9ov uotta Tampereen kauppakamari 1918-2008 Historiakatsaus 9oy ears Mukana muutoksessa 1918 Kauppakamari esittää 9oy Tampereen ears läänin perustamista. 1948 Esitys Tampereen seudun aluesuunnitteluliiton perustamisesta. Tampereen kauppakamari ehdottaa, että Pyhäjärven ympäryskunnat teettäisivät yhtenäisen seutukaavan. 10.8.1917 Venäjän väliaikainen hallitus vahvistaa asetuksen kauppakamareista, joita tuli perustaa Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Viipuriin ja Vaasaan. 19.11.1917 Tampereen kauppakamarin perustava kokous, käsittely jää kesken. 29.11.1917 Jatkokokouksessa päätetään perustaa kauppakamariyhdistys, jonka tarkoituksena on ylläpitää kauppakamaria Tampereella. 12.1.1918 Kauppakamariyhdistyksen säännöt vahvistetaan. 11.5.1918 Pöytäkirjaan merkitään, että Tampereen kauppakamari on perustettu. 1.11.2002 Eduskunta antaa kauppakamarilain, joka kumoaa aiemman kauppakamariasetuksen. 1951 Kauppakamari järjestää kokouk sen, jossa tehdään Tampereen liikenne alueen seutusuunnitteluliiton alustava perustamispäätös. 1952 Tampereen liikenne alueen seutusuunnitteluliitto perustetaan. 1956 Pirkanmaan maakuntaliitto perustetaan. 1958 Kauppakamari kiirehtii Tampereen talousalueen läänin perustamista. 1967 Tampereen seutukaavaliitto perustetaan ja seutusuunnitteluliiton toiminta päättyy. 1968 Kauppakamari puoltaa ehdotusta Pirkkalan, Ylöjärven ja Teiskon liittämisestä Tampereen kaupunkiin. 1984 Hanke Tampereen läänin perustamisesta kaatuu eduskunnassa. 1990 Maakuntaliitto ja seutukaavaliitto yhdistetään Pirkanmaan liitoksi. Tampereen kauppakamarin toiminta-alue 1918 Tampereen kauppakamarin toiminta-alue 2008 Porin (nykyisin Satakunnan) ja Keski-Suomen kauppakamarit perustettiin 1930, Rauman kauppakamari 1981. Tampereen kauppakamarin toimintaalue vuonna 2008 kattaa Pirkanmaan lisäksi Kiikoisten kunnan Satakunnasta. Suomessa toimii 19 alueellista kauppakamaria. 1997 Lääniuudistus, Pirkanmaa osaksi Länsi-Suomen lääniä. 2008 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kuntien lukumäärä Pirkanmaalla laskee. 2008 kuntia on 28, vuonna 2009 24.
Yhteyksissä on aina ollut kehitettävää Koulut luovat kasvun perusteet 1920 Tampereella 2 000 puhelintilaajaa. 1922 Kauppakamari vaatii Etelä- Suomen kaupunkien väliseltä puhelinyhtiöltä lisää linjoja Tampereen ja Helsingin välille. 1923 Anotaan valtion puhelinlinjaa Tampereen ja Helsingin välille sekä linjaa Tampereelta Turkuun. 1931 Kauppakamarin aloitteellisuuden ansiosta valtioneuvosto muuttaa Parolaan suunnitellun l entokentän paikaksi Tampereen Härmälän. 1932 Tampereella asennetaan 3 500 numeron automaattinen puhelinkeskus. 1935 Kauppakamari asettaa komitean seuraamaan Tampereen linjaautoaseman perustamistoimia. 1936 Kauppakamari suosittaa linjaautoaseman paikaksi Hatanpään valtatien ja Ratinaan suunnitellun stadionin välistä aluetta. 1937 Siviililiikenne Härmälän kentältä alkaa. 1939 Aero aloittaa aamu- ja iltalennot Tampereelta Helsinkiin. Lentoja on vain kesällä, koska kiitorata ei ole valaistu. 1941 Kauppakamari kiirehtii trolley bussihankkeen toteuttamista Tampereella. 1944 Kauppakamari kiirehtii postisiirtoliikettä, koska maksu Tampereelta Helsinkiin saattaa viipyä jopa yli kaksi viikkoa. 1945 Tampereella 64 puhelinta 1 000 asukasta kohden. 