Helsinki 23.6.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto valtioneuvoston selvityksestä E 21/2015 vp, joka koskee Euroopan komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa. 1. Pääviestit 1. Valtioneuvoston selvityksessä esitetty Suomen kanta on yleisesti ottaen harkittu ja tasapainoinen. Viestinnän Keskusliitto tukee erityisesti näkemystä digitaalisen talouden kasvuedellytysten vahvistamisesta ja ylisääntelyn välttämisestä. Jäsenvaltioiden omaleimaisen kulttuurin edistäminen on strategian toimeenpanossa keskeistä. 2. Yrityksillä tulee aina olla vapaus päättää, millä markkinoilla ne harjoittavat liiketoimintaansa. Tämä koskee myös digitaalista liiketoimintaa. Komission strategia ei saa johtaa siihen, että yritysten olisi toimittava kotimarkkina-alueensa ulkopuolella hyödyntääkseen hankkimiaan oikeuksia. Esimerkiksi julkaisutoimintaa on mielekästä harjoittaa vain alueella, jossa puhutaan julkaisun kieltä. 3. Laillisesti hankitun digitaalisen sisällön siirrettävyys ei vaadi sääntelyä. Tekijänoikeuden suojaamien sisältöjen markkinoilla maarajoitukset ovat oikeuksien alueellisuuden luonteen vuoksi perusteltuja. Alueellisuuden purkaminen veisi edellytykset pienten kielija kulttuurialueiden audiovisuaaliselta tuotannolta ja köyhdyttäisi eurooppalaista kulttuuritarjontaa. 4. Rajat ylittävä teosten käyttö tutkimus- ja opetustarkoituksiin sekä tekstin ja tiedon louhintaan tulee järjestää sopimuksin. Lisensiointia voidaan tarvittaessa tukea tarkoin rajatuin sopimuslisenssisäännöksin. Oikeusvarmuutta voidaan edistää myös tiedotuksen keinoin. Tekijänoikeuspoikkeusten soveltamisalaa ei tule laajentaa, sillä poikkeukset heikentävät luovien alojen yritysten mahdollisuuksia tuottaa uusia sisältöjä kuluttajille. 5. Liitto kannattaa verkossa toimivien välittäjien aseman selventämistä. Kustantajien oikeusasemaa tulisi vahvistaa suhteessa välittäjiin ja alustoihin siten, että kustantajat voisivat sopia tuottamiensa aineistojen käytöstä oman itsenäisen oikeutensa nojalla tai vähintäänkin saada hyödyntämisestä korvauksen. Näin osa lähinnä USA:han suuntautuvista rahavirroista saataisiin käännettyä takaisin Eurooppaan ja verotulotkin kasvamaan. 6. Liitto kannattaa tekijänoikeuksien täytäntöönpanon tehostamista. Toimivat oikeussuojakeinot ovat tärkeä osa tekijänoikeusjärjestelmää. Tekijänoikeuskorvaukset eivät sen sijaan kuulu sääntelyn piiriin. Teosten arvo määrittyy markkinaehtoisesti. 7. Suomalaista ja eurooppalaista kulttuuria on mahdollista edistää tehokkaasti paitsi tekijänoikeussääntelyllä, myös verotuksen keinoin. Komissio tulee puheenjohtaja
