Pro-Polvijärvi ry 02.06.2008 POLVIJÄRVEN KUNNOSTUKSEN SUUNNITTELU, OHJAUSRYHMÄNKOKOUS N:RO 4 1) Pro-Polvijärvi ry Olemme perustaneet rekisteröidyn yhdistyksen Pro Polvijärvi ry:n puolustamaan Polvijärveä. Liikkeelle panevana voimana on Kylylahti Copper Oy:n YVA ja ympäristölupahakemus. Ajatuksena ei ole estää kaivoksen tulemista, vaan huolehtia ettei järvenkunto enää huonone ja samalla voidaan hakea kaikki mahdollinen tuki ja tietous järven puhdistamiselle ja ennalleen saattamiselle. Haemme kaiken tuen Euroopan Unionilta,Suomen valtiolta, Pohjois-Karjalan Ympäristökeskukselta, Polvijärven kunnalta, paikalliselta liike-elämältä, rantasukkailta ja sekä kaivosyhtiöiltä. Yhtenä ajatuksena on pumpata lisävettä Höytiäisestä > Mertalammen > Lierinlammen > Kirkkojoen kautta historiallista reittiä pitkin Polvijärveen ja edelleen Viinijokeen ja lopulta Viinijärveen ja saattaa reitti siistiksi ja kuntoon. 2) Historiaa Kivikirves on palautettu heinäkuun 2006 alussa takaisin Polvijärvelle museoon, yli seitsemänkymmenen vuoden jälkeen. Kuten historia kertoo on meidän pidettävä järvestä huolta. Pro Polvijärvi ry ; liike puhtaamman Polvijärven puolesta
Sivu 2 Höytiäisen lasku 1859 Höytiäisen pinta oli tasolla ~+97,00 merenpinnasta. Polvijärvi oli lasku-uoma Viinijärveen ja siten yhteys Vuoksenvesistöön. Polvijärven pinta oli arviolta tasolla ~+93,5-94,0 m merenpinnasta. Laskupäätös tehtiin viljelysmaan lisäämiseksi. Historia kertoo, että Kupinpurolla oli laajat tuvat Viinijoen mutkassa. Polvijärven lasku 1932-33 Kesällä 1933 on Polvijärven pintaa laskettu ~0,60 m perkaamalla Polvikoskea tasolta ~+92,0 tasolle + 91,3-91,4 m merenpinnasta. Tämä lasku aloitti järven umpeen kasvamisen. Tällöin oli maatalous tärkein elinkeino. 3) Kalakanta Polvijärven kirkonkylän jätevesien lasku järveen 1970 Talvella 1969-70 karkasivat Polvijärven kirkonkylän puhdistamon liete-/saostusaltaan jätevedet Kirkkojokea pitkin täysin puhdistamattomana Polvijärveen. Tämä ja kirkonkylän jatkuva jätekuorma aloitti järven rehevöitymisen. Rapukanta ja osa pohjakaloista kuoli tällöin. Nykytila Maatalouden kuormitus on hävinnyt valuma-alueelta. Runsaat suo-ojitukset laskevat vielä humuspitoista vettä järveen. Loppukesällä järvessä on usein suopursuruostetta. Ainut virtaama Polvijärveen on kuivana jaksona kirkonkylän jätevedet puhdistettuna Jyrinpuron kautta. Kalakanta on ollut runsas. Järvessä elävät kaikki sisävesien kalat pois lukien lohikalat. Kesällä 2004 saatu mm. 10,8 kg hauki Kylylahdesta.Tänä keväänä kalastajat ovat saaneet arviolta n. 50 kpl haukea 0,5-1,5 kg. Kalakanta on kartoitettava ennen kaivostoiminnan alkua Keväisin saadaan runsaita kutusaaliita (hauki,ahven ja särki)
Sivu 3 4) Linnusto Järvelle on aloittanut majava rakentaa pesäänsä ja patoansa syksyllä 2006. Leskijoutsen kevät 2006 Kesä 2005 neljä poikasta
Sivu 4 Syksy 2004 viisi poikasta Uutena asukkaana on pesivä kurkipariskunta Laulujoutsen on pesinyt järvellä jo viiden vuoden ajan. Poikueet ovat neljästä seitsemään poikaseen.
Sivu 5
Sivu 6 5) Kaivoksen vedenotto vaihtoehto Kylylahti Copper Oy:n YVA - ohjelman aikana esitin vaihtoehtoisena ratkaisuna ottaa lisävettä kaivoksen tarpeisiin Höytiäisestä. Tämä vaihtoehto on saanut laajaa kannatusta kuntalaisissa myös vaihtoehdossa ettei kaivosta tulisikaan. Höytiäinen, jonka vesimassa on. 3000 milj m3 ja pinta-ala lähes 300 km2. Esim. 1500 m3 pumpattava vuorokautinen vesimäärä vaikuttaisi vuorokausitasolla 0,000005 mm vedenpintaan.
