KINNALAN, KOPPALAISENMAAN JA NOKARIN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNKI E26713
Muutoslista PNU PNU HNÄR VALMIS 25.4.2014 PNU PNU HNÄR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sweco Ympäristö Oy PL 453 (Hatanpään valtatie 11 33101 Tampere, Finland Puhelin +358 10 241 4000 www.sweco.fi
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS... 2 3.1 YLEISTÄ... 2 3.2 ALUEEN RAJAUS... 3 3.3 ALUEEN GEOLOGIA... 3 3.3.1 Kallioperä... 3 3.3.2 Maaperä... 4 3.4 POHJAVESIALUEET... 5 3.4.1 Kinnala... 5 3.4.2 Koppalaisenmaa... 6 3.4.3 Nokari... 7 3.5 VALUMA-ALUEET JA PINTAVESIOLOSUHTEET... 7 3.6 VEDENOTTO... 7 3.7 POHJAVEDEN LAATU... 8 3.8 MAANKÄYTTÖ... 9 3.9 NATURA-ALUEET... 9 3.9.1 Koppalaisenmaan pohjavesialue... 9 3.9.2 Nokarin pohjavesialue... 10 4 RISKITEKIJÄT... 10 4.1 YLEISTÄ... 10 4.2 ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI... 10 4.2.1 Yleistä... 10 4.2.2 Tilanne pohjavesialueella... 11 4.2.3 Toimenpidesuositukset... 12 4.3 RAKENTAMINEN... 12 4.3.1 Yleistä... 12 4.3.2 Tilanne pohjavesialueella... 13 4.3.3 Toimenpidesuositukset... 13 4.4 MAALÄMPÖKAIVOT... 13 4.4.1 Yleistä... 13 4.4.2 Tilanne pohjavesialueella... 13 4.4.3 Toimenpidesuositukset... 14 4.5 LIIKENNE JA TIENPITO... 15 4.5.1 Yleistä... 15
4.5.2 Maantiet pohjavesialueella... 15 4.5.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset pohjavesialueilla ja pohjaveden suojaus... 16 4.5.4 Rautatiet pohjavesialueilla... 17 4.5.5 Toimenpidesuositukset... 17 4.6 MAA-AINEKSEN OTTO... 18 4.6.1 Yleistä... 18 4.6.2 Tilanne pohjavesialueella... 18 4.6.3 Toimenpidesuositukset... 19 4.7 MAA- JA METSÄTALOUS... 20 4.7.1 Yleistä... 20 4.7.2 Tilanne pohjavesialueella... 20 4.7.3 Toimenpidesuositukset... 20 4.8 YRITYSTOIMINTA... 21 4.8.1 Yleistä... 21 4.8.2 Tilanne pohjavesialueella... 22 4.9 PILAANTUNEET MAA-ALUEET... 22 4.9.1 Yleistä... 22 4.9.2 Tilanne pohjavesialueella... 22 4.9.3 Toimenpidesuositukset... 22 4.10 ÖLJY- JA KEMIKAALISÄILIÖT... 22 4.10.1 Yleistä... 22 4.10.2 Tilanne pohjavesialueella... 22 4.10.3 Toimenpidesuositukset... 23 4.11 MUUNTAMOT... 24 4.11.1 Yleistä... 24 4.11.2 Tilanne pohjavesialueella... 24 4.11.3 Toimenpidesuositukset... 24 4.12 ILMAN EPÄPUHTAUDET... 25 4.12.1 Yleistä... 25 4.12.2 Tilanne pohjavesialueella... 25 4.12.3 Toimenpidesuositukset... 25 4.13 VIRKISTYSKÄYTTÖ... 25 4.13.1 Yleistä... 25 4.13.2 Tilanne pohjavesialueella... 25 4.14 MUITA RISKEJÄ POHJAVESIALUEELLA... 25 5 KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN OHJAUS... 26 5.1 YLEISTÄ... 26
5.2 KAAVOITUSTILANNE... 26 5.3 TOIMENPIDESUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUUN... 26 6 TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTILANTEESSA... 27 6.1 ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY... 27 6.2 TIEDONVÄLITYS... 27 6.3 VAHINKOJEN TORJUNTA... 28 7 POHJAVEDEN LAADUN JA MÄÄRÄN TARKKAILU... 28 8 VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMASTA TULEVAT TAVOITTEET... 29 9 SUUNNITELMAN YLLÄPITO JA TOTEUTTAMINEN... 30 Liitteet LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Pohjaveteen liittyvää lainsäädäntöä Päätös Sarvanniemen pohjavedenottamon suoja-alueen määräämisestä Pohjaveden laatu vedenottamoilla Toimenpideohjelma
1 JOHDANTO Tämä pohjavesialueen on laadittu Sastamalan kaupungissa sijaitseville Kinnalan, Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueille. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään toiminta, joka pilaisi tai heikentäisi pohjaveden laatua tai määrää. Suojelusuunnitelmalla vaikutetaan maankäyttöön välttämällä pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittamista pohjavesialueelle sekä muuttamalla vanhoja toimintoja siten, että pohjaveden likaantumisuhka vähenee. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Suojelusuunnitelma sisältää toimenpideohjelman, jonka avulla pohjavesiin kohdistuvat uhat voidaan saada pitkällä aikavälillä mahdollisimman vähäisiksi. Vaikka pohjavesialueen lla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia, pohjaveden suojelunäkökohdat tulevat esille kuntien ja alueellisten viranomaisten myöntäessä erilaisia lupia pohjavesialueille sijoitettaville toiminnoille. Pohjavesialueiden valvonnan ja pohjaveden tarkkailun tehostamisella edesautetaan vesivarastojen säilymistä puhtaina. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää myös pohjavesien seurantaa niin pohjaveden laadun kuin määränkin osalta. Suojelusuunnitelma on laadittu Sastamalan kaupungin toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistolla. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelu- ja vesilaki asettavat pohjaveden määrän ja laadun säilyttämiselle tiukat vaatimukset. Myös terveydensuojelulaissa ja maa-aineslaissa on vedenhankintaa varten tärkeitä ja soveltuvia pohjavesialueita koskevaa sääntelyä. Pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 8 mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto. Uusi vesilaki on tullut voimaan 1.1.2012. Uudistuksen yhteydessä pohjaveden muuttamiskiellon on korvannut lista aina luvanvaraisista vesitaloushankkeista. Vesilain 3. luvun 2 :n mukaan vesitaloushankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa mm. pohjavesiesiintymän tilan huononemista, aiheuttaa vaaraa terveydelle, olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka 1 (30
muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai vedenkäytölle talousveteen. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006 tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä, parantaa niiden laatua, sekä ehkäistä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tavoitteena on lopettaa tai vähentää haitallisten aineiden päästöjä ja huuhtoutumia pinta- ja pohjavesiin. Tätä varten asetetaan päästökieltoja, päästöraja-arvoja sekä ympäristönlaatunormeja. Tavoitteena on, ettei vesihuoltolaitoksen toiminnalle aiheudu haittaa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista ja että voidaan tarvittaessa laskea juomaveden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa. Maaperän pilaamista ja pilaantuneiden alueiden kunnostusta ohjaavista säädöksistä keskeisin on ympäristönsuojelulaki (86/2000 ja -asetus (169/2000, jotka kieltävät maaperän ja pohjaveden pilaamisen. Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (551/1981. Toimintaa varten tarvitaan maa-ainesten ottolupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma. Tärkeälle pohjavesialueelle sijoittuvasta maa-ainesten ottohankkeesta on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vesilain 4 luvun 11 :n mukaan lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjavedenottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Suoja-alue voidaan määrätä, mikäli alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Vaatimuksen tai hakemuksen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä hankkeesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianomainen. Suoja-alueen määräämistä koskevassa päätöksessä annetaan vedenoton turvaamiseksi tarpeelliset määräykset suojatoimenpiteistä ja muista suoja-alueen käytön rajoituksista. Valtioneuvoston asetuksen vesienhoidon järjestämisestä 3 luvun 14 :n mukaan pohjavesialueet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi. Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ja pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jos se täyttää yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 17 artiklassa ja liitteen V kohdassa 2.3.2 esitetyt vaatimukset. Muuta pohjaveteen liittyvää lainsäädäntöä on esitetty liitteessä 1. 3 POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS 3.1 YLEISTÄ Entinen Äetsän kunta on tehnyt käyttämiensä pohjavesialueiden n vuonna 1994. Tarkasteltavaa aluekokonaisuutta on muutettu tähän an. Huittisen ja Kokemäen puolella sijaitsevat Karhinniemen, Riitaniitynojan ja Kuukinmaan pohjavesialueet on jätetty tarkastelualueen ulkopuo- 2 (30
