Kymenlaakson ammattikorkeakoulu PUUKUIDUN UUDET MAHDOLLISUUDET TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDOSSA TerveysSellu-hanke Hilkka Dufva Anneli Airola (toim.) Kotka 2008 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 49. 1
Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut, T. Helkiö Painopaikka Solver palvelut Oy 03/2008 ISBN 1239-9094 ISBN 978-952-5681-21-5 2
Sisällys 1 Esipuhe 5 2 Anneli Airola & Hilkka Dufva: TerveysSellu-hanke 7 3 Katriina Kolhonen & Anja Kulmala: Puukuitutuotteet terveydenhuollossa 11 4 Anne Jernström & Katriina Kolhonen: Paperin ja puukuidun hyödyntäminen niiden funktionaaliset ominaisuudet terveydenhuollon sovellusten kannalta 27 5 Kaj Henricson & Katriina Kolhonen: Korkean jalostusarvon tuotteita puukuiduista 39 6 Pasi Tulkki: Muotoilu ja sellupohjaiset materiaalit 43 7 Juhani Talvela: Tietotekniikallako tehoa terveydenhuoltoon? 47 8 Vesa Karvonen: Metsäklusterin uusiutumisesta ja uudesta tutkimuksen työnjaosta 57 8 Hilkka Dufva: TeeSe-projektin yhteenveto ja jatkokehitysehdotukset 63 Kirjoittajat 67 3
4
Esipuhe Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on ollut aktiivinen ja ennakkoluuloton soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön toteuttaja ja osaamisen yhdistäjä työelämän toimijoiden sekä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Tieteenalojen ja toimialojen rajapinnoilla tehtävästä yhteistyöstä on esimerkkinä TeeSe-projekti (TerveysSellu), jossa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysala yhdessä tekniikan, muotoilun ja kaupanalan opettajien ja opiskelijoiden sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuitutekniikan osaamiskeskuksen toimijoiden kanssa etsi ja arvioi puukuidun hyödyntämisen uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon ja sairaanhoidon erilaisissa toimintaympäristöissä. Artikkelikokoelmaa varten pyydettiin TeeSe-projektiin osallistuneita kirjoittamaan niistä aiheista, jotka he kokivat tärkeiksi osallistuessaan projektiin sen eri vaiheissa. Artikkelikokoelma alkaa Anneli Airolan ja Hilkka Dufvan kirjoittamalla projektin esittelyllä. Toisessa artikkelissa tutkijat Anja Kulmala ja Katriina Kolhonen esittävät tiivistetysti TeeSe-projektin tutkimusraportin puukuitutuotteista ja niiltä edellytettävistä ominaisuuksista. Anne Jernström tarkastelee puukuidun funktionaalisia ominaisuuksista terveydenhuollon sovellusten näkökulmasta. Professori Kaj Henricson ja Katriina Kolhonen tarkastelevat puukuitutuotteiden jatkojalostamista. Tutkimusjohtaja Pasi Tulkki tarkastelee muotoilupalvelujen ja kuitupohjaisten materiaalien asiantuntijoiden yhteistyötä ja tutkimusjohtaja Juhani Talvela tietoteknisiä terveydenhuollon sovelluksia. Tekniikan tohtori Vesa Karvonen tarkastelee suomalaisen metsäklusterin parin viime vuoden aikana tapahtuneita suuria muutoksia, muutosten taustoja ja niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita on jo toteutettu. Tutkimusjohtaja Hilkka Dufva pohtii TeeSe-projektin vaikuttavuutta korkeakoulujen yhteistyön, T & K -toiminnan ja opetuksen sekä aluekehityksen näkökulmista sekä esittää jatkokehitysehdotuksia. Projektin alkuvaiheessa metsäklusterin muutokset näyttäytyivät voimistuvina signaaleina, jotka projektin loppuvaiheessa konkretisoituivat rajuina Kaakkois-Suomen sellu- ja pariteollisuuden muutoksina. Projekti osoitti, että tieteenala- ja toimialarajat ylittävä yhteistyö voi tuottaa uusia käytännön sovelluksia muutosten hallintaan. Projekti antoi hyvän perustan kehittää tuoteideoita sekä aikaansaada oppimisympäristön, jossa on monialaista verkottunutta asiantuntemusta kehittää ideoista teollisia ja kaupallisia tuotteita sellu- ja paperiteollisuudelle. Projekti oli erinomainen monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön avaus. Tällaisia projekteja tarvitaan enemmänkin tulevaisuudessa. Kotkassa 20.2.2008 Ragnar Lundqvist Rehtori 5
6
