Suomen suurlähetystö Moskova Talousuutisia Moskovasta 20.6. 3.7.2013 Budjettitulot vähenevät vuosina 2014-2016 Vararahastoista varoja infrastruktuurihankkeisiin Hallitukselta uusi yksityistämisohjelma Talousrikoksista tuomittujen laaja armahtaminen toteutuu Laki vero- ja tullihelpotuksista mannerjalustalle tapahtuvalle hiilivetytuotannolle Venäjä kasvattaa öljyvientiä Kiinaan Venäjän talouskasvu 1-5/2013 1-5/2012 Ennuste 2013 * BKT:n kasvu % 1,8 % 4,6 % 2,4 % Reaalipalkka % 5,5 % 10,9 % 4,5 % Inflaatio % 3,1 % 2,3 % 6,0 % Vähittäiskauppa, % 3,8 % 7,6 % 4,3 % Teollisuustuotanto % 0,2 % 4,8 % 2,0 % Investoinnit % -0,4 % 14,0 % 4,6 % Vienti %** -4,1 % 11,8 % -4,4 % Tuonti %** 5,5 % 7,9 % 5,7 % Urals-öljyn keskihinta 107,2 $ 115,4 $ 105 $ Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Talouskehitysministeriön viimeisin ennuste 2013 ** Luvut kuukausilta 1-4 Budjetti % bkt:sta 1-4/2013* 1-3/2012 Budjetti 2013 Budjetin tulot 32,8 % 23,0 % 19,3 % Budjetin menot 32,1 % 24,0 % 20,1 % Ylijäämä/alijäämä -0,4 % 1,0 % -0,8 % Alijäämä ennen öljytuloja 10,0 % -9,7 % Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö, *17.5.2013 Vararahastot mrd. USD 1.1.2013 1.7.2013 Vararahasto 62,1 84,7 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 86,5 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 538 518 mrd.$* Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö * 22.5.2013 Ruplan kurssi RUB 1.1.2013 3.7.2013 RUB/EUR 40,23 43,05 RUB/EUR RUB/USD 30,37 32,95 RUB/USD Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta USD/bll 1.1.2013 1.7.2013 Brent USD/bll 110,62 $/bll 103,06 $/bll
Urals USD/bll 110,35 $/bll 102,17 $/bll Lähde: Interfax, Vedomosti Taloustilanne ja liiketoimintaympäristö Budjettisuunnitelma vuosille 2014 2016 julkistettu. Vedomosti-lehti on valottanut valtiovarainministeriön budjettisuunnitelmaa vuosille 2014 2016. Ministeriön mukaan huonontunut makrotalousennuste tarkoittaa myös budjettitulojen radikaalia supistumista. Tästä huolimatta budjettivaje pyritään pitämään alle yhden prosentin bkt:sta, ja vararahastoon pyritään siirtämään varoja 1,6 biljoonaa ruplaa (noin 38 miljardia euroa). Budjetin prioriteettina säilyy presidentti Putinin vaalilupausten rahoittaminen, minkä hintalappu on 2 biljoonaa ruplaa. Alueet saisivat 350 miljardia ruplaa (noin 8 miljardia euroa) budjettirahoitteisiin palkankorotuksiin. Sosiaalimenojen kokonaisrahoitus ei supistu. Niiden osuus säilyy kolmasosana budjetista, mutta terveydenhoidosta ja koulutuksesta leikataan. Sosiaalisten kohteiden ohella budjettirahoitusta saavat mm. Moskova Kazan -suurnopeusrautatie (363 miljardia ruplaa eli noin 8,6 miljardia euroa), Kaukoidän kehitysohjelma (286 miljardia ruplaa eli noin 6,6 miljardia euroa) ja jalkapallon MM-kisat 2018 (80,6 miljardia ruplaa eli noin 2 miljardia euroa). Myös eläkeuudistus vaatii vuodesta 2015 alkaen rahoitusta valtion alkaessa tukea myöhempää eläkkeelle jäämistä. Budjettisuunnitelmassa ei ole merkkejä siitä, että armeijan varusteluohjelman toteuttaminen siirtyisi vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Venäjän alueiden tulot eivät riitä vaalilupausten täyttämiseen. Valtiovarainministeriön mukaan voittoverokertymä alueiden budjetteihin jää kuluvana vuonna 1,34 biljoonaa ruplaa (noin 31 miljardia euroa) ennustettua pienemmäksi. Vaje jatkuu myös vuosina 2014 ja 2015, mutta pienempänä. Talouskehityksen hidastuminen, metallurgiamarkkinoiden