrkineet yhtenäistämään käytäntöjä ja toteuttamaan tulostavoitteiden mukaista toimintaa. Rootelien hoito oli yleisesti tyydyttävää. Puutteita havaittiin maksusuunnitelmien dokumentoinnissa, toimivuudessa ja mitoituksessa. Useassa ulosottovirastossa oli aloitettu kihlakunnanulosottomiesten perintäryhmäkokeiluja. Kokemukset olivat myönteisiä. Ulosoton vuositarkastuksista on laadittu erillinen yhteenvetokertomus vuodelta 2011. Valtakunnanvoudinviraston oikeudellisen yksikön tehtäviin kuuluvat ulosoton yleinen neuvonta ja asiakaspalvelu, kantelujen tutkiminen, kansalaiskirjeisiin vastaaminen, vahingonkorvausasiat niin hallinnollisessa menettelyssä kuin tuomioistuimissa, valtion puhevallan käyttö ulosottovalitusten oikeudenkäyntikuluasioissa, lupien myöntäminen tietojärjestelmähakijoille. Toisen toimintavuoden aikana oikeudellinen yksikkö - käsitteli 21 kantelua - käsitteli 11 hallinnollista vahingonkorvausvaatimusta - antoi oikeudenkäyntikuluasioihin 57 lausumaa - antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille yhteensä 13 lausuntoa - antoi muille tahoille 10 lausuntoa - vastasi 106 kansalaiskirjeeseen - antoi eri yhteisölle 22 vastausta - käsitteli 10 tietojärjestelmähakijoiden lupa-asiaa Lisäksi tuomioistuinkäsittelyssä oli 14 vahingonkorvausvaatimusta, joissa oikeudellinen yksikkö käytti valtion puhevaltaa. Oikeudellisen yksikön tulostavoitteena oli käsitellä kaikki kantelut kuudessa kuukaudessa. Ratkaistujen kanteluiden käsittelyaika oli keskimäärin 4,5 kuukautta. Kahden kantelun käsittelyaika oli yli kuusi kuukautta. Myös vahingonkorvausasioiden käsittelyaikaa seurattiin ja se oli 5 kuukautta. 4.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna 2011 Valtakunnanvoudinvirastossa on kaikkiaan 21 vakinaista virkaa sekä yksi ylimääräinen määräaikainen virka. Henkilöstötilinpäätöksen mukaan:
- vuoden 2011 lopussa virastossa oli 22 viranhaltijaa - henkilötyövuosien toteuma oli 21,4 - henkilöstön keski-ikä oli 46,4 - viranhaltijoista kolme oli saavuttanut 62 vuoden iän - henkilöstön koulutustaso oli korkea (koulutustasoindeksi 6,0) - sairauspäiviä oli keskimäärin 7,1/ henkilötyövuosi. 7 Valtakunnanvoudinvirastolle laadittiin henkilöstösuunnitelmaluonnos, jonka käsittely on kesken. Ulosottovirastojen henkilöstösuunnitelmien päivittäminen oikeusministeriössä laaditun mallin mukaisiksi siirrettiin toteutettavaksi toimipaikkaverkoston kehittämishankkeen täytäntöönpanon yhteyteen. Ulosottohenkilöstön rekrytointipohjaa ja nykyhenkilöstön ammatillisia valmiuksia on pyritty vahvistamaan koulutuksella. Valtakunnanvoudinviraston ulosottohenkilöstölle järjestämiin 41 koulutustilaisuuteen osallistui 1 466 henkilöä. 