Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012 Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Sisältö Esipuhe... 3 Lyhenteet... 4 1 Yhteenveto... 5 1.1 Katselmuskunta... 5 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet... 6 2 Kohteen perustiedot... 10 2.1 Yleistä... 10 2.2 Rakennuskanta ja kaavoitus... 10 2.3 Elinkeinorakenne... 12 2.4 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta... 13 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt... 13 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila... 14 3.1 Lähtötiedot... 14 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus... 15 3.3 Lämmön tuotanto... 19 3.4 Kiinteistöjen lämmitys... 20 3.5 Kokonaisenergiatase... 22 4 Uusiutuvat energialähteet... 23 4.1 Puupolttoaineet... 23 4.2 Peltobiomassat... 26 4.3 Jätepolttoaineet... 27 4.4 Tuulivoima... 31 4.5 Aurinkoenergia... 31 4.6 Vesivoima... 32 4.7 Lämpöpumput... 33 4.8 Yhteenveto... 35 5 Jatkotoimenpide-ehdotukset... 36 5.1 Kunnan omistuksessa olevat kohteet... 37 5.2 Muiden omistuksessa olevat kohteet... 42 5.3 Toimenpiteiden rahoitusmallit... 43 6 Jatkoselvitykset ja -tutkimukset... 44 6.1 Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut... 44 6.2 Vesistölämmön hyödyntäminen... 46 6.3 Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena... 47 7 Seuranta ja tiedottaminen... 47 Lähteet... 49 Liite 1. Hyödyllisiä tietolähteitä... 50 2 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Kuhmoisten kunnan nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpideehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöjen muutos. Kuhmoisten kunnalle ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kuntakatselmus tehdään samanaikaisesti Padasjoen uusiutuvan energian kuntakatselmuksen kanssa, jolloin voidaan tunnistaa myös molempien kuntien yhteisiä hankeaihioita. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Kuhmoisten kunta (40 %). Työ toteutettiin loka-joulukuussa 2012. Tarkastelussa käytetty tarkasteltu referenssivuosi oli 2011. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Padasjoen ja Kuhmoisten kuntien ympäristösihteeri Maria Virtanen sekä Suomen Ympäristökeskuksen Hiilineutraalin kunnat -hankkeen suunnitteluinsinööri Pasi Tainio. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat toteuttaneet DI Aki Pesola (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk103) ja DI Erkka Ryynänen Gaia Consulting Oy:stä. 3 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. CHP-laitos Energialähde Energiatase Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista Kaukolämpö Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja - jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen Lämpökeskus Lämpöyrittäjä POK POR TEM TMA Tuontisähkö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Työ- ja elinkeinoministeriö Takaisinmaksuaika (investoinnissa) Tässä: kunnan rajojen ulkopuolella tuotettu sähkö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine) Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa 4 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

