Resurssit ja kaupunkitila case VINEX Reittejä kaupunkirakenteen resurssitehokkuuden kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen Panu Lehtovuori, Jaana Vanhatalo Työseminaari 17.5.2016
OSA 1 taustaa ja määritelmiä
Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa kansain-välisesti vertailukelpoinen ja Suomeen sovellettu kaupunkirakenteen resurssitehokkuuden malli. Tutkimuksen osiot: Resurssitehokkuuden käsite ja toimintatapojen kansainvälinen benchmarking Tarkasteluja kestävän maankäytön edistämisestä Suomessa Arviointi- ja seurantamenetelmien nykytila ja kehittäminen Johtopäätökset ja päätöksentekoa tukeva toimintasuunnitelma Työ saa rahoitusta Valtioneuvostolta vuosille 2015 ja 2016. Hankkeen verkostokumppanit ovat University of Cambridge / CEDAR ja University of Glasgow / Adam Smith Business School. Prosessia tukee kansainvälinen sparrausryhmä.
Miksi hanke on ajankohtainen? Globaali huomio on kaupunkialueiden olennaisessa roolissa sekä ekologisen että sosio-kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden tuottajina YK:n uudet tavoitteet; HABITAT III Kansallinen keskustelu kaupunkipolitiikasta ja kaupunkien kansantaloudellisesta merkityksestä sekä MRL:n ja liikennehankkeiden laskentaperusteiden uudistaminen Runsaasta keskustelusta huolimatta sekä resurssin että resurssitehokkuuden käsitteet ovat puutteellisesti määriteltyjä Mittaamisen ongelmat Päätöksenteon ongelmat
Resurssit määrittelyä Kaupunkien rakentaminen ja ylläpito kuluttaa aina resursseja. Kaikilta osin omavarainen kaupunki ole edes teoriassa mahdollinen, ja yleensä systeemin monimutkaistuminen lisää sen energiaintensiivisyyttä Suuri kysymys on, miten pystymme irrottamaan (decoupling) taloudellisen kasvun resurssien kulutuksesta, tekemään vähemmällä enemmän Samalla on tärkeätä oivaltaa se, että monet kaupunkien resurssit eivät ole käytössä kuluvia Tieto, sosiaaliset verkostot ja vilkas katuelämä ovat yhteisesti tuotettuja resursseja (urban commons, knowledge commons), jotka jopa lisääntyvät käytössä
Resurssit Kaupunkirakenteen kokonaisvaltaisen resurssitehokkuuden hahmottaminen vaatii sekä panosten että tuotosten laajaa määrittelyä Resurssitehokkuuden hankala ulottuvuus on itse resurssien määrittely ja rajaus: mitä kaikkea lasketaan resursseiksi? Luonnonvarat ja maapallo elinympäristönä: metallit, mineraalit, polttoaineet, vesi, ilma, maa, puusto, maaperä sekä biodiversiteetti Elottomat Elolliset Ympäristölliset à ekosysteemipalvelut Uusiutuvat / uusiutumattomat
Resurssit UNEP määrittelee luonnonvararesurssit laajasti ja sanoo niiden sisältävän kaiken mitä esiintyy luonnossa ja jota voidaan käyttää jonkin muun tuottamiseen. Materiaaliset Immateriaaliset Uusiutuvat Uusiutumattomat
