Liperin kunta Sosiaali- ja terveysosasto VANHUSPALVELUJEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 3.4.2013 ALKAEN Vanhuspalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaisia kotipalveluja ja kansanterveyslain (66/1972) mukaista kotisairaanhoitoa sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (sostma1507/2007) mukaista avo- ja laitoshoitoa. Omaishoidontuen myöntämistä säätelee Laki omaishoidontuesta (937/2005). Kaikki palvelut perustuvat viranomaisten tekemään päätökseen ja niissä noudatetaan asiakasmaksulakia ja asetusta sekä Liperin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymää asiakasmaksutaksaa. Palvelujen myöntämisen perusteet ja käytettävät mittarit ovat suuntaa antavia. Jokaisen asiakkaan palvelutarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelujen myöntämisessä käytetään yksilöllistä tarveharkintaa. Palveluja annetaan Liperin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin vanhuksille. Myönnettäviin vanhuspalveluihin kuuluvat - päivätoiminta - tukipalvelut - kotihoito - omaishoidontuki - perhehoito - lyhytaikaishoito - palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen - laitoshoito KOTONA ASUMISEN TUKEMINEN TUKIPALVELUT Kotipalvelun tukipalvelut ovat ennaltaehkäisevää palvelua vähäisen avun turvin kotona selviytyville henkilöille tai täydentävää palvelua säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon asiakkaille. Kotipalvelun tukipalveluja tarvitsevalle henkilölle tehdään tarvittaessa hoidon- ja palvelutarpeen kartoitus, jonka tarkoituksena on kuulla asiakasta, antaa tarvittavaa palveluohjausta, tiedottaa sosiaaliturvasta sekä tukea asiakkaan omien voimavarojen käyttöönottoa. PÄIVÄTOIMINTA Päivätoiminta on kokonaisvaltaista, määräaikaista tai jatkuvaa ryhmämuotoista kuntoutustoimintaa kotona asuville ikäihmisille. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantaminen kotona selviytymisen edistämiseksi. Päivätoiminnan tavoitteena on kannustaa ikääntyviä omatoimisuuteen. Päivätoiminta tukee myös omaishoitajia. Ikääntyvien päivätoimintaa järjestetään Liperissä palvelukeskus Konttilanhovissa ja Outokummussa palvelutalossa. Päivätoimintaan sisältyy mm. liikuntaa/voimistelua, askartelua, musiikkia, laulua, keskustelua, asiantuntijaluentoja, vierailuja. Toiminta on maksullista sisältäen päivätoiminnan, lounaan, kahvin ja kuljetuksen. Perusteet päivätoimintaan hakeutumiselle: - asiakkaalla on fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn vajaus 1
KOTIHOITO - asiakas tarvitsee kokonaisvaltaista kuntoutusta päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi - elämäntilanteesta johtuvat muutokset, esim. yksinäiset ja masentuneet asiakkaat, joilla on syrjäytymisvaara - omaishoidettavien ja omaishoitajien tukeminen - asiakas pystyy toimimaan ryhmässä ja hän hyötyy ryhmäkuntoutuksesta - asiakkaalla on riski joutua laitoshoitoon 1. Säännöllinen kotihoito (kotipalvelu/kotisairaanhoito) Palvelu perustuu palvelutarpeen jatkuvaan arviointiin ja yhdessä asiakkaan / hänen omaisen tai läheisen henkilön kanssa laadittuun ja yhdessä allekirjoitettuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan hoito ja hoiva pyritään järjestämään hänen palvelutarvettaan edellyttävässä ympäristössä, joko hänen omassa kodissaan, pienryhmäkodissa tai palvelutalossa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteena on turvata asiakkaan tarpeista