1 Yhteenveto 1.1 Katselmuskunta Kuhmoisten uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on 2011. Mikäli kyseisen vuoden tietoa ei ole ollut saatavilla, on tämä mainittu raportissa erikseen. Kuhmoisten kunnan kokonaispinta-ala on 936,7 km² ja asukasluku 2 505. Kuhmoisissa on yksi taajama, Kuhmoinen, jossa asuu suuri osa kunnan asukkaista. Lisäksi kunnassa on joukko pienempiä kyläkeskuksia. Kuhmoisten taajamassa öljy oli vuonna 2011 pääasiallinen lämmitysmuoto. Lisäksi sähköä käytettiin jonkin verran kunnan rakennuksissa. Koulut ovat hakepohjaisessa alueellisessa lämpöverkossa. Keskustaajamaan on rakenteilla kaukolämpöverkko, jonka rakentaminen käynnistyy vuoden 2013 aikana ja johon on tarkoitus liittää suuri osa kunnan keskustaajaman nykyisistä öljylämmitteisistä kiinteistöistä. Varsinaisen kaukolämmön tuotannosta vastaa Kuhmoisten Lämpö Oy. Teollisuudessa lämpöä tuotetaan jonkin verran teollisuuden sivuvirroista ja maatiloilla hakkeella, oljella ja muulla biopolttoaineella. Kuhmoinen kuuluu Suomen vilkkaimpiin kesämökkikuntiin ja alueella sijaitsee noin 3 000 kesämökkiä. Näiden pääasiallinen lämmitysmuoto on sähkö. CO2-päästöt Sähkö 2 980 tnco2 Lämpö 11 660 tnco2 Häviöt Sähkö 0,2 GWh Lämpö 9,5 GWh Kevyt polttoöljy 24,0 GWh Lämmön kulutus 57,3 GWh (sis. lämmityssähkön) Lämmityssähkö Häviöt (tuonti) 18,5 GWh Sähkö 0,2 GWh Lämpö 9,6 GWh Puupolttoaineet 21,7 GWh Sähkö 32 % Öljy 33 % Puu/turve 30 % Muu erillislämmitys 5 % Muut 2,6 GWh Muu sähkö (tuonti) 11,0 GWh Vesivoima (paikallinen) 0,1 GWh Sähkön kulutus 10,8 GWh (ei sis. lämmityssähköä) Teollisuus n. 12 % Asuminen ja maatalous n. 20 % Palvelut ja rakentaminen n. 68 % Kuva 1. Kuhmoisten kunnan energiatase vuonna 2011. 5 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Kuhmoisten energiatase on esitelty kuvassa 1. Tärkein lämmitysmuoto on tällä hetkellä kevyt polttoöljy, mutta myös sähkö ja puu ovat tärkeässä roolissa. Sähkölämmityksen merkitystä kasvattavat kesämökit, joiden osuus sähkönkulutuksesta on merkittävä. Pientalot kuluttavat miltei 50 % kunnan lämmöstä ja asuinrakennukset yhteensä noin 60 %. Näiden lisäksi kesämökit ja muut rakennukset ovat merkittäviä lämmön kuluttajia molemmat reilun 15 % osuudella. Kunnan alueella sijaitsee pienvesivoimala, jonka vuotuinen tuotanto on noin 100 MWh. Sähkölämmityksen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on yli 60 %. 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kuhmoisten kunnassa käytetään uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen erillislämmityksessä. Kunnalla on potentiaalia tuottaa lämpöä ja sähköä huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvilla energialähteillä. Merkittävin potentiaali on tuulivoiman ja puupolttoaineiden lisähyödyntämisessä. Osa tästä potentiaalista tulee käyttöön jo lähiaikoina, kun kunnan keskusta-alueen merkittävimmät energiankuluttajat liitetään hakepohjaiseen kaukolämpöön. Taulukossa 1 on esitetty uusiutuvan energian nykykäyttö/-tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet Kuhmoisissa. Hyödyksi saatava lämpömäärä on joidenkin energialähteiden osalta taulukossa esitettyä alhaisempi, sillä arvoissa ei ole huomioitu energiantuotannon hyötysuhteita (nämä on merkitty taulukkoon tunnuksella käyttö ). Taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on kerrottu oletukset, joihin lisäämismahdollisuudet perustuvat. Tuulivoiman tekninen kokonaispotentiaali Kuhmoisissa on huomattava, sillä kaksi Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä tunnistetuista merkittävistä tuulivoima-alueista sijaitsee kunnan alueella. Keskipitkällä aikavälillä tuulivoimahankkeiden onnistuminen riippuu ennen kaikkea alueellisista tuuliolosuhteista ja asukkaiden suhtautumisesta. Moni lupaava hanke on kaatunut lähialueen asukkaiden valituksiin. Kuhmoisten omista metsistä saatavan puubiomassan tuleva hyödyntäminen riippuu siitä, mistä lämpöyrittäjä hankkii kaukolämmön tuotannossa käyttämänsä hakkeen. Puupolttoaineiden lähiajan hyödyntämispotentiaali kaukolämmön tuotannossa on tässä arvioitu suuremmaksi kuin erillislämmityksessä. Kunnalla on kuitenkin vielä huomattava määrä vapaata metsäenergiapotentiaalia, jota voivat hyödyntää niin kunnan asukkaat kuin muut yksityiset tahot entistä tehokkaammin erillislämmöntuotannossa. Lämpöpumppujen lyhyen aikavälin hyödyntämismahdollisuuksia on arvioitu kunnan kiinteistöjen osalta siten, että tarkastelussa otetaan huomioon sekä maalämpöpumput että ilmalämpöpumput. Taulukossa 1 esitetystä potentiaalista noin 70 % koostuu maalämmöstä ja loppuosa ilmalämpöpumppujen tuottamasta lämmöstä. Mikäli kunnan lämmöntarve pysyisi ennallaan, kaikki kunnan alueen kiinteistökohtaiset öljylämmitysjärjestelmät korvattaisiin maalämpöjärjestelmillä sekä kaikkiin sähkölämmitteisiin erillispientaloihin hankittaisiin ilmalämpöpumput 1, muodostuisi lämpöpumpuilla tuotetuksi lämpömääräksi vuositasolla vajaa 23 GWh. Tämä vastaa lähes 40 % koko kunnan rakennuskannan vuotuisesta lämmönkulutuksesta. 1 Oletuksena sähköenergian säästö vuositasolla 20 % ja pumpun lämpökerroin 2. 6 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Kuhmoisten nauta- ja sikatiloilta sekä jätevedenpuhdistamolta saatavan lietteen kokonaisenergiapotentiaali on noin 2,4 GWh. Kunnan lietepotentiaali jakautuu usean eläintilan kesken. Tämä tarkoittaa, että lietettä jouduttaisiin keräämään ja kuljettamaan useasta paikasta, jolloin investointi mahdolliseen biokaasulaitokseen ei välttämättä muodostu logistiikkakustannusten vuoksi kannattavaksi. Taulukko 1. Uusiutuvan energian nykykäyttö tai -tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet. Käyttö/tuotanto 2011 [GWh] Lähiajan lisäämismahdollisuudet [GWh] Huomioita Puupolttoaineet (käyttö) - aluelämmön tuotannossa 0,0 9,6 Mikäli kaikki alustavassa suunnitelmassa kaukolämpöverkkoon ehdotettavat rakennukset liitetään kaukolämpöön. Oletettu, että pääpolttoaineella katetaan 90 % vuotuisesta tuotannosta ja kattilahyötysuhde on 85 %. - erillislämmityksessä 21,7 4,8 Mikäli 20 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan käyttämään puupolttoaineita (hake/pelletti). Kattiloiden hyötysuhteiden oletetaan pysyvän entisellään (80 %). Peltobiomassat (käyttö) 0,0 1,0 Mikäli kaikki alustavassa suunnitelmassa kaukolämpöverkkoon ehdotettavat rakennukset liitetään kaukolämpöön ja pääkattilan tuotannosta 10 % katetaan peltobiomassalla. Biokaasu (käyttö) 0,0 1,7 Mikäli toteutetaan raportissa esitetty biokaasulaitos ja syötetään tuotettu lämpö tulevaan kaukolämpöverkkoon. Luvussa on mukana myös liikennepolttoaineen energiasisältö. Jätepolttoaineet (käyttö) 0,0 0,0 Ei taloudellisesti kannattavaa rakentaa omaa jätteenpolttolaitosta. Tuulivoima (tuotanto) 0,0 150,0 Mikäli toteutetaan puolet Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä esitetyistä tuulivoimaloista, jotka sijaitsevat Kuhmoisten kunnan alueella. Aurinkosähkö (tuotanto) 0,0 0,2 Mikäli 15 kunnan omistamistamaan rakennukseen integroidaan 50 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä ja 10 %:iin kunnan alueen erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä. Aurinkolämpö (tuotanto) 0,0 0,4 Mikäli 15 kunnan omistamaan rakennukseen integroidaan 50 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä ja 30 %:iin kunnan alueen öljylämmitteisistä erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä. Vesivoima (tuotanto) 0,1 0,0 Arvioitu, että potentiaali kokonaan käytössä. Lämpöpumput (pumpuilla tuotettu lämpö) 2,5 2,7 Yhteensä 24,3 170,4 Mikäli 10 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan maalämpöjärjestelmään ja 20 % sähkölämmitteisistä erillispientaloista hankkii ilmalämpöpumpun (sähköenergiansäästö vuositasolla 20 % ja lämpökerroin 2,5). Uusiutuvalla energiantuotannolla ja paikallisia energialähteitä hyödyntämällä voidaan saavuttaa positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi myös kustannussäästöjä sekä tehostaa alueen elinkeinorakennetta. Katselmuksessa tarkasteltiin Metecon ja Harmonia-Kalusteen teollisuuskiinteistöissä olevan öljylämmitysjärjestelmän korvaamista pellettilämmityksellä tai maalämmöllä. Ehdotetuilla toimenpiteillä öljynkulutusta voitaisiin vähentää kohteessa vuosittain noin 70 000 litralla. Toimenpiteiden vaikutus energialähteiden kulutukseen Kuhmoisten kunnan alueella on esitetty taulukossa 2. Toimenpiteiden jälkeiset energialähteiden kulutukset on kiinteistöjen osalta laskettu kannattavamman investoinnin mukaisesti, eli pellettikattilainvestoinnille. Lisäksi on oletettu, että kunnan alueelle rakennetaan biokaasulaitos. 7 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Laskelmista nähdään, että energialähteiden kulutus on toimenpiteiden jälkeen suurempi kuin nykytilanteessa. Tämä johtuu siitä, että biokaasu ei tässä tapauksessa korvaa muuta tuotantoa, vaan se käsitellään lisäpolttoaineena kaukolämpöjärjestelmässä ja liikenteessä. Lämpöpumppujen kuluttama sähkö sisältyy kokonaissähkönkulutukseen. Taulukko 2. Energialähteiden kulutus nykytilanteessa (2011) ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/v % GWh/v % CO2-vähenemä, tnco2/v Öljy 24,0 52 % 23,3 49 % 187 Muut uusiutumattomat 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Yhteensä uusiutumattomat 24,0 52 % 23,3 49 % 187 Puupolttoaineet 21,7 47 % 22,4 47 % Peltobiomassat 0 0 % 0 0 % Biokaasu 0 0 % 1,7 4 % Jätepolttoaineet 0 0 % 0 0 % Tuulivoima 0 0 % 0 0 % Aurinkoenergia 0 0 % 0 0 % Vesivoima 0,1 0 % 0,1 0 % Muut uusiutuvat 0 0 % 0 0 % Yhteensä uusiutuvat 21,8 48 % 24,2 51 % Yhteensä kaikki 45,8 100 % 47,5 100 % 187 Sähkön tuonti (+) tai vienti (-) 29,5 100 % 29,5 100 % 0 Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto katselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä. Metecon ja Harmonia-Kalusteen öljylämmitysjärjestelmän osalta on annettu kaksi vaihtoehtoista toimenpidesuositusta (pellettikattila vs. maalämpö). Taulukosta ilmenee toimenpiteiden taloudelliset ja ilmastolliset vaikutukset. Taulukkoon on myös merkitty raportin luku, jossa toimenpiteet avataan tarkemmin, sekä sovitut jatkotoimet. Biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika on selkeästi esitetyistä toimenpiteistä korkein, mutta pienenee, kun kannattavuuslaskentaan sisällytetään työ- ja elinkeinoministeriön investointituki. Taulukon yhteensä-rivin arvoissa on otettu huomioon pelkästään pellettilämmitysratkaisu sekä biokaasulaitos. 8 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Taulukko 3. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä. Nro Ehdotettu toimenpide Taloudelliset tiedot Toimenpiteiden vaikutukset Erittely Korvattava Investointi Säästöt/ tulot Koroton TMA energialähde Uusiutuvien lisäys CO2- vähenemä Raportin luku Sovitut jatkotoimet /v v MWh/v tnco2/v T, P, H, E * 1 Meteco ja Harmonia-Kaluste pellettilämmitykseen 54 472 30 297 1,8 POK 659 187 5.1.1. H 2 Meteco ja Harmonia-Kaluste maalämpöön 215 833 41 820 5,2 POK 373 138 5.1.1. H 3 Biokaasulaitos** 613 000 30 116 20,4 (Hake) 0 0 5.1.2. H Yhteensä 667 472 60 412 659 187 * T = Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvityksiä, E = Ei toteuteta ** Toimenpide ei lähtökohtaisesti korvaa fossiilisia energialähteitä, mikäli biokaasulaitos liitettäisiin tulevaan kaukolämpöverkkoon. Ks. tarkemmin luku 5.1.2. 9 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