2 Junckerin ilmoituksen mukaan antamaan esityksen digitaalisten sisältöjen alennetusta arvonlisäverokannasta keväällä 2016. Puollamme vahvasti Suomen kantaa arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta niin, että alennetun verokannan soveltaminen digitaalisiin sisältöihin tulisi mahdolliseksi. Muutos tukisi digitaalisen sisältöliiketoiminnan ja uusien ansaintamallien kehittämistä ja media-alan työllisyyttä. 8. Audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin uudistamisessa lähtökohtina tulisi olla sääntelyn keventäminen ja markkinatoimijoiden yhdenvertainen kohtelu. Suomen näkemys internet- ja lineaarisen television sääntelyn epäsuhdan korjaamisesta vanhaa sääntelyä purkamalla on erittäin hyvä. 2. Tekijänoikeusjärjestelmän nykyaikaistaminen Strategia: Komissio tekee ennen vuoden 2015 loppua lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään vähentämään kansallisten tekijänoikeusjärjestelmien välisiä eroja ja laajennetaan teosten saatavuutta verkossa kuluttajille kaikkialla EU:ssa muun muassa uusilla yhdenmukaistamistoimilla. Ehdotuksiin sisältyy seuraavat: i) laillisesti hankitun sisällön siirrettävyys, ii) rajat ylittävä pääsy laillisesti ostettuihin verkkopalveluihin kunnioittaen oikeuksien arvoa audiovisuaalialalla, iii) lisää oikeusvarmuutta sisällön rajat ylittävään käyttöön tietyissä tarkoituksissa (esimerkiksi tutkimus, koulutus, tekstin ja datan louhinta) säätämällä yhdenmukaisista poikkeuksista, iv) selvennystä sääntöihin, joita sovelletaan verkossa toimivien välittäjien toimintaan tekijänoikeussuojatun sisällön suhteen, ja v) teollisja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon nykyaikaistaminen vuonna 2016 keskittyen erityisesti kaupallisessa laajuudessa tehtyihin rikkomuksiin (ns. seuraa rahaa -lähestymistapa) sekä täytäntöönpanon toimivuuteen yli rajojen. Tavoite yhdenmukaisista pelisäännöistä digitaalisilla markkinoilla on kannatettava, jos näillä pelisäännöillä luodaan edellytyksiä markkinoiden kasvulle. Painettu viestintä on Suomessa ja laajemminkin läntisessä Euroopassa kiristyvän globaalin kilpailun puristuksessa. Supistuvilla tuloilla on katettava uuden digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen. Vaikka digitaaliset tuotot ovat kasvamassa, ne eivät vielä korvaa painettujen tuotteiden tulonmenetyksiä. Myös kaupallinen televisiotoiminta on vaikeuksissa, mistä kertovat Suomessa esimerkiksi uutistoiminnan supistukset ja laajamittaiset yt-menettelyt. Media-ala on vaikeuksista huolimatta digitaalisen liiketoiminnan edelläkävijöitä ja alan yritykset rakentavat tulevaisuuttaan uusia palveluja ja liiketoimintamalleja innovoiden. Murrostilanteessa tarvitaan toimia, jotka vahvistavat kasvun edellytyksiä. Komission strategiaan sisältyvät toimenpiteet on kirjattu hyvin yleiselle tasolle. Sääntelyssä yksityiskohdat ratkaisevat. Strategian eteenpäin viemisessä kaikki yksityiskohtaisemmat ehdotukset tulisi valjastaa kasvun ja työllisyyden sekä jäsenvaltioiden omaleimaisen kulttuurin edistämiseen. Kuten komissio toteaa, digitaalisen toimintaympäristön tulee ravita kulttuurin monimuotoisuutta ja luovuutta.