lähtevä palvelukokonaisuus siten, että asiakas voi asua omassa kodissaan/pienryhmäkodissa/palvelutalossa mahdollisimman kauan saaden yksilöllistä ja toimintakykyä ylläpitävää hoitoa ja hoivaa, jonka lähtökohtana on asiakkaan kunnioittaminen ja itsemääräämisoikeus. Säännöllistä kotihoidon palvelua on mahdollista saada kaikkina vuorokauden aikoina ja niitä voidaan täydentää erilaisilla tukipalveluilla. Mikäli asiakas on poissa säännöllisen kotihoidon piiristä yli kaksi (2) kuukautta, arvioidaan hänen palvelutarpeensa uudelleen (=uusi asiakas) Kunnallisen säännöllisen kotihoidon vaihtoehtona voi olla palvelun tarjoaminen palvelusetelillä. Tuetun kotona asumisen palveluseteli voidaan myöntää vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoiva- ja hoitopalvelujen ostamiseen sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiltä yksityisiltä palveluseteliyrittäjiltä. Palveluseteli voidaan myöntää asiakkaalle, joka kykenee itse käyttämään valinnanvapauttaan sekä arvioimaan ja valvomaan saamaansa palvelun määrää ja sisältöä tai hänellä on edustaja, joka hoitaa edellä mainitut tehtävät. Palveluseteliä ei voi käyttää tukipalvelujen ostamiseen, esim. siivoukseen ja asiointiapuun. Palveluseteli on henkilökohtainen ja se on käytettävä merkittynä voimassaoloaikana. Palveluseteliarvon määrittämisessä ja asiakkaan omavastuuosuuden määrittämisessä noudatetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamaa asiakasmaksutaksaa. Palvelusetelillä hankitusta palvelusta ei suoriteta arvonlisäveroa. Asiakas ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen palvelusetelillä hankitusta palvelusta Jos asiakas haluaa ostaa omalla kustannuksellaan lisäpalveluja, on hän oikeutettu kotitalousvähennykseen. 2. Tilapäinen kotihoito (kotipalvelu/kotisairaanhoito) Palvelu perustuu palvelutarpeen lyhytkestoisuuteen ja asiakkaan sen hetkisen terveyden tai elämäntilanteen tukemiseen. Tilapäinen kotihoito ei aina edellytä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista, mutta palvelun tulee olla ennalta sovittua ja asiakkaan tiedossa olevaa. Tilapäistä kotisairaanhoitoa voidaan myöntää niille, jotka eivät pysty alentuneen toimintakyvyn takia käyttämään terveyskeskuksen palveluja, esimerkiksi asiakkaat, jotka eivät pääse taksilla terveyskeskukseen. 2
3. Kotipalvelun tukipalvelut ovat ennaltaehkäisevää palvelua vähäisen avun turvin kotona selviytyville henkilöille tai täydentävää palvelua säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon asiakkaille. Kotipalvelun tukipalveluja tarvitsevalle henkilölle tehdään tarvittaessa hoidon- ja palvelutarpeen kartoitus, jonka tarkoituksena on kuulla asiakasta, antaa tarvittavaa palveluohjausta, tiedottaa sosiaaliturvasta sekä tukea asiakkaan omien voimavarojen käyttöönottoa. Palvelutarpeen arviointi ja arvioinnissa käytettävät mittarit: Asiakkaan kotihoidon palvelutarpeen arviointi tehdään viimeistään seitsemäntenä (7) päivänä yhteydenotosta. Kiireellisissä tapauksissa kotihoidon palvelut voidaan aloittaa jo seuraavana päivänä yhteydenotosta, mutta palvelujen tarpeen arviointi ja palvelujen aloittaminen edellyttää, että asiakas tai hänen edunvalvojansa antaa suostumuksen asiakkaan tietojen katseluun, kirjaamiseen ja tietojen luovuttamiseen. Mittareina käytetään RaVa-toimintakykymittaria (Rajala, Vaissi; fyysisen toimintakyvyn arviointimittari, Ravatar-sovellus on selainkäyttöinen sovellus