2 Kohteen perustiedot 2.1 Yleistä Kuhmoisten kunta sijaitse Keski-Suomen maakunnassa Tampereelta noin 70 km itään. Kuhmoisten naapurikunnat ovat Jämsä, Kangasala, Luhanka, Orivesi, Padasjoki ja Sysmä. Kuhmoisissa oli vuoden 2011 lopussa 2 505 asukasta. 2 Lisäksi noin 3 000 4 000 kesäasukasta. 3 Kunnan ainoa taajama on Kuhmoinen, jossa suuri osa kunnan asukkaista asuu. Lisäksi kunnan alueella on joitain pienempiä kyläkeskuksia. Keskustaajama sijaitsee Päijänteen ja Ala-Karkjärven välisellä kannaksella. Kuhmoisten kunnan kokonaispinta-ala on 936,68 km², josta maapinta-alaa on 661 km² ja sisävesiä noin 276 km². Kuva 2. Kuhmoisten kunta on rajattu kartalla keltaisella. Koko Suomen karttaan Kuhmoisten sijainti on merkattu punaisella. 4 2.2 Rakennuskanta ja kaavoitus Kuhmoisten taajaman asemakaava on tulossa pian vireille. Uudessa asemakaavassa huomioidaan vuonna 2013 rakennettavan kaukolämpöverkon lämpölaitokset. Muita merkittäviä asema- tai yleiskaavoja kaavoja ei ole vireillä eikä uusia merkittäviä rakennus- tai teollisuuskohteita ole suunnitteilla. 2 Kuntaliitto 2012. Väestötietoja. Saatavilla http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/sivut/default.aspx. Vierailtu: 12.10.2012 3 Tilastokeskus 2012. Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 4 Karttapohja on haettu SYKE:n Hertta-järjestelmästä. 10 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Kuhmoisten asukasluku on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin noin 2 % vuodessa ja oli vuoden 2011 lopussa 2 505. 5 Samalla kesämökkien lukumäärä on kutienkin kasvanut miltei 40 kesämökillä vuosittain 6 ja kesäisin Kuhmoisten asukasluku lisääntyy jopa 4 000 kesäasukkaalla. Kuhmoisten rakennuskannan jakautuminen valmistusvuoden ja rakennustyypin mukaan ilman kesämökkejä ja mm. maatalousrakennuksia on esitetty kuvassa 3. Näillä rajauksilla vuoden 2011 lopussa kunnassa oli noin 1 500 rakennusta, joista noin 1 200 oli asuinrakennuksia. Suurin osa teollisuusrakennuksista, asuinkerrostaloista ja rivi- ja ketjutaloista on rakennettua 1960- ja 1990- lukujen välisenä aikana, jolloin myös pientalojen ja muiden kiinteistöjen rakentaminen oli vilkasta. Vuoden 2000 jälkeen rakentaminen on ollut Kuhmoisissa vähäistä. Rakennuskanta jakautuu siten, että pientalojen kerrosala oli vuonna 2011 51,4 %, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen molempien noin 7-9 % Kuhmoisten rakennuskannan kerrosalasta. Teollisuusrakennusten ja muiden rakennusten vastaavat osuudet olivat 10 % ja 22 %. Koko rakennuskannan kerrosala oli noin 253 000 m 2. 7 On syytä vielä korostaa, että näissä luvuissa ei ole mukana kesämökkikantaa, johon vuonna 2011 kuului miltei 3 000 mökkiä ja joiden yhteenlaskettu kerrosala oli 141 000 m 2. 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 Muut rakennukset Teollisuusrakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Pientalot 5 000 0 Kuva 3. Kuhmoisten rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Muut rakennukset sisältää liike-, toimisto-, kokoontumis-, opetus- ja varastorakennukset sekä liikenteen ja hoitoalan rakennukset. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. 8 Kunnan omistaman rakennuskannan jakauma tilavuuden suhteen on esitetty kuvassa 4. Vuokratut teollisuustilat sisältävät halli- ja varastorakennuksia ja niiden osuus kunnan omistamista kiinteistöistä 5 Väestörekisterikeskus 2012. Viralliset asukasluvut vuodenvaihteessa 6 Tilastokeskus 2012. Kesämökit (lkm) alueittain 1970-2011 7 Huomaa, että Kuhmoisissa on huomattava määrä kesämökkejä, joiden kerrosaloja ei ole huomioitu tässä. 8 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2011, Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 11 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

on noin 27 %. Asuinrakennusten, hoitoalan rakennusten, opetusrakennusten (koulut ja päiväkodit) ja muiden rakennusten osuudet ovat 15 ja 20 % välillä. Toimisto- ja hallintorakennukset sisältää kunnantalon. Koko kunnan kiinteistökannan tilavuus on yhteensä noin 138 000 m 3. 40 000 35 000 30 000 Asuinrakennukset Hoitoalan rakennukset 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Toimisto- ja hallintorakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Vuokratut teollisuustilat 0 Kuva 4. Kuhmoisten kiinteistöjen tilavuuksien jakautuminen rakennusten käyttötarkoituksen mukaan. Kuhmoinen kuuluu Suomen suosituimpiin kesämökkikuntiin ja kunnan alueella sijaitsee noin 3 000 kesämökkiä. Kesämökkien määrä on kasvanut melko tasaisesti ja alueelle on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana vajaa 40 uutta kesämökkiä vuosittain. Kesäasukkaat seudulle tulevat todennäköisesti pääosin Lahdesta, Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta. 9 Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala vuonna 2011 oli 48 m 2, joten koko mökkikannan kokonaiskerrosalan voidaan tämän perusteella arvioida olevan noin 141 000 m 2. 10 Näin ollen koko Kuhmoisten yhteenlaskettu kerrosala kasvaa 394 000 m 2, josta kesämökkien osuus on noin 36 %. 2.3 Elinkeinorakenne Kuhmoisissa oli vuoden 2011 alussa työpaikkoja yhteensä 673 ja kunnan työpaikkaomavaraisuus oli noin 81 %. Kuhmoisten asukkaista 66,4 % oli töissä kunnan alueella. Kunnan työttömyysaste oli 16,2 %, mikä ylittää valtakunnallisen keskiarvon (10,3 %). 11 Kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen jakauma on esitetty kuvassa 5. Palvelut vastaavat yli 60 % osuutta kunnan työpaikoista. Jalostustoimintaan liittyvän teollisuuden osuus on noin 19 % ja maatalouden ja muun alkutuotannon 17 %. 12 Merkittävimpiin yrityksiin kunnan alueella kuuluvat Meteco ja IPS-putki. 9 Tilastokeskus 2012. Rakennukset ja kesämökit. 10 Tilastokeskus 2012. Rakennukset ja kesämökit. 11 Tilastokeskus 2012. Kuntien avainluvut 12 Tilastokeskus 2012. Kuntien avainluvut 12 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