3 (i) Laillisesti hankitun sisällön siirrettävyys Liitto yhtyy komission näkemykseen siitä, että kuluttajilla tulisi olla pääsy laillisesti hankkimaansa sisältöön matkustaessaan EU-alueella. Käsityksemme mukaan tekstipohjaisten sisältöjen siirrettävyyteen ei liity erityisiä ongelmia. Maksu-tv-sisältöjen ja muiden audiovisuaalisten aineistojen siirrettävyys voidaan ratkaista teknisin keinoin ja standardein sekä tiedotusta lisäämällä. Sääntelytaakan kasvattaminen ei ole oikea keino siirrettävyyden edistämisessä. (ii) Rajat ylittävä pääsy verkkopalveluihin Tekijänoikeuksia voidaan sopimusvapauden nojalla myydä sopimuksessa määritetyille maantieteellisille alueille. Jos maantieteellisiin rajauksiin puututtaisiin sisämarkkinoilla, tekijänoikeuksilla käytävä kauppa ja uusien tuotantojen rahoittaminen voisivat vaikeutua, erityisesti pienillä kielialueilla. Toteamme tyydytyksellä, että komissio ei tavoittele tekijänoikeuden alueellisuuden (territoriality) poistamista, vaan sanoo ymmärtävänsä sen merkityksen luoville aloille. Audiovisuaaliset tuotannot ovat kalliita ja ne rahoitetaan yleisesti ostamalla ennakolta tuotantoon yksinoikeudet määräajaksi määrätylle alueelle. Alueellisilla yksinoikeuksilla on suuri merkitys myös urheiluoikeuksien kaupassa. Komission ilmoitus tekijänoikeusjärjestelmän yhdenmukaistamisesta siten, että sisällön kuluttaminen rajojen yli on mahdollista, saattaa vaarantaa eurooppalaisten tuotantojen syntymisen ilman korvaavaa rahoitusmallia. Tiedonannon perusteluihin sisältyvä maininta EU:n mediasisällön ja innovatiivisen sisällön rahoituksen turvaamisesta on erittäin tärkeä. Se on otettava ehdottomasti huomioon strategian toimeenpanossa. Vaikka sääntelyllä olisi sinänsä hyväksyttävä tavoite, keinot tavoitteet saavuttamiseksi eivät saa aiheuttaa suhteetonta haittaa kannusteille uusien sisältöjen luomiseen. Yrityksillä on oltava vapaus päättää, millä markkinoilla ne toimivat. Oikeuksien hinnoitteluperusteina voivat muiden seikkojen ohella olla käytön maantieteellinen laajuus ja yleisön määrä. Ilmeisenä vaarana pakollisessa rajat ylittävässä oikeuksien käytössä olisi av- ja urheiluoikeuksien hintojen raju kallistuminen. Tuotot eivät kieli- ja kulttuurisyistä välttämättä lisääntyisi vastaavasti. Tekijänoikeuden alueellisuuden horjuttaminen heikentäisi kannusteita luovaan toimintaan ja luovien alojen investointeihin. Kielteiset vaikutukset iskisivät pahimmin pienillä kieli- ja kulttuurialueilla toimiviin yrityksiin. Viestinnän Keskusliiton mielestä ulkomailla oleskelevien henkilöiden vaikeudet nähdä kotimaansa av-sisältöjä on suhteutettava alueellisuuden heikentämisestä aiheutuviin kielteisiin seurauksiin eurooppalaisille av-tuotannoille ja pienten maiden tv-yhtiöille. Asia kaipaa perusteellista selvitystä ennen lopullisten ehdotusten tekemistä.
4 (iii) Oikeusvarmuuden lisääminen sisällön rajat ylittävään käyttöön tietyissä tarkoituksissa Kansalliset tekijänoikeusjärjestelmät EU-maissa on suurimmaksi osaksi yhdenmukaistettu kansainvälisillä yleissopimuksilla ja tekijänoikeusdirektiiveillä. Jäsenvaltioille on jätetty jonkin verran liikkumatilaa, jotta oikeudet ja niihin tehtävät rajoitukset saadaan kohtuulliseen tasapainoon eri kieli- ja kulttuurialueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Komissio aikoo nyt supistaa tätä kansallista liikkumavaraa ja yhdenmukaistaa tekijänoikeuspoikkeuksia esimerkiksi tutkimus- ja opetuskäytön sekä tekstin ja tiedon louhinnan alueilla. Tekijänoikeusjärjestelmässä oikeuksien ja niihin tehtävien poikkeuksien välinen tasapaino on tärkeä. Liian pitkälle menevät poikkeukset rapauttavat järjestelmän kannustinvaikutuksia ja luovien alojen liiketoiminnan edellytyksiä. Suhtaudumme kielteisesti olemassa olevien poikkeusten laajentamiseen. Yritysten, jotka ovat investoineet mediasisältöjen tuottamiseen, on voitava käydä vapaasti kauppaa tuotteillaan