RaVa-arviointien tallennukseen ja raportointiin.), MMSE-muistitestiä ja kotihoidon palvelutarpeen arviointiin soveltuvaa asiakaskorttia. RaVa-indeksin arvo Hoitosuositus, ensisijainen vaihtoehto ensimmäisenä 1,29-1,49 Itsenäisesti tai omaisten avulla kotona/omatoiminen 1,50-1,99 Kotihoito/tehostettu palveluasuminen erityistilanteissa/ajoittainen hoidon tarve 2,00-2,49 Tehostettu kotihoito/tehostettu palveluasuminen/toistuva hoidon tarve 2,50-2,99 Tehostettu palveluasuminen/vanhainkoti/tehostettu kotihoito/toistuva hoidon tarve 3,00-3,49 Vanhainkotihoito/tk-sairaalan pitkäaikaisosasto/tehostettu kotihoito/lähes jatkuva hoidon tarve 3,50-4,02 Tk-sairaalan pitkäaikaishoito/vanhainkoti/tehostettu kotihoito/jatkuva hoidon tarve MMSE (Mini-Mental State Examination)- MITTARI Mittari antaa karkean yleiskäsityksen asiakkaan kognitiivisen suoriutumisen mahdollisesta heikentymisestä. Se ei kuitenkaan ole riittävän herkkä varhaisvaiheessa olevien muistihäiriöiden toteamiseen eikä sillä saada kuvaa muistihäiriön laadusta. Testin kokonaispistemäärä on 30. Alle 24 pistettä merkitsee yleensä poikkeavaa älyllistä toimintakykyä. Asiakaskortin avulla arvioidaan asiakkaan tuen tarvetta asiakkaan omatoimisuuden ja ulkoisen tuen tarpeen näkökulmasta. Asiakaskortin avulla arvioidaan kognitiivista, psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyisyyttä, tuen tarvetta hygieniassa, ravitsemuksessa, kodinhoidossa, vaatehuollossa, kodin ulkopuolisissa toiminnoissa, perussairaanhoidollisissa toimenpiteissä sekä erikoissairaanhoidollisissa toimenpiteissä. 3
Säännöllisen kotihoidon palveluita myönnetään asiakkaalle: - jotka ovat kirjoilla Liperin kunnassa / Outokummun kaupungissa tai joilla on maksusitoumus omasta kotikunnastaan kansanterveyslain / sosiaalihuoltolain edellyttämiin palveluihin. - joiden toimintakyky on alentunut sairauden, leikkauksen tai muun toimenpiteen vuoksi ja, jotka tarvitsevat kotiutumisvaiheessa tai sairauden pahenemisvaiheessa kotihoidon toimintoihin, joista eivät selviydy omatoimisesti tai omaisten ja läheisten avun turvin. - joilla on pitkäaikaissairaus ja joiden hoito vaatii erityistä ammattitaitoa, esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, vaikeat muistisairaudet tai aivohalvauksesta tai vammasta johtuva toimintakyvyn aleneminen. - jotka ovat saattohoitovaiheessa ja hoito kotiin voidaan järjestää olemassa olevilla resursseilla yhteistyössä muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Saattohoitovaiheen toteuttaminen kotona edellyttää omaisen/läheisen sitoutumista läheisensä hoitoon. - joille voidaan turvata inhimillinen kotona selviytyminen. - joiden kotihoidon tuntimäärä jää alle 70 tuntiin kuukaudessa. Yli 70 tuntia palvelua saavien asiakkaiden tarkoituksenmukainen jatkohoito selvitetään yhteistyötahojen kanssa - jotka ovat sotainvalideja ja haitta-aste on vähintään 20 % (palvelu toteutetaan ostopalveluna) - joilla on todettu palvelun tarve ja joiden RaVa-indeksi on yli 1.5 tai korkeintaan 3,5. MMSE-testin ja tarvittavien muiden testien tulokset sekä palvelun tarve huomioiden kotihoidon asiakkuus voidaan aloittaa perustellusti RaVan jäädessä alle 1,5. Oma koti - asiakas selviytyy itsenäisesti tai omaisten avulla kotona - tarvittaessa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käynnit - asiakas saattaa tarvita ajoittain yöhoidon palveluja - RaVa 1.5- Pienryhmäkoti - asiakas tarvitsee ajoittain hoitoa ja hoivaa - asiakas saattaa tarvita yöhoidon palveluja - asiakas saattaa tarvita asumispalvelukokeilua (palvelukoti Kuntola, Outokumpu) - RaVa-indeksi on 1.5- Palvelutalo - asiakas tarvitsee yleensä liikkumisen apuvälineitä. - asiakkaalla on valveilla ollessa toistuvaa ohjauksen/valvonnan tarvetta useita kertoja vuorokaudessa - asiakas saattaa tarvita yöhoidon palveluja - RaVa-indeksi 2-4