3 % 61 % 17 % 19 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Kuva 5. Kuhmoisten kunnassa sijaitsevien työpaikkojen jakautuminen vuoden 2011 alussa Kuhmoisiin on rakenteilla kaukolämpöverkko ja metsäenergialla toimiva kaukolämpölaitos. Kaukolämpölaitos aloittaa toimintansa vuonna 2013. Verkko kattaa suuren osan keskustaajaman rakennuksista ja on kunnan omistuksessa. Lämpölaitoksesta, sen ylläpidosta ja tuotannosta vastaa sen sijaan paikallinen lämpöyrittäjä, Kuhmoisten Lämpö Oy. Kaukolämpötuotannon kapasiteetti tulee olemaan noin 3 MW ja se tuotetaan lähtökohtaisesti hakkeella. Kuhmoisissa sijaitsee myös yksi vesivoimala, jonka vuotuinen sähköntuotantomäärä on noin 100 MWh. Vesivoimala on yksityisessä omistuksessa. Kuhmoisten metsäpinta-ala on yhteensä noin 40 000 ha, josta noin 1 000 ha on kunnan omistuksessa. Loppuosa on yksityisten metsänomistajien hallinnassa. Kokonaispeltopinta-ala kunnassa on noin 1 950 ha. 2.4 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Kuhmoinen liittyi vuonna 2010 Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan, johon kiinteänä osana kuuluu selvittää huolellisesti uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet kunnan alueella uusiutuvan energian kuntakatselmuksen avulla. Lisäksi kunta on osallistunut vuodesta 2008 Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU -hankkeeseen, jonka tavoitteisiin kuuluvat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käyttöön panostaminen. Kuhmoisten uusiutuvan energian kuntakatselmuksen painoalueiksi on valittu puu- ja jätepolttoaineet, tuulienergia sekä biokaasu. 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt Kuhmoisten kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu Hinku-hankkeen yhteydessä tehdyssä selvityksessä. 13 Kunnan kasvihuonepäästöt asukasta kohden olivat vajaat 11 tnco 2 -ekv ja niiden jakautuminen on esitetty kuvassa 6. Ne jakautuivat siten, että liikenteen osuus oli vajaat 50 %, rakennusten lämmityksen noin 30 %, maatalouden noin 15 % ja muiden mukaan lukien jätehuolto, muu polttoaineen käyttö ja muu sähkön käyttö noin 15 %. 13 SYKE 2010. Kohti hiilineutraalia kuntaa. HINKU-hankkeen 1. vaiheen esittely ja tulokset 13 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Kuva 6. Kuhmoisten kunnan kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden vuonna 2007 14 Henkilöautojen osuus liikenteen päästöistä oli noin 60 %. Kuorma ja pakettiautojen osuus oli vastaavasti vajaat 40 % ja linja-autojen muutama prosentti. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 % aiheutuu kotielämistä ja 40 % maatalousmaan käytöstä, lähinnä peltoviljelystä. 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila 3.1 Lähtötiedot Lähtötiedot on kerätty pääosin julkisista lähteistä, kunnan aiemmin tekemistä selvityksistä sekä tietopyyntöinä kunnan nimeämiltä yhteyshenkilöiltä. Kunnan rakennuskannan kerrosalat sekä ikä- ja lämmitystapajakaumat rakennustyypeittäin on selvitetty Tilastokeskukselta. 15 Rakennuskannan kerrosneliöihin suhteutettu lämmönkulutus on arvioitu rakennusten ikä- ja tyyppijakauman perusteella 16. Kunnan kokonaissähkönkulutus on saatu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista 17. Polttoaineiden 18 ja sähköntuotannon 19 ominaispäästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen energiatilastoja sekä Motivan ohjeistusta. Käytetyt ominaispäästökertoimet on esitetty taulukossa 4. Kunnan alueella ei ollut vuonna 2011 kaukolämpöä. Öljy-, hake- ja muiden lämpökattiloiden hyötysuhteena 14 Lähde: SYKE 2010. Kohti hiilineutraalia kuntaa. HINKU-hankkeen 1. vaiheen esittely ja tulokset 15 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2011, Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 16 Ks. esim. Heljo J., Nippala E., Nuuttila H. Rakennusten energiankulutus ja CO 2 -ekv päästöt Suomessa, 2005 ja Nieminen J. Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa (esitys 19.1.2010). 17 Energiateollisuus ry 2012. Kunnat sähkön käytön suuruuden mukaan. www.energia.fi. 18 Motiva. 2010. Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat; sekä Tilastokeskus. Energiatilasto, vuosikirja 2009. Biopohjaiset polttoaineet luokitellaan selvityksessä päästöttömiksi. 19 Sähkön päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen ilmoittamaa kansallista vuoden keskiarvoista kerrointa, joka on laskettu hyödynjakomenetelmällä. Myös lämmityssähkölle on käytetty samaa keskiarvokerrointa, vaikka sähköntuotannon päästöt ovat lähtökohtaisesti lämmityskaudella keskiarvoa korkeammat, kun erillistuotannon osuus sähköntuotannossa kasvaa. Mikäli lämmityssähkön päästökertoimena käytettäisiin esimerkiksi hiililauhdetuotannon kerrointa, olisivat lämmityksen aiheuttamat päästöt katselmuksessa esitettyä suuremmat. 14 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

on laskennassa käytetty arvoa 80 %. Sähkön osalta huomioidaan jakelussa tapahtuvat häviöt, jotka ovat noin 2 %. 20 Taulukko 4. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet. Sähkön kerrointa ei ollut vuodelta 2011 vielä saatavilla, joten käytettiin vuoden 2010 arvoa. Ominaispäästökertoimet gco2/kwh Sähkö (2010) 270 Raskas polttoöljy 284 Kevyt polttoöljy 267 Kivihiili 341 Maakaasu 198 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus 3.2.1 Sähkön tuotanto Kuhmoisissa sijaitsee yksi vesivoimala, jonka vuotuinen sähköntuotanto on noin 100 MWh. Vesivoimala on yksityisessä omistuksessa. 3.2.2 Sähkönkulutus Sähkönkulutus Kuhmoisissa vuonna 2011 oli noin 29 GWh. Tästä teollisuuden osuus oli 1 GWh, palveluiden ja rakentamisen 7 GWh ja asumisen ja maatalouden 20 GWh. Suurin osa asumiseen ja maatalouteen liittyvästä sähkönkulutuksesta käytetään lämmitykseen. Sähkönkulutus on laskenut vuoteen 2007 verrattuna noin 3 GWh, mikä johtuu pääasiassa muutoksessa lämmityssähkön kulutuksessa. Tässä luvussa esitellään tarkemmin sähkölämmönkulutuksen arviot kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Sähkön kulutus kesämökeissä Vuonna 2011 Kuhmoisissa oli 2 993 mökkiä eli noin kaksinkertainen määrä verrattuna muihin kiinteistöihin yhteensä. Mökkien sähkön ja lämmön kulutus muodostavatkin merkittävän osan kunnan alueella tapahtuvasta energiankulutuksesta. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa on esitetty kuvassa 7. Yli 90 % mökeistä hyödyntää uunia, takkaa tai kamiinaa lämmityksessä joko muun lämmitystavan tukena tai ainoana lämmitysvaihtoehtona. Sähkölämmitys on 54,5 prosentissa mökeistä ja lämpöpumppu 4,9 prosentissa. Muu irrallinen lämmityslaite, useimmiten öljylämmitys on 16,6 prosentissa mökeistä. 20 Energiateollisuus ry 2011. Sähkön käyttö ja verkostohäviöt. Saatavilla: http://www.energia.fi/tilastot-jajulkaisut/sahkotilastot/sahkonkulutus/sahkon-kaytto-ja-verkostohaviot. 15 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