lelle. Tarkastelualueeseen on lisätty Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueet. 3.2 ALUEEN RAJAUS Suunnittelualueeseen kuuluvat Kinnalan, Koppalaisenmaan sekä Nokarin pohjavesialueet. Alueet sijaitsevat Sastamalan kaupungin alueella. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (sijaintikartta 101. Pohjavesimuodostumat ovat osa katkeilevaa harjujaksoa, joka alkaa kolmannelta Salpausselältä Hämeenlinnan Rengosta ja kulkee luoteeseen Urjalan kautta Kiikkaan. 3.3 ALUEEN GEOLOGIA 3.3.1 Kallioperä Pohjavettä virtaa kallion ruhjeiden, siirrosten ja rakojen muodostamissa tiloissa, joten maaperän lisäksi kallioperän rikkonaisuus vaikuttaa muodostuvan pohjaveden määrään, virtaussuuntaan ja mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumiseen. Kallioperän rikkonaisuuteen vaikuttaa kivilajin rakoiluominaisuudet. Kalliokaivojen antoisuudet ovat yleensä suurimmat liuskealueilla. Kallioperän rikkonaisten pintaosien vedenlaatu on laadultaan usein samankaltaista kuin sen päällä olevien maaperäkerrostumien pohjavesi. Syvemmällä olevan kalliopohjaveden laatuun vaikuttavat kallioperän mineraalit. Suomen kallioperä sisältää runsaasti happamia kivilajeja. Emäksisistä ja liuskeisista kivilajeista liukenee pohjaveteen huomattavasti enemmän mineraaleja kuin happamista kivilajeista. Kinnalan pohjavesialueen kallioperä on suurimmaksi osaksi kiilleliusketta, jonka keskellä on pieni kaistale pegmatiittigraniittia. Koppalaisenmaan pohjavesialue sijaitsee samassa kiilleliuske-esiintymässä kuin Kinnalan pohjavesialue. Koppalaisenmaan pohjavesialue rajautuu lounaisreunasta tonaliittimuodostumaan. Muodostuma jatkuu Nokarin pohjavesialueen ohitse luoteeseen. Kallioperä on esitetty kuvassa 3.1. 3 (30
Nokari TONALIITTI Koppalaisenmaa KIILLELIUSKE KVARTSIDIORIITTI PEGMATIITTIGRANIITTI Kinnala A Kinnala B Kuva 3.1. Kallioperäkartta (Lähde: Paikkatietoikkuna. 3.3.2 Maaperä Kiikoisen ja Kiikan välisen alueen maaperä koostuu alavien seutujen savikerrostumista sekä korkeampien alueiden hiekkamoreenikerrostumista. Harjut ja järvet ovat muodostuneet luode-kaakko suuntaisiksi. Pohjavesialueiden länsipuolella kallioalueiden määrä kasvaa. Pohjaveden muodostumisalueet ovat maaperältään suurimmaksi osaksi hiekkaa. Hiekka-alueet ovat kapeita ja pitkiä, sekä selkeästi toisistaan erillään. Kuvassa 3.2 on esitetty alueen maaperä. 4 (30
Nokari Koppalaisenmaa Kinnala A Kinnala B Kuva 3.2. Maaperäkartta (Lähde: Paikkatietoikkuna 3.4 POHJAVESIALUEET 3.4.1 Kinnala Kinnalan pohjavesialue on kaksiosainen. Luoteisosa (0298801 A on II-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 0,53 km 2 ja muodostumisalueen pintaala on 0,29 km 2. Luoteisosassa pohjavettä arvioidaan muodostuvan 240 m 3 /d. Kaakkoisosa (0298801 B on I-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 1,12 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,26 km 2. Kaakkoisosassa pohjavettä arvioidaan muodostuvan 220 m 3 /d. Kaakkoisosan pohjavesialueella sijaitsevat Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamot. Kinnalan pohjavesimuodostuma sijaitsee Kiikan taajaman koillispuolella kulkevalla luode-kaakko suuntaisella kapealla ja matalalla harjulla. Harju on Houhajärvi- Sammaljoki harjujakson jatkeita. 5 (30
Kinnalan pohjavesimuodostuman leveys on 50-200 m ja yhteispituus noin 6,5 km. Ydinosan paksuus on 5-10 m. Pohjavesialue jakautuu Rajakallion kalliokohouman kohdalta kahteen osaan. Pohjavesialueen A-osa (luoteisosa rajoittuu luoteessa metsätalouskäytössä oleviin moreeni- ja kallioalueisiin, kaakosta alue rajautuu Rajakallioon. Alue B (kaakkoisosa pohjavesialueesta rajautuu Rajakallion kalliokohoumaan ja pääasiassa metsätalouskäytössä oleviin moreeni- ja kallioalueisiin. Kaakossa harju rajoittuu maanviljelykäytössä oleviin savialueisiin ja Kokemäenjokeen. Harjun ydin on B-osassa hyvin pyöristynyttä kivistä soraa. Harjun päällä ja varsinkin reuna-alueilla aines on hiekkaa. Luoteispäässä aines on huonommin lajittunutta ja välissä on silttikerroksia. A-osassa ydinosan aines on huonommin lajittunutta kuin Rajakallion kaakkoispuolen B-osassa ja välissä on silttikerroksia. Pohjaveden virtaussuunta A-osassa on Rajakalliolta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu pääosin harjun pohjoispuolelle. Pohjavesialueen B-osa on hydraulisesti yhteydessä Kokemäenjokeen ja pohjavesi virtaa kaakkoisosassa Santanummen kohdalta asti kohti Kokemäenjokea. Rantaimeytyminen Kokemäenjoesta lisää muodostuvan pohjaveden määrää huomattavasti, arvioitu rantaimeytyminen on 400-500 m 3 /d. Santanummen ja Rajakallion välillä pohjavesi virtaa kohti Kikkelänjokea. Pohjavedenottamoiden läheisyydessä pohjavesi on noin seitsemän metrin syvyydessä maanpinnasta. 