4.4 Toimintamenot Vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan Valtakunnanvoudinviraston menot olivat yhteensä 1 753 000, josta palkkausmenojen osuus oli 85 prosenttia. Valtakunnanvoudinviraston toimintamenot vuosina 2010 2011 v. 2010 2011 Muutos % edellisestä 1000 1000 vuodesta Palkkaus 1 405 1 494 + 6 Toimitilojen vuokrat 120 127 + 6 Muut menot 297 132-56 Yhteensä 1 822 1 753-4 Henkilöstön sijoittuminen neljälle eri paikkakunnalle lisää muun muassa matkakuluja, vaikka virasto on hyödyntänyt kokouksissaan laajasti videoneuvottelutekniikkaa. Tulosneuvotteluissa sovittujen toimintamäärärahojen käyttö jäi suunniteltua alhaisemmaksi, koska henkilöstömenoja vähennettiin tietoisesti pitämällä virkoja täyttämättä, toimitilavuokrien kasvu jäi odotettua pienemmäksi ja välttämättömiä investointeja lykättiin. 5 ULOSOTTOVIRASTOT 5. 1 Vaikuttavuus Ulosottovelalliset, velkaongelmista selviämisen edistäminen Maaliskuussa 2008 voimaan tullut velkojen määräaikaisuus on helpottanut monien velallisten asemaa asteittain. Sen sijaan talouslama on lisännyt jonkin verran velallisten
määrää. Nuorten, 1970 -luvulla ja sen jälkeen syntyneiden, osuus ulosottovelallisista on lisääntymässä. 8 Eri velalliset ulosotossa vuosina 2008-2011 Vuosi Muutos edellisestä vuodesta Keskimäärin/ lkm lkm lkm % kihl. uom v. 2008 501 723 - - 785 v. 2009 511 339 + 9 616 + 1,9 810 v. 2010 517 825 + 6 486 + 1,3 821 v. 2011 527 001 + 9 176 + 1,8 897* * sis. myös erp:ssä toimivat kihlakunnanulosottomiehet Vuonna 2011 ulosotossa oli käsiteltävänä 527 000:n eri velallisen saatavia, lisäystä edellisestä vuodesta oli 9 200. Oikeushenkilöiden määrä vuoden aikana ulosotossa olleista velallisista oli keskimäärin 11 prosenttia. Määrä vaihteli 8 prosentista 14 prosenttiin. Oikeushenkilöiden suhteelliset osuudet olivat suurimmat pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa virastoissa. Velallisten määrä kihlakunnanulosottomiestä kohti oli keskimäärin 897. Vuoden 2011 aikana sama velallinen rekisteröitiin ulosottoon toistuvasti, keskimäärin 2,4 (v. 2010 1,6) kertaa. Ensikertalaisia, eli velallisia, joita ei vuoteen ollut rekisteröity ulosottoon, oli 163 700. Vanhentumissäännösten nojalla on maaliskuusta 2008 alkaen poistunut ulosotosta 49 500 velallisen saatavia, keskimäärin 1,4 velkaa velallista kohti. Vanhentuneiden saatavien kokonaismäärä kohoaa 2,34 miljardiin euroon, josta muiden yksityisoikeudellisten saatavien kuin elatusapujen osuus on 2,25 miljardia euroa. Tietoa siitä, kuinka moni näistä velallisista on selviytynyt veloistaan kokonaan, ei ole käytettävissä. Ulosottovelallisten määrä vuoden lopussa Vuosi Luonnolliset henkilöt, Oikeushenkilöt, Yhteensä, lkm lkm lkm 2006 235 333 23 461 258 794 2007 221 293 19 983 241 276 2008 212 941 18 858 231 799 2009 220 449 22 162 242 611 2010 217 534 21 732 239 266 2011 222 290 19 807 242 097
9 Ulosottovelalliset vuodesta 1990, tilannne vuoden lopussa 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Vuoden 2011 lopussa ulosotossa hoidettiin 242 000 velallisen asioita, lisäystä edellisestä vuodesta oli 2 800. Näistä pitkäkestoisessa, eli yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta ulosotossa oli ollut 17 prosenttia ja yli kaksi vuotta neljännes (24,6 %) (liite 4). Eläkeiän saavuttaneiden eli vuonna 1948 tai aikaisemmin syntyneiden keskimääräinen velka oli 27 900 euroa. Heidän