KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN OHJAUS SOPIMUSKAUDELLA 2017 2020 Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 16.6.2015 Ylijohtaja Tapio Kosunen
Halkeamia tieto- ja osaamisperustassa ja sen hyödyntämisessä Perinteiset vahvuudet T&K -panostukset Tutkijat/työvoima Korkealaatuinen perusopetus Korkea väestön koulutustaso Erinomainen teknologinen toimintaympäristö Tieteelliset julkaisut ja patentit/väestö tai BKT Toimiva julkinen hallinto Erikoistuminen tietointensiivisille kasvualoille Laaja aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarjonta Kehityksen suunta Julkiset ja yksityiset t&k -investoinnit vähenevät Tutkijoiden koulutustaso nousee, mutta tohtorit eivät työllisty yrityssektorille Nuorten osaamistaso laskussa (OPH, PISA, PIAAC) Koulutustason nousu pysähtyy 2020-luvulla, Suomen suhteellinen kilpailuasema heikkenee Digitaaliteknologiaa ei hyödynnetä riittävästi koulutuksessa Ero kärkimaihin kasvaa, vähän huippujulkaisuja, hyödyntäminen puutteellista Isoja uudistuksia meneillään Raju pudotus, ICT-klusterin kriisi Kaikilla koulutustasoilla puutteita osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä (PIAAC) 2
Kv.näkökulmista tukea korkeakoulujen kehittämiseen Main strengths and weaknesses, Finland Strengths Several important reforms have already been made, including an autonomy reform and new acts for universities and for UAS An important step towards a more transparent funding stream for UAS has been taken Weaknesses Few internationally top-ranked HEIs Existence of barriers towards transfer across the dual system for students Reforms > Strengthened academic leadership Increased connection to the surrounding society through inclusion of external members of the HEI boards A few mergers between HEIs have contributed to slightly fewer HEIs Est. of Aalto University has received significant attention internationally and is seen as a success Well-developed innovation system; an innovation leader according to Innovation Union scoreboard High performance of the schooling system; highly raked in international tests Strong connection bt. UAS and regional business The regional coverage of UAS, and to a lesser extent universities, is good Low level of foreign recruitment of academic staff at HEIs Scattered HEI landscape with comparatively many HEIs, some of which are quite small Small subjects exist at many HEIs Low level of internationalisation in the system as a whole Underdeveloped level of cooperation between universities and UAS Legal barriers towards deeper cooperation and mergers between universities and UAS The innovation system does not contribute sufficiently to commercialisation of knowledge and creation of new jobs Long study times Technopolis Group 2015
Vaikuttavuushaaste: Korkeakoulut muutoksessa ja muutosvoimana Yhteisöllisyys Korkeakoulujen paikallinen vastuullisuus Korkeakoulut kohtaamispaikkoina Korkeakoulut Tutkimus ja T&K Opetus Innovaatiot Tieto verkossa Avoin data Tiedonhallinta Lähde: Mukaillen Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus TY Tulevaisuuden tutkimuskeskus 2014
Rakenteiden uudistamiseen tarvitaan vahvaa etunojaa ja uskottava tiekartta YO ja AMK indeksien jäädytys 2016-2019 yhteensä -175 M YO ja AMK Indeksikorotuksen puolittamisen kertaluont. kompensointi -16,5 M (2016) Siirretään yliopistoilta asteittain 2015-2019 SAn profirahoitukseen -50 M (taso 2019-) Leikataan EVO - rahoitusta -5 M (taso 2016) Hallinnon ja korkeakouluverk on rationalisointi -75 M (2016-) Luovutaan HY:n ja ISY:n apteekkikompensaatio sta Leikataan SA:n -30 M (2017-) avustusvaltuuks ia -10 M (2016-) Tekesin SHOKit ajetaan asteittain alas -35 M (taso 2019) Lopetetaan INKA - ohjelma -8 M (taso 2018) Vähennetään Tekesin t&k avustuksia -95 M (taso 2019) Edellisen hallituskauden menosäästöt YO, AMK, tiede yli 340 M Korkeakoulujen pääomittaminen Panostukset kärkihankkeisiin Johdettu muutos valta, vastuu ja mahdollisuudet Osaamisen perustuvan kasvun ja hyvinvoinnin ideologia Digitaalinen toimintakulttuuri Ihmiskunnan suuret haasteet Rahoituspohjan laajentaminen Osaamispohjan laajentaminen
Uudistuvat rakenteet ja toimintatavat 1(2) Pelkästään hallitusohjelmassa linjatut säästötavoitteet edellyttävät korkeakoulujen kustannustehokkuuden parantamista ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisointia tutkimuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tahtotilana kunnianhimoinen, hallittu ja korkeakoulujen strategiatyöhön kytketty uudistuminen Keskeiset linjaukset tulevat osana hallituksen toimintasuunnitelmaa (selonteko eduskunnalle syyskuussa), jonka pohjalta ministeriö antaa tarkemmat ohjeet Korkeakoulujen päätökset rakenteiden uudistamisesta toimitetaan OKM:lle keväällä 2016 osana sopimusneuvotteluaineistoa > sitoutuminen kauden 2017-2020 sopimuksissa Keskeisiä toimia ovat Korkeakoulujen välisen yhteistyön syventäminen: Työnjakojen selkeyttäminen korkeakoulun profiloitumista ja vahvuuksia tukevalla tavalla myös poisvalintoja hyödyntäen Korkeakoulujen ja muiden tahojen, erityisesti tutkimuslaitosten, kanssa tehtävä yhteistyö kansainvälisen kilpailukykyisten osaamiskeskittymien muodostamiseksi Hallinto- ja tukipalveluiden organisointi mm. yhteistyöjärjestelyin ja hyödyntämällä moderneja toimintatapoja.