3.4.2 Koppalaisenmaa Koppalaisenmaan I-luokan pohjavesialueen (0298851 kokonaispinta-ala on 0,56 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,14 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan 180 m 3 /d. Alueella sijaitsee Sarvanniemen pohjavedenottamo. Sarvanniemen vedenottamolla on suoja-alue. Suoja-aluepäätös on esitetty liitteenä 2. Muodostuma on noin 2 km pitkä ja 50-100 metriä leveä harju, joka on osa luodekaakko suuntaista katkeilevaa harjujaksoa. Harju on tasoittunut ja kohoaa vain vähän ympäristöstään. Muodostuman ydinosa on hyvin lajittunutta soraa. Harjun päällä ja reunoilla on ohut hiekkakerros. Paikoitellen hiekkakerros on levinnyt hieman harjuselänteen ulkopuolelle. Muodostuman kaakkoisosassa, Sarvanniemen pohjavedenottamon läheisyydessä, ydinosan sorakerroksen paksuus on noin 8 m ja pohjaveden pinnan yläpuolisen maakerroksen paksuus on noin 1,5-2m. Luoteisosassa harjun hiekka- ja sorakerrostumat ovat ohuempia ja ydinosanaines muuttuu huonommin lajittuneeksi soraiseksi moreeniksi. Luoteessa harju rajoittuu moreenialueeseen ja luoteispäässä harjua peittää savi- ja silttimaa. Harju rajoittuu kaakkoispäästään Kiimajärven ranta-alueisiin ja peltoihin. Kiimajärvi on hydraulisessa yhteydessä Koppalaisenmaan pohjavesialueeseen Sarvanniemen kohdalla. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon kohti Sarvanniemeä, josta pohjavettä purkautuu Kiimajärveen. 6 (30
Pohjavesialueen eteläosa kuuluu Kiimajärven Natura-alueeseen. 3.4.3 Nokari Nokarin II-luokan pohjavesialueen (0225401 kokonaispinta-ala on 0,77 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,31 km 2. Muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 85 m 3 /d. Nokarin pohjavesialueella on tutkittu vedenottamopaikka. Nokarin pohjavesialue koostuu pienestä itä-länsi suuntaisesta harjusta sekä harjun eteläpuolella sijaitsevasta moreenialueesta. Pohjavesi virtaa moreenialueelta harjun suuntaan. Harjussa pohjaveden virtaussuunta on itään. Harjuaines on huonosti lajittunutta. Harjun ydinosan aines on soraa ja soraista hiekkaa, mutta sisältää kiviä ja lohkareita. Moreenialue on kohtalaisesti vettäläpäisevää hiekkamoreenia. Pohjavesialueen lounaisreunasta osa kuuluu Kiikoisten metsä -Naturaalueeseen. 3.5 VALUMA-ALUEET JA PINTAVESIOLOSUHTEET Nokarin pohjavesialue kuuluu Piilijoen valuma-alueeseen. Koppalaisenmaa ja Kinnalan luoteisosa kuuluvat Kikkelänjoen valuma-alueeseen. Kinnalan kaakkoisosa kuuluu Keikyän valuma-alueeseen. Pohjavesialueet sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Nokarin pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsee Kiikoisjärvi. Koppalaisenmaan pohjavesialue sijaitsee Kiimajärven eteläpuolella. Kinnalan pohjavesialue sijaitsee Kiimajärven ja Kokemäenjoen välissä. Pohjavesialueiden pohjaveden päävirtaussuunnat on esitetty liitteenä olevissa suunnitelmakartoissa 102 104. 3.6 VEDENOTTO Tarkastelualueella on kolme käytössä olevaa pohjavedenottamoa. Koppalaisenmaan pohjavesialueella on Sarvanniemen vedenottamo. Kinnalan pohjavesialueella sijaitsevat Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamot. Kinnalan pohjavesialueella on sijainnut Meijerin vedenottamo, jonka käyttö on päättynyt. Kinnalan vedenottamorakennus kaivoineen on aidattu. Ruotsilan ja Sarvanniemen vedenottamokiinteistöjä ei ole aidattu. Vedenottamoalueiden aitaus olisi suositeltavaa. Kaikilla vedenottamoilla on luvat. Vuonna 2013 vedenottamoilta pumpattiin yhteensä vettä verkostoon keskimäärin 480 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenottamoiden lupa- sekä käyttömäärät. 7 (30