Yksityisten palvelujentuottajien palveluja suositellaan seuraaville asiakkaille: - siivouspalvelua tarvitsevat asiakkaat - asiointipalvelua tarvitsevat asiakkaat (esimerkiksi apteekki-, kauppa-, pankkija saattaja-/asiointipalvelu) - asiakkaat, jotka tarvitsevat apua ainoastaan lääkkeiden annostelussa ja / tai lääkkeiden oton seurannassa - asiakkaat, joiden bruttotulot ylittävät 2 000,00 euroa/kk yhden hengen taloudessa ja 2 500,00 euroa/kk kahden hengen taloudessa - asiakkaat, joiden hoidon kustantaa vakuutusyhtiö - asiakkaat, joiden RaVa-indeksi on alle 1,5 Kotihoidon palveluja ei voida myöntää tai palvelut voidaan lopettaa seuraavissa tilanteissa: - asiakas ymmärtää oman tilanteensa ja kieltäytyy palveluista esittämällä kirjallisen kotihoitopalvelujen vastaanottamiskiellon - asiakas ei sitoudu hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuihin asioihin, eikä noudata sitä - asiakas tai hänen omaisensa käyttäytyy kotikäyntien aikana aggressiivisesti tai muutoin epäasiallisesti. Tällaisissa tapauksissa neuvotellaan erityistyöntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa menettelytavoista ja palveluiden jatkamisesta. - ompeleiden poistoa tai haavahoitoa tai verinäytteiden ottoa tarvitsevat liikuntakykyiset asiakkaat (ohjataan terveyskeskuksen vastaanotolle) - säännölliseen kotihoidon palvelun piiriin asiakkaita, joiden RaVa-indeksi on alle 1.5 (säännöllinen palvelu) OMAISHOIDONTUKI Omaishoitoa säätelevällä lailla omaishoidontuesta (937/2005) tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla ja omaishoitajalle annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välillä toimeksiantosopimus (omaishoitosopimus), joka on voimassa toistaiseksi tai määräaikaisesti. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa suhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tukea voidaan maksaa hoitajalle porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden suuruudesta ja alimmasta hoitopalkkiosta säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Lain mukaan hoitopalkkion vähimmäismäärä 1.1.2013 alkaen on 374,51 /kk ja raskaan siirtymävaiheen aikana, kun hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, maksettava vähimmäispalkkio on 749,01 /kk. Hoitopalkkio voidaan sopia em. säädettyä määrää pienemmäksi, jos hoidon sitovuus ja huolenpidon tarve on vähäistä tai siihen on jokin muu perusteltu syy. Vuoden 2013 hoitopalkkioissa on 2,79 %:n korotus vuoteen 2012 verrattuna. 5
Omaishoidontukea myönnetään kunnan harkinnan ja talousarvioon varattujen määrärahojen mukaisesti. Omaishoidontuen myöntämisperusteet tarkistetaan vuosittain. Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, keskeytyy hoitopalkkion maksaminen kuukauden kuluttua keskeytyksen alkamispäivästä. Omaishoitosopimuksen irtisanomisaika on kunnan taholta kaksi (2) kuukautta ja hoitajan taholta yksi (1) kuukausi. Omaishoitosopimus voidaan purkaa välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin (enintään 7 vuorokautta) sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Omaishoitajan on mahdollista säästää lakisääteisiä vapaapäiviä ja pitää pitempi lomajakso kerrallaan. Ansaitut vapaapäivät tulee pitää sen kalenterivuoden aikana, jolloin omaishoidontukea on maksettu. Joulukuussa ansaitut vapaapäivät voi pitää seuraavan vuoden tammikuussa. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävistä palveluista hoidettavalle voi tulla maksettavaksi enintään 10,60 /vrk. Omaishoidon myöntäminen perustuu hoidettavan ja hoitajan kanssa tehtävään arvioon hoidettavan terveydentilasta ja toimintakyvystä. Hoidon ja huolenpidon sekä sosiaalipalvelujen tarve selvitetään kotikäynnillä. Arvioinnissa käytetään apuna aikuisilla asiakkailla toimintakykymittareita (RaVa, MMSE). Omaishoidon tuki porrastetaan 1.1.2013 alkaen hoidon sitovuus, vaativuus, hoidettavan olosuhteet sekä asiakkaan saamat muut palvelut huomioiden neljään ryhmään seuraavasti: Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat suurimmaksi osaksi autettavat asiakkaat; maksettava omaishoidon tuki on 374,51 /kk. (RaVa indeksi (yli 65-v) on pääsääntöisesti 2.00-2.99). Toiseen ryhmään kuuluvat täysin autettavat asiakkaat; maksettava omaishoidon tuki on 536,78 /kk. (RaVa- indeksi (yli 65-v) on pääsääntöisesti 3 3,49) Kolmanteen ryhmään kuuluvat ne asiakkaat, joiden hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä ansiotyötä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, hoitopalkkio on vähintään 749,01 /kk. Neljännen maksuluokan tukea voidaan maksaa erityistapauksissa, kun kotihoitojärjestelyillä vapautuu laitospaikka ja hoitopalkkio on hoitajan pääasiallinen tulo. Hoitopalkkio on 1113,25 /kk. Toimeksiantosopimuksella järjestettävien omaishoidon tuen sijaishoidon hoitopalkkio aikuisten osalta vuonna 2013 on 82,23 /kk. PERHEHOITO Perhehoito on tarkoitettu lyhyt- tai pitkäaikaista hoivaa tarvitseville ikäihmisille, jotka eivät enää pärjää omassa kodissaan. Heidän elämänlaatunsa on heikkoa johtuen esimerkiksi alku- tai keskivaiheen muistisairaudesta. Omaishoitajan lakisääteisiä 6
vapaapäiviä voidaan myös järjestää perhehoidossa. Perhehoito tapahtuu perhehoitajan omassa kodissa. LYHYTAIKAISHOITO Lyhytaikaishoidolla tuetaan asiakkaan fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja omaishoitajien jaksamista. Lyhytaikaishoitojakso pyritään järjestämään kolmen (3) kuukauden kuluessa palvelutarpeen ilmaantumisesta. Lyhytaikaishoito voi olla kertaluonteista, omaishoitajien vapaan korvaavaa hoitoa tai säännöllisesti toistuvaa intervallihoitoa (esim. kolme viikkoa kotona, yksi viikko hoidossa). Lyhytaikaishoitoa järjestetään tällä hetkellä kummankin kunnan vanhainkodeilla ja terveyskeskuksen sairaaloissa sekä palvelukeskus Konttilanhovissa (Liperi). Perusteet lyhytaikaishoitoon hakeutumiselle: - hoitavan omaisen/läheisen tukeminen - omaishoitajan lakisääteinen vapaa tai muu vapaa, esim. sairastuminen - asiakkaan toimintakyvyn säilyttäminen/parantaminen PALVELUASUMINEN JA TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat eriasteista apua asumisensa järjestämisessä ja asumiseen liittyviä jokapäiväiseen suoriutumiseen välttämättömiä palveluja. Palveluasuminen on asumismuoto, jossa ei ole henkilökuntaa yöaikaan paikalla. Palveluasuminen eroaa vanhainkodeissa asumisesta ja terveyskeskuksen sairaalan pitkäaikaishoidosta siten, että Kela määrittää palveluasumisen yksiköt