osuutensa vuoden lopussa ulosotossa olleista velallisista oli 9 prosenttia. Vuonna 1980 tai myöhemmin syntyneitä oli vuoden vaihteessa 60 100 eli 26 prosenttia kaikista ulosottovelallisista. Alaikäisiä velallisia eli vuonna 1993 tai myöhemmin syntyneitä oli ulosotossa 3 022. Hyvin nuoria henkilöitä eli vuosina 2000 2010 syntyneitä ulosottovelallisia oli enää vain 45 ja heidän ulosottovelkansa kokonaismäärä oli 34 000 euroa. Alaikäisistä ulosottovelallisista ulosottoviranomaisten pitää tehdä ilmoitus maistraattiin. Alle 30 -vuotiaiden velallisten määrä oli lisääntynyt edellisestä vuodesta 7 200 henkilöä. Vuoden 2011 lopussa ulosotossa olevat velalliset, asiat ja rahasaamiset Syntymävuosi 1948 tai aikais. Velalliset, lkm Asiat, kpl Perittävä velka 1000 euroa Perittävä velka keskimäärin/ velallinen euroa Perittävä velka keskimää-rin/ asia euroa 19 877 100 071 554 209 27 900 5 500 1949-1959 41 943 272 620 898 942 21 400 3 300 1960-1969 55 577 381 556 905 953 16 300 2 400 1970-1979 49 888 360 581 568 703 11 400 1 600 1980-1989 47 824 290 209 267 598 5 600 900 1990-1992 9 258 32 610 14 890 1 600 500 1993-1999 2 977 5 710 1 105 400 200
2000 tai 45 55 34 800 600 myöhemmin Yhteensä 227 389 1 443 412 3 211 434 14 200 2 200 10 5.2 Tuotokset ja laadunhallinta vuonna 2011 Vuoden 2011 saapuneiden asioiden määrä kohosi koko maassa noin kolmeen miljoonaan. Kasvua edellisestä vuodesta oli 10 prosenttia (264 000 asiaa). Lukuun ottamatta elatusapuja ja sakkoja, kaikissa muissa asiaryhmissä oli nousua. Perittäväksi saapuneet julkiset maksut lisääntyivät 341 000:lla, josta noususta suuren osan muodostavat erilliset suoraan ulosottokelpoiset perimiskulut. Myös verojen ja yksityisoikeudellisten asioiden määrä on lisääntynyt. Keskimääräinen asioiden käsittelyaika, 6,9 kuukautta, oli asetettua 6,3 kuukauden tavoitetta korkeampi, mutta sitä voidaan pitää asiamäärien kasvu huomioon ottaen tyydyttävänä. Virastojen väliset erot käsittelyajoissa ovat kasvaneet. Perityksi saatu rahamäärä kohosi ennätykselliseen 941 miljoonaan euroon (tavoite 738 milj. euroa). Tulosta nostivat muun muassa lisääntyneet kiinteistöjen ja asuntoosakkeiden myynnit, saatavien ja toistuvaistulon ulosmittaukset sekä tehostunut yritysperintä. Heikentynyt taloudellinen tilanne ei näy vielä ulosoton tuloksissa. Ulosotossa käsiteltävänä olleet asiat vuodesta 1990, kpl 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Saapuneet Käsitellyt Avoinna
Ulosottovirastoissa käsiteltävänä olleet asiat 11 2007 2008 2009 2010 2011 (arvio) 2011 (toteuma) Saapuneet 2 595 040 2 395 534 2 579 773 2 708 749 2 633 000 2 973 163 asiat Käsitellyt asiat 2 615 050 2 355 800 2 497 178 2 657 354 2 629500 2 788 076 Vireillä 1 328 167 1 212 000 1 359 100 1 416 092 1388 500 1 610 223 Käsitellyt tiedoksiantoasiat 5 674 4 670 2 899 2 605 2 361 3 029 Vuonna 2011 ulosottoon saapui perittäväksi 3 miljardia euroa, mikä on 203 miljoonaan euroa enemmän kuin vuonna 2010. Vuoden lopussa perittävänä olevien rahasaatavien euromäärä oli 2,7 miljardia