1951 Kauppakamari puoltaa Veljekset Karhumäki Oy:n hanketta aloittaa lentoliikenne Tampereelta Tukholmaan. Toimilupa myönnetään vuonna 1954. 1953 Kauppakamari esittää, että Härmälän kentän kiitotietä pidennetään ja sinne asennettaan laskeutumisvalot kentän pitämiseksi auki myös talvisin. 1982 Mobira Senator ~10 kg 1987 Mobira Cityman 900 770 g Matkapuhelinten kehitys 1960 Kiirehditään Tampere Lahtitien rakentamista. 1964 Viimeinen käsivälitteinen puhelinkeskus Tampereen Puhelinosuuskunnan (TPO) alueella suljetaan. Härmälän lentoaseman kiitotielle öljysorapäällyste. 1965 TPO aloittaa alueellaan autoradiopuhelinliikenteen, kuuluvuussäde 30 kilometriä. 1967 Kauppakamari antaa puoltavan lausunnon Tampereen lentokentän rakentamisesta Pirkkalaan. 1971 Tampere Parkano Seinäjokirata avataan liikenteelle. 1973 Kauppakamari esittää liikennevaloja Tampereen Hämeenkadulle ja Kauppakadulle. 1977 Tampereen pohjoinen kehätie (ns. rantatie) valmistuu. Junayhteys Keski-Suomeen paranee, kun Orivesi Jämsä Jyväskylärataosuus avataan liikenteelle. 1979 Tampere-Pirkkalan lentokenttä avataan. 1984 Kauppakamari perustaa tietotekniikan valiokunnan, tehtävänä alan opetuksen lisääminen maakunnassa peruskoulusta yliopistoon. 1991 1010 275 g 1996 9000 Communicator 397 g 1998 6110 137 g 2002 6100 76 g 2007 6500 94 g 1985 Satakunnan lennosto muuttaa Tampere-Pirkkalan lentokentälle, jolloin kentän ympärivuorokautinen käyttö tulee mahdolliseksi. 1988 Päätös Tampere Helsinkitien rakentamisesta kokonaan moottoritieksi. 1991 Maailman ensimmäinen gsmpuhelu soitetaan Helsingistä Tampereelle. 1993 Wireless Data -yksikkö kehittää teknologiakeskus Hermiassa maailman ensimmäisen digitaalisen gsm-datakortin. 1996 Kaikki Tampereen koulut tietoverkossa. 2000 Tampereen ja Helsingin välinen moottoritie valmistuu. 2003 Ryanair aloittaa keväällä lennot Tampere-Pirkkalan kentältä Skavstaan Ruotsiin ja loppuvuodesta Stanstedin kentälle Englantiin. 2006 Ensimmäinen vaihe Tampereen läntisen kehätien rakentamisesta moottoritieksi valmistuu. Samalla alkavat toisen, vuonna 2008 valmistuvan vaiheen työt. 2007 Tampere-Pirkkalan kenttä on Suomen toiseksi merkittävin ulkomaanliikenteen kenttä. Kauppakamari selvittää pirkanmaalaisten vientiyritysten tarvetta suoraan lentoyhteyteen Pietariin. 2008 N96 125 g 1874 Tampereen Kauppayhdistys perustaa iltakoulun työssä oleville liikeapulaisille ja 1890 kaksivuotisen kauppaopiston. Se muutetaan vuonna 1908 kaupunginvaltuuston päätöksellä Tampereen Kauppaoppilaitokseksi, Suomen ensimmäiseksi täyden palvelun kauppaoppilaitokseksi. 1886 Keisarillisen Majesteetin Armollisella Julistuksella Suomeen perustetaan ensimmäiset kolme kaksivuotista teollisuuskoulua, Helsingin, Kuopion ja Tampereen koulut. Tampereella aloittavat kone- ja rakennusosastot, joilla on 31 oppilasta ensimmäisenä vuonna. 1912 aloittaa Tampereen teknillinen opisto, jossa valmistui useiden eri alojen insinöö rejä ja teknikoita. 1919 Tampereen teknillisen korkeakoulun perustaminen on ensi kerran esillä. 1925 Kauppakamari esittää taloudellisen propagandan ja tutkimuksen aloittamista kansalaisten tiedonpuutteen takia. 1955 Tampereen korkeakouluyhdistys perustetaan. Tampereen kesäyliopisto aloittaa toimintansa. 1960 Yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttaa Tampereelle. 