TerveysSellu-hanke Anneli Airola & Hilkka Dufva Tiivistelmä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysala yhdessä tekniikan, muotoilun ja kaupanalan opettajien ja opiskelijoiden sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuitutekniikan osaamiskeskuksen toimijoiden kanssa toteutti 1.3.2006 31.12.2007 TeeSe eli TerveysSellu-projektin ensimmäisen vaiheen, jota rahoittivat TEKES (EAKR) ja Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor. Projektissa etsittiin erilaisista sairaalaympäristöistä, kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta sellaisia tuotteita, jotka voidaan kokonaan tai osittain korvata puukuituvalmisteilla. Lisäksi etsittiin kohteita, joihin tarvitaan uusia innovatiivisia kuitupohjaisia tuotteita. Projektin lähtökohtana oli tarve helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja parantaa potilaiden hyvinvointia tuottamalla entistä toimivampia ja taloudellisia terveyden- ja sairaanhoidon tuotteita. Lisäksi projektissa pyrittiin löytämään kotimaiselle sellu- ja paperiteollisuudelle uusia liiketoimintaideoita ja -mahdollisuuksia sekä lisäämään tietoja puukuitujen ominaisuuksista ja käytettävyydestä. Tavoitteena oli myös lisätä korkeakoulujen opetushenkilöstön ja opiskelijoiden monialaista ja moniammatillista yhteistyöstä. Projektin aikana löytyi 52 edelleen kehitettävää tuoteideaa. Projektin II-vaiheessa tuote-aihioita ja -ideoita edelleen kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää kolme tuoteideaa kaupallisiksi tuotteiksi ja aikaansaada oppimisympäristö, jossa on monialaista verkottunutta asiantuntemusta kehittää ideoista teollisia tuotteita. Projektin keskeiset toimijat olivat tutkijat Anja Kulmala (KyAMK) ja Katriina Kolhonen (LTY) professori Kaj Henricson (LTY), tutkimusjohtaja Hilkka Dufva (KyAMK) ja projektiasiantuntija Anneli Airola (KyAMK). Projektin vastuullisena johtajana toimi toimialajohtaja Pirkko Rautaniemi (KyAMK). 1 Johdanto Terveydenhuollossa ja sairaalaympäristöissä käytetään paljon erilaisia kertakäyttöisiä ja useampaan kertaan käytettäviä tuotteita. Monet tuotteista ovat toiminnallisia ja helppokäyttöisiä, mutta paljon on vielä tuotteita, joissa itsessään tai joiden käytettävyydessä on edelleen kehittämisen tarvetta. Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen (2004, 11) toteavat innovaatiolla arkipuheessa tarkoitettavan uutta oivallusta tai ideaa, mutta määrittelevät innovaatiot laajemmin uudenlaisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja toimintamalleiksi, joihin sisältyy käytännön toimintaa. Terveyden- ja sairaanhoidossa on runsaasti uusia tuoteinnovaatioiden sekä suojavälineiden ja materiaalien tuotekehitystarpeita, jotka liittyvät esimerkiksi sitkeiden sairaalabakteerien leviämisen estämiseen ja taltuttamiseen. 7
Monet terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävät välineet on valmistettu uusiutumattomista raaka-aineista, mutta todennäköisesti nykyistä useamman sairaalavälineen ja -tarvikkeen voi valmistaa myös uusiutuvista raaka-aineista, kuten puukuidusta. Puukuidun etuna on muun muassa raaka-aineen hyvä saatavuus. Puu on uusiutuva luonnonmateriaali, jota kasvaa lähes kaikkialla, joten raaka-aineen saatavuus voidaan olettaa turvatuksi myös tulevaisuudessa. Käytettävä raaka-aine on helposti hankittavissa kotimaasta eikä pitkiä kuljetuksia tarvita. Puukuitua jalostavaa teollisuutta Suomessa on paljon ja puukuidun hinta moniin muihin tuotemateriaaleihin verrattuna on kilpailukykyinen. Puukuidulla on lukuisia hyviä ominaisuuksia, joista sairaanhoitoon suunniteltavissa tuotteissa voidaan hyödyntää mm. lämmön eristävyyttä, absorbointikykyä, keveyttä ja muokattavuutta sekä hävittämisen helppoutta ja taloudellisuutta (vrt. Alén 2000, 93-94). Puukuitutuotteella on käytön jälkeen vähintään polttoarvo. 2 Tavoitteet TeeSe-hankkeen tavoitteena oli etsiä ja arvioida puukuidun hyödyntämisen uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon ja sairaanhoidon erilaisissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli löytää sairaalaympäristöstä ja koti(sairaan)hoidosta kohteita, joihin tarvitaan toimivampia tuotteita sekä löytää sellaisia tuotteita, jotka voidaan korvata kuitumateriaalivalmisteilla. Tavoitteena oli myös uusien kuitupohjaisten tuotteiden innovointi täysin uusiin käyttökohteisiin. 