100,0 % 90,7 % 80,0 % 60,0 % 54,5 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 16,6 % 1 4,9 % 0,9 % 0,5 % Uuni, takka tai kamiina Irrallinen lämmityslaite Vesi- tai ilmakeskuslämmitys Suora sähkölämmitys Lämpöpumppu Jokin muu lämmitystapa Kuva 7. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa. Arvio perustuu vuonna 2008 kesämökkibarometrissa kerättyyn tietoon. 21 Mökkien energiankulutus riippuu pitkälti niiden käyttötavasta. Talvikäytössä olevat mökit kuluttavat huomattavasti enemmän lämmitysenergiaa. Riippumatta talvikäytöstä yleistyvä käytäntö on pitää mökkejä peruslämmössä vuoden ympäri, jolloin voidaan pienentää merkittävästi kosteusvaurioiden mahdollisuutta. Peruslämmössä on nykyisin noin 27 % kesämökeistä. 22 Sähköistetyn peruslämmössä olevan mökin sähkönkulutus on keskimäärin 8 000 kwh vuodessa, josta lämmityksen osuus on noin 7 740 kwh ja muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön osuus 260 kwh. 23 Ilman peruslämpöä kesämökkien vuotuinen lämmön kulutus on noin 1 240 kwh. Arvio Kuhmoisten kesämökkien lämpöenergian kulutuksesta perustuen edellä mainittuihin oletuksiin on esitetty taulukossa 5. Lämmitystapojen osalta on oletettu, että suora sähkölämmitys, lämpöpumppu ja irrallinen lämmityslaite ovat toisensa poissulkevia ratkaisuja. Kokonaisuudessaan lämpöenergian kulutus on noin 9,14 GWh, josta 7,00 GWh tuotetaan sähköllä, 1,52 GWh puulla ja 0,62 GWh erillisillä lämmityslaitteilla, joiden oletetaan myöhemmissä laskelmissa olevan öljykäyttöisiä. 21 Nieminen 2009. Kesämökkibarometri 2009. Tilastokeskus 22 Nieminen 2009. Kesämökkibarometri 2009. Tilastokeskus 23 Sahari ja Perrels 2009. Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä. VATT Tutkimukset 145 16 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Taulukko 5. Mökkien lämpöenergian kulutus Kuhmoisissa. Taulukossa on kuvattu mökkien lukumäärät lämmitystavan ja peruslämmön mukaan jaoteltuna. Lämpöpumppujen osalta on ilmoitettu pumppujen kuluttama sähkö; pumppujen lämpökertoimeksi on oletettu 3. Varsinaisen sähkölämmityksen ohella näissä mökeissä on arvioitu käytettävän puuta siten, että tämä muodostaa 5 % peruslämmössä olevien mökkien ja 20 % muiden mökkien lämmön kulutuksesta. Lämmitystapa Peruslämmössä Ei Lämpöenergian Yhteensä peruslämmössä kulutus (GWh) Suora sähkö 734 896 1630 6,80 Lämpöpumppu 66 81 147 0,20 Erillinen lämmityslaite 0 497 497 0,62 Puulämmitys 0 719 719 1,52 Yhteensä 0 2993 2993 9,14 Kiinteistöjen lämmityssähkön kulutus Sähkön kulutuksesta kiinteistöjen lämmityssähkön osuuden on laskettu Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastojen perusteella olevan vuonna 2011 noin 18,2 GWh. 24 Kulutuksesta asuinrakennusten eli pientalojen, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen osuus on noin 51 %, kesämökkien 39 % ja teollisuuden ja muiden kiinteistöjen 10 %. Lämmityssähkön kulutuksen jakautuminen osa-alueittain on esitetty kuvassa 8. Huomioitavaa on, että vuosi 2011 oli Suomessa poikkeuksellisen leuto pienentäen lämmitysenergian kulutusta tavalliseen talveen verrattuna Kuhmoisissa noin 12 %. 25 7,00 39 % 1,13 6 % 0,73 4 % 1,14 6 % 0,37 2 % 7,83 43 % Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Teollisuusrakennukset Muut rakennukset Kesämökit Kuva 8. Kuhmoisten lämmityssähkön jakauma rakennustyypeittäin vuonna 2011 (GWh). 24 Pientalojen sekä rivi- ja ketjutalojen jakaumaa on korjattu siten, että Tilastokeskuksen ilmoittamasta lämmityssähkön osuudesta on siirretty osa puulämmitykselle. Korjaus perustuu siihen, että Tilastokeskus tilastoi pelkästään kohteiden ensisijaiset lämmitysmuodot ja esim. Sähkölämmitteisiksi rekisteröidyissä pien-, rivi- ja ketjutaloissa on usein rinnakkaislämmitysmuotona puulämmitys. Puulämmityksen osuuden lämmöntuotannosta on oletettu olevan sähkölämmitteisissä erillisissä pientaloissa 20 % ja rivi- ja ketjutaloissa 10 %. 25 Ilmatieteenlaitos 2012. Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. Saatavilla: http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut. 17 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

3.2.3 Sähköenergiatase Kuhmoisten Harmoisissa sijaitsee pienvesivoimala, joka tuottaa sähköä vuosittain noin 100 MWh. Tämä on noin 0,3 % kunnan alueella kulutetusta sähköstä, joten lähes kaikki Kuhmoisten tarvitsema sähkö tuodaan kunnan rajojen ulkopuolelta. Kokonaissähkönkulutus kunnassa vuonna 2011 oli 29 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli 7,4 % (2,1 GWh). Suurin osa sähköstä kuluu asumiseen ja maatalouden tarpeisiin. Sähkön jakelu- ja siirtohäviöiden osalta otetaan huomioon ainoastaan kunnan alueella tapahtuvat jakeluhäviöt, joiden on arvioitu Energiateollisuus ry:n laskeman keskiarvon mukaisesti olevan noin 2 %. Alueelle myydyn ja alueella kulutetun sähkön erotus (häviö) vuonna 2011 oli laskentatulosten perusteella 0,59 GWh. Päästöt on laskettu tuotantoperusteisesti siten, että tuotantomäärästä (kulutus + jakeluhäviöt) on vähennetty kunnan alueella tuotettu päästötön vesivoiman tuotanto ja saatu erotus on kerrottu valtakunnallisella sähkön päästökertoimella. Päästöissä on otettu huomioon kaikki kunnan alueella kulutettu sähkö - myös lämmityssähkö. Kuhmoisten kunnan sähköenergiatase on esitetty kuvassa 9. CO2-päästöt 7 960 tnco2 Häviöt 0,59 GWh Lämmityssähkö (tuonti) 18,5 GWh Muu sähkö (tuonti) 11,0 GWh Sähkön kulutus 29,0 GWh (sis. lämmityssähkön) Teollisuus n. 5 % Asuminen ja maatalous n. 70 % Palvelut ja rakentaminen n. 25 % Vesivoima (paikallinen) 0,1 GWh Kuva 9. Kuhmoisten kunnan sähköenergiatase vuonna 2011 Kunnan alueen sähkönkulutuksen jakauma on esitetty kuvassa 10. Noin 63 % kulutuksesta on lämmityssähköä. Muut merkittävät kulutusluokat ovat suuruusjärjestyksessä teollisuus (5 %), asumisen muu sähkönkulutus (7 %) sekä palvelut ja rakentaminen (25 %). 18 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