euroa, juoksevat korot mukaan lukien 3,8 miljardia euroa. Vuoden 2011 lopussa passiiviperinnässä oli 171 000 asiaa (v. 2010 134 000 asiaa) ja 532 miljoonaa euroa (v. 2010 560 milj. euroa). Passiiviperinnässä olleille saataville kertyi vuonna 2011 lähes 19 miljoonaa euroa eli 5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Useimmin passiiviperinnän hakijoina ovat yritykset, valtio tai valtion laitokset. Saapuneiden asioiden määrä vuosina 2007 2011 oli keskimäärin vuodessa kihlakunnanvoutia kohti 31 400, kihlakunnanulosottomiestä kohti 4 500 ja toimistohenkilöä kohti 4 500. Keskiarvot on laskettu henkilötyövuosien perusteella (liite 8). Ulosotossa perittävänä olleet rahasaamiset, 1000 euroa 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Saapuneet Käsitellyt Avoinna
Perittäväksi saapuneiden rahasaatavien määrä nousi seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta (liite 3). Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaatavien jakauma vuonna 2011 kpl % milj. % Verot 670 732 22,6 1 155 39,0 Julkiset maksut 1 398 279 47,0 335 11,3 Sakot ja korvaukset 188 568 6,3 75 2,5 Elatusavut 23 234 0,8 13 0,5 Muut yksityisoikeudelliset asiat / saatavat 685 946 23,1 1 382 46,7 Yksityisoikeudelliset täytäntöönpanoasiat 6 404 0,2 Yhteensä 2 973 163 100,0 2 960 100,0 12 Väärinkäytöstapausten tunnistaminen Ulosottomenettelyssä pyritään tunnistamaan tapaukset, joissa yritetään välttää maksuvelvoitteen täytäntöönpano keinotekoisin järjestelyin. Virastojen ilmoitusten mukaan tapauksia löytyi kaikkiaan 718 ja vaativan perinnän perimistulos oli arvion mukaan noin 4,6 miljoonaa euroa. Ulosmitatun tai takavarikoidun omaisuuden arvoksi arvioitiin 6,9 miljoonaa euroa. Erikoisperintä ja harmaan talouden torjunta Erikoisperintä on osa talousrikostorjuntaa, jossa toiminnot keskittyvät vaikeasti selvitettäviin velallisiin ja rikoshyödyn pois ottamiseen. Vuonna 2011 tehtävät laajennettiin ja organisoitiin koko maahan siten, että kuuden ulosottoviraston yhteyteen perustettiin tehtävien hoitamiseen erikoistuneet yksiköt. Vuoden 2011 lopussa erikoisperinnässä toimi seitsemän kihlakunnanvoutia ja 38 kihlakunnanulosottomiestä ja lisäksi toimistohenkilöstöä. Vuonna 2011 erikoisperintä tuotti 12 miljoonaa euroa (13 miljoonaa euroa vuonna 2010). Ulosmitatun ja takavarikoidun omaisuuden arvoksi vuoden 2011 lopussa arvioitiin 72 miljoonaa euroa. Muulle ulosotolle ja yhteistoimintaviranomaisille osoitettua omaisuutta oli 20 miljoonan euron arvosta ulosmitattuna tai takavarikoituna. Ilman erikoisperintää rahoja tuskin olisi saatu perityiksi. Luottotappioiden torjuminen Onnistunutta luottotappioiden torjuntaa on kuvattu perityksi saadulla euromäärällä, joka oli vuonna 2011 ennätyksellisen korkea, 941 miljoonaa euroa. Perittyjä rahamääriä käytetään sekä vaikuttavuuden että toiminnan tehokkuuden mittarina. Ulosoton tuloksellisuus pitää yllä maksumoraalia ja ennaltaehkäisee velkaantumista. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen ja osoittaminen numeerisesti on vaikeaa.