Uudistuvat rakenteet ja toimintatavat 2(2) Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat ratkaisut huomioon omissa, vähintään vuoteen 2020 ulottuvissa strategioissaan ja sitoutuvat niitä tukeviin, rakenteita ja toimintatapoja uudistaviin toimiin vuosien 2017 2020 sopimuksissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Profiloitumista tukee OKM:n strategiarahoitus ja SA:n profirahoitus Helmikuu 2016: Korkeakoulujen sitoutuminen toimeenpanoon Korkeakoulujen päätökset rakenteiden uudistamisesta ja niiden toimeenpanon yksityiskohdat toimitetaan OKM:lle keväällä 2016 osana sopimusneuvotteluaineistoa Toimenpiteisiin sitoutuminen kauden 2017-2020 sopimuksissa
HO: Osaaminen ja koulutus kärkihankkeet 1(2) Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin mm. Uudistetaan pedagogiikkaa. Toteutetaan opettaja- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelmat. Liikutaan tunti päivässä. Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. > Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää liikunnan lisäämisen sekä kieltenopiskelun aikaistamisen ja alueellisen kokeilun vaikutukset määrällisiin opettajatarpeisiin ja opetushenkilöstön täydennyskoulutustarpeisiin ja toteuttaa selvityksen perusteella aiheellisiksi osoittautuvat toimenpiteet. Nopeutetaan siirtymistä työelämään Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Uudistetaan korkeakoulujen valintakoemenettelyä. Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa. Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla.
HO: Osaaminen ja koulutus kärkihankkeet 2(2) Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen resursseja tehokkaammalla tavalla. Vahvistetaan tutkimustulosten vaikuttavuutta ja kaupallistamista. Selkeytetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista ja työnjakoa sekä lisätään yhteistyötä. Kootaan osaaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Edellytetään korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyöstä. Tuetaan rahoituksella alueellisia tai alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä. Otetaan tutkimustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen huomioon julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa
Poimintoja muista strategisista painopisteistä Biotalous ja puhtaat ratkaisut mm. Cleantech-sektorin pilottihankkeet ja vauhditetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa uusien puu-/metsätuotteiden synnyttämiseksi. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen mm. Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö: Edesautetaan innovaatioja palvelualustojen syntyä esim. oppimisessa. Luodaan avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä edellytyksiä uusille liiketoimintaideoille. Jatketaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen kohdentamista edistämään digitaalisten palveluiden kasvua sekä perinteisillä toimialoilla että uusissa kasvuyrityksissä. Maahanmuuttopolitiikka; EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat mm. Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja kannustetaan valmistuneita jäämään Suomeen töihin esimerkiksi verovähennysoikeudella. Suomessa opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen edistetään ja suomen kielen osaamiseen panostetaan.
Korkeakoulu-uudistusten arviointi Yliopistolakiuudistuksen ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointien hankinta valmisteltu kevään 2015 aikana eri tahoja sitouttavassa tukiryhmässä Arvioinnit toteutetaan seuraavasti: Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarviointi, toteutus vuosina 2015 2016 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusarviointi, toteutus vuosina 2017 2018 (optiokausi) Kokonaiskuvan muodostaminen ja analyysi korkeakoulureformeista vuonna 2018 (optiokausi) Tarjousten jättöaika päättyi 15.6.2015. Saatiin kuusi tarjousta Valitun toimittajan kanssa laaditaan ensivaiheessa sopimus yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin toteuttamisesta Optiokausien toteuttamisvastuusta sovitaan toukokuuhun 2016 mennessä
AMK rahoitusmalli 2017, keskusteluluonnos
YO rahoitusmalli 2017, keskusteluluonnos 55 op: laskennan tarkentaminen, opiskelijapalaute: keräysajankohtaa koskeva muutos: muut julkaisut: julk. toimitustyö
hallituskausi Korkeakoulujen ohjaus 2017-2020 Valmistelu 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 Tulevaisuuskatsaukset Kehysvalmistelu Yhteiset hallinnolliset tavoitteet / poikkihallinnolliset tavoitteet TAE-valmistelu Toimialakohtaiset strategiat (Hallinnonalan strategialuonnos) Korkeakoulun strategia TAE 2015 Hallitusohjelma / toimintasuunnitelma, kevät 2015-kevät 2019 Julkisen talouden suunnitelma/ Valtiontalouden kehykset 2016-2019 Sopimuksen valmistelu Uudistetut rahoitusmallit TAE 2016 Kehys 2017-2020 TAE 2017 TAE 2018 Korkeakoulun strategia/tarkiste 2016-(2020) Sopimus 2017-2020 Kehys 2018-2021 (Hallinnonalan strategia 2016-2019) Yhteiset tavoitteet (Kehittämissuunnitelma 2015-2020) Neuvottelut ml. kk- palaute Korkeakoulujen asemointitilastot Korkeakoulu-uudistusten arviointi (Toimintaslman tarkistus 2016, 2017, 2018) Kehys 2019-2022 (Sopimuksen tarkistus 2017, 2018, 2019) Yhteinen palaute Vuosi 2019 KK vierailut 2017 (1/3), 2018 (1/3),2019 (1/3) Alueseminaarit
Lähtökohtia sopimusrakenteelle 1/2 Kaikki tärkeät asiat eivät sopimuksissa Osaa asioita edistetään sopimuksen kautta ja osaa asioista voidaan edistää muin ohjauskeinoin Kaikista asioista ei ole tarpeen sopia ministeriön ja korkeakoulun kesken. Sopimusrakenne aiempaa strategisemmaksi Tavoitteet johdetaan hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista tavoitteista. Keskitytään vain muutamiin keskeisiin asiakokonaisuuksiin, joista yhteiset tavoitteet Tavoitetila ja yhteiset tavoitteet osin myös tiedelaitoksia koskevia Yhteisiin tavoitteisiin kytkeytyen korkeakoulukohtaisia toimenpiteitä, ei pelkästään kehittämiskohde Lisäksi ministeriön toimet tietyn tavoitteen edistämiseksi Sopimusrakenne YO- ja AMK -sektorilla samanlainen Sektorien erilaisuus korkeakoulukohtaisten tavoitteiden ja tutkintotavoitteiden sisällössä
Lähtökohtia sopimusrakenteelle 2/2 Uudistuksen hyödyt Vahvistaa ministeriön ja korkeakoulujen välistä strategista vuoropuhelua. Korostaa toisaalta korkeakoulujen autonomiaa ja toisaalta tilivelvollisuutta sekä ministeriön roolia tavoitteiden edistäjänä. Mahdollistaa korkeakoulujen erilaisen lähtö/tavoitetilanteen ja profiloitumisen vahvemman huomioon ottamisen. Sitouttaa korkeakoulut (ja tiedelaitokset) vahvemmin yhteisiin tavoitteisiin, kun ne pääsevät itse ehdottamaan omia tavoitteitaan. Mahdollistaa sopimisen konkreettisimmista korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, mikä osaltaan lisää strategiarahoituksen tietoperustaa ja avoimuutta. Sopimusrunko ja yhteiset tavoitteet tarkentuvat vuorovaikutteisen prosessin aikana
Hallitusohjelma HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet 2017-2020, Luonnos kesäkuu 2015 Suomi 2025 yhdessä rakennettu Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa OKM-kk sopimukset Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Asemoituminen osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Rahoitus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Raportointi Sovittavat tutkintotavoitteet Koulutuslaajennuksista ja uudelleen suuntauksista sekä opettajankoulutustarpeista
Tavoitetila 2025 1/3 Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation. Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita erityisesti eurooppalaisella korkeakoulu- ja tutkimusalueella. Korkeakoululaitos muodostuu kansainvälisesti korkeatasoisista, omille vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet ja eettinen toimintatapa.