7,3 25 % 1,3 5 % 9,34 32 % Lämmitys - Asuinrakennukset Lämmitys - Kesämökit Lämmitys - Teollisuus ja muut rakennukset 2,1 7 % 1,86 7 % 7,00 24 % Asuminen (ei lämmitys) ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 10. Kuhmoisten sähkönkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmien mukaan vuonna 2011 (GWh) 3.3 Lämmön tuotanto 3.3.1 Kaukolämmön tuotanto Kuhmoisissa ei tällä hetkellä ole kaukolämpöverkkoa tai kaukolämmön tuotantoa. Keskustaajamaan on kuitenkin rakenteilla kaukolämpöverkko, jonka on tarkoitus tulla käyttöön vaiheittain vuodesta 2013 alkaen. Kaukolämpöverkkoon tullaan liittämään suurin osa keskusta-alueen isommista kiinteistöistä. Liitettävän rakennuskannan kokonaistilavuus on alustavasti 195 200 rm 3. Kuhmoisten kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta tulee vastaamaan Kuhmoisten Lämpö Oy. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa hakkeella. Varapolttoaineena tulee olemaan kevyt polttoöljy, jonka vuotuisen käytön voidaan olettaa olevan vähäistä. Pääkattilan lämpöteho on arviolta 3 MW ja vuotuinen lämmöntuotanto noin 9 100 MWh. Kaukolämpöverkon pituus on suunnitelmien mukaan 5,7 km. Verkon siirtohäviöiksi arvioidaan alle 10 %. 26 3.3.2 Teollisuuden erillislämmöntuotanto Vuonna 2011 Kuhmoisten kunnalla ei ollut teollisuuden erillislämmöntuotantokohteita. Sen sijaan kunnan alueella toimivista yrityksistä esimerkiksi Meteco tuottaa lämpöä teollisuuden sivuvirroista, hakkeesta ja pelleteistä. Näiden lämpökattiloiden tehoja ja hyötysuhteita ei saatu selvitettyä tämän työn puitteissa. 3.3.3 Lämpöyrittäjyyskohteet Kuhmoisissa aloitettava kaukolämmön tuotanto toteutetaan lämpöyrittäjän toimesta (ks. luku 3.3.1). 26 Pasi Tainio, SYKE. Henkilökohtainen tiedonanto. 19 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

3.3.4 Lämpöenergiatase Kuhmoisten lämpöenergiatase on esitetty kuvassa 11. Kokonaislämmönkulutus Kuhmoisissa häviöt huomioiden oli vuonna 2011 noin 66,8 GWh. Lämmöntuotantoon käytetystä primäärienergiasta noin 9,5 GWh menetettiin tuotannossa ja jakeluverkossa tapahtuvissa häviöissä. Varsinainen lämmönkulutus oli siten 57,3 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli 10,3 % (5,9 GWh). Kaukolämpötuotantoa Kuhmoisissa ei ollut vuonna 2011. Päästöjä lämmöntuotannosta syntyi yhteensä vajaa 11 700 tnco 2. Lämmön tuotanto jakautuu melko tasaisesti kolmen päätuotantomuodon kesken, jotka olivat kevyt polttoöljy, sähkö ja puupolttoaineet 27. Muiden lämmitysmuotojen osuus, joihin kuuluu mm. maalämpö ja hiili 28, oli noin 2,6 GWh. On huomattava, että lämmityssähkö sisältyy tarkastelussa sekä sähkö- että lämpöenergiataseeseen; päällekkäisyys on poistettu kokonaisenergiataseesta. CO2-päästöt 11 660 tnco2 Häviöt 9,5 GWh Kevyt polttoöljy 24,0 GWh Lämmön kulutus 57,3 GWh (sis. lämmityssähkön) Lämmityssähkö 18,6 GWh Puupolttoaineet 21,7 GWh Sähkö 32 % Öljy 33 % Puu/turve 30 % Muu erillislämmitys 4 % Muut 2,6 GWh 3.4 Kiinteistöjen lämmitys Kuva 11. Kuhmoisten kunnan lämpöenergiatase vuonna 2011. Vaikka talvi 2010 2011 oli selvästi keskivertoa kylmempi 29, vuosi 2011 oli kokonaisuudessaan jonkin verran keskivertoa lämpimämpi 30. Lämmitystarve vuonna 2011 oli Kuhmoisissa merkittävästi 27 Tilastokeskus tilastoi puupolttoaineet ja turpeen yhdessä. Tässä on oletettu, että turvetta ei käytetä erillistuotannossa polttoaineena. 28 Tilastokeskuksen lämmitystapatilaston (Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan 31.12.2011) mukaan hiiltä käytetään yhdessä pientalossa kunnan alueella. Todennäköisesti tässä kohteessa lämmitystapa on vaihdettu, mutta tieto ei ole päivittynyt tilastoihin. Lisäksi voidaan olettaa, että maalämmön osuus nykyisin on suurempi kuin tässä on esitetty, sillä näiden asentamiseen ei ole tarvinnut hakea toimenpidelupaa ennen vuotta 2011. 29 Ilmatieteenlaitos 2012. Talvisään tilastoja. Saatavilla: http://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot. Vierailtu: 29.10.2012 30 Ilmatieteenlaitos 2012. Ympäristö ja luonnonvarat. Saatavilla: http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html. Vierailtu: 29.10.2012 20 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

tavallista vähäisempi ja vuosien 1971 2000 keskiarvoon verrattuna lämmönkulutus alueella oli kyseisenä vuonna noin 12 % alhaisempi. 31 3.4.1 Rakennuskanta Kuhmoisten rakennuskannan lämmönkulutus vuonna 2011 oli 57 GWh. Lämmönkulutuksen jakauma rakennustyypeittäin on esitetty kuvassa 12. Pientalojen osuus lämmönkulutuksesta on noin 47 % ja asuintalojen yhteensä noin 60 %. Teollisuuden ja muiden rakennusten yhteenlaskettu osuus oli noin 24 % ja kesämökkien noin 16 %. 9,91 17 % Erilliset pientalot 9,14 16 % 26,85 47 % Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Teollisuusrakennukset Kesämökit 4,33 7 % 3,78 7 % 3,28 6 % Muut rakennukset Kuva 12. Lämmitysenergian kulutuksen jakautuminen rakennustyypeittäin Kuhmoisissa vuonna 2011. Taulukossa 6 on esitetty lämmitystapajakauma rakennustyypeittäin. Arvion perusteella öljylämmitys on erityisen yleinen lämmitystapa asuinkerrostaloissa ja yleisin ensisijainen lämmitysvaihtoehto myös rivi- ja ketjutaloissa sekä teollisuus- ja muissa rakennuksissa. Sähkö on puolestaan tärkein lämmitystapa kesämökeillä. Pientaloissa tärkeimmät lämmitystavat ovat puu ja sähkö. Taulukko 6. Arvioitu lämmitystapojen jakautuminen rakennustyypeittäin Kuhmoisissa vuonna 2011. Lämmön kulutus (GWh) Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Teollisuusrakennukset Kesämökit Muut rakennukset Kauko- tai aluelämpö 0 % 5 % 5 % 0 % 0 % 1 % Öljy, kaasu 16 % 53 % 81 % 56 % 7 % 80 % Sähkö 30 % 35 % 10 % 17 % 77 % 13 % Puu, turve 52 % 7 % 5 % 27 % 17 % 5 % Muut 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 31 Ilmatieteenlaitos 2012. Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. Saatavilla: http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut. 21 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

