SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 12.6.2008 OSIO I NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 72) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. Valitse kuhunkin kohtaan sopivin vaihtoehto ympyröimällä kirjain a, b, c tai d. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa 2 miinuspistettä. (1) Mikä seuraavista kuvauksista luonnehtii erityislainoja? a) Ne kirjoitetaan ääntämyksen mukaan. b) Niitä löytyy erityisesti suurelle yleisölle tarkoitetuista teksteistä. c) Ne on vaikea tunnistaa lainasanoiksi. d) Ne kuvaavat uusia ilmiöitä ja käsitteitä, joille löytyy harvoin omakielinen vastine. (2) Mikä seuraavista sanoista on yleislaina? a) sherry b) banaali c) alkovi d) risti (3) Missä seuraavista lausekkeista ei esiinny ääntämyksessä loppukahdennusta? a) älä pyydäkään b) viime kerralla c) ei liene tullut d) poikansa kanssa (4) Mikä seuraavista esimerkeistä sopii kvalitatiivisen astevaihtelun alaan? a) muki : mukin b) palkka : palkan c) pelko : pelon d) tuote : tuotteen 1
(5) Lausekkeessa metsikön lammen likaiseen veteen on yksi sananmuoto, josta voit erottaa vahvan vokaalivartalon. Mikä sananmuoto on kyseessä? a) metsikön b) lammen c) likaiseen d) veteen (6) Minkä ilmiön tuloksena on syntynyt sana etten? a) assimilaatio b) dissimilaatio c) elisio d) glottalisaatio (7) Mitä ilmaistaan moralla? a) vokaalin pituutta b) konsonantin pituutta c) tavun pituutta d) sanapainoa (8) Svaavokaali on sellainen vokaali, joka a) saattaa esiintyä lisävokaalina joidenkin konsonanttiyhtymien välissä. b) on konsonanttien välistä kadonneen yksinäisvokaalin nimitys. c) on kestoltaan tavallista pitempi. d) jää usein ääntämättä, jos se on sanan lopussa. 2. Muodosta seuraavista nomineista ja verbeistä kunkin yhteydessä määritelty taivutusmuoto. Kirjoita muoto sille varattuun tilaan. Esim. muodostaa aktiivin indikatiivin preesens yks. 1. pers. = muodostan Jokaisesta täysin oikein muodostetusta muodosta saa 2 pistettä. Vääristä tai puuttuvista muodoista saa 0 pistettä. syöstä altis surra viiletä hauis viikate istahtaa aktiivin 3. infinitiivin illatiivi superlatiivin monikon essiivi passiivin konditionaalin kielteinen perfekti aktiivin potentiaalin preesens yks. 3. pers. yks. genetiivi + yks. 2. pers. omistusliite monikon komitatiivi + yks. 3. pers. omistusliite passiivin indikatiivin pluskvamperfekti siemailla aktiivin 2. infinitiivin inessiivi + mon. 1. pers. omistusliite 2
3. Eräästä suomalais-ugrilaisesta kielestä löytyvät seuraavat nominatiivimuotoiset substantiivit: t vesi, muna, apki haapa, ko kuusi, ke päivä, aurinko, kepka lakki. Kirjoita alla olevaan taulukkoon substantiivien puuttuvat taivutusmuodot. Kuhunkin taulukon soluun tulee vain yksi muoto. Käytä apunasi annettuja nominatiivimuotoja ja taulukkoon jo lisättyjä muotoja. Oikeasta taivutusmuodosta saa 2 pistettä. Akk. 1 m m ko m ke m Dat. tlän lan apkilän kepk län Lat. apkie ko ke kepke 4. Määrittele suorasanaisesti (ei ranskalaisia viivoja) käsitteet VALENSSI ja REKTIO. Havainnollista käsitteitä ja niiden eroa seuraavien verbien avulla: omistautua, rakastaa, aloittaa, itkeä. Tehtävästä voi saada enimmillään 10 pistettä. 1 Lyhenteiden selitykset: Akk. = akkusatiivi; Dat. = datiivi; Lat. = latiivi. 3
5. Lue oheinen teksti, jonka lähtökohtana on käytetty Helsingin Sanomissa 17.5.08 ilmestynyttä artikkelia Rauman uusi torikatos hyväksytään jo yleisesti. Mitä syntaktista lausetyyppiä tekstin tummennetut lauseet 1 10 edustavat? Kirjoita lausetyypin nimi kullekin numeroidulle lauseelle varattuun tilaan. Älä välitä siitä, että osa lauseista on pää- ja osa sivulauseita, vaan etsi niiden oman sisäisen rakenteen mukainen lausetyyppi. Käytä Ison suomen kieliopin luokittelua. Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. (1) Kun Rauman Lukko voittaa joskus jääkiekon Suomen mestaruuden, kaikki raumalaiset kerääntyvät kuulemma spontaanisti juhlimaan sitä Rauman torille. Tori on Rauman keskus. Rauman historiallista kauppatoria on uudistettu ja sinne on noussut kookas ja erikoinen torikatos, (2) jollaista ei ole muualla Suomessa ja tuskin muuallakaan. (3) Kauppatorista on tullut jännittävä sekoitus kauppahallia ja avointa toria. Sitä käydään katsomassa kauempaakin. Uusittu tori avataan virallisesti lauantaina, (4) mutta toiminnassa se on ollut jo joulukuusta. Perjantaina tori oli täynnä turisevia raumalaismiehiä, kuten kuulemma aina. (5) Juuri nyt jääkiekon MM-kisat mietityttävät. (6) Vallitseva mielipide tuntui olevan, että saadaan hyvä pronssiottelu, kun Suomi ja Ruotsi kohtaavat. Kun raumalaismiehiltä kysyy, missä kaikki ostoksia tekevät naiset ovat, saa vastauksen, että marketeissa, (7) ei niillä ole aikaa seisoskella täällä. Raumalaiset torimunkit ovat niin suuria, (8) että turistille riittää puolikaskin. Tori sijaitsee keskellä vanhaa puutalokaupunkia, joka on Unescon maailmanperintökohde. (9) Vaikka toriremontin suunnittelu alkoi jo 1990-luvun lopulla, (10) työt torilla aloitettiin vasta kaksi vuotta sitten. Koko uudistuksen hinnaksi tuli 2,5 miljoonaa euroa. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 4
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 12.6.2008 OSIO II NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 75) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. a) Yhdistä oikea murrealue ja sen nimi. Merkitse kartassa oleva kirjain viivalle oikean murrealueen kohdalle. Luettelossa on myös ylimääräisiä murteiden nimityksiä. Merkitse niiden kohdalle viivalle rasti (x). Jokaisesta oikeasta merkinnästä saa ½ pistettä ja jokaisesta väärästä merkinnästä ½ miinuspistettä. Oulun seudun murteet Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murre Peräpohjolan murteet Keski- ja Itä-Suomen murteet savolaismurteet lounaismurteet Lapin murteet kaakkoismurteet b a c e d 5
1. b) Alla on nimityksiä ja kuvauksia puhekielelle ominaisista ääntämisen ilmiöistä ja esimerkkisanoja, joissa kuvatut ilmiöt esiintyvät. Esimerkkisanat on kirjoitettu ääntöasussaan. Yhdistä oikea ilmiö ja oikea esimerkkisana merkitsemällä esimerkin numero kyseisen ilmiön kohdalle. Esimerkkisanoja jää yli. Lisäksi mainitse murrealue, jolla kyseistä ilmiötä esiintyy. Yhden murrealueen mainitseminen riittää, vaikka piirre esiintyisi usealla alueella. Oikeasta esimerkkisanasta saa 1 pisteen ja oikeasta murrealueesta 1 pisteen. Esimerkkisanat: 1) menikkö 2) ensmäine 3) mikkään 4) korkia 5) mua, moa 6) tullahan 7) kahavi Ilmiö Esimerkki Murrealue jälkitavujen vokaalienvälinen h assimilaatio väljenevä diftongi pitkän vokaalin vastineena yleisgeminaatio 2. Merkitse seuraavaan tekstikatkelmaan pilkut oikeille paikoilleen ja korjaa yhdyssanavirheet (kaarella merkitsemällä tai yhdysmerkillä). Jokaisesta oikeasta korjauksesta saa 1/2 pistettä ja jokaisesta väärästä korjauksesta 1/2 miinuspistettä. Olen parhaillaan matkalla suomen kielen valintakokeeseen Tampereelle. Linja autolla matkustaminen on mielestäni aika epä mukavaa mutta se oli ainoa vaihtoehtoni. Alun perin Mirja tätini oli tarkoitus viedä minut autolla mutta hän voitti arpajaisissa risteilyn Ruotsin laivalle. Koska hänen kesälomansa päättyy ensi viikolla hän halusi lähteä vielä laiva matkalle. Niinpä minä jouduin turvautumaan linja auto kyytiin vaikka en siitä oikein pidäkään. Vastahakoisuuteni bussilla matkustamista kohtaan johtuu siitä että tulen usein bussissa huono vointiseksi. Yleensä bussimatkustajista vain ani harva haluaa keskustella mutta eikös juuri minun vieressäni istuva harmaa hapsinen rouva innostu kertomaan minulle elämäntarinaansa. Ennen kaikkea hän haluaa esitellä minulle kuvia lapsenlapsistaan joita hän on menossa katsomaan ja jotka ovat hyvin 6