3 Toimenpiteet Projektin alussa laadittiin kirjallisuuskatsaus paperin ja sellun hyödyntämisestä sekä kuitujen ja niistä valmistettujen tuotteiden ominaisuuksista sekä hankittiin lisätietoja erilaisista kuituraaka-aineista. Lisäksi selvitettiin terveyden- ja sairaanhoidossa puukuituisilta hoitotuotteilta edellytettäviä erityispiirteitä. TeeSe-hankkeen aikana tehtiin havainnointi- ja haastattelututkimus sairaanhoidon erityyppisissä työyksiköissä ja kotisairaanhoidossa. Haastatteluissa kysyttiin terveysalan ammattilaisten havaitsemia hoitotuotteiden edelleen kehittämisen tarpeita ja uusia tuoteideoita. Havainnointien ja haastattelujen tuloksena syntyi lukuisia tuoteideoita, joita edelleen työstettiin moniammatillisissa projektiryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa. Näin saatiin myös uusia tuoteaihioita. 4 Tulokset Projektin aikana löytyi 52 tuoteaihiota tai -ideaa, joita haluttiin kehittää paremmin terveydenja sairaanhoidon työelämään ja nykytoimintaan soveltuviksi tai niille haluttiin uusia lisäominaisuuksia. Tuotteet ryhmiteltiin viiteen tuoteryhmään: 1) jätehuollon, 2) tavaravirtojen, 3) 8
suojavälineiden ja 4) muiden puukuitutuotteiden sekä 5) ei-puukuitutuotteiden tuoteryhmä. Markkinaselvityksen jälkeen edelleen kehitettäviksi määriteltiin jätehuollon, tavaravirtojen ja suojien tuoteryhmiin kuuluvista tuoteideoista parhaat ja käynnistettiin yhteistyö ammattikorkeakoulun ja maakunnassa sellu- ja puukuitua hyödyntävien yritysten kanssa. Projektin toisessa vaiheessa tuoteaihioita ja tuoteideoita edelleen kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on saada ensimmäisessä projektivaiheessa tuotetuista ideoista kolme teollista puukuitutuotetta. Tavoitteena on myös aikaansaada oppimisympäristö, jossa on monialaista asiantuntemusta kehittää ideoista teollisia tuotteita asiakaslähtöisesti yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa. LÄHTEET Alén, R. 2000. Puun kemianteolliset mahdollisuudet. Teoksessa: Seppälä, R. (Toim.) Suomen metsäklusteri tienhaarassa. Metsäalan tutkimusohjelma. 2000, 93 99., Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. Olin, N., Kaarlela-Tuomaala, A., Kuitunen, H., Laine, M., Länsisalmi, H., Heikkilä, T. & Vanhala Anna.2007. Innovaatiot suomalaissa erikoissairaanhoidon organisaatioissa. Innovaation ideasta vakiintuneeseen toimintaan. TYKES, Työterveyslaitos. Ståhle, P., Sotarauta, M. & Pöyhönen, A. 2004. Innovatiivisten ympäristöjen ja organisaatioiden johtaminen. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 19. Eduskunnan kanslian julkaisu 6/2004. Helsinki. TeeSe eli TerveysSellu -projektisuunnitelma. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Terveysala, Kotka 2006 9
10
Puukuitutuotteet terveydenhuollossa Katriina Kolhonen & Anja Kulmala Tiivistelmä Puukuitutuotteet terveydenhuollossa tutkimuksessa tarkoituksena oli kartoittaa terveydenhuollon erilaisissa hoito- ja toimenpideyhteisöissä sellu-/puukuitutuotteiden käyttöominaisuuksia potilas-/asiakasturvallisten, taloudellisten ja ympäristöystävällisten tuotteiden aikaan saamiseksi. Tutkimuksessa perehdyttiin kirjallisuuden avulla nykyisiin sellu-/puukuitutuotteisiin, arvioitiin nykyisten sellu-/puukuitutuotteiden käyttöominaisuuksia ja edelleen kehittämistarpeita, sekä kartoitettiin terveydenhuollon hoito- ja toimenpideosastojen toiminnasta syntyviä jätteiden käsittelyyn liittyviä ongelmia. Kirjallisuuden avulla saatiin selville keskeiset terveydenhuollossa käytettävät puukuitutuotteet. Tutkimusosuus suoritettiin syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana. Tutkimusmenetelmänä oli kysely, johon vastasi 148:sta terveysalan ammattilaisesta 62 Kotkan terveyskeskuksesta ja Kymenlaakson sairaalapalvelujen Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollosta. Kyselyn vastausprosentti oli 42. Kyselyllä selvitettiin sellu-/puukuitutuotteiden päivittäistä käyttöä, tärkeitä ominaisuuksia ja kehitettäviä tuotteita. Kyselyn vastausten perusteella