suhdanteet ja öljyn hintakehitys ovat kaventaneet yritysten voittoja ja aluebudjetteihin tilitettävää voittoveroa. Veron osuus alueiden budjeteista on keskimäärin kolmasosa. Vaikka alueiden tulot pienenevät, valtio asettaa niille yhä uusia velvoitteita. Muun muassa presidentti Putinin vaalilupausten kuten palkankorotusten ja asunto-ohjelman rahoittaminen on vaikeuksissa. Liikenneministeriö on varoittanut, että Putinin lupaus kaksinkertaistaa teiden rakentaminen vuoteen 2020 mennessä tarvitsee lisätukea. Valtiovarainministeri Siluanovin mukaan on kaavailtu, että alueet saisivat lisätukena yksityishenkilöiden tuloverokertymästä 70 prosenttia nykyisen 60 prosentin asemesta. Aika ottaa vararahastot käyttöön. Putin esitti Pietarin talousfoorumissa, että vuodesta 2014 alkaen ns. luonnollisten monopolien tariffit eivät saa ylittää seuraavina viitenä vuotena edellisen vuoden inflaatiota. Samalla kun Putin vaati monopoleja leikkaamaan kustannuksia, hän lupasi ohjata puolet kansallisen hyvinvointirahaston varoista infrastruktuurihankkeisiin. Rahaston varat ovat nyt noin 2,7 biljoonaa ruplaa (noin 64 miljardia euroa). Suurnopeusrautatie Moskova Kazan, Moskovan alueen ja Moskovan keskuskehätie ja Transsib-rautatien modernisointi saisivat 450 miljardia ruplaa (noin 10 miljardia euroa). Rahoitus toteutetaan käytännössä siten, että valtio ostaa rahastovaroilla toteuttajayhtiöiden obligaatioita. Hankkeisiin ohjataan myös eläkerahaston varoja, mutta hankkeet vaativat myös yksityisiä investointeja. Ratahankkeiden toteuttaja on Venäjän rautatiet, vaikkakaan pääjohtaja Jakunin ei pidä niitä kannattavina. Hallitus hyväksyi yksityistämisohjelman luonnoksen vuosille 2014 2016. Hallitus on hyväksynyt uuden yksityistämisohjelman luonnoksen vuosille 2014 2016. Valtion omistamien osake- ja rajavastuuyhtiöiden määrää on seuraavien kolmen vuoden kuluessa tarkoitus vähentää 2337:stä kahteen sataan. Samalla valtiollisten (FGUP) ja kunnallisten liikelaitosten
määrä putoaa nykyisestä 1796 sataan. Jos myyntiohjelma toteutuu, se toisi kolmen vuoden kuluessa valtion budjettiin tuloja yli biljoona ruplaa (noin 24 miljardia euroa). Vastoin aikaisempia suunnitelmia valtio säilyttää osuuden joissakin suuryhtiöissä kuten Rosneftissä, Rushydrossa, Zarubežneftissä, VTB-pankissa, Sovkomflotissa, Alrosassa ja Aeroflotissa. Maataloussektorin rahoitukseen keskittynyt Rosselhozbank jää kokonaan valtion omistukseen. Duuma hyväksyi asetuksen talousrikoksiin syyllistyneiden armahtamisesta. Asetuksen perusteella määrätyistä talousrikoksista tuomitut tai syytteessä olevat ensikertalaiset voivat tulla armahdetuiksi sillä edellytyksellä, että he korvaavat tutkintaviranomaisten tai oikeuden määrittämän vahingon täysmääräisenä vahinkoa kärsineelle osapuolelle. Liiketoimintailmapiiriin parantamiseen tähtäävä armahdus toteutuu suppeammassa mittakaavassa kuin yritysasiamies Boris Titovin viime vuonna esittämä ehdotus. Armahduksen piiriin kuuluu rikoslain liiketoimintaa käsittelevistä kohdista yhteensä 26 pykälää, jotka koskevat tekijänoikeusrikkomuksia, laitonta yritys- ja pankkitoimintaa, petoksia, rahanpesua, verojen ja tullimaksujen kiertoa sekä luottosaatavien laiminlyöntiä. Asetuksen voimassaoloaika on rajattu kuuteen kuukauteen. Arvioiden mukaan asetus johtaa 3 000 10 000 talousrikoksista syytetyn tai tuomitun armahtamiseen. Jukos-johtaja Mihail Hodorkovski, hänen liikekumppaninsa Platon Lebedev sekä tutkinnassa