Resurssit Resurssien voidaan kuitenkin ymmärtää käsittävän myös paljon muuta kuin pelkästään suoraan luontoon ja luonnonvaroihin liittyvät resurssit. Esimerkiksi Bergiä (2004) mukaillen kaupunkiympäristön resurssit voidaan jakaa seuraavasti: fyysiset resurssit: ilma, vesi, maaperä taloudelliset resurssit: pääoma, vuokratulot biologiset resurssit: lajit, biotyypit, ekosysteemit, maisemat organisatoriset resurssit: palvelut, infrastruktuuri, suunnitelmat, lait sosiaaliset resurssit: sosiaaliset suhteet, yhteisön aktiivisuus, terveys esteettiset resurssit: ympäristön aistittavat ominaisuudet kulttuurilliset resurssit: perinteet, historian siirtyminen sukupolvien välillä, taide
Resurssit Resursseiksi voidaan siis lukea hyvinkin monenlaisia fyysisen ja sosiaalisen ympäristön seikkoja. Joissakin yhteyksissä yllä olevan tyypittelyn voi tiivistää muotoon: Luonnonresurssit toiminnan lähtökohta Tekniset resurssit kyky ottaa luonnonvaroja ihmisen käyttöön (kestävästi) Sosiaaliset resurssit yhteisön tai yhteiskunnan koossa pitävä liima
Resurssitehokkuus Määrittelyn näennäinen helppous: tuotetaan enemmän vähemmällä Tämä tekninen määrittely on liian kapea puhuttaessa kaupungeista ja yhteiskunnasta. Eri näkökulmia: Maapallon rajoitettujen resurssien käyttöä kestävällä tavalla samalla minimoiden vaikutukset ympäristöön (EU) à ympäristö Saadaan tuotettua enemmän taloudellista arvoa samalla määrällä resursseja tai ympäristövaikutuksia (Dynamix) à talous taloudellinen kehitys ja ihmisten hyvinvointi voivat edetä vähemmällä resurssien käytöllä tai ympäristövaikutuksilla (Bio Intelligence) à hyvinvointi 1) globaalien resurssien turvallinen ja oikeudenmukainen käyttö, 2) kestävä yhteiskunta, ja 3) muuttunut talousjärjestelmä (O Brien & al) à yhteiskunta
Kaupunkien roolin muutos
OSA 2 Kokonaisvaltainen resurssimalli
Liikennesuunnittelusta kestävän liikkumisen suunnitteluun (Marshall 2001 Banisterin 2008 mukaan) Lähde: Marshall 2001! Banisterin 2008 mukaan!
Maankäytön ja suunnittelun muutokset ja muutostarpeet Suunnittelu planning " Zoning" Yksittäiset parannustoimet" Taloudellisen tuoton maksimointi" Staattisuus, pysyvyys" Ei-toiminnalliset komponentit" Uuden rakentaminen" Arvioinnin ja osallistamisen jälkijättöisyys " Sääntely" Neuvottelu negotiating " Mixed-use" Kokonaisvaltaisuus/strategisuus" Ekologisen jalanjäljen minimointi" Resilienssi, väliaikaset käytöt" Funktionaaliset komponentit" Vanhan hyödyntäminen, täydennysrakentaminen, urbaanit kesannot" Arviointi ja osallistaminen ajoissa" Niche-innovaatioiden tukeminen"
Liikenteen muutokset ja muutostarpeet Yksittäiset matkat" Palautearviointi" Yhden liikennemuodon tarkastelu" Hanke määrittelee omat tavoitteensa" Yksittäisten hankkeiden vaikutusten arviointi" Liikennepalvelut & matkaketjut" (muutos liikennepalveluissa)" Jatkuva arviointi" Muutokset kulkutapajakaumassa & kaikki liikennemuodot" Visiot, strategiat ja tavoitteet määrittelevät eri vaihtoehdot (MALPE)" Vaihtoehtojen luominen & kokonaisuuden arviointi: yhteydet muihin hankkeisiin, vertailtavuus"