Tavoitetila 2025 2/3 Laatua on vahvistettu digitalisaatiota hyödyntämällä sekä koulutusta ja tutkimusta modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen vahvistuva tki-toiminta tukee entistä vahvemmin opetusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten ja palvelujen uudistumiselle. Suomen hyvinvoinnin, sivistyksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi korkeakoulut tukevat ennakoivasti yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden.
Tavoitetila 2025 3/3 Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alueja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä. Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista ja osaamisen vientiä sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja edellytyksiä. Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia.
Tiedelaitosten sopimusrunko 2017-2020 Luonnos kesäkuu 2015 Hallitusohjelma OKM-tiedelaitosten sopimukset Turvallinen Suomi Suomi 2025 yhdessä rakennettu Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa Tiedelaitokset lisäävät kansallista osaamispääomaa tutkimusrahoituksella (SA), avoimella toimintakulttuurilla ja aineistojen laaja-alaisella käyttöön avaamisella mahdollistaen toimintatapojen ja palvelujärjestelmän kehittämisen, uuden liiketoiminnan syntymisen sekä suomalaisen yhteiskunnan osaamiseen perustuvan uudistumisen. + virastokohtaiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Tiedelaitoksen visio Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus Suoritteet ja julkishyödykkeet Palvelukyky ja laatu Voimavarojen hallinta Henkilöresurssit Toimitilat ja infrastruktuuri Rahoitus Voimassaolo ja raportointi
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina 1/3 Yhteiset tavoitteet Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa opetuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat valittuja profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään aiempaa vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin.
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina 2/3 Korkeakoulukohtainen toimenpide: Osaamisen vahvistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi korkeakoulu (esim. tekemillään uudistuksilla. opetuksessa, tutkimuksessa, hallinto- ja tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa) Kansallisesti ja kansainvälisesti verkottumalla (mitä saadaan aikaan/ missä toimissa) Korkeakoulu vahvistaa vaikuttavuuttaan.ja kehittää sen seurantaa (miten mitataan) OKM: Tukee ohjauksellaan ja rahoituksellaan yhteistyön vahvistumista ja uusien toimintatapojen kehittämistä sekä poistaa koulutus- ja tutkimusyhteistyötä haittaavia lainsäädännöllisiä ja muita esteitä yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Valmistelee tarvittavat säädökset lukukausimaksujen käyttöönottamiseksi EU- ja ETA alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina 3/3 Ohje: Sopimukseen sisällytettävistä korkeakoulujen toimenpiteistä tulee ilmetä strategiasta ja korkeakoulujen keskinäisistä profiilitarkennuksista sekä kansainvälisistä kumppanuuksista seuraavat merkittävimmät rakenteelliset uudistukset sopimuskaudella ja niiden ajoittuminen. OKM:lle toimitettavaan tausta-aineistoon sisällytetään alustava yksityiskohtaisempi kuvaus tavoitetilaan johtavista toimenpiteistä sekä näiden henkilöstövaikutuksista ja resurssikohdennuksista. Tässä ja muissa korkeakoulukohtaisissa kohdissa odotetaan tavoitteiden sijaan esityksiä toimenpiteiksi. Näitä ei välttämättä ole kaikilla korkeakouluilla kaikkiin alakohtiin.
Yhteiset tavoitteet Korkeakouluyhteisö voimavarana 1/2 Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta.
Korkeakouluyhteisö voimavarana 2/2 Yhteiset tavoitteet Korkeakoulut vahvistavat osaamistaan henkilöstön osaamisen kehittämisen ja verkostoitumisen ohella kansainvälisiä henkilökuntarekrytointeja lisäämällä sekä hyödyntämällä myös kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa, siten että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä Korkeakoulukohtainen toimenpide:.
Characteristics of Well-Performing Universities Alignment of Key Factors Concentration of Talent Students Teaching Staff Researchers Abundant Resources Graduates Public Budget Resources Endowment Revenues Tuition Fees Research Grants WPU Knowledge & Technology Transfer Leading-Edge Research Supportive Regulatory Framework Autonomy Academic Freedom Leadership Team Stratetic Vision Culture of Excellence Favorable Governance Source: Elaborated by Jamil Salmi
KORKEAKOULUTUKSEN TAVOITTEET KAUDELLA 2017 2020 Johtaja Hannu Sirén
Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Työelämän ja korkeakoulujen suhteet tiiviimmiksi Hallituskauden tavoitteet: - Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Koulutuksen uudistaminen ottaa huomioon työelämän osaamisen tarpeet ja lähentää koulutusta ja työelämää toisiinsa. Korkeakoulujen ja yritysten keskinäistä suhdetta innovaatiotoiminnassa tiivistetään.
Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Hallituskauden tavoitteet: - Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Korkeakoulujen on itse kyettävä uudistamaan omia toimintarakenteitaan, opetusta ja tutkimusta näiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi digitalisaatiota hyödyntäen. Digitalisaatio mahdollistaa yhteistyön uudella tavalla onko tämä se asia, jonka kautta digitalisaation suurimmat vaikutukset korkeakoulujen toimintatapaan tulevat? Toimintakulttuurin muutos, vuorovaikutusrakenteiden digitalisoituminen myös korkeakoulun sisällä
http://openeducationeuropa.eu/sites/default/files/images/scoreboard/scoreboard_june_2015.png
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation ulottuvuuksia Avoin tiede Tieteellinen laskenta: kansainväliset, kansalliset ja korkeakoulujen omat resurssit ICT osana kaikkia tutkimusinfrastruktuureja: datan siirto, tallennus ja prosessointivaatimukset Pedagoginen kehittäminen ja digitalisaatio digitalisaatio muuttaa opiskelijan, opettajan ja korkeakoulun vuorovaikutussuhteita, erilainen asiointi myös lähiopiskelussa siirtyy verkkoon Verkko-opetus osana pedagogista kehittämistä, digitalisaation vaikutukset ohjaukseen ja sen kehittämiseen Opiskelijan joustavien opiskelumahdollisuuksien edistäminen sähköiset tentit, kirjastot ja muut avoimet oppimisympäristöt Korkeakoulujen yhteistyö esim. perusopinnoissa, kieliopinnoissa ja esimerkiksi harvinaisissa oppiaineissa Opetuksen ja tutkimuksen tuen ja hallinnon prosessit ja tietojärjestelmät: korkeakoulujen sisällä ja enenevässä määrin korkeakoulujen välillä
OKM:n digitalisaatiotyöpaja 25.4.2015 Keskeisiä edellytyksiä digitalisaation hyödyntämiseksi opetuksessa (1/2) Strategia ja johtaminen HTV-resurssit paremmin käyttöön Toimintakulttuurin muutos; opettajien osaaminen - konkretiaa pedagogiseen kouluttamiseen; enemmän panosta ohjaukseen, vähemmän luennointiin? Pois siiloista ja ajatuksesta opettajasta kurssin omistajana, opetuksen muotoilussa pois luokkahuoneajattelusta, opetuksen arvostuksen nostaminen, laadullinen palaute osaksi kaikkea opettamista? Opetussuunnitelmien uudistaminen toteutustapojen monipuolistaminen, yksittäisistä opintojaksoista kohti osaamisen arviointia, ohjauksen lisääminen, osaamisperustaisuus Tekijänoikeusasiat selkeämmiksi Opiskelijan kokemuksen korostaminen: personoituva, yksilöllinen opiskeluympäristö, yhtenäinen pääsy korkeakoulun (ja sopimusten perusteella muualta tarjottaviin) palveluihin ja opetukseen
OKM:n digitalisaatiotyöpaja 25.4.2015 Keskeisiä edellytyksiä digitalisaation hyödyntämiseksi opetuksessa (2/2) Korkeakoulujen välinen yhteistyö opetuksessa miten vauhtiin? Perusopintojaksojen standardointi; Monimutkaisesta JOO-sopimuksesta eroon insentiivit rahoitusmallissa? Päällekkäisen tarjonnan poistaminen Yhteisen hyvän eetos takaisin; opetuksen julkisuus myös verkossa Kansainvälinen yhteistyö sallitaan, rohkaistaan, vaaditaan! Yhteiset alustat / yhteinen ICT infrastruktuuri opetuksen tukena vastakkaisia näkökulmia: Tekniikka on hyvällä tasolla, sitä vaan pitäisi käyttää paremmin opetuksen tukena ja myös yhteistyöhön; HAKA riittää vs. Kestävän pedagogisen ajattelun pohjalle yhteinen alusta Yhteiset sovitut teknologiset ratkaisut ja yhteisiä palveluita ja yhtestä koulutusta henkilöstölle tarvitaan
Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Hallituskauden tavoitteet: - Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.
Yliopisto-opiskelijoiden opiskelun kulku 4,5 vuoden kuluttua aloittamisesta (kandivaiheessa aloittaneet, pl. lastentarhanopettajat ja farmaseutit) 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 2006/2007 2007/2008 2008/2009 10% 5% 0% Ylin tutkinto maisterin tutkinto Ylin tutkinto kandidaatin tutkinto Muu tutkinto Opiskelee, ei tutkintoa (alkuperäinen yo ja koulutusala) Opiskelee, ei tutkintoa (vaihtunut yo ja/tai koulutusala) Keskeyttänyt yliopistoopiskelut
45% Yliopisto-opiskelijoiden opintojen kulku 5,5 vuoden kuluttua aloittamisesta (kandivaiheessa aloittaneet, pl. lastentarhanopettajat ja farmaseutit) 40% 35% 30% 25% 20% 2006/2007 2007/2008 15% 10% 5% 0% Ylin tutkinto maisterin tutkinto Ylin tutkinto kandidaatin tutkinto Muu tutkinto Opiskelee, ei tutkintoa (alkuperäinen yo ja koulutusala) Opiskelee, ei tutkintoa (vaihtunut yo ja/tai koulutusala) Keskeyttänyt yliopistoopiskelut
60 % AMK-opiskelijoiden opintojen kulku 3,5 vuoden kuluttua aloittamisesta 50 % 40 % 30 % 2006/2007 2007/2008 2008/2009 20 % 10 % 0 % Ammattikorkeakoulututkinto Muu tutkinto Opiskelee, ei tutkintoa (alkuperäinen koulutusala) Opiskelee, ei tutkintoa (vaihtunut koulutusala) Keskeyttänyt amk-opinnot
45 % AMK-opiskelijoiden opintojen kulku 4,5 vuoden kuluttua aloittamisesta 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 2006/2007 2007/2008 15 % 10 % 5 % 0 % Ammattikorkeakoulututkinto Muu tutkinto Opiskelee, ei tutkintoa (alkuperäinen koulutusala) Opiskelee, ei tutkintoa (vaihtunut koulutusala) Keskeyttänyt amk-opinnot
35% Yliopisto-opiskelijoiden opintopistejakaumat 2010-2013 (luvuista poistettu poissaolijoiksi kirjautuneiden osuus) 30% 25% 20% 15% 2010 2011 2012 2013 10% 5% 0% 0 opintopistettä suorittaneet 1-14 opintopistettä suorittaneet 15-29 opintopistettä suorittaneet 30-44 opintopistettä suorittaneet 45-54 opintopistettä suorittaneet Yli 55 op suorittaneet
40% Yliopisto-opiskelijoiden opintopistejakaumat 2011-2013 vuoden 2005 jälkeen aloittaneet opiskelijat 35% 30% 25% 20% 15% 2011 2012 2013 10% 5% 0% 0 opintopistettä suorittaneet 1-14 opintopistettä suorittaneet 15-29 opintopistettä suorittaneet 30-44 opintopistettä suorittaneet 45-54 opintopistettä suorittaneet Yli 55 op suorittaneet
50% Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintopistejakaumia 2010-2013 Luvuista poistettu poissaolijoiksi kirjautuneiden vaikutus 45% 40% 35% 30% 25% 20% 2010 2011 2012 2013 15% 10% 5% 0% 0 opintopistettä suorittaneet 1-14 opintopistettä suorittaneet 15-29 opintopistettä suorittaneet 30-44 opintopistettä suorittaneet 45-54 opintopistettä suorittaneet Yli 55 op suorittaneet
Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Uudistetaan korkeakoulujen valintakoemenettelyä. Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa. Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla.