rakkaita hänelle. Onneksi rouva jää pois seuraavalla pysäkillä. Minä käännyn bussin ikkunaan päin ja katselen maisemia. Linja auto pysähtyy ottaakseen kyytiin matkustajan ja sitten se jatkaa matkaa eteen päin kohti Tamperetta. Yht äkkiä huomaan että minulla on jo aika moinen nälkä. Muutenkin oloni on poissa oleva. Se ei johdu siitä ettenkö olisi valmistautunut valintakokeeseen huolella. Päin vastoin! Olen lukenut kokeeseen joka päivä kolmen kuukauden ajan ja osaan melkein ulkoa sekä Leinon Suomen kieliopin että Ison suomen kieliopin. Mielestäni olenkin nimen omaan valmistautunut erittäin hyvin. On mielenkiintoista nähdä minkä lainen valintakoe on. 3. Alleviivaa lauseista subjektit. Kiinnitä huomiota subjektin sijaan. Kirjoita lauseiden alle viivoille lyhyt selitys, miksi subjekti on lauseessa siinä sijassa kuin se on. Käytä vastauksessasi Ison suomen kieliopin tietoja. Oikeasta subjektin merkinnästä saa 1 pisteen ja oikeasta selityksestä 2 pistettä. a) Maito kaatui pöydälle. b) Pekan silmälaseja ei löytynyt aamulla mistään. c) Maljakko on kaapin ylähyllyllä. d) Jarkon täytyy mennä huomenna hammaslääkäriin. 7
e) Onko Minnaa näkynyt viime aikoina? f) Uimavedet ovat vielä melko viileitä Tampereen järvissä. g) Luentosaliin tuli opiskelijoita. 4. a) Muuta sivulauseet lauseenvastikkeiksi. Kirjoita lauseenvastike viivalle ja sen perään kirjoita, millä nimellä kyseistä lauseenvastiketta kutsutaan. Oikeasta lauseenvastikkeesta saa 1 pisteen ja oikeasta lauseenvastikkeen nimityksestä 1 pisteen. Mikko tekee ylitöitä, jotta voisi ostaa uuden auton. Sikäli kuin minä tiedän, hänellä on melko uusi auto nytkin. Matti sanoi, että hän tulee kuuden maissa. Antti sai haavan jalkaansa, kun hän oli rannalla kävelemässä. 8
4. b) Nimeä lihavoidut lauseenjäsenet Leinon Suomen kieliopin termejä käyttäen. Vastaukseksi riittää yksi sana. Oikeasta termistä saa 1 pisteen. Lomalla kävin joka päivä uimassa. Jarkon laittama ruoka oli hyvää. Työpaikalleni hankittiin äskettäin uusi kahvinkeitin. Hän on päättänyt, että hänestä tulee filosofian maisteri. Veljeni Simo pääsee tänä kesänä ripille. 5. Alla on lauseiden kuvauksia ja kuvauksiin sopivia esimerkkilauseita. Yhdistä lauseen kuvaus esimerkkilauseeseen merkitsemällä esimerkkilauseen kirjain kuvauksen perässä olevalle viivalle. Yksi kuvaus sopii aina yhteen esimerkkilauseeseen, joten joihinkin kuvauksiin ei löydy sopivaa esimerkkilausetta. Keksi yli jääneisiin kuvauksiin itse sopiva esimerkkilause. Kirjoita keksimäsi lauseet viivoille tehtävän loppuun. Merkitse lauseen alkuun sitä vastaavan kuvauksen numero. Oikean kuvauksen ja oikean esimerkkilauseen yhdistämisestä saa 1 pisteen. Sopivan esimerkkilauseen keksimisestä kuvaukseen saa 2 pistettä. Kuvaukset: 1) Lauseessa on suuntasijainen lauseke, mutta ei siirtymää lähtöpaikasta tulopaikkaan. 2) Lause ilmaisee ajankohtaa ja siinä on adessiivisijainen lauseke. 3) Lause ilmaisee jonkin kokonaisuuden osan ominaisuutta ja siinä on ablatiivilausekkeen sisältävä rakenne. 4) Lauseessa on paikallissijainen lauseke, joka ilmaisee sijaintia yläpinnalla. 5) Lauseessa on ero- tai tulosijainen adverbiaali, joka rajaa kokonaisuudesta osan, johon toiminta kohdistuu. 6) Lause ilmaisee (konkreettista tai abstraktia) sisäistä tilaa, jonka vallasta poistutaan. 7) Lauseessa on olosijainen lauseke, joka ilmaisee siirtymää. 8) Lauseessa on paikallissijainen lauseke, joka ilmaisee kokonaisuutta, jonka osasta on puhe. 9) Lauseessa on habitiivisessa käytössä oleva erosijainen lauseke. 10) Lauseessa on paikallissijainen lauseke, joka ilmaisee ajankohdan alkamista. 11) Lauseessa on paikallissijainen lauseke, joka ilmaisee siirtymistä rajatun tilan sisältä pois. 9
Esimerkkilauseet: a) Unohdin aurinkolasini autoon. b) Joko sinä kävit kaupassa? c) Hän otti laukustaan kynän ja muistikirjan. d) En ehtinyt väistää, joten pallo osui minua otsaan. e) Se eilen tapaamani mies oli kasvoiltaan jotenkin tutun näköinen. f) Minulta lähti eilen paikka hampaasta. g) Me menemme syömään vasta illalla. Esimerkkilauseet yli jääneille kuvauksille: 10