ja palveluillaan. Esimerkiksi koulut ja muut opetuslaitokset ovat tärkeä markkina kustantajille. Liiketoiminnan ja sen kansainvälistämisen edellytyksiä ei pidä tuhota lyhytnäköisesti tekijänoikeuksiin tehtävin heikennyksin. Strategian toimeenpanossa tulisi ottaa huomioon esimerkiksi pohjoismaiset sopimuslisenssiratkaisut, jotka tukevat oikeuksien lisensiointia opetus- ja tutkimustarkoituksiin. Uusien poikkeusten säätämisen sijasta parempi tapa yhdenmukaistaa oikeustilaa on mielestämme lisensioinnin kehittäminen ja tiedotuksen lisääminen. (iv) Verkossa toimivien välittäjien toiminta Komission tavoitteena on selventää verkossa toimivien välittäjien toimintaa tekijänoikeussuojatun sisällön käytössä. Selvennyksille on ilmeinen tarve. Esimerkiksi erilaiset sosiaalisen median alustat ja hakupalvelut hyödyntävät julkaistuja sisältöjä, mutta eivät aina sovi käytön ehdoista. Välittäjien keräämä mainosrahoitus on pois kansallisten sisältöjen tuotannosta eivätkä välittäjät myöskään maksa veroja siellä, missä sisältöjä käytetään. Osana oikeustilan selventämistä tulisi vahvistaa kustantajien oikeusasemaa. Kustantajat ovat muihin tekijänoikeuksia tuotteistaviin yrityksiin verrattuna heikommassa oikeudellisessa asemassa. Esimerkiksi äänite- ja audiovisuaalisilla tuottajilla ja televisio- ja radioyrityksillä on itsenäinen oikeusasema (tekijänoikeutta lähellä oleva oikeus), jonka nojalla ne voivat neuvotella ja sopia tuottamiensa sisältöjen käytöstä. Kustantajilta tällainen oikeus puuttuu. Kustantajien tulisi voida neuvotella ja sopia julkaisemansa aineiston käytöstä oman itsenäisen oikeutensa nojalla tai vähintäänkin olla oikeutettuja korvaukseen aineistonsa kaupallisesta hyödyntämisestä. (v) Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon nykyaikaistaminen Toimivan tekijänoikeusjärjestelmän olennainen osa ovat tehokkaat oikeussuojakeinot oikeuksien loukkaustapauksissa. Verkkopiratismi vie edellytyksiä lailliselta kaupalta ja hidastaa
5 digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä. Viestinnän Keskusliitto kannattaa täytäntöönpanon tehostamista kaupallisessa laajuudessa tehdyissä oikeudenloukkauksissa. Digitaalisten markkinoiden edistämisen kannalta laittomien aineistojen kitkeminen on ensisijainen toimi. Se tulisi mielestämme toteuttaa strategian tekijänoikeustoimenpiteistä ensimmäisenä. Muut tekijänoikeusaloitteet vaativat vielä perusteellista selvittämistä ja vaikutusten arviointia. (vi) Muut selvitettävät kysymykset Strategian mukaan komissio harkitsee toimenpiteitä, joilla varmistettaisiin oikeudenmukaiset korvaukset teosten tekijöille. Teosten arvo ja tekijänoikeuskorvausten suuruus määräytyvät markkinoilla. Tekijöiden ja teoksia tuotteistavien yritysten kannalta on ongelma, että kuluttajien maksuhalukkuus verkkosisällöistä ei vielä ole samalla tasolla kuin halukkuus maksaa esimerkiksi painetuista sisällöistä. Maksuhalukkuuden vahvistaminen sääntelyn keinoin ei kuitenkaan liene mahdollista. Tekijöiden ja yritysten välistä sopimustoimintaa jäykistävä sääntely olisi täysin väärä toimenpide, jos digitaaliset sisältömarkkinat halutaan saada kasvuun. Komissio aikoo lisäksi arvioida tarvetta laajentaa satelliitti- ja kaapelidirektiivin soveltamisalaa yleisradioyhtiöiden verkkolähetyksiin sekä kartoittaa muiden toimenpiteiden tarvetta, joilla voidaan parantaa yleisradioyhtiöiden palvelujen saantia rajojen yli Euroopassa. Asiaa ei ole lainkaan avattu strategian perusteluissa eikä komission strategiaan liittyvässä työasiakirjassa. Viestinnän Keskusliitto ei pidä satelliitti- ja kaapelidirektiivin avaamista hyvänä ajatuksena. Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tarjonnan laajentamisella kansallisten rajojen yli saattaisi olla erittäin merkittäviä kielteisiä vaikutuksia mediamarkkinoilla toimivien yksityisten yritysten toimintaedellytyksille ja sitä kautta viestinnän moniarvoisuudelle. Lisäksi satelliittilähetyksiä koskevan alkuperämaaperiaatteen laajentaminen verkkolähetyksiin voisi merkitä kasvavia tekijänoikeuskorvausvaateita kaupallisille tv-yhtiöille, vaikka yhtiöiden tulot eivät kasvaisikaan. 