Sivu 7 6) Jätevedet/Kaivosvedet Kaivosvedet laskettaisiin täysin puhdistettuina Polvijärveen, jolloin järven virtaama lisääntyisi ja sillä voisi olla positiivinen vaikutus järven tasapainoon. Tosin kaivostoiminnan jatkuminen ja satelliitti malmioiden rikastaminen Kylylahdessa lisää kiintoaineiden määrää järvessä. Nykyinen lupa sallii 7000kg/vuosi laskea kiintoainetta järveen. Suunnitteilla on kirkonkylän jätevesien johtaminen Huhmarisen/Sotkuman kautta putkea pitkin Joensuuhun puhdistamoon. Tällöin vuosikymmeniä jatkunut jätevesien lasku loppuisi kokonaan. Tämän toteutusta kiirehdimme ja toivomme sen toteutuvan viimeistään 2011. Nämä toimet ja lisäksi järven ruoppaus tai muut uudet puhdistusmenetelmät pelastaisi Polvijärven. Järven ruoppauksessa ja pohjanpuhdistamisessa käytettäisiin nykytekniikkaa ja kokemuksia vastaavien järvien ennalleen saattamisesta.
Sivu 8 Topografikunta 8.7.2005 13/2150 Rehevöityneet alueet rajattu värillä 7) Järven virkistyskäyttö ja asuminen Järven rannoilla asuu vakituinen väestö ja rannoilla on useita kesämökkejä. Järven virkistysarvo on meille asukkaille suuri ja se on kirkonkylän läheisyydessä ainoa järvi. Nyt täysin rehevöityneen järven tila huononee kaivoksen myötä nopeasti ja järven kalat ja runsas eläimistö häviää. Järven alkukesän virkistyskäyttö uinti, kalastus yms. häviää kokonaan. Näkisin, että nyt on vihdoin aika saattaa Polvijärvi entiseen kuntoonsa. Puhdistaa järvi, siivota sen pusikoituneet rannat(maisemointi) ja palauttaa järvi entiselleen 30-luvun tasolle. Näkisin myös, että kaivoksen myötä lisääntyvät työpaikat (arviolta 100 työpaikkaa) lisäävät paineita rakentaa lisää asutusta viihtyisän järven ympäristöön. Kesä 2006 oli kuiva ja tilastollisesti varmaan yksi kuivimmista kesistä 100- vuoteen. Lapsuudestani 60- luvulta muistan samantapaisia hellekesiä. Silloiset alimmat vedenpinnan merkit rantakivissä on nyt alitettu vielä n. 50 mm:llä.
Sivu 9 8) Virtaama mittauksia. Virtaamat Kirkkojoessa ja Viinijoessa. Tulokset näkyvät oheisissa kuvissa.
Sivu 10 MITTAUSPISTE 2 pvm. 23.6.2006 MITTAUSPISTE 2 pvm 5.8.2006
Sivu 11 MITTAUSPISTE 1 pvm 23.6.2006 MIITAUSPISTE 1 pvm. 5.8.2006
Sivu 12 HAVAINTOPISTE 3 pvm 23.6.2006 HAVAINTOPISTE 3 pvm 5.8.2006 Kuten kuvat kertovat ei järveen heinä-elokuussa tule virtaamia. Myös Sepänoja, Jyrinpuro ja Kylylammen laskupuro ovat kuivia. Viinijoen vuorokautinen virtaama oli mittauksissa enää alle 90 m3. Oletan, että järveen tulee jonkin verran pohjalähteistä vettä, ei enää muualta.
Sivu 13 Tälläisiltä rannat näyttivät Lisäksi tummavesi, suurehko pintavedenlämpö ja siten haihtuminen lisäävät vedenpinnan laskua. Nämä kaikki aiheuttavat järvessä happikadon ja kaikki elämä kuolee järvessä. Pieni tilavuus yhdessä kirkonkylän, jätevesien ja Mondo Minerals:n kaivosvesien kanssa ei pysty enää pitämään vesistöä järvenä vaan siitä tulee jäteallas, joka sitten ajan myötä täyttyy lietteellä ja kaikilla päästöillä.
Sivu 14 Lokakuu 2006 Tilastollisesti näyttävät loka-marraskuu 2006 olevan aikoihin sateisimmat kuukaudet myös Polvijärvellä. Oheisessa kuvassa näkyy järven vesitilanne, joka on n. metrin ylempänä kuin elokuussa 2006. Tämä ero voitaisiin tasata Viinijoen niskalla olevalla säännöstelypadolla, joka kytkettynä Höytiäisen pumppaukseen pitäisi vedenpinnan tasaisempana. Kevät- ja syystulvien aikaan pumppaus olisi seis
Sivu 15 Lisätietoja Markku Mutanen 040-835 4006 tai markku.mutanen@citiprojektit.fi Ystävällisin Terveisin Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry
Sivu 16