1965 Teknillinen korkeakouluopetus aloitetaan Tampereella. 1966 Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutetaan Tampereen yliopistoksi. Se toimii yksityisenä yliopistona vuoteen 1974, jolloin se siirtyy valtion hallintaan. Kauppakamari päättää yhdessä Tampereen kauppaoppilaitoksen kanssa aloittaa merkonomien vientimieskoulutuksen. Kauppakamariin perustetaan vientivaliokunta. 1970 Teollisuuden työvoima kasvaa talousalueella voimakkaasti. Muualta tulevalle työvoimalle valmistuu Tampereelle 650 henkilön vastaanottoasuntolat. 1972 Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK) itsenäistyy. Tampereen yliopistoon perustetaan lääketieteellinen tiedekunta. 1987 TTKK:lle perustetaan tukisäätiö korkeakoulun ja elinkeinoelämän yhdyssiteeksi. Tukisäätiön hallinnossa kauppakamarin puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla on pysyvä edustus. 1988 Ensimmäiset yritykset muuttavat Teknologiakeskus Hermiaan. 1992 Tampereen teknillinen oppilaitos saa ammattikorkeakoulun kokeiluluvan. 1996 Tampereen ammattikorkeakoulu vakinaistetaan. Sen perustana ovat Tampereen teknillinen oppilaitos, Tampereen kauppaoppilaitos, Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos sekä Kurun normaalimetsäoppilaitos. Tampereen teknillinen korkeakoulu muutti 1970-luvulla Tampereen uuteen tytärkaupunkiin Hervantaan. Koulun ympäristöstä kasvoi vahva tutkimus- ja tuotekehityskeskus. Kanjonin sillan rakennustyö Hervannan valtaväylällä. 1995 Lääketieteen teknologiakeskus Finn-Medi aloittaa toimintansa. 1997 Tietoyhteiskunnan tutkimuskeskus Tampereen yliopistoon. Maakunnallinen Pirkanmaan ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa. 1999 Tampereen kaupunki ja alueen elinkeinoelämä lahjoittavat Tampereen yliopistoon liiketalouden professuurin. Samana vuonna kauppakamari lahjoittaa yliopiston tukisäätiön yhteyteen perustetun kauppakorkeakoulurahaston peruspääomaksi 25 000 euroa. 2002 Tampereen kauppakamariin perustetaan yritysten osaamista ja verkottumista edistävä Tampere Business Campus -ESR-hanke. TBC:n toiminta vakinaistetaan vuonna 2005. 2003 TTKK:sta Tampereen teknillinen yliopisto. 2005 Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n kehittämä Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -koulutusohjelma käynnistyy. Talouselämän rakenteiden muuttuessa vapaaksi jääneitä teollisuustiloja on muutettu erilaisten palveluyritysten käyttöön. Finlaysonin puuvillatehtaan tiloissa opiskellaan, ohjelmoidaan, toimitetaan lehtiä, katsellaan elokuvia ja vietetään vapaa-aikaa.
Kiilto Oy:n mainontaa 1950-luvulta. 500 G. A. Serlachius Oy:n Mäntän paperitehtaan mainos vuodelta 1945. Avojohdoista rakennetut puhelinlinjat lauloivat varsinkin maaseudulla vielä 1960-luvulle asti. Automaattinen puhelinliikenne Tampereen ja Helsingin välille avattiin vuonna 1959. 400 Tampellan valmistama imukaasulaitos Tampereen maatalous- ja teollisuusnäyttelyssä 1922. Vuonna 1930 Barcelonan maailmanäyttelyssä kultamitalilla palkitut Aaltosen kenkätehtaan valmistamat kengät. Tampere aloitti vuonna 1948 ensimmäisenä Suomessa johdinautojen, trolleybussien tamperelaisittain rollikoiden käyttämisen kaupunkiliikenteessä. 