oleva puolustusministeriön korruptiovyyhti (Oboronservis-tapaus) eivät kuulu armahdusoikeuden piiriin. Kansallinen suunnitelma rahanpesua vastaan. Presidentti Putin on määrännyt valtiollisen finanssivalvontaviraston johtajan Juri Tšihantšinin osallistumaan verojen kiertoa ehkäisevän kansallisen suunnitelman laatimiseen. Keskeisimpänä tavoitteena on estää niin sanottujen offshore-yhtiöiden kautta tapahtuva veronkierto. Lainsäädännöllisten toimenpiteiden ohella rahanpesua pyritään ehkäisemään lisäämällä elektronisten maksujen suosiota ja pienentämällä siten käteisvirtoja. Keskeisessä roolissa on niin ikään tarvittavien asiantuntijoiden kouluttaminen. Arvioiden mukaan tehokkaan valvontakoneiston turvaamiseksi tarvitaan noin 200 000 asiantuntijaa. Heinäkuun alussa alkoi Venäjän kausi kansainvälisen, rahanpesun vastaisen FATF-työryhmän puheenjohtajamaana. Ensi vuonna Venäjällä järjestetään FATF:n 25-vuotisjuhlien puitteissa yleisistunto, johon odotetaan 800 osallistujaa 180 maasta. Tiekartta ohjaamaan kansainvälisen rahoituskeskuksen perustamista. Pääministeri Medvedev allekirjoitti 1.7. tiekartan kansainvälisen rahoituskeskuksen perustamisesta Moskovaan. Tiekartan toimet on jaettu seitsemään alaluokkaan ja niiden painopiste on lainsäädännön kehittämisessä. Tärkeimmiksi tavoitteiksi on listattu rahoitusinfrastruktuurin ja säätelyjärjestelmän luominen, kaupunkiympäristön tekeminen viihtyisäksi ja ulkomaalaisille mukavaksi sekä suotuisa investointi-ilmapiiri. Venäjästä on tarkoitus tehdä kilpailukykyinen rahoitusmarkkinoilla ja kehittää uusia joustavia rahoituspalveluja sekä venäläisille että ulkomaisille investoijille. Tiekartan toteuttamiseen osallistuvat useat keskeiset ministeriöt ja virastot kuten talouskehitysministeriö, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja antimonopolivirasto. Valtiovarainministeriön ja erityisen perustamistyöryhmän tehtävänä on seurata suunnitelman toteutumista ja raportoida hallitukselle työn edistymisestä neljännesvuosittain. Venäjä tavoittelee vuoteen 2018 mennessä nousua Standard & Poorsin luottoluokituksessa tämänhetkisestä luokasta BBB luokkaan A. Hyvä investointi-ilmapiiri paras tae talouskasvulle. Ernst & Young kysyi kesäkuisessa Pietarin talousfoorumissa ulkomaisten investoijien käsitystä Venäjän investointi-ilmapiiristä. Kyselyyn osallistui 206 huippujohtajaa 24 maasta. Vastaajista 59 prosenttia oli sitä mieltä, että investointi-ilmapiiri paranee seuraavien kolmen vuoden kuluessa, neljänneksen mielestä olennaisia muutoksia ei tapahdu ja 10 prosenttia suhtautui pessimistisesti. Potentiaalisimpina kasvualoina vastaajat pitivät energia-alaa, raskasta teollisuutta ja autoteollisuutta. Kolmannes
piti talouskasvun veturina energia-alaa. Tällä hetkellä energian osuus Venäjän viennistä on 70 prosenttia ja se tuo noin 50 prosenttia budjettituloista. Vastaajista 23 prosenttia piti kasvun vauhdittajana raskasta teollisuutta, 13 prosenttia autoteollisuutta ja 12 prosenttia kulutustavaratuotantoa. Kasvavat kulutusmarkkinat ovat 70 prosentin mielestä avaintekijä Venäjän taloudelle. Suurimpina puutteina vastaajat pitivät poliittista ja hallinnollista ympäristöä sekä lainsäädäntöä. Vastaajista 55 prosenttia katsoi, että eniten liiketoimintaa vaikeuttavat heikot instituutiot. Parhaita investointikohteita olivat Moskova (67 %), Pietari (15 %) sekä Jekaterinburg ja Uljanovsk (2 %). Kolme tärkeintä investointi-ilmapiiriä parantavaa