3. Arvonlisäverotus Strategia: Komissio tekee vuoden 2016 aikana lainsäädäntöehdotuksia, joilla kevennetään erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä yrityksille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Ehdotuksiin sisältyy i) nykyisen sähköisen rekisteröinti- ja maksujärjestelmän laajentaminen EU:n sisäiseen ja kolmansien maiden kanssa käytävään tavaroiden verkkokauppaan; ii) koko EU:n kattava yksinkertaistus (arvonlisäveron alaraja), jolla autetaan pieniä aloittelevia sähköisen kaupan yrityksiä; iii) kotivaltion harjoittaman valvonnan salliminen mukaan lukien arvonlisäverotuksen yhtenäinen tarkastusmalli rajat ylittäviä yrityksiä varten; iv) arvonlisäverovapautuksen poistaminen EU:n ulkopuolelta tulevilta pieniltä lähetyksiltä. Eurooppalaisten kulttuuria on mahdollista edistää myös verotuksen keinoin. Strategian perustelujen mukaan komissio aikoo selvittää, miten sähköisten kirjojen ja verkkojulkaisujen verokohtelua tulisi käsitellä arvonlisäveron yleisen uudistamisen yhteydessä. Puheenjohtaja
6 Jean-Claude Juncker on ilmoittanut, että komissio tekee esityksen digitaalisten sisältöjen alennetusta arvonlisäverokannasta vuoden 2016 alkupuolella. Viestinnän Keskusliitto pitää mahdollisuutta digitaalisten mediasisältöjen alennettuun arvonlisäverokantaan erittäin keskeisenä asiana digitaalisten sisältömarkkinoiden kasvun kannalta. Kannatamme valtioneuvoston selvityksessä esitettyä kantaa arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta siten, että alennetun verokannan soveltaminen digitaalisiin sisältöihin tulisi mahdolliseksi. 4. Tarkoituksenmukaiset televiestinnän säännöt Strategia: Komissio aikoo tehdä vuonna 2016 ehdotuksia televiestintäalan sääntelykehyksen muuttamiseksi perusteellisesti. Niissä keskitytään i) soveltamaan yhdenmukaista sisämarkkinalähestymistapaa taajuuksien hallinnointiin; ii) luomaan edellytykset todellisia sisämarkkinoita varten puuttumalla sääntelyn hajanaisuuteen, jolloin tehokkaat verkkooperaattorit ja palveluntarjoajat saavat mittakaavaetua ja kuluttajansuoja vahvistuu; iii) huolehtimaan markkinatoimijoiden tasapuolisista toimintaedellytyksistä ja sääntöjen johdonmukaisesta soveltamisesta; iv) tarjoamaan kannustimia investointiin nopeisiin laajakaistaverkkoihin (mukaan lukien yleispalveludirektiivin tarkistus); v) tehostamaan sääntelyn institutionaalista kehystä. Suomessa televisioyhtiöt ovat keskeisiä toimijoita audiovisuaalisen kulttuurin alalla. Audiovisuaalisen alan liikevaihto ja työllisyys ovat pitkälti sidoksissa televisiotoiminnan menestykseen. Taajuuksia koskeva päätösvalta tulisi säilyttää kansallisella tasolla. Audiovisuaalisten sisältöjen jakelu maanpäällisessä televisioverkossa on tärkeää varmistaa, jotta kuluttajilla on pääsy ohjelmistoon myös harvaan asutuilla alueilla. Kotitalouksista yhä lähes 50 % vastaanottaa tvlähetykset antennivastaanotolla, vaikka katselu älypuhelimilla ja tableteilla onkin yleistymässä. 5. Mediakehys 2000-luvulle Strategia: Komissio aikoo tarkistaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä keskittyen sen soveltamisalaan ja kaikkia markkinatoimijoita koskevien sääntöjen luonteeseen sekä etenkin toimenpiteisiin eurooppalaisten teosten esiin tuomiseksi ja alaikäisten suojelua ja mainontaa koskeviin sääntöihin. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi on jäänyt ajastaan jälkeen ja kannatamme sen uudistamista. Tavoitteena tulisi olla sääntelyn reipas keventäminen ja audiovisuaalisen alan eri toimijoiden tasapuolinen kohtelu. Sanoma- ja aikakauslehdet tulee yhä pitää soveltamisalan ulkopuolella, koska lehdet ovat valtaosin tekstipohjaista viestintää.