300 Rullaaja täyttämässä automaattisen rullauskoneen puolatelinettä Finlaysonin puuvillatehtaalla. Suomen Trikoon Tamppi-asu vuodelta 1956. Mallina vuoden 1958 Miss Pirkko Mannola. Pääministeri Nikita Hruštšev ja ulkoministeri Andrei Gromyko Lokomolla kesäkuussa 1957. Isäntänä toimitusjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeri Lauri J. Kivekäs. Neuvostoliitto, myöhemmin Venäjä, on ollut merkittävä markkina-alue Pirkanmaan teollisuudelle.vuonna 1929 kauppakamari esitti Keskuskauppakamarille kauppaneuvottelujen aloittamista Neuvosto-Venäjän kanssa. Sotakorvaukset Neuvostoliitolle antoivat töitä erityisesti Pirkanmaan metalliteollisuudelle. Neuvostoliiton johtajat vierailivat lähes poikkeuksetta myös Tampereen seudulla Suomen vierailujensa yhteydessä. 200 100 l Venäjän keisari kukistui helmikuun vallankumouksessa ja Neuvosto-Venäjä syntyi syksyllä 1917. Levottomuudet levisivät heti keväällä Suomeen, korpilakkoja syntyi ja punakaarteja samoin kuin myös suojeluskaarteja eli myöhempiä suojeluskuntia alettiin perustaa. Tuonnin tyrehtyessä syntyi elintarvikepula. Uudet kunnallislait ja kahdeksan tunnin työaikalaki hyväksyttiin16.11., senaatti julisti Suomen itsenäiseksi 4.12. ja eduskunta hyväksyi julistuksen 6.12. 1917 Lakkojen ja vallankumousten vuosi. itsenäistyy. Suurlakko 14.-19.11. 1918 Sisällissota. Tampereen valtaus 6.4.1918. Ensimmäinen maailmansota päättyy 11.11.1918. 1920 Tarton rauha 14.10.1920. Bruttokansantuotteen volyymi/asukas 1910 2005 (volyymi-indeksi 100=1951) l Kiihtynyt osakekeinottelu johti pörssiromahdukseen, jonka huippu oli musta perjantai 25.10.1929. Maailmanlaajuista lamaa syvensi Suomen osalta vielä Neuvostoliiton käyttöönottama puutavaran dumppaus. Työttömyys kasvoi, palkkoja laskettiin ja yli 15 000 maatilaa joutui pakkohuutokauppaan. Suomessa laman pohja saavutettiin 1932 ja seuraavina vuosina elintaso nousi nopeasti. 1926 Suomen Yleisradio aloittaa lähetykset. 1929 Wall Streetin pörssiromahdus. 1939 Toinen maailmansota 1939-45. Talvisota 1939-40. 1945 Maanhankintalaki siirtoväen asuttamiseksi. 1941 Jatkosota 1941-44. l 1.3.1956, saman päivänä jolloin Urho Kekkonen astui tasavallan presidentin virkaan, alkoi SAK:n julistama yleislakko ja MTK:n aloittama maataloustuotteiden luovutuslakko. 1948 YYA-sopimus. 1910 1920 1930 1940 1950 1954 Kahvi vapautuu säännöstelystä. 1955 YK:n jäseneksi. 1957 Euroopan talousyhteisö, EEC syntyy. 1956 Yleislakko.
Vuonna 1965 Tampereen yliopistoon perustettiin pohjoismaiden ensimmäinen tietojenkäsittelyopin professuuri. Tieto siirtyi kirjoittimilla, reikäkorteilla ja reikänauhoilla. Vuonna 1951 kauppakamari teki esityksen rautatiehallitukselle erityisen nopeasta moottorijunasta, joka lähtisi Tampereelta kello 7 ja olisi Helsingissä kello 9.30. Vuonna 2008 raideliikenteen ajankohtaisia kehittämiskohteita ovat kolmannen raiteen rakentaminen Tampereen ja Toijalan välille sekä Riihi mäen ja Toijalan ohitusraiteet, jotka tarjoaisivat tehokkaan väylän yhteyksille itään. Kauppakamarissa tehdään työtä suoran junavuoron saamiseksi Tampereen ja Pietarin välille. Dm4-moottorikiitojuna Tampereen asemalla. Tampereen Sokos-tavaratalon rakennustyö 1970-luvulla. Kauppa keskittyi pitkään Tampereella Hämeenkadun varteen. Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos ja lisääntynyt liikkuvuus ovat siirtäneet painopistettä keskustan ulkopuolelle nousseisiin kauppakeskuksiin. Näsinneula pyörivine ravintoloineen raken nettiin vuosina 1970-71. Tampereella on osattu tarttua luoviin ideoihin ja rakennettu jäähallin tai Tampere-talon tapaisia kiisteltyjäkin hankkeita. 