Taulukko 3.1 Pohjavedenottamoiden lupa- sekä käyttötiedot vuodelta 2013. Vedenottamo Lupa annettu Lupa [m 3 /d] Kinnala 1978 300 240 Ruotsila 1989 600 100 Sarvanniemi 1986 150 140 Käyttö 2013 [m 3 /d] Vedenoton tarkkailuohjelma on laadittu Sarvanniemen ja Ruotsilan vedenottamoille. Tarkkailuohjelmien tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.2. Pohjavedenottamoiden tarkkailuohjelmat. Vedenottamo Hyväksytty Tarkkailu Kinnala Ei tarkkailuohjelmaa. Vuonna 2013 pohjavedenkorkeutta on mitattu kahdesta havaintoputkesta (23 ja 30, sekä vedenottamon kaivosta 11 kertaa vuodessa. Hp 9 viimeinen mittaus 30.3.2012. Ruotsila 1985 Pohjavedenpinnankorkeus mitataan kerran kuukaudessa kahdeksassa pisteessä. Havaintopisteitä ovat vedenottamon kaivot 1A ja 1B, Hp2 joen rannassa, sekä kaivoista 3-7. Vuonna 2013 tarkkailu tehty pisteistä 1A, 1B, sekä kaivoista 4 ja 7. Sarvanniemi 1989 Pohjavedenpinnankorkeus mitataan neljästä pisteestä (Hp1, Hp3, Hp4, kaivo 6 kuusi kertaa vuodessa. Vuonna 2013 tarkkailu tehty pisteistä Hp1, Hp2 ja Hp4. Käytössä olevat tarkkailupisteet ja mitatut pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty suunnitelmakartoissa 102-104. Pinnankorkeudet ovat N2000 järjestelmässä. Kinnalan pohjavesialueen pinnankorkeuksien vaihteluväli on vuosilta 2010-2013, Koppalaisenmaan pohjavesialueen vaihteluväli on vuodelta 2013, 2012 ja 2010. Sastaman Veden valvontatutkimusohjelmaan (2010-2014 on tehty STM asetuksen 461/2000 mukainen näytteenottosuunnitelma Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamoille sekä Äetsän verkostolle. Kinnalan ja Ruotsilan raakaveden laatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Raakavedestä mitataan molemmilla vedenottamoilla alkaliteetti, kokonaiskovuus, hiilidioksidi- ja rautapitoisuus, sekä ph ja lämpötila. Ruotsilan raakavedestä mitataan lisäksi mangaani- ja happipitoisuus. Sarvanniemen vedenottamolla on suoja-alue. Suoja-aluepäätös on esitetty liitteessä 2. 3.7 POHJAVEDEN LAATU Kinnalan pohjavesialueella Kinnalan ja Ruotsilan pohjavedenottamoilta otetaan vesinäytteitä raakavedestä ja lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa. Tehtyjen analyysien perusteella Kinnalan pohjavesialueen raakavesi täyttää talousveden mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset. Raudan, mangaanin ja ph:n osalta Ruotsilan vedenottamon raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät laatusuositukset. Raakavedestä on mitattu yli kaksinkertaisia rautapitoisuuksia ja yli nelinkertaisia mangaanipitoisuuksia laatusuositukseen verrattuna. Kinnalan vedenottamolla raakaveden mangaanipitoi- 8 (30
suus on mitattu edellisen kolmen vuoden aikana vain kerran. Lähtevästä vedestä on mitattu vuonna 2012 kaksi kertaa laatusuositusta suurempi mangaanipitoisuus. Raakaveden ph sekä Kinnalan että Ruotsilan pohjavedenottamolla on hivenen alle talousveden tavoitetason, ph:n ollessa keskimäärin 6,4. Koppalaisenmaan pohjavesialueella vedenlaatua on tarkkailtu Sarvanniemen vedenottamon raakavedestä. Mikrobiologista vedenlaatua on analysoitu keskimäärin kolme kertaa vuodessa, kemiallisia ominaisuuksia kerran vuodessa. Sarvanniemen vedenottamon raakaveden rautapitoisuus on korkea. Rautapitoisuudet ovat vaihdelleet 4,6-80 mg/l välillä, eli rautapitoisuus ylittää talousveden laatusuositukset 20-400 kertaisesti. Myös raakaveden mangaanipitoisuus on koholla laatusuosituksiin verrattuna. Helmikuussa 2011 Sarvanniemen vedenottamon raakavedestä on havaittu hygieenisiä epäpuhtauksia, jonka takia vedestä on otettu useampia näytteitä. Bakteerien löytyminen raakavedestä kertoo pintavesien pääsystä vedenottamolle tai liian tehokkaasta rantaimeytymisestä. Sarvanniemen vedenottamolta lähtevästä vedestä on otettu laajempia analyysejä marraskuussa 2012 ja syyskuussa 2013. Syyskuun näytteiden yhteydessä vesinäyte on otettu myös Toukolan koululta. Analyyseissä ei havaittu mitään poikkeavaa. Liitteeseen 1 on kerätty Kinnalan ja Koppalaisenmaan pohjavesialueilla sijaitsevien vedenottamoiden raakavesinäytteiden tuloksia vuosilta 2010 2013. Tuloksia on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin talousveden laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. 