sellu-/puukuitutuotteiden tärkeitä ominaisuuksia olivat mm. hengittävyys, imukykyisyys, miellyttävyys sekä tartuntoja ehkäisevä että kosteutta hylkivä. Koko tutkimusaineiston perusteella kehitettäviä sellu-/puukuitutuotteita löytyi 52. Niiden tärkeitä ominaisuuksia olivat mm. kestävä, hygieeninen, sellu-/puukuituinen, muunneltava, ja luontoa säästävä. Nämä ominaisuudet sopivat hyvin sellu-/puukuituun. Projektiryhmän kokouksissa käsiteltiin tulokset, jotka ryhmiteltiin viiteen eri luokkaan. Ne olivat jätehuolto, asiakaan tavaravirta, suojat, muut tärkeät tuotteet ja ei-sellu-/puukuituiset tuotteet. Tuoteideoille tehtiin myös markkinaselvitys. Tutkimustulosten perusteella esitetään jatkohankkeiksi/-tutkimuksiksi jätehuoltoa, asiakkaan tavaravirtaa sekä suojia. 1 Johdanto Puukuitutuotteet terveydenhuollossa -tutkimus liittyy TeeSe, TerveysSellu-hankkeeseen, joka toteutui ajalla 1.5.2006 31.12.2007. Hankkeen tavoitteena oli löytää sairaalaympäristöstä ja koti(sairaan)hoidosta kohteita, joissa on tarve toimivimmille tuotteille. Lisäksi tavoitteena oli löytää tuotteita, joita voidaan korvata kuitumateriaalivalmisteilla ja samalla innovoida kuitupohjaisia tuotteita täysin uusiin tarkoituksiin. Lisäksi pidemmällä aikavälillä pyritään helpottamaan hoitohenkilöstön työtä, potilaiden hyvinvointia ja löytämään taloudellisempia ja parempia tuotteita. Hankkeen avulla oli tarkoitus löytää kotimaiselle sellu-/puukuituteollisuudelle uusia liiketoimintaideoita. 11
2 Tutkimuksen tavoitteet Tässä tutkimuksessa päätavoitteena oli kartoittaa terveydenhuollon sellu-/puu-kuitutuotteiden käyttöominaisuuksia niin kirjallisuudesta, kuin terveysalalla työskenteleviltä henkilöiltä. Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus saada aikaan taloudellisia, turvallisia ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Osatavoitteina oli kirjallisuuden avulla perehtyä sellu-/puukuitutuotteisiin, arvioida nykyisten sellu-/puukuitutuotteiden käyttöominaisuuksia ja kehittämistarpeita sekä kartoittaa terveydenhuollon jätteiden käsittelyn nykytilannetta. 3 Menetelmät ja toteutus TeeSe-projektin tavoitteet pyrittiin saavuttamaan monin eri keinoin. Tutkijat kirjoittivat kaksi kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaukset tehtiin erikseen sekä puukuidusta että terveydenhuollon kertakäyttö- ja sellu-/puukuitutuotteista. Kirjallisuuskatsauksien perusteella syntyi yleiskuva terveydenhuollossa käytössä olleista sellu-/puukuitutuotteista ja niiden ominaisuuksista. Kirjallisuuskatsaukset olivat myös pohjana nykytuotteiden analysoinnille sekä uusien tuoteideoiden kehittelylle. Puukuitutuotteet terveydenhuollossa -tutkimuksessa toteutettiin myös kysely- ja haastattelututkimus, sekä tehtiin havainnointitutkimusta terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa. Kyselylomake laadittiin kirjallisuuden perusteella muodostuneesta aineistosta koskien terveydenhuollossa käytettyjä kertakäyttö- ja sellu-/puukuitutuotteita. Kyselylomake muodostui viidestä taustaa selvittävästä kysymyksestä, yhdeksästä sellu-/puukuitutuotteiden käyttöä käsittävästä kysymyksestä, 32 tärkeää tuoteominaisuutta selvittävästä kysymyksestä sekä yhdeksästä avoimesta kysymyksestä. Avoimissa kysymyksissä neljässä kysyttiin tuoteominaisuuksia, neljässä tuotteiden kehittämiseen liittyviä asioita ja yhdessä vastaavia, käynnissä olevia hankkeita/projekteja. Apuna kyselylomakkeen laatimisessa käytettiin soveltuvin osin Stakesin apuvälineluokitusta (Hurnasti, T. 2005 ja Suomen standardoimisliitto 2007) eli Apudataa ja lisäksi pitkää hoitotyön opetuksen kokemusta sekä konsultointia. Kyselylomakkeen esitestasivat syksyllä 2006 kolme sairaanhoitajaa. Esitestauksen perusteella kyselylomakkeeseen tehtiin muutama muutos. Kyselyt toteutettiin Karhulan koti(sairaan)hoidon, Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan kotihoidoissa sekä Kymenlaakson sairaalapalvelujen Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollossa. Kysely osoitettiin 148 henkilölle. Ensimmäisen vastauskierroksen jälkeen vastausprosentti oli 35, joten näin ollen tehtiin uusintakysely. Vastausprosentti nousi 42:een, mikä on kyselytutkimuksessa keskivertoa. Vastausprosentit vaihtelivat työyksiköittäin 21:stä 67:ään. Havainnoinnit ja haastattelut toteutettiin 6. 