1983 Matkapuhelimen tekstiviestin periaate kehitetään. 1986 EFTA:n täysjäseneksi. 1989 Berliinin muuri murtuu. 1991 Neuvostoliitto hajoaa. Pankkikriisi. Ensimmäiset gsm-puhelut verkossa. Opiskelijat tuovat oman lisänsä Tampereen kaupunkikuvaan. Teekkarikaste Tammerkoskessa 1989. 1995 Euroopan unionin jäseneksi. 1994 Työttömyysaste Pirkanmaalla 20,7 %. BKT/asukas vuoden 2005 rahassa mitattuna l vuonna 1920: ~2 300 euroa l vuonna 2000: 25 000 euroa 2002 Euro Suomen rahayksiköksi. l liittyi 1.1.1995 Euroopan unioniin. Neuvoa antavassa kansanäänestyksessä liittymistä kannatti 56,9 prosenttia äänestäneistä. Pirkanmaa oli pohjoisin maakunta, jossa enemmistö kannatti unioniin liittymistä. 2007 Yli 80 % tietoverkoissa kulkevista sähköpostiviesteistä on roskapostia. l Vuonna 2005 Pirkanmaan talous kehittyy erittäin suotuisasti ja monilla toimialoilla ripeimmin koko Suomessa. Alueen metalliteollisuuden vienti ylittää ensim mäi sen kerran metsäteollisuuden viennin. 2008 Kolme miljardia ihmistä käyttää matkapuhelinta. 500 400 300 1961 Berliinin muurin rakennustyö alkaa. 1970 Viisipäiväinen työviikko. 1973 Öljykriisi 1973-74. 1971 Sähköposti keksitään USA:ssa. 1974 Vapaakauppasopimus EEC:n kanssa. 1981 Yhteispohjoismainen NMT-matkapuhelinverkko avataan. 200 1960 EFTA syntyy, ulkojäseneksi 1961. l Tampereen Messut Oy perustetaan 1967. l Lääkäripulan takia maahan suunniteltiin 1960-luvun lopulla uutta lääketieteellistä tiedekuntaa. Tampereella sen tarjoutuivat perustamaan sekä Tampereen teknillinen korkeakoulu että yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin Tampereen yliopistoon 20.4.1972. Valtiovalta pyrki lopettamaan Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan ensi kerran 1985 ja uudestaan 1993. Yliopisto, Tampereen yliopistollinen sairaala, maakuntaliitto ja muut yhteisöt sekä Tampereen julkinen sana ovat yhteisrintamana pystyneet torjumaan lakkautusaikeet. l Korkosääntely oli purettu 1986, minkä jälkeen pankkien välille oli syntynyt hallitsematon kilpailu. Säästöpankkien Keskusosakepankki SKOP joutui vaikeuksiin ja Suomen Pankki otti sen haltuunsa 19.9.1991. Kun maailmalla vallitsi yleinen laskusuhdanne, syntyi lama, jota Suomessa syvensi viennin romahtaminen Venäjälle. Konhon liittymän rakennustyö Toijalassa. Helsinki Tampere-moottoritien rakentaminen osui 90-luvun lamavuosiin, moottoritien rakentamispäätökset tehtiin neljässä eri vaiheessa. Vihdoin 12.10.2000 voitiin juhlia moottoritien valmistumista Tampereelle. Aivan huomaamatta alkoi maailmalla uusi aika, kun ensimmäinen konttilaiva saapui New Yorkista Houstoniin 26.4.1956 kannellaan 58 konttia. Kalmar Industries Oy entinen Valmet Oy:n lentokonetehdas on 1990-luvun loppuun mennessä kasvanut maailman johtavaksi kontinkäsittelylaitteiden valmistajaksi. 100 1960 1970 1980 1990 2000