13 Velallisen taloudellisen tilanteen nopea selvittäminen, käsittelyajat Asioiden nopealla selvittämisellä pyritään ehkäisemään lisävelkaantumista ja sellaisia velallisten omaisuusjärjestelyjä, joilla yritetään siirtää omaisuutta ulosoton ulottumattomiin. Kohderyhmänä ovat nimenomaan uudet velalliset. Velallisen ulosottoon rekisteröimisestä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana oli tavoitteena: - saada perityksi ensimmäinen kertymä 85 prosentissa tapauksista, toteuma 78 prosenttia - käsitellä suppean perinnän esteistä 90 prosenttia velallisen / asian vireille tulosta, toteuma 84 prosenttia - käsitellä normaaliperinnän esteistä 70 prosenttia velallisen / asian vireille tulosta, toteuma 67 prosenttia. Ulosottovelallisista 79 prosentille tehtiin ensimmäinen ulosottoselvitys kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö oli rekisteröity ulosottoon. Vuoden 2011 aikana ulosotosta poistui kaikkiaan 583 000 velallista. Osa heistä oli vuoden kuluessa rekisteröity järjestelmään toistamiseen (velallinen on maksanut kaikki velkansa, mutta joutuu ulosottoon uuden velan takia tai velallinen on todettu vuoden mittaan toistuvasti varattomaksi). Velallisen taloudellinen tilanne selvitetään 80 prosentissa tapauksista alle puolessa vuodessa. Yhtäjaksoisessa ulosotossa oli vuoden 2011 lopussa ollut 242 097 velallisesta alle puoli vuotta 53 prosenttia, yli vuoden 40 prosenttia ja yli kaksi vuotta 25 prosenttia. Yli viisi vuotta ulosotossa oli ollut 9 prosenttia velallisista. Aikajakaumat olivat suunnilleen samat kuin edellisenäkin vuonna. Ulosottoasiat käsiteltiin vuonna 2011 ulosotossa 73 prosentissa tapauksista kuuden kuukauden kuluessa ja 87 prosentissa vuoden kuluessa. Kahdeksassa prosentissa tapauksista asian käsittely kesti yli kaksi vuotta. Käsittelyaika on jonkin verran pidentynyt. Asian hoitamisen vaatimat toimenpiteet, velan määrä ja laatu vaikuttavat perintäajan pituuteen. Vuoden lopussa perittävänä olleista asioista 1,6 miljoonasta asiasta 46 prosenttia oli ollut vireillä alle puoli vuotta ja kaksi kolmasosaa alle vuoden. Asioista 17 prosenttia oli ollut ulosotossa yli kaksi vuotta ja 3 prosenttia yli viisi vuotta. Tulosneuvotteluissa keskimääräiseksi käsittelyaikatavoitteeksi asetettiin 6,3 kuukautta, joka osoittautui hiukan liian kireäksi. Käsittelyaika oli vuonna 2011 keskimäärin 6,9 kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika vaihteli viidestä kuukaudesta kahdeksaan kuukauteen. 5.3 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus 5.3.1 Numeeriset tavoitteet Tulosmittarit ovat valtion talousarvioon sisältyviä valtakunnallisia tavoitearvoja. Näiden ja ulosottoviraston omien historiatietojen pohjalta sovittiin tulosneuvotteluissa kullekin virastolle omat numeeriset tavoitteet.
Numeeriset tavoitteet 14 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (toteuma) (tavoite) 32 35 33 32 33 31 Taloudellisuus (menot/käs.as) Tuottavuus 1 937 1 798 1 938 2 087 2 136 2 222 (käs.as/htv) Käsittelyaika keskim. 6,1 6,4 6,5 6,4 6,3 6,9 kk Peritty milj. 694 702 730 836 738 941 Onnistunut perintä % 40 38 39 39 42 41 - asiamääristä 20 19 25 28 23 29 - euromääristä Perittyjen ja varattomaksi todettujen suhde % - asiamääristä - euromääristä 47 37 48 41 46 43 45 45 45 37 48 44 * Taloudellisuus (toimintamenot / käsitellyt asiat) sisältää vain virastojen omista toimintamäärärahoista maksetut menot. Keskitetysti maksetut menot (atk, Palkeet, koulutus) olivat vuonna 2011 keskimäärin 3,25 euroa (v. 2010 3,47 ) käsiteltyä asiaa kohti. Vuonna 2011 ulosottovirastot perivät yhteensä 1 001 miljoonaa euroa. Summasta tilitettiin hakijoille 941,0 miljoonaa euroa ja ulosottomaksutuloja valtiolle 68,5 miljoonaa euroa. Hakijalle tilitettävän euromäärän tulostavoitteena oli 738 miljoonaa euroa, mikä tavoite ylitettiin selvästi. Taulukko virastokohtaisista tulostavoitteista ja niiden toteutumisesta on liitteenä (liite 8) Perityt euromäärät kertymätavoittain vuosina 2010 2011 v. 2010 v. 2011 Palkan tai eläkkeen 29 % 30 % ulosmittaus Maksukehotus 24 % 24 % Elinkeinotulon, saatavan tai muu ulosmittaus 10 % 10 % Maksusuunnitelma 9 % 11 % Veronpalautus 6 % 5 % Muu maksu, kuten muun muassa omaisuuden myynti 22 % 20 % Käteismaksujen osuus oli pieni.
15 Velkojille tilitetty euromäärä vuodesta 1990, 1000 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Onnistunutta perintää kuvaavat suhteelliset osuudet lasketaan kaikista käsitellyistä asioista ja saamisista. Niihin sisältyvät myös ulosoton pantinhaltijoille huutokaupan yhteydessä tilittämät varat. Mittari on valittu aikanaan historiallisista syistä. Sen heikkoutena on, että siihen sisältyy osioita, joihin ulosottotoimin ei voida vaikuttaa, kuten peruutukset ja konkurssiin, yksityishenkilön velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen hyväksytyt asiat ja saamiset sekä vanhentuneina ulosotosta poistuneet tai siirrot toiseen ulosottopiiriin velallisen asuinpaikan muuttumisen vuoksi. Mittarista on tarkoitus luopua. Käyttöön otettu uusi toiminnan tehokkuutta kuvaava mittari vertaa ulosoton perimiä ja ulosoton aikana suoraan velkojille maksettuja suorituksia (ns. ohimaksut) niihin saataviin, joille kertymiä ei ole saatu, koska velallinen on todettu varattomaksi. Luku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia perityksi saatu asia- tai vastaavasti euromäärä (ohimaksut mukaan lukien) on perittyjen ja varattomien yhteismäärästä (liite 5). 5.3.2 Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi Ulosottovirastojen hyvää tulosta selittää viranhaltijoiden aktiivinen ote toiminnassaan. Koulutuksella, yhtenäistämistoimin ja tulosohjauksella on ulosottolaitoksessa luotu varsin yhtenäinen sekä hyvää tutkintaan ja joutuisaa käsittelyyn perustuva työntekotapa. Ulosmittausten, realisointien ja maksusuunnitelmien määrät ovat lisääntyneet edellisistä vuosista.
16 Ulosmittaukset vuosina 2009-2011 v. 2009 v. 2010 v. 2011 Palkan ulosmittaukset 209 975 239 451 264 244 Eläkkeen ulosmittaukset 46 694 53 628 59 739 Elinkeinotulon 11 407 13 940 18 362 ulosmittaukset Veronpalautusten 193 521 193 895 204 988 ulosmittaukset Kiinteistön ulosmittaukset 5 752 5 899 5 876 Asuntoosakkeiden 7 349 8 244 ulos- mittaukset Muut ulosmittaukset 40 104 27 243 30 908 Yhteensä 507 453 541 405 592 361 *Asunto-osakkeiden ulosmittaukset v 2009 sisältyvät muihin ulosmittauksiin Vuoden lopussa voimassa olevat maksukiellot ja laaditut maksusuunnitelmat vuosina 2009-2011 v. 2009 v.2010 v.2011 kpl kpl kpl Maksukielto palkan ulosmittauksen yhteydessä 105 062 112 982 122 466 Maksukielto eläkkeen ulosmittauksen yhteydessä 19 718 21 515 23 434 Maksukielto elinkeinotulon ulosmittauksen yhteydessä 5 508 6 563 7 989 Yhteensä 130 288 141 060 153 889 Laaditut maksusuunnitelmat 29 099 34 930 35 390 Ulosoton suorittamista toimenpiteistä omaisuuden myynnit ovat yksi merkittävä osa. Niiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta huomattavasti, mikä osaltaan selittää hyvää perimistulosta. Ulosmitatun omaisuuden myynnit vuosina 2009-2011 v. 2009 v. 2010 2011 kpl kpl kpl Asunto-osakkeiden myynnit 266 358 425 Muun irtaimen myynnit 523 551 661 Kiinteistöjen myynnit, toteutuneet 770 918 942 Kiinteistöjen myynnit, rauenneet* 150 196 195