7 Eurooppalaisen tuotannon edistämisessä pitäisi keskittyä kvoottisääntelyn eli pakollisten ohjelmaosuuksien sijasta alan toimintaedellytysten ja erityisesti tuotantojen rahoituksen vahvistamiseen. Erilaisista mainonnan rajoituksista olisi syytä luopua, jotta audiovisuaalisen kulttuurin tuottamisen edellytykset parantuisivat. Rajoitukset toimivat sääntelyn ulottumattomissa olevien toimijoiden eduksi ja heikentävät eurooppalaisten yritysten kilpailuasemaa suhteessa globaaleihin toimijoihin. Alaikäisten suojelussa voitaisiin mielestämme nojata televisioalan itsesääntelyyn direktiivisääntelyn sijasta. Todelliset ongelmat alaikäisten suojelussa ovat muualla kuin televisiotoiminnassa. 6. Asianmukainen sääntely-ympäristö alustoille ja välittäjille Strategia: Komissio aikoo käynnistää ennen vuoden 2015 loppua kokonaisvaltaisen arvioinnin, joka koskee verkkoalustojen asemaa, mukaan lukien jakamistaloudessa, ja verkossa toimivia välittäjiä. Siinä käsitellään muun muassa seuraavanlaisia kysymyksiä: i) avoimuus esimerkiksi hakutulosten suhteen (liittyykö niihin maksettuja linkkejä ja/tai mainontaa); ii) alustojen keräämien tietojen käyttö; iii) alustojen ja palveluntarjoajien suhteet; iv) käytännön esteet, jotka rajoittavat ihmisten ja yritysten mahdollisuutta vaihtaa alusta toiseen; v) parhaat tavat puuttua laittomaan sisältöön internetissä. Viestinnän Keskusliitto kannattaa alustoja ja välittäjiä koskevan arvioinnin suorittamista. Verkkoalustat ja välittäjät ovat olennainen osa digitaalista ekosysteemiä. Niiden toiminta vaikuttaa myös luovien alojen kasvupotentiaaliin ja työllistämisen mahdollisuuksiin. Sisältöjen hyödyntämisen ansiotarkoituksessa tulisi mielestämme pohjautua sopimiseen, jollei kysymyksessä ole puhtaasti tekninen viestien siirtäminen. Viestinnän Keskusliitto ry Jukka Holmberg vt. toimitusjohtaja
8 Viestinnän Keskusliitto edustaa aikakauslehtien, sanomalehtien ja kirjojen kustantajia, painoalan yrityksiä sekä televisiotoimijoita. Työskentelemme kilpailukykyisen, yhteiskuntaa vahvistavan suomalaisen media-alan puolesta. Vaikutamme lainsäädännön ja työehtojen kehittämiseen aktiivisella edunvalvontatyöllä. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat jäsentyytyväisyys, asiantuntemus ja yhteistyö. Viestinnän Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys sekä televisioalan yritykset MTV Oy ja Sanoma Media Finland Oy. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Jukka Holmberg Satu Kangas vt. toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka jukka.holmberg@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin 09 2287 7304 puhelin 09 2287 7213 matkapuhelin 040 735 1690 matkapuhelin 050 433 7250