toimenpidettä olisivat turvallisuuden parantaminen (44 %), lainsäädännön tehostaminen (43 %) ja yritystoiminnan säätelyjärjestelmän läpinäkyvyyden lisääminen (30 %). Ministeriöiden viisivuotissuunnitelmat valmiit. Avainministeriöt julkistivat 27.6. uudet viisivuotiset toimintasuunnitelmansa. Niiden taustalla oli Putinin tyytymättömyys vaalilupausten toteuttamiseen ja hän velvoitti ministeriöt laatimaan konkreettiset toimintasuunnitelmat, määrittelemään avaintehtävät ja niille vastuuhenkilöt. Valtiovarainministeriöllä on 12 tehtävää, joista avaintehtäviä ovat budjettirahoitteisten investointien tehokkuuden nostaminen, budjettilain uusiminen, kirjanpitosäännösten laatiminen valtionyhtiöille ja kiinteistöveron käyttöönotto. Myös energiaministeriöllä on laaja 19 kohdan ohjelma. Sen tehtävälistalla ovat mm. lämpötalouden tehokkuuden lisääminen sekä hiiliteollisuuden ja sähkömarkkinoiden uudelleenorganisointi. Talouskehitysministeriön avaintehtäviä ovat strategisen hallintojärjestelmän luominen ja investointi-ilmapiirin parantaminen. Liikenneministeriön tulee tienrakennusohjelman ohella kiinnittää huomiota myös rakentamisen laatuun. Muita sen keskeisiä tehtäviä ovat satamien läpäisykyvyn nostaminen, vesi- ja lentoliikenteen kehittäminen ja kansainvälisten suurtapahtumien liikennejärjestelyt. Säästäjät luottavat ruplaan. Tutkimuskeskus VTsIOMin julkaiseman tutkimuksen mukaan 88 prosenttia venäläisistä säästäjistä pitää talletuksensa ruplissa. Seitsemän prosenttia säästäjistä suosii dollaria ja kolme prosenttia euroa. Kahden vuoden takaisiin lukuihin verrattuna venäläisten säästäjien luottamus dollariin väheni kahdella prosentilla ja euroon viidellä prosentilla. Tätä nykyä dollaria suosivat erityisesti nuoret (11 prosenttia) sekä vakavaraiset säästäjät (14 prosenttia), kun taas ruplasäästäjien joukosta selkeiksi ryhmiksi nousevat ikäihmiset sekä pienipalkkaiset henkilöt. Ruplan vahvaa suosiota selitetään ennen kaikkea sillä, että venäläisten luottamus talouteen on kohonnut. Vastaavasti dollarin aseman uskotaan kääntyneen laskusuhdanteeseen siksi, että dollari on viimeisten kymmenen vuoden aikana menettänyt lähes kokonaan merkityksensä arkipäivän tasolla. Asiantuntijat varoittavat tuontitavaroiden hintojen kääntyvän nousuun. Lähikuukausina tuontitavaroiden, tekniikan ja ajoneuvojen hintojen ennustetaan nousevan 10 prosentilla. Noususuhdanteessa ovat niin ikään kotimaisten tuotteiden hinnat, sillä vuositason inflaatio on tällä hetkellä 7,3 prosenttia. Talouskehitysministeriön mittaukset osoittavat tosin myös keskipalkan nousseen toukokuussa 30 000 ruplaan (noin 714 euroa). Reaalipalkat kasvoivat toukokuussa 7,9 prosenttia tuottavuuden kasvaessa vain 2 prosentilla. Maahanmuutto ja matkustaminen Venäjän maahanmuuttoviraston FMS:n johtajan Konstantin Romodanovskin mukaan maahanmuuton kasvu IVY-maista on ollut hämmästyttävää. Kolmessa vuodessa tulijoiden määrä on kasvanut 37 %. Hän katsoo, että tulijat ovat nuoria, eivät osaa venäjää, eivät sopeudu eikä heillä ole ammattikoulutusta ja käytöksensäkin jättää toivomisen varaa, mikä ärsyttää kansalaisia. Tapaamisessa Venäjän johtajayhdistyksen kanssa 3.7. Romodanovski toisti tämän aikaisemmin lehdistölle antamansa lausunnon ja vastauksessa esitettyyn kysymykseen antoi