3.8 MAANKÄYTTÖ rakennesuunnitelma 2030 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.2.2014. Pohjavesialueista ainoastaan Kinnala sijaitsee osayleiskaavaalueella. Äetsän osayleiskaava on vahvistettu 1.6.1999. Pohjavesialueilla ei ole ranta-asemakaavoja. Äetsän osayleiskaavassa Kinnalan pohjavesialue on kaavoitettu kulttuurimaisemallisesti merkittäväksi maa- ja metsätalousalueeksi (MT/m, sekä tavanomaiseksi maa- ja metsätalousalueeksi (M1. Kinnalan, Ruotsilan ja entisen Meijerin pohjavedenottamokiinteistöt on kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, joka on tarkoitettu vedenottamoa varten (ET/pv. 3.9 NATURA-ALUEET 3.9.1 Koppalaisenmaan pohjavesialue Koppalaisenmaan pohjavesialue rajautuu eteläosistaan Kiimajärveen, joka kuuluu Natura 2000-alueisiin. Natura-alue koostuu Kiimajärvestä ja järven rannassa olevasta rantasuosta. Alueen pinta-ala on 146 ha. Kiimajärvi ei kuulu suojeluohjelmiin, eikä sillä ole kaavavarauksia. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja ympäristönsuojelulaki. 9 (30
3.9.2 Nokarin pohjavesialue Kiikoisten metsä on Natura 2000-alue, joka koostuu kahdesta osasta. Osa pohjoisemmasta osasta sijaitsee Nokarin pohjavesialueen lounaisosassa. Kiikoisten metsän pohjoisosa on hyvin varttunutta ja luonnontilaista sekametsää. Eri puulajien kuolleita pystypuita ja maapuita on runsaasti. Kiikoisten metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla. 4 RISKITEKIJÄT 4.1 YLEISTÄ Pohjaveden pilaantuminen voi aiheutua joko kertaluonteisista tai jatkuvista päästöistä. Aiheuttajana on ihminen, joko välittömällä tai välillisellä toiminnallaan. Päästön vaarallisuus pohjavesille riippuu sen laadusta ja määrästä sekä maaperän ominaisuuksista. Välittömästä toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat yleensä kertaluontoisia (esim. öljyvahinko. Välillisiä vaikutuksia aiheuttavat mm. maa-aineksen otto, maanlannoitus tai metsänhoito, jotka muokkaavat alueen maaperää tai pohjaveden muodostumista ja veden laatua. Kertaluonteiset päästöt ovat kerralla tapahtuvia ja tapahtuvat yleensä ajallisesti hyvinkin nopeasti. Päästövaikutus pohjaveteen riippuu paljon torjuntatoimien tehokkuudesta. Jatkuvasta päästöstä aiheutuva pohjaveden pilaantuminen saattaa tulla esiin vasta usean vuoden päästä päästön alkamisesta. Päästön aiheuttama pohjaveden pilaantuminen jatkuu useita vuosia päästön lakkaamisen jälkeenkin. Päästölähteen löytäminen voi olla myös vaikeaa, koska haitta-ainepitoisuudet voivat jäädä pieniksi. Alueen keskeisimmät riskitekijät sekä toimenpidesuositukset on esitetty tässä luvussa. Keskeisimmät riskitekijät on merkitty liitteenä oleviin suunnitelmakarttoihin 102 104. Tärkeimmät toimenpidesuositukset on koottu toimenpideohjelmaksi (liite 4. 4.2 ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI 4.2.1 Yleistä Asutukseen liittyvien jäte- ja hulevesien aiheuttamat riskit pohjavedelle muodostuvat pääasiassa jätevesien tai likaantuneiden hulevesien maahan imeyttämisestä, vuotavista viemäreistä tai jätevedenpumppaamoiden ylivuodoista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetus (209/2011 on tullut voimaan 15.3.2011. Asetuksessa määrätään viemäriverkon ulkopuolisten alueiden jätevesien käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Asetuksen voimaantulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Käytännössä uusissa kiinteistöissä jätevesien käsittely on jo nyt asetuksen vaatimalla tasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty asetuksessa jätevesien käsittelylle asetetut puhdistustehovaatimukset. 10 (30
Taulukko 4.1. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedenkäsittelylaitteistoille asetetut puhdistustehovaatimukset. BOD 7ATU Fosfori (P Typpi (N Poistoteho A 80 % 70 % 30 % Poistoteho B* 90 % 85 % 40 % *Herkillä alueilla, joilla asutuksen aiheuttama vesistökuormitus saattaa aiheuttaa vesien pilaantumisen vaaraa (ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä Talousjätevesiasetuksen lisäksi Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut (SOTEsi on antanut ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä pohjavesialueille. Ympäristösuojelumääräyksissä pohjavesialueet on luokiteltu erityistä suojelua vaativiksi alueiksi ja niille on annettu seuraavat erityisvaatimukset: Jätevesien johtaminen maaperään on kiellettyä. Jätevesiä voidaan käsitellä tiivispohjaisessa, suljetussa järjestelmässä, jos siitä poistuvat puhdistetut jätevedet on mahdollista johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueella noudatetaan vaihtoehdon B mukaista poistotehoa. Puhdistettujen jätevesien purkupaikan vähimmäissuojaetäisyys pohjaveden pintaan tulee olla vähintään yksi metri ja talousvesi- ja lämpökaivoon vähintään 20 metriä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat astuneet voimaan 1.7.2013. 