Kolmas lukukausi ja kesäopetus Korkeakoulujen raportit vuodelta 2014 Kaikissa korkeakouluissa on mahdollista suorittaa opintoja kesäaikana. Opinto-ohjausta ja opiskelijapalveluita on saatavissa pääsääntöisesti ympäri vuoden. Korkeakoulut ovat jakaneet opetuksensa usein opetuksensa kevät- ja syyslukukautta useampaan periodiin. Järjestelyt vaihtelevat. Opinnäytetöiden ohjauksesta kesäaikana on yleisesti sovittava etukäteen ohjaajan kanssa. Kesäaikaa hyödynnetään myös tutkintoon kuuluvan harjoittelun suorittamiseen.
Kolmas lukukausi ja kesäopetus Korkeakoulujen raportit vuodelta 2014 Korkeakoulut ovat hyödyntäneet oman tarjonnan lisäksi mm. korkeakoulujen yhdessä järjestämiä kansainvälisiä kesäkouluja, avoimen yliopiston, avoimen ammattikorkeakoulun ja kesäyliopistojen tarjontaa. Joillakin aloilla on pitkät perinteet kesäaikana järjestettävistä kenttäkursseista tai laboratoriokursseista yms. Korkeakoulujen mukaan kesäopinnoille on runsaasti kysyntää. Erityisesti kansainväliset opiskelijat ovat kiinnostuneet opiskelusta myös kesäisin. Myös talouden taantuma on lisännyt kesäopiskelun vetovoimaa Osalle opiskelijoista kesäopinnot voivat olla varavaihtoehto työssäkäynnille. Todellinen osallistujamäärä jää usein paljon pienemmäksi kuin ilmoittautuneiden määrä. Tämä hankaloittaa kesäopetuksen laajentamista ja suunnittelua.
1 400 000 Yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteiden jakautuminen 2013-2014 1 200 000 1 000 000 800 000 Kesä-, heinä-, ja elokuussa vuonna 2014 yhteensä 11 % vuoden opintopisteistä. 600 000 2013 2014 400 000 200 000 0
1 400 000 Ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteiden jakautuminen 2013-2014 1 200 000 1 000 000 800 000 Kesä-, heinä-, ja elokuussa vuonna 2014 yhteensä 14 % vuoden opintopisteistä. 600 000 2013 2014 400 000 200 000 0 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Hallituskauden tavoitteet: - Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja kannustetaan valmistuneita jäämään Suomeen töihin esimerkiksi verovähennysoikeudella. Suomessa opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen edistetään ja suomen kielen osaamiseen panostetaan.
Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Tutkinnot Parannetaan alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä. Tavoitteena on, että merkittävä osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatintutkinnolla. Päivitetään kelpoisuusehtoja. Nopeuttaisi työelämään siirtymistä ja vähentäisi korkeakoulutuksen kustannuksia ja opintotukimenoja. Käytettävissä ei ole aineistoa, jonka perusteella voitaisiin arvioida kuinka paljon maisterin tutkinnon suorittaminen uudistuksen seurauksena vähenisi. Arviossa on tehty tekninen oletus, että maisterin tutkinnon suorittaminen vähenisi 20 prosentilla: yliopistoille syntyisi n. 50 M säästö vuositasolla, opintotukimenoista säästyisi 25 M ja nopeampi työmarkkinoille siirtyminen parantaisi julkisen talouden tasapainoa n.50 M.
Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Korkeakoulut voivat päästä vastaaviin kustannussäästöihin mm.: - tiivistämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tukipalveluissa, kirjastoissa ja kielikoulutuksessa - muuttamalla aiempien opintojen hyväksilukukäytäntöjä väljemmiksi - vahvistamalla korkeakoulujen erikoistumista ja keskittymistä sekä rationalisoimalla korkeakouluverkkoa.
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään 1/2 Yhteiset tavoitteet Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua yhteistyötä lisäämällä sekä uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa lisäämällä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Korkeakoulut lisäävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä tutkinto- ja aikuiskoulutuksessa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi.
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään 2/2 Korkeakoulukohtainen toimenpide: Korkeakoulu vahvistaa koulutuksen laatua esim. koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä/opiskelijoiden sitoutumista opintoihin, opetusmenetelmien modernisoimista, tutkimuksen ja koulutuksen yhteyden vahvistamista sekä vuorovaikutuksen tiivistämistä työelämän kanssa Korkeakoulu edistää esim. OKM: opiskelijavalintojen kehittämistä, tutkintojen kehittämistä, kolmannen lukukauden hyödyntämistä/ympärivuotista opiskelua, koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämän rinnalla tapahtuvan kouluttautumisen vahvistamista Käynnistää kehittämisohjelman digitalisaation edistämiseksi. Käynnistää yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa opettajankoulutuksen kehittämisohjelman.
Tutkintotavoitteet 1/3 Lähtökohtana koulutustarve-ennakoinnin tulokset. Ohjekirjeen liitteenä keskeiset koulutustarve-ennakoinnin tulokset ml. opettajatarpeet opettajankoulutusryhmittäin. Siirrytään yliopistojen ylempien korkeakoulututkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen alakohtaisessa tarkastelussa aiemmasta koulutus/opintoalaluokittelusta ISCED luokittelupohjaiseen tarkasteluun Tavoitteet kytkeytyvät aiempiin sisäänottoihin. Tarkentavilla sopimusteksteillä mahdollisuus koulutustarjonnan uudelleen suuntaamiseen ISCED luokkia yksityiskohtaisemmalla tasolla ja korkeakoulun koulutustarjonnan kokonaismäärän mahdolliseen muutokseen. Korkeakoulut päättävät aloituspaikoistaan. OKM huolehtii yhteensovittamisesta sopimusmenettelyssä. Kolmea korkeakoulusykliä kehitetään yhtenä kokonaisuutena Läpäisyn nostaminen, tutkintojen suoritusaikojen lyhentäminen ja hyväksilukukäytänteiden tehostaminen keskeisiä keinoja tavoitteisiin pääsemisessä.