3.4.2 Kunnan kiinteistöt Kuhmoisissa on panostettu kiinteistöjen lämmitysratkaisuiden kehittämiseen ja kunnan keskustaajamaan ollaan aloittamassa kaukolämpöverkon rakentaminen. Kaukolämpöverkkoon liitetään suuri osa kunnan rakennuksista sekä muitakin rakennuksia. Kuhmoisten kunnan omistamissa kiinteistöissä yleisin lämmitysmuoto on tällä hetkellä kevyt polttoöljy, jonka lisäksi kunnalla on joitakin sähkölämmitteisiä kiinteistöjä sekä koulurakennuksessa oleva erillinen puuta ensisijaisesti käyttävä lämpökeskus. Suurin osa öljylämmitteisistä kiinteistöistä siirtyy kuitenkin kaukolämpöverkkoon lähivuosina. Kiinteistöjen kokonaislämmönkulutus oli 5,9 GWh vuonna 2011. Tarkempi jaottelu rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan on esitetty taulukossa. Taulukko 7. Kuhmoisten kunnan omistamien kiinteistöjen jakauma kiinteistötyypeittäin ja energiankulutustiedot vuodelta 2011. Lämmityssähkön kulutuksesta ei ole tarkkoja tietoja, joten kulutus on arvioitu kaukolämmön kulutuksen perusteella. Mitattu suure Ala Tilavuus Sähkö Lämmitysöljy Puu/Hake Yksikkö m2 m3 kwh MWh MWh Asuinrakennukset 7 844 27 625 3 1 275 0 Hoitoalan rakennukset 2 802 20 653 0 2 059 0 Toimisto- ja hallintorakennukset 906 4 040 0 179 0 Opetusrakennukset 6 810 22 142 0 62 1 175 Muut rakennukset 6 755 26 339 367 730 0 Vuokratut teollisuustilat 5 479 36 877 - - - Yhteensä 30 596 137 676 370 4 305 1 175 Kunnan kiinteistöissä olevia öljykattiloihin liittyviä tietoja ei ole tässä esitetty, koska suurin osa niistä korvataan joka tapauksessa parin seuraavan vuoden aikana kaukolämmöllä. Muuten perustietoja lämpökattiloista ei voitu tämän hankkeen puitteissa erikseen selvittää. 3.5 Kokonaisenergiatase Sähkö- ja lämpöenergiataseiden sekä kiinteistöjen lämmönkulutustietojen pohjalta laadittu Kuhmoisten kunnan kokonaisenergiatase on esitetty kuvassa 13. Kuhmoisissa käytetyn sähkön ja lämmön tuottamiseen kulunut primäärienergiamäärä vuonna 2011 oli 77,8 GWh, josta noin 9,7 GWh kului tuotannossa sekä sähkö- ja lämpöverkoissa tapahtuviin häviöihin. Energiantuotannosta syntyi päästöjä yhteensä reilu 14 600 tnco 2. Lämmityssähkön tuotannossa tapahtuvat päästöt ja häviöt on allokoitu tässä kokonaisuudessaan lämmölle. Lämmön (ml. lämmityssähkö) osuus Kuhmoisten kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2011 oli noin 84 %. Sähkön osuus lämmöntuotannosta, kun lämpöpumppujen kuluttamaa sähköä ei oteta huomioon, oli arviolta 28 %. 22 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

CO2-päästöt Sähkö 2 980 tnco2 Lämpö 11 660 tnco2 Häviöt Sähkö 0,2 GWh Lämpö 9,5 GWh Kevyt polttoöljy 24,0 GWh Lämmön kulutus 57,3 GWh (sis. lämmityssähkön) Lämmityssähkö Häviöt (tuonti) 18,5 GWh Sähkö 0,2 GWh Lämpö 9,6 GWh Puupolttoaineet 21,7 GWh Sähkö 32 % Öljy 33 % Puu/turve 30 % Muu erillislämmitys 5 % Muut 2,6 GWh Muu sähkö (tuonti) 11,0 GWh Vesivoima (paikallinen) 0,1 GWh Sähkön kulutus 10,8 GWh (ei sis. lämmityssähköä) Teollisuus n. 12 % Asuminen ja maatalous n. 20 % Palvelut ja rakentaminen n. 68 % Kuva 13. Kuhmoisten kunnan kokonaisenergiatase vuonna 2011. 4 Uusiutuvat energialähteet 4.1 Puupolttoaineet Kuhmoisten metsäpinta-ala on noin 40 000 ha. 32 Kunta omistaa metsämaasta vain muutaman prosentin, eli 1 056 hehtaaria 33. Puuta käytetään tällä hetkellä pelkästään kiinteistöjen erillislämmityksessä, mutta vuodesta 2013 eteenpäin myös kaukolämmön tuotannossa. Kuhmoisissa käytettiin vuonna 2011 lähtötietojen ja -oletusten mukaan puupolttoaineita (hake, pelletit, pilke) vajaa 22 GWh 34. Metsäntutkimuslaitos (Metla) laski vuonna 2009 Kuhmoisten käytettävissä olevat metsäenergiavarat. 35 Laskennassa otettiin huomioon kuusikoiden ja männiköiden hakkuutähteet (päätehakkuiden latvusmassa) sekä kuusikoiden kannot ja nuorten metsien energiapuu (pienpuu) 32 Antti Lättilä, Metsänhoitoyhdistys. Henkilökohtainen tiedonanto. 33 Maria Virtanen, Kuhmoinen. Henkilökohtainen tiedonanto. 34 Myös turpeen kulutus sisältyy tähän lukuun, mutta sen osuuden voidaan olettaa olevan hyvin pieni. 35 Anttila P., Asikainen A. 2009. Metsätalouden bioenergiaselvitys Kuhmoisen, Padasjoen, Parikkalan, Mynämäen ja Uudenkaupungin kunnissa. Loppuraportti. 23 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

GWh vähimmäiskertymällä 25 m 3 /ha. Metsähakkeen nykykäyttö saatiin Metlan keräämistä laitoskohtaisista käyttötilastoista; tilastot ovat vuodelta 2008, joten esitetty nykykäyttö ei välttämättä vastaa täysin vallitsevaa tilannetta. Lisäyspotentiaalin laskemiseksi nykykäyttö vähennettiin kuntakohtaisesti arvioidusta kokonaispotentiaalista. Ilmoitetussa potentiaalissa ei oteta kantaa puuaineksen korjuun ja käytön teknistaloudellisuuteen, vaan määrät ovat suuntaa antavia arvioita hyödyntämättömästä, vapaasta metsäenergiapotentiaalista kunnan alueella. Kuhmoisten vapaa metsäenergiapotentiaali on esitetty kuvassa 14. Metlan laskelmien mukaan Kuhmoisten käyttämätön metsäenergiapotentiaali on reilu 70 GWh. Esitetty energiamäärä viittaa polttoaineen saapumistilaan. Näin ollen potentiaalissa ei ole huomioitu häviöitä, jotka syntyvät puun poltossa ja energian siirrossa. Kuvasta 15 nähdään, kuinka suuret ovat kunnan vapaat metsäenergiavarat suhteessa puun nykykäyttöön kiintokuutiometreinä. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pienpuu Kannot Hakkuutähteet Kuva 14. Kuhmoisten metsäenergiapotentiaali. Laskelmissa on mukana kuusikoiden ja männiköiden hakkuutähteet, kuusikoiden kannot sekä nuorten metsien energiapuu. 36 36 Anttila P., Asikainen A. 2009. Metsätalouden bioenergiaselvitys Kuhmoisen, Padasjoen, Parikkalan, Mynämäen ja Uudenkaupungin kunnissa. Loppuraportti. 24 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