7.2.2007 Karhulan kotisairaalassa ja Kotkansaaren terveyskeskuksen vuodeosastolla 1 sekä 14.2.2007 Kymenlaakson sairaalapalvelujen Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollossa. Terveyskeskuksen vuodeosasto valittiin siitä syystä, että esitestauksessa tuli esille asioita, jotka oli syytä varmentaa pitkäaikaisosastolla. TeeSe, TerveysSellu-hankkeeseen liittyi projektiryhmä, jossa keskusteltiin ja kehiteltiin syntyneitä tuoteideoita. Projektiryhmien kokouksissa mietittiin uusia tuoteideoita. 12
Tutkimuksessa syntyi 52 tuoteideaa, joille Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija teki markkinaselvityksen kesällä 2007. Markkinaselvityksen avulla tarkentuivat 52 tuoteidean jo olemassa olevat markkinoijat/tuottajat, hinnat ja ne tuotteet, joita kannattaisi edelleen kehittää. 4 Tulokset TeeSe-hankkeessa saatiin tutkimustuloksia monin eri tavoin. Tutkimustulokset syntyivät 1.6.2006 31.10.2007 välisenä aikana ja tarkentuivat tutkimustyön edetessä. Kyselyn tulokset Keskeisiä tutkittavia asioita olivat tutkittavien taustatiedot, sellu-/puukuitu-tuotteiden käyttö sekä sellu-/puukuitu-tuotteiden tärkeät ominaisuudet. Muuta, mitä -vastausvaihtoehdot käsiteltiin erikseen ja liitettiin myöhemmin täydentäen asianomaisiin tuloksiin. Muuta, mitä -vastausvaihtoehdoissa oli vastauksia kaiken kaikkiaan hyvin vähän. Kyselyn tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Taustatiedot Tutkittavien taustatietoja selvitettiin viiden eri kysymyksen avulla. Kaikki vastaajat olivat naisia, mikä kuvastaa yleisemminkin terveydenhuollon henkilöstön sukupuolta. 79 %:n työnantaja oli Kotkan kaupunki ja 21 %:n Kymenlaakson sairaalapalvelut. Vastanneista 43 % työskenteli kotihoidossa, 36 %:n koti(sairaan)hoidossa ja 21 %:n välinehuollossa. Enemmistö vastaajista, 47 % oli lähi-/perushoitajia, välinehuoltajia oli 19 %, kotiavustajia 15 %, sairaanhoitajia 8 %, muita 6 % ja osastonhoitajia 5 %. Muu ryhmä muodostui kodinhoitajista ja opiskelijasta. Sellu-/puukuitutuotteiden käyttö Sellu-/puukuitutuotteiden käyttöä selvitettiin yhdeksällä kysymyksellä. Jokainen kysymysosio tarkasteltiin erikseen. Kysymysosioista saadut tulokset on koottu kolmeksi ryhmäksi, jotka esitetään artikkelin loppupuolella: jätehuolto ja siihen liittyvät asiat, asiakkaan tavaravirta ja siihen liittyvät asiat ja kolmantena suojat ja niihin liittyvät asiat. Tärkeät tuoteominaisuudet Sellu-/puukuitutuotteiden tärkeitä ominaisuuksia tiedusteltiin 32 eri tuotteen tai tuoteryhmän avulla sekä neljällä avoimella kysymyksellä. Strukturoidun kyselykaavakkeen perusteella saatuja sellu-/puukuitutuotteiden tärkeitä tuoteominaisuuksia on ryhmitelty alla olevassa taulukossa 1. 13
Taulukko 1. Strukturoidulla kyselykaavakkeella saadut keskeiset, tärkeät tuoteominaisuudet yleisesti, sekä lisäys sopivuudesta sellu-/puukuituun Taulukkoon 1 on koottu strukturoidun kyselykaavakkeen vastauksista 32 tuotteen tärkeät tuoteominaisuudet. 32 tuotteen joukkoon on valittu tuotteet, joiden tärkeitä ominaisuuksia oli vähintään viidessä eri tuotteessa. Kuten taulukosta 1 nähdään, tärkeitä sellu-/puukuitutuotteiden ominaisuuksia olivat vastaajien mielestä mm. seuraavat: hengittävä, imukykyinen ja miellyttävä. Edellä mainitut tärkeät ominaisuudet sopivat sellu-/puukuituun lähes kokonaan. Näitä ominaisuuksia voitaneen vielä kehittää sellu-/puukuidussa. Haasteena puukuidun kehittämiselle ovat seuraavat ominaisuudet: luja, kestävä, allergisoimaton ja kosteutta hylkivä. Näitä ominaisuuksia voitaneen kehittää sellu- /puukuidussa lisäkäsittelyllä, esimerkiksi pinnoittamalla tuotetta. Taulukossa 1 esiintyvien ominaisuuksien lisäksi strukturoidun kyselykaavakkeen perusteella saatiin selville myös muita ominaisuuksia, joita esiintyy 32 tuotteen joukossa harvemmin. Nämä tulokset on esitetty taulukossa 2. 14
Taulukko 2. Strukturoidulla kyselykaavakkeella saadut muut tärkeät tuoteominaisuudet yleisesti sekä lisäys sopivuudesta sellu-/puukuituun Taulukkoon 2 valittiin tuotteen tärkeän ominaisuuden keskiarvoprosentin mukaan ne ominaisuudet, joita oli ainakin kahdessa, kolmessa tai neljässä tuotteessa. Tärkeitä tuoteominaisuuksia olivat mm. paikallaanpysyvyys, joustavuus ja helppokäyttöisyys. Kehitettävää olisi mm. paloturvallisuudessa, hajun poistamisessa ja pölyämättömyydessä. Muista tärkeistä tuoteominaisuuksista kyselyn vastauksissa oli yksi maininta ja keskiarvot vaihtelivat 23-86 % välillä. Avointen kysymysten vastaukset Avointen kysymysten vastauksista löytyi mainintoja tuoteominaisuuksista yhteensä 48. Vastauksissa olleet huonot ja kehitettävät ominaisuudet muutettiin toivotuiksi ominaisuuksiksi, jolloin ne olivat samoja kuin kirjallisuudessa esiintyneet. Avointen kysymys-vastausten tuoteominaisuuksista laadittiin kooste, jossa ilmeni, että tärkeitä tuoteominaisuuksia olivat: Käyttäjäystävällinen: helppokäyttöinen ja miellyttävä (18 mainintaa) luontoa säästävä/ympäristöystävällinen (15 mainintaa) luja/kestävä (4 mainintaa) 15
tartuntoja ehkäisevä/hygieeninen (4 mainintaa) sellu-/puukuituinen (4 mainintaa) uusiksi tuotteiksi kehitettävissä oleva (3 mainintaa). Muita (kuin kyselykaavakkeessa mainittuja) sellu-/puukuituisia tuotteita oli käytössä ruskeat roskapussit, kertakäyttösiivousliinat, kuitutaitokset ihon puhdistukseen sekä liuoskupit. Avointen kysymysten vastukset tärkeistä tuoteominaisuuksista olivat samoja kuin strukturoidulla kyselyllä saadut vastaukset. Näin avointen vastausten tulokset tukevat jo olemassa olevia tuoteominaisuuksia. Haastattelun ja havainnoinnin tulokset Haastattelujen aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Mainintoja tuoteominaisuuksista oli yhteensä 155. Keskeisiksi ryhmiksi muodostuivat turvallinen, käyttäjä- sekä ympäristöystävällinen. Turvallisuutta käsitteli 52 mainintaa, jota olivat mm. luja ja tartuntoja ehkäisevä. Käyttäjäystävällisyydestä oli 94 mainintaa, jotka jakautuivat helppokäyttöisyyteen, miellyttävyyteen, sellu-/puukuituisuuteen ja kehitettävissä uusiksi tuotteiksi. Ympäristöystävällisyydestä oli yhdeksän mainintaa. Ne muodostuivat helposta hävittämisestä ja jätteiden vähäisestä määrästä. Projektiryhmän kokouksien tulokset Projektiryhmän kokouksissa ryhmiteltiin tuoteideoita eri ryhmiin tutkimustiedon lisääntyessä, ja lopuksi ne ryhmiteltiin viiteen eri luokkaan, joita ovat jätehuoltoon liittyvät, asiakkaan tavaravirtaan liittyvät, suojat, muut tärkeät tuotteet ja ei-sellu-/puukuituiset tuotteet. Terveydenhuollon tuotteita tai välineitä koskeva ohjeisto Terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja välineitä säätelevät niin EU-ohjeisto kuin kotimaisetkin normit. Säätely koskee tuotteen valmistusta, hankintaa, käyttöä, huoltoa ja hävittämistä. Yhteenveto eri tuoteominaisuuksista ja tuotteista Haastattelujen, havainnointien, kyselylomakkeen esitestauksen, kyselyn, kirjallisuuden ja projektiryhmän tuotosten perusteella koottiin tulokset tärkeistä tuoteominaisuuksista. Näin syntyi seitsemän erilaista luokkaa, joita ovat kestävä, hygieeninen, muunneltava, käyttäjäystävällinen, sellu-/puukuituinen, kehitettävissä uusiksi tuotteiksi ja luontoa säästävä. Demers ym. (2000) kehittivät apuvälinetyytyväisyyttä arvioivan mittarin Quest 2.0:n, jossa tuotteen/välineen tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. mittasuhteet, paino, säätämisen helppous, turvallisuus ja kestävyys. Kun verrattiin tämän tutkimuksen tuloksia Quest 2.0 mittariin, voidaan todeta, että tuloksissa oli samoja asioita kuin tässä mittarissa. Tuotteen/ apuvälineen mittasuhteet, paino ja säätämisen helppous liittyivät muunneltavuuteen ja käyttäjäystävällisyyteen. 16
Tutkimustuloksista esiin tulleet tuotteet ryhmiteltiin. Tutkimuksen mukaan eniten kehitettäviä, tärkeitä ominaisuuksia on seuraavilla tuotteilla tai tuoteryhmillä (suluissa on kehitettävien ominaisuuksien lukumäärät): 1. ryhmä (5 kpl) sellu-/puukuituiset patjansuojukset, vainajan tavaroille kassi tai laatikko, kassi tai laatikko potilassiirtoihin. 2. ryhmä (4 kpl) ovenkahvasuoja, sellu-/puukuituiset peitteet, paperiset kengänsuojukset, tietokoneen näppäimistön suoja. 3. ryhmä (3 kpl) sellu-/puukuituinen suoja potilaskännyköihin, aterimet, eristyspyykkipussi, pesukintaat, potilaan tunnistusranneke, kertakäyttöesiliina, potilaan muovinen tunnistustasku, jakokaihtimet ja väliverhot, suihkutuolin istuinrenkaan suojus, s-muotoinen koukku ja pukupussit 4. ryhmä (2 kpl) insuliiniruiskujen, injektioneulojen ja nesteensiirtolaitteiden päällyspakkaukset, lääkepaperipussit, -taskut, lääkelasit, dosetit, injektioruiskut ja -neulat, vaipat, kroonikko- eli hoitovaipat, pefletit, henkilökohtaiset vaatteet, suojatakit, kaarimaljat ja liuoskupit, ruokaliinat (potilaalle puettava), nenäliinat, puuvanu, atulat, korvahuuhteluruisku, pöytä tai taso, virtsapussin telineet, kertakäyttölakanat, vainajan kasvoliinat, vainajan paidat, kertakäyttöisen tyynyliinat, sidokset ja lautaset 5. ryhmä loput tuotteet tai tuoteryhmät, joilla oli yksi tai vähemmän kehitettäviä, tärkeitä ominaisuuksia. Näitä tuotteita tai tuoteryhmiä oli kaikkiaan 12. Ryhmät yksi ja kaksi muodostuivat enimmäkseen sellaisista tuotteista, joita ei vielä ole olemassa kyseisiin tarkoituksiin hoitoyhteisöissä. Ryhmässä kolme löytyy sellaisia tuotteita, jotka ovat olemassa tutkimushetkellä esim. muovisina, mutta jotka mahdollisesti voidaan korvata puukuidulla. Osa tuotteista on sellaisia, joita voidaan kehittää käyttäjää paremmin palvelevaksi, esim. suihkutuolin istuinrenkaan suojus. Sama koskee ryhmää neljä, lisäksi ryhmässä neljä on myös aivan uusia tuotteita. Vertailu markkinaselvitykseen Verrattaessa saatuja tutkimustuloksia markkinaselvitykseen, saatiin selville, löytyykö tutkimustuloksien tuotteita jo myynnistä. Markkinaselvityksen perusteella kehitettäviksi sellu-/puukuitutuotteiksi ilmenivät seuraavat tuotteet: kassi tai laatikko potilassiirtoon/ kotisairaalahoitoon/ vainajan tavaroille, ovenkahvasuoja, pitkävartinen pesukinnas, liukeneva eristyspyykkipussi, lääketaskut, -pussit tai -lasit. 17
5 Jatkokehitykseen valitut tuoteryhmät ja jatkohanke-ehdotukset TeeSe-projektin projektiryhmän kokouksissa terveydenhuollon sellu-/puukuitutuotteiden tuotteet/tuoteryhmät ryhmiteltiin kaikkien tutkimustulosten pohjalta viiteen eri luokkaan, joita olivat: jätehuolto asiakkaan tavaranhallinta suojat muut tuotteet ei-puukuituiset tuotteet. Jätehuoltoon liittyvät asiat Tässä tutkimuksessa jätehuoltoa tarkasteltiin hoitotyöntekijän näkökulmasta. Strukturoidun kyselyn perusteella jätehuollosta sairaaloissa saatiin seuraavanlaista tietoa; vastanneiden työyksiköissä energiajätteeksi lajiteltiin usein käärepaperit 37 %:n ja 31 %:n mielestä kuitukääreet. 26 % arvioi, että kaarimaljat ja kreppikääreet lajiteltiin usein energiajätteeksi. Energiajätteeksi lajittelu vaihteli 25 %:n välillä vastaajien työpaikasta riippuen. Sellu-/puukuituisia jäteroskapusseja käytettiin päivittäin 14 %:n mielestä kyselyyn vastanneiden työpaikoilla. Jätemäärät olivat suuria koti(sairaan)hoidossa ja kotisairaalassa, ja jätteen lajittelussa käytettiin asiakkaan/potilaan jätejätesäkkejä osittain. Muoviset jätteet, esim. nesteensiirtolaitteiden kuoripakkaukset veivät paljon tilaa jäteastioissa. Ongelmana oli, että kaikissa Kotkan alueen talouksissa ei ollut eri jätteille eri jätepisteitä. Osa kotisairaalahoidossa syntyneestä jätteestä, esim. lääkeruiskuista ja -neuloista tuotiin työntekijän toimipisteeseen hävitettäviksi. Tämä vaati tilaa työntekijän autossa ja vei aikaa moninkertaisena jätteen lajitteluna. Tutkimustuloksista oli selvästi havaittavissa, että jätteenkäsittely oli osin vaivalloista ja puutteellista, koska käytössä ei ollut riittävästi eri tarkoituksiin sopivia jäteastioita tai -keräilypaikkoja. Samoja jätteitä voi joutua lajittelemaan jopa kahdesti, mikä vie työntekijän aikaa. Tilanteen hoitamiseksi tarvittaisiin yhteistyötä, jotta saataisiin asianmukaisia jätteenkeräysastioita ja -paikkoja. Keskeistä on alueellisen jätehuollon kehittäminen ja tuotesuunnittelu, jossa painottuu joko helppo maatuvuus tai kierrätettävyys. Kassi tai laatikko asiakkaan tavaroille Tutkimuksen perusteella kävi ilmi, ettei asiakkaan tavaravirtoihin ja kuljetusastioihin ole kiinnitetty aikaisemmin paljon huomioita. Tässä tutkimuksessa asiakkaan tavaravirta käsittää asiakkaan omien ja hoitotavaroiden siirtämisen kodista hoitoyksikköön ja sieltä kotiin, toiseen hoitoyksikköön ja/ tai omaisille/läheisille sekä jatkossa joko jätteeksi tai kierrätettäväksi. Tähän tarkoitukseen asiakkaan/potilaan tavaroille tarvitaan kassi tai laatikko. Tällöin tarvitaan kassissa tai laatikossa tilaa potilaan asiapapereille tai ohjeille sekä potilaan henkilökohtaisille tavaroille. Kassilla tai laatikolla olisi käyttöä myös kotisairaalassa. Tällaiseen laatikkoon tai kassiin tarvitaan erikokoisia lokeroita erilaisille hoitotarvikkeille ja ohjeille. Lisäksi edellytetään, että laatikossa on kansi, kahva ja päällä tila potilaan henkilötiedoille. 18
Kyselytutkimuksessa tuli esille asiakkaan tavaravirtaan liittyvä vainajan tavaroille kassi tai laatikko. Kyselyn vastaajista 44 %:lle olivat tärkeitä ominaisuuksia vainajan tavaroiden kassissa/ laatikossa eri koot ja kestävyys. Muita tärkeitä ominaisuuksia olivat keveys, edullinen hinta, kauneus sekä kotimaisuus. Keskeistä oli myös asiakkaan/potilaan tavarasiirron ketju, siihen tarvittavat välineet ja toimivuus. Ehdotuksena on, että tähän tarkoitukseen kannattaa kehittää asiakkaan tavaroille oma kassi tai laatikko, joka annetaan asiakkaalle jo hoitojakson alussa ja se kulkee hänen mukanansa koko hoitoketjun ajan. Jos kassia tai laatikkoa käytetään pidempään, niin sen puhdistamismahdollisuus on huomioitava. Muussa tapauksessa se voisi olla hävitettävissä hoitoketjun päätteeksi. Tällöin tuotteen tulisi olla joko helposti maatuva tai poltettavissa. Tuotteiden jäljitettävyys Asiakkaan tavaravirta voidaan ymmärtää myös niin, että se käsittää lähetetyn tai toimitetun tuotteen jäljitettävyyden. Tavarasta voi jäljitettävyyden avulla saada selville missä se on sekä mistä ja milloin se on palautunut. Kotisairaalahoidossa tuli esille, että joitakin tuotteita siirtyy asiakkaan mukana hoitoyksiköstä toiseen tai kotiin ja silloin oli vaikea tietää tuotteen tai välineen alkuperää. Samoin välinehuollossa tuli esille, että jos tuotteita toimitetaan sairaalan ulkopuolelle, niin joskus ne eivät palaudu takaisin. Tuotteiden jäljitettävyyttä kannattaisi tarkemmin selvittää myös muissa hoitoyksiköissä ja kehittää parempia seurantamenetelmiä. Pakkausten merkintätavoille standardi sääteli vaatimukset. Niihin kuuluivat pakkaustekstimerkinnät ja kiinnitettävät tarrat. EN 868-5 määritti paperilaminaattipussien ja -rullien merkintätavat, jolloin tuotteessa oli oltava valmistajan nimi, tuotteen aukaisusuunta, eränumero, kokokoodi, varoitus vahingoittuneen pakkauksen käyttämisestä sekä prosessi-indikaattori. Välinehuollossa merkinnät oli tehtävä pakkausalueen ulkopuolelle, jotta painoväri ei joutunut kosketuksiin pakattavan tuotteen sisällön kanssa (Lax & Mikkola 2004, 73 80). Yhden prosentin mielestä kyselytutkimuksen mukaan viivakoodit olivat usein apuna tuotteita jäljitettäessä. Tuotteiden jäljittämisessä käytettiin apuna myös allekirjoituksia ja steriloinnin kuormakirjoja, joista oli pari mainintaa avointen kysymysten vastauksissa. Tutkimusaikana oli kehitteillä soft-menetelmä ja eräänlaisia lukijoita (Värtö 30.8.2007, Talvela 28.10.2007). Suojat Tässä tutkimuksessa suojat käsittivät niin potilaaseen/asiakkaaseen, henkilökuntaan kuin itse tuotteeseen liittyvät suojavälineet. Tutkimusraportissa kuvataan, kuinka usein tiettyjä suojia on käytetty tutkituissa työyksiköissä ja sen jälkeen esitetään ko. sellu-/puukuitutuotteiden tärkeitä ominaisuuksia vastaajien ja haastateltavien arvioimina. Potilasvuode ja sen lähiympäristö Potilaan vuoteeseen liittyvistä sellu-/puukuituisista tuotteista käytettiin usein lakanoita 6 %:n mielestä kyselyyn vastanneista. Kosteuden hylkiminen oli sellu-/puukuituisten vuodesuojien (lakanat, tyynyliinat, peitteet ja patjansuojukset) tärkeä ominaisuus 66 %:lle kyselyyn vastan- 19