4.2.2 Tilanne pohjavesialueella Kinnalan, Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueet ovat harvaan asuttuja. Pohjavesialueille on rakennettu yhteensä noin 40 vakituisen asutukseen kiinteistöä, joista 25 sijaitsee Kinnalan pohjavesialuella, 10 Koppalaisenmaan pohjavesialueella ja 5 Nokarin pohjavesialueella. Neljäsosa kiinteistöistä on nykyään tyhjillään. Vapaa-ajanasuntoja on pohjavesialueilla yhteensä alle 10. Kinnalan pohjavesialueella asutusta on Vakkalan ja Kankaanpään välisellä alueella Haapaniementien ja Kikkerläntien varrella. Noin puolet kiinteistöistä on liittynyt Sastamalan veden viemäriverkkoon. Koppalaisenmaan pohjavesialueella asutusta on Koppakankaantien varrella. Nokarin pohjavesialueella asutus on keskittynyt Ojanperäntien varrelle. Kinnalan pohjavesialueella, Kantatie 44:n itäpuolella, sijaitsee yksi jätevedenpumppaamo (Hykkö. Pumppaamo sijaitse pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Kiikoinen-Kiikka välille ollaan rakentamassa siirtoviemäriä, jota pitkin jätevedet johdetaan lopulta Huittisten puhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin rakentaminen mahdollistaa esimerkiksi Vanhalantien varren kiinteistöjen viemäröinnin tulevaisuudessa. 11 (30
4.2.3 Toimenpidesuositukset Maanomistajille tiedotetaan toiminnoista, jotka voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Alueella sijaitsevat jätekasat, autonromut, yms. velvoitetaan tontin omistajan tai haltijan poistettavaksi. Toimenpide-ehdotukset jätevesien johtamiselle ja käsittelylle: Viemäröidyllä alueella viemäriin liittymättömät kiinteistöt tulee liittää viemäriverkostoon rakennusjärjestyksen mukaisesti. Selvitetään kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja järjestelmien kunto. Tarvittaessa asukkaita ohjataan päivittämään järjestelmät vastaamaan valtioneuvoston asetusta (VnA209/2011 ja rakennusjärjestyksen määräyksiä. Tarkistetaan jätevedenpumppaamoiden kunto. Tarvittaessa huonokuntoisten pumppaamoiden korjaus / uusinta ja liittäminen kaukovalvontaan. Jätevedenpumppaamoiden ylivuotovesien pääsy pohjaveden muodostumisalueelle tulee estää rakentamalla säiliö ylivuotovesille tai johtamalla ylivuotovedet pohjavesialueen ulkopuolelle Muuten edetään asetusten ja ympäristönsuojelumääräysten mukaan Mikäli jätevettä pääsee pohjaveteen, kiinteistön omistajan tai haltijan on omalla kustannuksellaan tehtävä tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Alueella sijaitsevien pohjavesikaivojen osalta suositellaan seuraavaa: Käytöstä poistettavat pohjavesikaivot täytetään puhtaalla maa-aineksella. Myös muiden alueella sijaitsevien vesikaivojen kuntoa on tarkkailtava pohjavesiriskien ehkäisemiseksi. Vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien kaivojen omistajat ovat velvollisia valvomaan kaivojen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtimaan siitä, että ne eivät aiheuta ongelmia tai riskejä pohjavedenotolle ja laadulle. Kaivot tulee varustaa tiiviillä ylä- ja kansirakenteilla. Lisäksi suositellaan, että kaivot lukitaan asiaankuulumattoman käytön estämiseksi. 4.3 RAKENTAMINEN 4.3.1 Yleistä Rakentaminen muodostaa pohjaveden pilaantumisriskin, koska poistettaessa pintamaan humuskerros maaperä on alttiimpi ylhäältäpäin tulevien haittaaineiden joutumiselle pohjaveteen. Työkoneiden aiheuttamat päästöt ovat myös riski. Rakentaminen voi muuttaa pohjaveden virtausoloja esimerkiksi kaivannoissa tai louhinnassa, jos maaperään muodostetaan vettä johtavia kanaaleja tai kalliokynnykset poistetaan. 12 (30