Tutkintotavoitteet 2/3 Yliopistoille asetetaan tutkintotavoitteet: Ylemmät korkeakoulututkinnot (alakohtaisena) Alemmat korkeakoulututkinnot Tohtorin tutkinnot Ammattikorkeakouluille asetetaan tutkintotavoitteet: Ammattikorkeakoulututkinnot (alakohtaisena) Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot korkeakoulukohtaisena Suoritetut ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot Sopimuksissa ei aseteta tavoitteita enää ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden määrälle ja vaihto-opiskelijoiden määrälle. Myöskään tunnuslukutavoitteita ei aseteta, mutta nämä ovat osa ministeriön tilasto- ja talousseurantaa sekä palautemenettelyä. Sopimuksissa ei aseteta strategian seurantaindikaattoreita, mutta nämä ovat suositeltavia korkeakoulun omassa seurannassa.
Tutkintotavoitteet 3/3 Ylempien kk-tutkintojen / amk tutkintojen tavoitteita täydennetään tarvittaessa seuraavilla tekstiosuuksilla: Yliopiston/Ammattikorkeakoulun strategia, yliopistojen/ammattikorkeakoulujen välinen työnjako ja korkeakoulutettujen koulutustarpeen ennakoinnin tulokset huomioon ottaen yliopisto/ammattikorkeakoulu vuoden 2015 pysyvään koulutustarjontaansa nähden: lisää ylempään kk-tutkintoon / amk-tutkintoon johtavaa koulutustarjontaansa erityisesti xxx alalla (esim. psykologia) / xxx koulutusta (esim. sosiaalityö) vähentää ylempään kk-tutkintoon / amk-tutkintoon johtavaa koulutustarjontaansa erityisesti xxx alalla/ xxx koulutusta Opettajatarpeet huomioon ottaen yliopisto lisää xxx koulutusta ja vähentää xxx koulutusta (vain opettajankoulutusryhmät, joissa edellytetään muutosta edelliseen vuoteen, volyymilisäys/-vähennys yleisellä tasolla)
Yliopistojen ylemmät kk-tutkinnot 2013 ISCED AYO HY ISY JY LY OY SHH TaiY TaY TY VY ÅA LTY TTY Yhteensä 01 Kasvatusalat 273 227 272 90 218 114 220 101 1 515 02 Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat 224 763 171 297 95 189 231 248 350 43 100 2 711 03 Yhteiskuntatieteet ja 10 palvelualat 27 405 221 395 141 34 10 411 196 91 89 2 020 04 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet 430 264 109 152 116 159 241 109 386 265 76 187 2 494 05 Luonnontieteet 380 173 184 168 76 199 42 1 222 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne ja 07 tekniikan alat 933 165 39 112 335 3 50 104 48 43 428 788 3 048 08 Maatalous- ja metsätieteelliset alat 219 48 267 091x Hammaslääketiede 45 55 38 138 091x Lääketiede 124 132 114 94 100 564 092 Terveys- ja hyvinvointialat 56 174 75 52 53 40 15 465 Kaikki yhteensä 1 614 2 694 1 294 1 487 442 1 324 254 231 1 155 1 633 447 466 615 788 14 444
Ammattikorkeakoulututkinnot 2013
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET KAUDELLA 2017 2020 Johtaja Riitta Maijala Tiedepolitiikan vastuualue
Hallitusohjelman 2015 keskeisiä tavoitteita tieteelle ja tutkimukselle 1. Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisilla uudistuksilla (ml. VIRSU) 2. Osaamisen kokoaminen laadun ja vaikuttavuuden kohottamiseksi Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. 3. Suomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa HAO: Edellytetään korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyöstä
Osaamisen keskittämistä ja profilointia esimerkkinä Profi-rahoitus Valtion talousarvion yliopistokehyksestä siirretyistä varoista Suomen Akatemiassa tehdyt päätökset mahdollistavat yliopistojen strategioiden mukaisten profiloitumistoimenpiteiden vauhdittamisen 50 miljoonaa euroa/vuosi (ensimmäiset rahoituspäätökset 2015) Poisvalintoja ja painopisteiden vahvistamistoimia kirkastettava seuraavalle hakukierrokselle Suomen Akatemian rahoituspäätösten mukaiset toimet osa yliopistojen strategista kehittämiskokonaisuutta seurataan myös OKM:n ja yliopistojen välisessä ohjausprosessissa Osaamisen kokoamista ja profiloitumista tuetaan myös strategiarahoituksella hallinnonalojen välinen dialogi rahoituksen kohdentamisessa
= yliopisto tai ammattikorkeakoulu kampus Kevo: TY tutkimusasema Utsjoki: Luke = Yliopiston tutkimusasema = Luke = Syke toimipaikka = Evira toimipaikka (tutkimus) = Maanmitttauslaitos = Ilmatieteen laitos = Työterveyslaitos = Säteilyturvakeskus = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos = Geologian tutkimuskeskus = VTT Kilpisjärvi: HY tutkimusasema Sodankylä: OY tutkimusasema, Ilmatieteen laitos Kolari: Luke Keminmaa: Luke Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk, Luke, Syke toimipaikka, Evira, Työterveyslaitos, THL, VTT Kaamanen: Luke Muddusjärvi: HY tutkimusasema Inari: Luke Värriö: HY tutkimusasema Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk, Ilmatieteen laitos, STUK, GTK, Luke Oulanka: OY tutkimusasema Kuusamo: Luke Taivalkoski: Luke Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY), GTK Kannus: Luke Vaasa: Vaasan yliopisto, Vaasan amk, Novia amk, Luke, THL Siikajoki: Luke Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto), Luke Laukaa: Luke (2) Konnevesi: JY tutkimusasema Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk, Luke, Syke, THL, VTT Hyytiälä: HY tutkimusasema Parkano: Luke Tampere: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen amk, Poliisi amk, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, VTT, Luke Pori: Satakunnan amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Jokioinen, Ypäjä: Luken toimipaikat, Ilmatieteen laitos Raahe: VTT Kuhmo: Syke toimipaikka Kajaani: Kajaanin amk, VTT, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY), Luke (Paltamo) Maaninka, Tervo, Suonenjoki: Luke Sotkamo: Luke Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Evira, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, GTK, VTT Outokumpu: GTK Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk, Luke, Syke Savonlinna: ISY(kampus), Enonkoski: Luke Punkaharju: Luke Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY), Luke Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk, VTT Kouvola ja Kotka: Kymenlaakson amk Mekrijärvi: ISYO tutkimusasema Mariehamn: Högskolan på Åland Husö: ÅA tutkimusasema Turku, Kaarina, Korppoo, Naantali, Seili: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun amk, Luke (Turku, Kaarina, Naantali), Työterveyslaitos, THL, VTT, TY tutkimusasema Loppi: Luke Tvärminne: HY tutkimusasema Lähde: KOTUMO-tiekartta, OKM 16:2015 Hämeenlinna: Hämeenlinnan amk Lahti: Lahden amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Lammi: HY tutkimusasema Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga-Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk, Maanpuolustuskorkeakoulu, UPI, VATT, EVIRA, Luke MML, Ilmatieteenlaitos, GTK, VTT, STUK, THL, TTL, SYKE, Luke (Helsinki, Vantaa, Vihti), Aalto tutkimusasema, Maanmittauslaitos (Kirkkonummi), Kotus
KOTUMO-tiekartan toimenpidekokonaisuudet Yhteistyö ohjauksessa Rahoitusinstrumentit Organisaatiomuodot OHJAUS JA VIESTINTÄ Tietopohja Avoin tieto Avoin tiede ja tutkimus AVOIMET TIETO- VARANNOT JA TULOKSET Vaikuttavasti erilaistuen yhdessä tehokkaiksi KOULUTUS JA TUTKIMUS Henkilöstöyhteistyö Vaikuttavuus Tutkimusinfrastruktuurit INFRA- STRUK- TUURIT KAMPUKSET JA KENTTÄ- ASEMAT Tutkimusympäristöt Palvelukapasiteetti Luottamuselimet KOTUMO-tiekartta, OKM 2015:16
TKI-henkilöstön tohtorit käyttävät yhä vähemmän aikaansa tutkimustyöhön: 76% (v. 2000) -> 62% (v. 2013) 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Yliopistot Koulutus Tohtorit Lisensiaatit Muu yliopistotutkinto Amk-tutkinto Muu koulutus tai tieto puuttuu 25000 Koko järjestelmä Ammattikorkeakoulut 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Koulutus Tohtorit Lisensiaatit Muu yliopistotutkinto Amk-tutkinto Muu koulutus tai tieto puuttuu 20000 15000 10000 5000 0 Koulutus Tohtorit Lisensiaatit Muu yliopistotutkinto Amk-tutkinto Muu koulutus tai tieto puuttuu Lähde: Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän TKI-henkilöstön työvuodet 2013 (Tilastokeskus)
Sopimus 2017-2020: Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia OSAAMISEN KOKOAMINEN KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYISIKSI JA VAIKUTTAVAMMIKSI KESKITTYMIKSI Korkeakoulut luovat tutkimuslaitosten kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. vahvistavat yhteistyötä erityisesti elinkeinoelämän kanssa ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. OKM ottaa rahoituksen kohdentamisessa ja muussa ohjauksessaan huomioon vahvojen osaamiskeskittymien tukemisen sekä osaamisen ja tutkimustulosten laajemman hyödyntämisen. ohjaa Suomen Akatemiaa tukemaan korkeakoulujen profiloitumista ja tutkijanuria, koordinoimaan kansallista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa sekä kehittämään rahoittamansa tutkimuksen ja oman toimintansa vaikuttavuuden indikaattoreita tiedepoliittisen päätöksenteon tueksi.
Sopimus 2017-2020: Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia TUTKIMUKSEN LAATU, VAIKUTTAVUUS JA KANSAINVÄLISYYS SEKÄ RAHOITUSPOHJAN LAAJENTAMIEN Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntijoita ja kehittävät toimintatapojaan siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimustyöhön ja taiteellisen toimintaan. OKM tiivistää yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja tutkimusjärjestelmän muiden rahoittajaorganisaatioiden kanssa tutkimusrahoituskäytänteiden ja tutkimusjärjestelmän vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
Sopimus 2017-2020: Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia DIGITALISAATION MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN JA AVOIN TIEDE JA TUTKIMUS Korkeakoulut lisäävät kansallista osaamispääomaa mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämistoiminnan toimenpitein. ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. OKM tukee yhteistyössä eri toimijoiden kanssa avoimen tieteen ja tutkimuksen palveluiden ja infrastruktuurien sekä osaamisen kehittämistä
Avoin tiede ja tutkimus: Organisaatiot kulttuurimuutoksen ajureina ja tukena Yliopistot ja ammattikorkeakoulut 10% (2017), 50% (2020) LEVEL 5 HY LEVEL 4 JY AALTO TTY LEVEL 3 TAY ISY TY Organisaatioiden avoimuuden kulttuurin kypsyystaso-arvointi vuonna 2015 MAMK LEVEL 2 CENTRIA LTY SAMK ÅA KARELIA HUMAK HANKEN HAAGA-HELIA OY VY SEAMK LAUREA LY LEVEL 1 USEITA KORKEAKOULUJA USEITA KORKEAKOULUJA Kehittyminen Ei muutosta Nousussa Taso 1 Ei hallittu Taso 2 Osittainen Taso 3 Määritelty Taso 4 Johdettu Taso 5 Strateginen Ei systemaattista kehitystä avoimuuden suuntaan Joitakin poliitikkoja ja välineitä on jo olemassa Prosessit ovat alkaneet kehitt yä Yhteinen, hyvin johdettu kehitys Proaktiivisia, systemaattisia toimia
Sopimus 2017-2020: Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia Korkeakoulukohtaisia toimenpide-esimerkkejä: Korkeakoulu. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja taiteellisen toiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi (esim. tätä tukevan osaamisen kokoaminen korkeakoulun sisällä/verkostoista). Korkeakoulu. täydentävän rahoituksen hakemista profiilinsa mukaisten strategisten painopistealojen vahvistamiseksi. (esim. prosessit kytkien korkeakoulun strategiaan, verkostot) Yhteiskuntavastuulliset ja vaikuttavat korkeakoulut varmistavat ja seuraavat. (esim. hyvän tieteellisen ja taiteellisen käytännön ja sekä eettisten toimintaperiaatteiden noudattaminen tutkimustoiminnassa). Korkeakoulu tekee. nostaakseen avoimen tieteen toimintatapansa tasolle. (kypsyystaso1-5).