ymmärtää, että IVY-maiden kansalaisia tulee koskemaan oleskelu- ja työlupakäytäntö kunhan ensin saadaan voimaan matkustaminen Venäjälle ainoastaan ulkomaanpassilla. Ulkomaanpassipakon pitäisi tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Tämän jälkeenkin IVY-maiden kansalaiset voisivat oleskella maassa ilman viisumia tai oleskelulupaa 90 päivää. Venäjän biometrisiin ulkomaanpasseihin talletetaan haltijan sormenjäljet vuoden 2015 alusta, mikäli asiaa koskeva lakiesitys hyväksytään duumassa. Ennen lain voimaantuloa myönnetyt, ilman sormenjälkiä olevat passit ovat voimassa normaalisti tämänkin jälkeen. Venäjän oleskelu- ja työluvan saamiseen kaavaillaan helpotuksia mm. investoijille ja Venäjällä korkeakoulututkinnon suorittaneille. Viimemainittujen ei tarvitsisi poistua kotimaahansa hakemaan oleskelulupaa, kuten nykyisin on asianlaita. Ulkomaisten opiskelijoiden osuus venäläisissä korkeakouluissa haluttaisiin nostaa nykyisestä 2,3 %:sta 10 %:iin vuoteen 2018 mennessä. FMS:n tilastojen mukaan Venäjällä työskentelee nyt noin 32.000 korkeakoulutettua ulkomaista asiantuntijaa, mitä määrää pidetään maan kehityksen kannalta liian alhaisena. Esitetyt toimet ovat osa laajempaa maahanmuuttopolitiikan konseptin muutosta, joka tähtää ammattitaitoisen ulkomaisen työvoiman houkutteluun Venäjälle ja talouskasvun kiihdyttämiseen. Asiaa koskevat lainmuutosesitykset annetaan duumalle ennen kolmannen vuosineljänneksen loppua. Sääntely Uusia teknisiä säännöksiä voimaan heinäkuun alusta. Heinäkuun alusta astuu voimaan seitsemän uutta tulliliiton teknistä säännöstä. Ne koskevat viljan ja elintarvikkeiden turvallisuutta, elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä, vihannes- ja hedelmämehuja, ravintorasvoja ja erityiselintarvikkeiden (esimerkiksi diabeetikoille tarkoitettujen tuotteiden) turvallisuutta ja elintarvikkeiden lisäaineita. Aikaisemmat vastaavuustodistukset ovat voimassa määräaikojen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 15.2.2015 asti. Perunan tuontikielto EU-maista voimaan 1.7. Eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos Rosselhoznadzor rajoittaa 1.7. alkaen ruoka- ja siemenperunan tuontia EU-maista. Tuontikiellon syynä ovat puutteet EU-maiden tarkastuksissa, joilla ei pystytä estämään perunan tuholaisten maahantuloa. Viraston mukaan vuodesta 2010 alkaen perunan tuholaisia on tavattu yli sadassa Venäjälle tuodussa perunaerässä. EU-maista tuotavan perunan osuus on Venäjällä käytettävästä perunasta pieni. Ruokaperunaa tuodaan vuosittain noin 400 000 tonnia, kun kokonaiskulutus on 5 miljoonaa tonnia, ja siemenperunaa tuodaan noin 60 000 tonnia, kun kokonaistarve on 5 miljoonaa tonnia. Virasto lupaa, että rajoitukset poistetaan, kun EU-maat takaavat Venäjälle tulevan perunan puhtauden. Energia Vero- ja tullihelpotuksia mannerjalustalla tapahtuvalle hiilivetytuotannolle. Duuma on hyväksynyt lakiluonnoksen, joka koskee mannerjalustalla tapahtuvalle hiilivetytuotannolle annettavia vero- ja tullihelpotuksia. Laki menee vielä liittoneuvostoon ja presidentin hyväksyttäväksi. Mannerjalustan hankkeissa toimiville operaattoreille taataan, että verotusjärjestelmä pysyy voimassa 5-15 vuotta, vientitullia ei tarvitse maksaa kuten ei myöskään tuontitullia ja arvonlisäveroa huipputeknologisista laitteista. Lisäksi operaattorit vapautetaan varallisuus- ja ajoneuvoverosta. Nämä toimet koskisivat esiintymiä, joissa tuotanto alkaa vuonna 2016. Valtiovarainministeriö ei vielä pysty arvioimaan lain taloudellisia vaikutuksia. Mannerjalustalta arvioidaan saatavan 76 miljardia tonnia polttoainetta.
Kaasun vientimonopoli päättymässä. Tähän mennessä kaasun vienti Venäjältä on kuulunut yksinoikeudella valtion enemmistöomisteiselle Gazpromille. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, mikä kävi ilmi Pietarin talousfoorumissa, jossa muun muassa Novatek ja Rosneft solmivat nesteytetyn maakaasun tuotantoa ja kauppaa koskevia sopimuksia. Aiemmin Venäjä on vienyt kaasua lähinnä putkikuljetuksilla, mikä osaltaan on vaikuttanut Gazpromin monopoliasemaan. Novatek ja ja Kiinan valtiollinen öljy-yhtiö CNPC tuotannolliseen yhteistyöhön Jamalin kaasukentillä. Venäjän johtava itsenäinen kaasuntuottaja Novatek on sopinut tuotannollisesta yhteistyöstä Kiinan valtiollisen öljy-yhtiön CNPC:n kanssa. CNPC tulee omistamaan 20 % Jamalin niemimaalle rakennettavasta LNG-keskuksesta, jonka tuotanto tulee olemaan vähintään kolme miljoonaa tonnia vuosittain. Tällä hetkellä Novatek omistaa projektista 80 % ja ranskalainen Total 20 %. Allekirjoitettu sopimus heikentää entisestään Gazpromin vielä tällä hetkellä nauttimaa monopoliasemaa venäläisen kaasun viejänä. Toisaalta Kiinan merkitys Venäjän kauppakumppanina kasvaa, mikä on asetettu hallituksen tavoitteeksi. Venäjän ja Kiina allekirjoittivat sopimuksen öljyn viennin merkittävästä kasvattamisesta. Venäläinen öljyjätti Rosneft tulee toimittamaan 365 miljoonaa tonnia öljyä Kiinaan seuraavien kahdenkymmenenviiden vuoden aikana. Rahalliselta arvoltaan tämä vastaa yli kuuttakymmentä miljardia dollaria ja on merkittävä osa Venäjän strategiaa laajentaa ostajakuntaa viemälleen energialle. Rosneft on juuri tehnyt sopimuksen myös puolalaisen PKN Orlenin kanssa öljyntoimitusten kasvattamisesta ja suunnittelee LNG-terminaalin rakentamista Murmanskiin Euroopan markkinoita ajatellen. Lukoil: Venäjän öljyntuotanto kääntyy laskuun kahdessa vuodessa ilman uusien teknologioiden hyödyntämistä. Energiayhtiö Lukoil arvioi Venäjän öljyntuotannon alkavan todennäköisesti laskea vuosien 2016-2017 aikana, mikäli uusia ei-perinteisiä öljyvaroja ei aleta hyödyntää tehokkaasti. Lukoil kehottaa valtiota suosimaan uusia tuotantotapoja verotuksessa ja sääntelyssä tuotantotasojen säilymisen varmistamiseksi. Venäjä aikoo jatkaa kaasun kaksoishinnoittelua. Näin hinta sisämarkkinoilla on jatkossakin ulkomaista hintaa matalampi. Tällä hallitus pyrkii parantamaan kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä. Aiemmin suunnitelmissa on ollut luopua kaksoishinnoittelusta hintaeron oltua pitkään merkittävän suuri.