Terveyden muutokset ja muutostarpeet Hypoteettiset skenaariot" Yksittäisiä riskitekijöitä" (ilmansaasteet, onnettomuudet)" Liikenteen terveysvaikutukset" Muutos liikkumisessa" Tiukat sektorirajat" Realistiset skenaariot" Integroitu terveysvaikutusarviointi" (useita riskitekijöitä yhdessä)" Kaupunkirakenteen terveysvaikutukset" Mikä johtaa liikkumisen muutokseen?" Liikenne- ja terveysmallien yhdistäminen"
Muutostarpeiden agendat ja nostot Yksittäinen liikenne- tai suunnitteluhanke" Kokonaisvaltainen kaupunkikehittäminen" Julkinen kulutus" Uusi taloudellinen perusta" Sektoroituminen" Omat resurssit" Yhteiskehittäminen" Jaetut resurssit" Asukas kohteena " Asukas aktiivisena toimijana" Katu liikenneväylänä" Katu oleskelutilana" Liikkuvuus" Saavutettavuus"
Ekosysteemin ja ihmisen hyvinvoinnin kytkökset *TEEB = The Economics of! Ecosystems and Biodiversity! Ekosysteemin ja ihmisen hyvinvoinnin linkittämisen teoreettinen viitekehys"
Ekosysteemipalvelujen kaskadimalli sovellettuna kaupunkitilaan TOIMINTO" Ulkoiset ajurit" esim. ilmastonmuutos" Suorat ajurit" esim. maankäyttö, käytettävät resurssit" PALVELUT" Mitä synnyttää?" HYÖDYT" Ihmisille/" yhteiskunnalle" TALOUDEL- LINEN ARVO" Epäsuorat ajurit" esim. demografia, teknologia" HALLINTA & PÄÄTÖKSENTEKO"
Netzstadt-mallin osatekijät Alueen arkkitehtuuri! vesistöt" metsät" asutus" maatalous" infrastruktuuri" urbaanit kesannot" Avainresurssit! vesi" ruoka" rakennusmateriaalit" energia" Arviointiperusteet! identifikaatio" diversiteetti" joustavuus" omavaraisuus" resurssitehokkuus" Verkoston elementit! noodit" yhteydet" rajat" skaalat" Toiminnot! ravitsemus ja tuottaminen" puhdistaminen" asuminen ja työskentely" liikkuminen ja kommunikointi" Oswald&Baccini 2003!
Netzstadt: systeemiajattelu energia" vesi" rakennusmateriaalit" rakennus-" hanke" varasto" systeemiraja" päästöt" jätevesi" kiinteä jäte" à tai kortteli tai kaupunginosa tai kaupunki tai seutu = Järjestelmän skaalautuvuus Oswald&Baccini 2003!
Ajattelun muutos Luonnonvarat" Päästöt/jätteet" Luonnonvarat" Fys.rakenne" Toiminnot" Aineet-" tomat" Päästöt/jätteet/haitat" Laadukas elämä"
Resurssimallin kehittelyä Fyysinen" kaupunkirakenne" Jätteet" Luonnon-" varat" Toiminnot" Aineet-" tomat" Päästöt/ haitat" Laadukas elämä" RAHA & AIKA" Urbaanit" biotoopit"
Resurssimallin kehittelyä Kulutus" " Innovaatiot" Hyvä" elämä" M A T E R I A A L I S E T! LUONNON-" VARAT" Uusiutu-! mattomat! Uusiutuvat! Toiminnot" Fyysinen rakenne" Jätteet" " Haitat" " Päästöt" " Urbaanit" biotoopit" " Puhdistus" Koulutus" " Tieto" Sosiaalinen" pääoma" RAHA & AIKA" EI-MATERIAALISET" MITATTAVAT! EI-MITATTAVAT!