4.3.2 Tilanne pohjavesialueella Huomattavia rakennushankkeita ei ole suunnitteilla. Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.6.2010. Rakennusjärjestystä ollaan uudistamassa. Uusi rakennusjärjestys on lausuntokierroksella. 4.3.3 Toimenpidesuositukset Rakennustoiminnan aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Rakentamisella ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista eikä pohjaveden pinnan alenemista. Rakentajan on selvitettävä ennen kaivantojen tekemistä tai kalliopintojen louhintaa pohjaveden taso ja virtaussuunta. Kalliokynnyksiä ei saa louhia tai rikkoa pohjavesipinnan alapuolelta. Katujen ja teiden rakentamisessa ei saa käyttää öljyjä, jätelipeää tai muita pohjaveden puhtaudelle vaarallisia kemikaaleja. 4.4 MAALÄMPÖKAIVOT 4.4.1 Yleistä Maalämpökaivojen poraaminen pohjavesialueella voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle ja määrälle. Kaivoa porattaessa orsivesikerroksen alapuolella oleva savikerrostuma voi puhjeta, jolloin orsivesikerroksen pinta voi laskea tai paineellinen pohjavesi voi nousta orsivesikerrokseen. Molemmissa tapauksissa pohjaveden pinnankorkeus voi muuttua pysyvästi. Poraus voi myös muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja täten vaikuttaa pohjaveden määrään ja laatuun. Riskejä pohjaveden laadulle ovat: lämmönkeruunesteen vuodot porauksessa kallioperästä irronneen hienoaineksen sekoittuminen pohjaveteen eri pohjavesikerrostumien (suolainen/makea, hyvä-/huonolaatuinen sekoittuminen hulevesien pääsy pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden tai suojaputkitusten takia. 4.4.2 Tilanne pohjavesialueella SOTEsi:n ympäristönsuojelumääräysten mukaan maalämmön soveltuvuus pohjavesialueilla tulee harkita tapauskohtaisesti pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi. Lämpökaivon rakentamisesta ei saa aiheutua pohjaveden määrän tai laadun haitallisia muutoksia. Putkistoissa johdettava aine ei saa olla terveydelle tai ympäristölle vaarallista. 13 (30
Rakennusjärjestyksen (astunut voimaan 1.6.2010 mukaan maalämpökaivon rakentamisesta tehdään toimenpideilmoitus. Rakennusjärjestystä ollaan uudistumassa. Uusi rakennusjärjestys on lausuntokierroksella. Pohjavesialueille rakennetut maalämpöjärjestelmät on esitetty suunnitelmakartoissa 102-104. Kinnalan alueella maalämpökaivoja on kolmella kiinteistöllä ja Nokarin pohjavesialueella yhdellä kiinteistöllä. Koppalaisenmaan pohjavesialueella ei ole maalämpökaivoja. 4.4.3 Toimenpidesuositukset Maalämpökaivojen aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Kaikki asennetut ja asennettavat maalämpökaivot kootaan rekisteriin, josta on selkeästi nähtävillä millä pohjavesialueella kaivot sijaitsevat. Maalämpökaivojen poraajien ja maalämpöjärjestelmien asentajien osalta suositellaan sertifioitujen ammattilaisten käyttöä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ohjaa tarvittaessa maalämpökaivon poraushankkeeseen ryhtyvää hakemaan vesilain mukaista lupaa. Huollon ja laitteiston purkamisen yhteydessä lämmönsiirtoliuos on otettava talteen. Liuosta ei saa päästää maaperään tai pohjaveteen. Maalämpökaivoja poraaminen tulee kieltää alle 500 metrin etäisyydellä pohjavedenottamoista. Maalämpökaivoja rakennettaessa huomioidaan Energiakaivo-oppassa (Juvonen, Lapinlampi, 2013 esitetyt työmenetelmät, kuten - Porauksen aikana pohjaveden kloridipitoisuutta tai sähkönjohtavuutta seurataan pohjavedenlaadun mahdollisen muutoksen havaitsemiseksi. Mikäli porauksen edetessä havaitaan huonolaatuista pohjavettä, pohjavesien sekoittuminen tulee estää esimerkiksi täyttämällä kaivo osittain tai kokonaan sementillä tai bentoniitilla. - Jos porauksen aikana havaitaan esim. talousvesikäyttöä haittaavia veden laadun tai määrän muutoksia lähistön kaivoissa, on poraaminen keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi sekä tarvittaessa haettava vesilain mukaista lupaa työn jatkamiseksi. - Energiakaivon suoja- tai eristysputki tulee asentaa vähintään 6 metriä kiinteään kallioon. Hulevesien pääsy pohjaveteen estetään kaivorakenteiden kunnollisella tiivistyksellä. - Keruuputkiston tiiveys tarkistetaan painekokeella ennen sen laskemista kaivoon. Pumppu varustetaan vuodonilmaisimella, joka hälyttää mahdollisesta vuodosta keruupiirissä. Vuodoista tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14 (30