Pirkanmaa vuonna 2008 Pirkanmaan talous on kehittynyt myönteisesti 2000-luvulla, muutamina vuosina jopa ripeimmin koko maassa. Kasvu on ollut voimakkainta yksityisissä palveluissa mutta vahvaa myös teollisuudessa, erityisesti metalli- ja koneenrakennusteollisuudessa sekä kaupassa ja rakentamisessa. Pirkanmaan vahvuuksia ovat sen elinkeinoelämän monipuolinen rakenne sekä yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteistyö. Pirkanmaan yritykset ovat panostaneet tulevaisuuteen. Maakunnan tutkimus- ja tuotekehityspanos asukasta kohden on korkeimpia Suomessa. Vuonna 2005 tutkimusja tuotekehityspanos asukasta kohden oli Pirkanmaalla 18 731 euroa ja koko maassa 10 421 euroa. Pirkanmaalla työllisyyden kehitys on ollut koko maata ripeämpää. Työllisyysaste vuoden 2007 lopussa oli Pirkanmaalla 71,1 prosenttia, kun se koko maassa oli 69,9 prosenttia. 40 35 30 25 20 15 10 Työpaikat Pirkanmaalla 1970 2005 Toimialojen osuudet työpaikoista 5 Osuus työpaikoista Teollisuus Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelukset 186 185 183 567 Rakentaminen 194 266 191 759 Työpaikat 201 584 Kauppa sekä majoitus- ja ravintola-ala Liikenne Rahoitus ja vakuutustoiminta, palvelut liike-elämälle Maatalous 1970 1980 1990 2000 2005 200 000 195 000 190 000 185 000 180 000 175 000 170 000... entä vuonna 2018? Elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon päättäjien sekä korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä tulevasta kehityksestä* Mistä pirkanmaalaiset saavat toimentulonsa vuonna 2018 yksityinen palvelusektori on merkittävin työllistäjä Pirkanmaalla. Tätä mieltä ovat niin yritysjohtajat, julkishallinnon päättäjät kuin opiskelijat. julkiset palvelut on edelleen iso työllistäjä. teollisuus on kolmanneksi merkittävin työllistäjänä, yritysjohtajien mielestä kuitenkin tärkeämpi kuin julkinen sektori. Yksityisen palvelusektorin kasvun perusteita Yritykset keskittyvät liiketoiminnassaan ydinosaamiseensa. Siihen kuulumattomat osa-alueet hankitaan alan yrityksiltä. Tyypillisiä ostettavia palveluita ovat muun muassa vartiointi, puhtaanapito, kuljetus ja ravintolapalvelut, pienemmillä yrityksillä myös kirjanpito ja palkanlaskenta. 2000-luvulla ostopalvelut ovat yleistyneet koskemaan muun muassa vuokratyövoiman käyttöä, henkilöstön rekrytointia ja tietohallinnon organisointia. Myös kunnat, kuntayhtymät ja valtionhallinto ovat alkaneet miettiä palvelujen hankintaa joko kokonaan tai osittain yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Yksityisten hyvinvointipalveluiden tarjonta sekä kulttuuri- ja urheilupalveluiden käyttö ovat yleistymässä ihmisten hyvinvoinnin ja ansiotason kasvun myötä. Pirkanmaan ja Tampereen seudun vetovoimaisuus vahvistuu edelleen Tampereen seutu on Suomen houkuttelevimpia asuinpaikkoja. Pirkanmaa on selkeä kakkostalousalue Suomessa. Tampereen seutu on houkutteleva kaupan keskittymä. Opiskelijoitten mielestä Tampereen seutu on merkittävä koulutus- ja tutkimuskeskus. mutta haasteitakin on Pirkanmaan ja valtakunnan tason päättäjien yhteistyössä. Pirkanmaan kuntien välisessä yhteistyössä. Historiakatsaustyöryhmä: Matti Hokkanen Viljo Rasila Raimo Seppälä Anja Taskinen Kuvalähteet: Aamulehden kuvaarkisto, Eemil Aaltosen museo/ Onerva Utriainen, GA Serlachius museo, Kalmar Industries Oy Ab, Kiilto Oy, Lentokuva Vallas Oy, Oyj, Särkänniemi Oy, Tampereen yliopisto ja Vapriikin kuva-arkisto. * Näkemykset perustuvat Tampereen kauppakamarin maaliskuussa 2008 tekemään kyselyyn maakunnan nykyisille ja tuleville päättäjille. Kyselyyn vastasi 48 henkilöä. Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Hämeen Kirjapaino Oy, huhtikuu 2008