OSA 3 Kaupunkirakenteen vaikutuksia
Freiburgin malli Freiburgin kaupungin pitkäaikainen suunnittelujohtaja Wulf Daseking on antanut kestävälle kaupunkirakentamiselle seuraavat suuntaviitat (Gottdiener et al. 2015): Compact city of short paths Meticulous integration of urban structure (land-uses) and public transport system Typological and morphological variation of built structure that supports social mix Integration of workplaces, public spaces and private services Preservation of valuable natural areas and an identifiable park network that reaches from inner city to open nature and water bodies
UN Habitat UN-Habitat on listannut kestävän kaupunkisuunnittelun periaatteita, jotka koskevat lähinnä kaupunginosan (neighbourhood) skaalaa: Tavoitteena compact, integrated, connected Periaatteet: 1. Adequate space for streets and an efficient street network 2. High density - at least 15,000 people per km² 3. Mixed land-use 4. Social mix 5. Limited land-use specialization (UN-Habitat)
Case VINEX Hollannissa 1990-luvulta 2000-luvun alkuun toteutettu valtakunnallinen VINEX-toimintaohjelma on hyvä esimerkki yhdyskuntarakenteen parantamisessa maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluja ja elinkeinoja yhteen sovittamalla. Laaja asuntotuotanto erityisesti keskisuuria kaupunkeja täydentävällä tavalla Työmatkojen lyhentäminen Raideliikenteen ja muun joukkoliikenteen systemaattinen kehittäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Yritysten ja palveluiden sijainninohjaus Kaupunkirakenteeseen liittyvä ympäristöpolitiikka
Case VINEX Toimintaohjelman tavoite oli tuottaa vuosina 1996-2005 Hollantiin 455 000 uutta asuntoa; lopulta syntyi peräti 800 000 asuntoa. Uusi rakentaminen sijoittui julkisen raideliikenteen piiriin, niin että ihmisten työ- ja asiointimatkat lyhenevät ja niin että keskisuuret kaupungit saavat uutta verta. VINEXin osana oli esimerkillinen yritysten, kauppojen ja julkisten palveluiden sijoittumista ohjaava ABC-jako, joka pakotti paljon käytetyt tilat raideliikenteen piiriin ja keskustoihin.
TYÖPAJAT
Työpajatyöskentelyn tehtävät Osio I" "Resurssien käsite:"!resurssimallin YHTEISKEHITTELY! Puuttuuko oleellisia resursseja?" Onko malli toimiva?"! Osio II" "Resurssinäkökulma kaupunkitilaan:" "KONKREETTISIA ESIMERKKEJÄ,!!!!!!!!TOIMIJOIDEN UUSIA ROOLEJA!! Mitkä resurssit ja niihin liittyvät kysymykset ovat teeman kannalta tärkeitä?" Lisääkö teeman toteutuminen joitain resursseja?" Miten toimijana pystyt edistämään teeman toteutumista?"
Työpajatyöskentely, osio II Aihealueet ja esimerkkiteemoja (1/2) I. Asuminen" Korkea rakentaminen" Kohtuuhintainen & monimuotoinen asuminen" " II. Liikenne" Käveltävyys" Pyöräilyn infrastruktuuri" Kaupunkiraideliikenne"
Työpajatyöskentely, osio II Aihealueet ja esimerkkiteemoja (2/2) III. Palvelut" Palveluiden saatavuus" Monipuolinen palvelurakenne" Luonto kaupungissa / kaupunkiluonto" " IV. Elinkeinoelämä ja uusi työ" Yritysten ja yrittäjyyden tukeminen" Jakamistalous"
Ryhmäjako Ryhmä 1:! Harry Edelman!!! Djupsjöbacka Hanna Hedman Åsa Kuusimäki Aino Lukkarinen Sara Montonen Hanna Rautiainen Juhana Ronikonmäki Niko-Matti Saari Arto Saarinen Ari " Ryhmä 2:! Heikki Liimatainen ja Marko Tainio!! Berg Harry Hastio Pia Kotilainen Heli Kuusiola Timo Manninen Mariikka Mäkelä Kaisa Mäki-Opas Tomi Piippo Tero Ruohonen Kari" Tuppurainen Simo " " Ryhmä 3:! Panu Lehtovuori!!! Aalto Erkki Hassi Laura Ingelin Soili Junnila Jaana Kopperoinen Leena Laakso Seppo Leskinen Riikka Maijala Juha-Pekka" Mansikka Ilona Norvasuo Markku Onnela Satu Ryhmä 4:! Jaakko Sorri!!! Höijer Laura Irjala Antti Koponen Markku Kosonen Kati-Jasmin Saarlo Anna Säynäjoki Eeva Tenhunen Jyrki Vaahtera Anu Välimäki Pauli