avohoidon yksiköiksi. Palveluasumiseen valinnan perusteet: - asiakkaalla on fyysisen toimintakyvyn vaje ja hänen toimintakykynsä on laskenut - psyko-sosiaaliset syyt - selviytyminen yöaikaan itsenäisesti, turvapuhelimen tai ajoittaisen yöhoidon palvelujen turvin - liikkuminen pääsääntöisesti ilman ulkopuolista apua, apuvälineitä voi olla käytössä Palveluasumisen yksiköt: - palvelukeskus Konttilanhovi, Liperi - Liperin palvelutalo Penttilänpiha, Liperi - Neliapilan palvelutalo, Viinijärvi - Antinkujan palvelutalo, Outokumpu - Outokummun palvelutalo, Outokumpu - Kuntolan palvelukoti, Outokumpu Tehostettu palveluasuminen on palveluasumisen ja laitoshoidon välimuoto, jossa hoitohenkilöstö on saatavilla ympäri vuorokauden. Asukkaat tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa. Heidän toimintakykynsä on selkeästi laskenut. Apuvälineiden lisäksi he tarvitsevat hoitajan apua liikkumiseen ja arjen askareissa selviytymiseen. Kognitiivisen toimintakyvyn lasku tuo mukanaan huomattavan ohjauksen ja valvonnan tarpeen. 7
Tehostetun palveluasumisen piiriin asukkaat siirtyvät, kun kotona selviytyminen ei enää ole mahdollista. Tehostettuun palveluasumiseen haetaan joko kirjallisesti tai suullisesti. Tehostettuun palveluasumiseen asukas ohjautuu pääsääntöisesti moniammatillisen työryhmän (SAS-työryhmä) kautta. Tehostettuun palveluasumiseen valinnan perusteet: - asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa, ei kuitenkaan lääketieteellistä hoitoa - liikkuminen itsenäisesti tai avustettuna apuvälineiden turvin - somaattisesti monisairaat, muistihäiriöistä kärsivät asiakkaat tai asiakkaat, joilla on sairaudesta johtuen vaikeita käytösoireita tai vaikeita pakkotoimintoja tai asiakas tarvitsee erikoishoitoa esim. saattohoidossa - asiakkaan yöaikaista turvallisuutta ei voida taata turvapuhelimen/yöaikaisten kotikäyntien turvin - RaVa-toimintakykymittari 3,0- valintatilanteessa - MMSE alle18 (testi tehdään tarvittaessa) Tehostetun palveluasumisen yksiköt: - Sarastus, Liperi - Hopeinen kuu, Liperi - Hoitokoti Onni, Outokumpu - Hopeakuusi, Outokumpu Tehostettua palveluasumista ostetaan lisäksi yksityisiltä palvelun tuottajilta. LAITOSHOITO Laitoshoitoon sijoittuvat ne ikäihmiset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa toimintakyvyn laskun sekä erilaisten pitkäaikaisten sairauksien vuoksi. Heidän liikkumiskykynsä on huono ja he tarvitsevat runsaasti apua sekä liikkumisessa että päivittäisissä toimissa. Laitoshoitoon sijoittuvat dementiaa sairastavat ovat usein pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavia. Laitoshoitoon sijoittuvat ikäihmiset tulevat pääosin tehostetun palveluasumisen yksiköistä ja terveyskeskuksen sairaalan osastoilta. Lähtökohtana on, että kaikki kotona selviytymistä tukevat toimenpiteet ja palvelut on käytetty. Laitoshoitoon valinnan perusteet: - asiakas tarvitsee paljon jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa, ei kuitenkaan sairaalatasoista eikä lääketieteellistä hoitoa - liikkuminen yhden tai kahden henkilön avustamana apuvälineiden turvin - asiakas ei ole sairauden tai toimintakyvyn laskun vuoksi enää hoidettavissa muissa yksiköissä - pitkäaikaispäätös on tehty tai suunniteltu tehtäväksi - RaVa-toimintakykymittari vähintään 3,5- valintatilanteessa - MMSE alle 14 (testi tehdään tarvittaessa) Laitoshoitopaikat: - Liperi osasto Iltarusko 1 - Outokumpu osasto Iltarusko 2 8