Tutkimuksen tavoitteet kaudella 2017-2020 Kansainvälisesti kilpailukykyinen TKI-järjestelmä Yhteistyöllä ja työnjaolla laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta Avoimesta tieteestä ja digitalisaation mahdollisuuksista strateginen voimavara
SOPIMUSKAUDEN 2017 2020 VALMISTELUPROSESSI Opetusneuvos Jorma Karhu
Tehtävä ja profiili Korkeakoulun strategian pohjalta Kuinka korkeakoulu erottuu ja asemoituu osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti, korkeakoulun ainutlaatuisuus. Millaisena toimijana korkeakoulu näkyy ja haluaa viestiä itsestään potentiaalisille strategisille kumppaneille, rahoittajatahoille ja alumneille. Lähtökohtaisesti tavoitteet 2020, mahdollisesti pidemmän aikavälin visio välivaiheineen. Korkeakoulun tehtävässä ja profiilissa voidaan painottaa lakisääteisiä tehtäviä eri tavalla Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, Tutkintoon johtava koulutus, taiteellinen toiminta, Elinikäinen oppiminen tai osaamisen hyödyntämisen muodot ja aluetoiminta. Profiloituminen edellyttää Korkeakoulun toiminnan suuntaamista, valintoja/ poisvalintoja, Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten aktiivista keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa sekä kansallista ja kv- vuorovaikutusta muiden toimijoiden kanssa.
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat konkretisoivat korkeakoulun valitsemaa profiilia Vahvistettava valittua strategiaa. Voi olla vain muutama, eivätkä ne voi kattaa korkeakoulun koko toimintaa. Voivat olla monialaisia, ilmiöpohjaisia ja verkottuneita kokonaisuuksia. Korkeakoulun strategian toimeenpanosuunnitelmassa on ilmettävä Vahvuusalojen ja uusien, nousevien alojen lisäresursointisuunnitelma/- toimenpiteet ja niiden ajoitus esimerkiksi ulkoisen rahoituksen lisäämistavoitteet (eri rahoittajatahojen merkitys), strategiset kumppanuudet/ keskeiset yhteistyötahot.
Rahoitus Rahoituksen erittely sopimuksissa nykyiseen tapaan. Strategiarahoituksen euromäärä yhteensä ja perusteena sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen sekä mahdolliset muut erikseen mainitut toimenpiteet/ kohteet. Myönnettyä rahoitusta ei saa käyttää elinkeinotoiminnan tukemiseen. Määrärahaleikkauksia tulee kohdentaa siten, että ei heikennetä laadukasta opetusta ja tutkimusta.
Raportointi Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. OKM varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi. Rahoituksen käytöstä raportoidaan taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia (YT yms.). OKM arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
Vuosi 2015 OKM:n ja korkeakoulujen välisten vuosien 2017-2020 sopimusten valmisteluprosessi Joulu -14 Helmi -15 Johdon seminaari (Keskustelu 2017-2020 sopimuskäytänteistä) OKM ohje YO ja AMK (Ohjauskäytänteet 2017-2020) Maalis -15 YO: Unifi:n k&t rakenteellisen kehittämisen selvitys Kv. arvioijien korkeakoulurakenneselvitys Touko -15 YO: SA:n profirahoituspäätökset Hallitusohjelma Työryhmän ehdotus koulutustarjonnan mitoitukseksi Kesä -15 Johdon seminaari (HO, sopimusrakenne ja yhteiset tavoitteet hahmottelua, ennakointi) AMK: Hyvinvointidialogin raportointi Syys -15 Hallituksen toimintasuunnitelma Asemoitumistilastot YO ja AMK Julkisen talouden suunnitelma/ Kehyspäätös 2016-2019 Loka -15 OKM ohje yliopistoille ja ammattikorkeakouluille (Tarkennukset ohjauskäytänteisiin, aikataulu, sopimusrunko, ym.) YO: Unifi:n selvityshenkilöiden raportit AMK: Työryhmän AMK -rahoitusmalliehdotus Marras -15 Työryhmän YO -rahoitusmalliehdotus Joulu -15 Johdon seminaari (Sopimusvalmistelu, yhteiset tavoitteet ja mitoituskeskustelu) Kehittämissuunnitelma/ mitoituspäätös
Vuosi 2016 OKM:n ja korkeakoulujen välisten vuosien 2017-2020 sopimusten valmisteluprosessi Tammi -16 Helmi -16 Maalis -16 Huhti -16 Touko -16 YO esitykset (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, yhteiset tavoitteet) YO esitykset (Tehtävä, profiili, painoalat, strategia, rake ehd. ym.) Profilaatio konsultaatiot (SA, ministeriöt, maakunnat) OKM-YO tarkennukset (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, valtakunnalliset tehtävät) Kehyspäätös 2017-2020 AMK esitykset (Tehtävä, profiili, painoalat, strategia, määräll. tav., rake ehd. ym.) OKM-YO sopimusneuvottelut AMK esitykset (yhteiset tavoitteet) YO:lle OKM vastaehdotus (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, valtakunnalliset tehtävät) YO vastineet (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, valtakunnalliset tehtävät) Rahoitussäädösten muutokset Johdon seminaari (Kehys, yhteiset tavoitteet, neuvotteluihin valmistautuminen) Kesä -16 Elo -16 AMK:lle OKM vastaehdotus (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, [valtakunnalliset tehtävät]) AMK vastineet (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, [valtakunnalliset tehtävät]) OKM-AMK tarkennukset (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, [valtakunnalliset tehtävät]) Syys -16 Hallituksen TAE 2016 Asemoitumistilastot YO ja AMK Loka -16 OKM-AMK Sopimusneuvottelut Joulu -16 TA 2016 OKM:n rahoituspäätökset Sopimusten allekirjoittaminen