m3 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Vapaa potentiaali Nykytaso Hakkuutähteet Kannot Pienpuu Kuva 15. Kuhmoisten vapaat metsäenergiavarat suhteessa puun nykykäyttöön. Kuhmoisten keskusta-alue liitetään kaukolämpöön vuonna 2013. Lämpö tullaan tuottamaan pääosin metsähakkeella paikallisen lämpöyrittäjän toimesta. Hyödyntämällä tehokkaasti kunnan sisäistä metsäenergiapotentiaalia, voidaan riippuvuutta polttoaineiden tuonnista huomattavasti vähentää. Samalla myös polttoainelogistiikassa syntyvät päästöt pienenevät. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa Kuhmoisten metsäenergiapotentiaalista on nykyisin hyödynnetty, on erittäin hankala selvittää, eikä yksityisten metsänomistajien puukauppaa ole voitu tämän selvityksen puitteissa jäljittää. Puupolttoaine käsittää hakkeen lisäksi myös pilkkeen ja pelletit. Pilkelämmityksellä viitataan usein tulisijoihin. Pilkelämmitys vaatii lämmitysratkaisuna enemmän ylläpitoa ja huoltoa kuin esimerkiksi pellettilämmitys, jossa pellettien syöttö kattilaan on perinteisesti automatisoitu. Pellettilämmitys on huoltovarmempi ratkaisu, ja soveltuu hyvin useisiin rakennustyyppeihin korvaamaan öljyä lämmityksessä. Siirtyminen puupohjaiseen lämmitykseen etenkin öljylämmityksestä on taloudellisesti kannattava ratkaisu, sillä puupolttoaineiden hinta on tavallisesti selvästi öljyä edullisempi. Siirtyminen on erityisen kannattavaa silloin, kun öljylämmitysjärjestelmä vaatisi joka tapauksessa kunnostusta ja uusimista. Polttoaineen vaihto öljystä biomassaan edellyttää investointia uuteen kattilaan. Lämmönjakojärjestelmään ei lähtökohtaisesti tarvitse tehdä muutoksia. Hakkeen, pellettien ja pilkkeen energiatiheys on polttoöljyä alhaisempi, joten polttoaineen varastointitilan tarve kuitenkin kasvaa. Kuhmoisissa on noin 135 öljylämmitteistä erillispientaloa 37. Jos näistä puolet siirtyisi puupohjaiseen lämmitykseen, vähenisi öljyn käyttö arviolta 2,6 GWh:n verran, joka vastaa noin 260 000 öljylitraa ja samalla noin 10 prosenttia koko kunnan alueella kulutetusta öljystä. Puuraaka-aineesta (usein pilke tai hake) voidaan tuottaa kaasuttamalla myös sähköä. Myös peltobiomassat, joita käsitellään luvussa 4.2, soveltuvat kaasutettaviksi. Biomassan kaasutus 37 Tilastokeskus - Tilastot - Asuminen - Rakennukset ja kesämökit - Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan 31.12.2011. 25 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

perustuu pyrolyysiprosessiin, jossa raaka-aineesta erotetaan kaasuuntuvia ainesosia korkeassa lämpötilassa ja hapen saantia rajoittaen. Syntyvä kaasu voidaan hyödyntää esimerkiksi polttomoottorissa ja teknologia soveltuu hyvin pienimuotoiseen CHP-tuotantoon. Tällaisia konttiin rakennettuja pien-chp -ratkaisuja on jo käytössä mm. Kempeleen ekokorttelissa ja Somerolla sijaitsevalla maatilalla. Biomassasta tuotetulle sähkölle maksetaan takuuhintaa laissa (1396/2010) 38 esitetyin reunaehdoin. 4.2 Peltobiomassat Energiankäyttöön viljellyistä heinäkasveista ruokohelpi on osoittautunut satoisimmaksi. Hehtaarista ruokohelpeä saadaan energiaa noin 15 25 MWh. Ruokohelpi sopii hyvin puun kanssa käytettäväksi seospolttoaineeksi. Puun kanssa sopivana suurimpana ruokohelpin energiaosuutena seoksessa pidetään noin 10 %. 39 Viljelyskelpoiselle alueelle ei pääsääntöisesti ole Suomessa taloudellisesti kannattava istuttaa vain energiakäyttöön tarkoitettuja kasveja, mutta näitä voidaan viljellä myös elintarviketuotannosta poistetuilla pelloilla ja suojavyöhykenurmilla. Myös viljanviljelyssä sivutuotteena syntyvää olkea voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Oljen käyttöä rajoittavat kuitenkin sen polttotekniset ongelmat, kuten savukaasujen korroosiovaikutukset sekä tuhkan määrän ja alhaisen sulamispisteen aiheuttamat ongelmat. Puun kanssa poltettaessa oljen osuus polttoaineseoksessa jää ruokohelpeä alhaisemmaksi. Kuhmoisissa maatalousmaata on yhteensä 1 954 hehtaaria 40. Kunta omistaa peltoa muutaman hehtaarin. 41 Pellon käyttö 42 ja peltobiomassan teoreettinen energiahyödyntämispotentiaali on esitelty taulukossa 8. Energiapotentiaalilaskennassa on oletettu, että kesannot hyödynnetään ruokohelpin viljelyssä ja viljakasvien viljelystä syntyvästä oljesta 70 % voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Peltobiomassoja voidaan hyödyntää energiantuotannossa joko kiinteänä polttoaineena tai niistä voidaan tuottaa nestemäisiä biopolttoaineita tai biokaasua. Perinteisin hyödyntämistapa on käyttää silputtua peltobiomassaa energiantuotantolaitoksissa puun rinnalla. Peltobiomassojen vuotuinen hyödyntämispotentiaali Kuhmoisissa käynnistettävän kaukolämpötuotannon yhteydessä olisi noin 1 GWh, mikäli kaukolämpö tuotettaisiin siten, että peltobiomassoilla korvattaisiin 10 % tuotannon kiinteistä polttoaineista (metsähake). Kyseinen energiamäärä saataisiin noin 50 hehtaarin ruokohelpiviljelystä. Maksimipotentiaali on kuitenkin selvästi suurempi. Teoriassa ruokohelpillä voitaisiin tuottaa Kuhmoisissa noin 8,3 GWh ja viljakasvien sivutuotteena syntyneellä oljella noin 4,9 GWh energiaa vuosittain. Kun huomioidaan lämmöntuotannossa tapahtuvat häviöt, on peltobiomassojen yhteenlaskettu teoreettinen lämmöntuotantopotentiaali Kuhmoisissa arviolta noin 10 GWh. 38 Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. 39 VAPO. 2011. Ruokohelpi polttoaineena. 40 Marja-Leena Rajala, Kuhmoinen. Henkilökohtainen tiedonanto. 41 Maria Virtanen, Kuhmoinen. Henkilökohtainen tiedonanto. 42 Marja-Leena Rajala, Kuhmoinen. Henkilökohtainen tiedonanto. 26 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus