HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON 2016 Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta (korkeimmillaan noin 250 000 m3) on laskenut, viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tapahtunut kehitys ja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistuminen mahdollistaa puumäärän kasvun. Inarin ylityspaikan vahvistamisella on metsäteollisuuden vahva tuki. Lisäksi se mahdollistaa kasvavan yhteistyön Karjalan tasavallan pohjoisten alueiden metsätalouden kehittämiselle yhteistyössä suomalaisen osapuolen kanssa. Metsätalouden kehittämisen lisäksi se tarjoaa ryhmäkohtaisen suomalais-venäläisen luontomatkailun, myös kansainvälisen, kehittämiselle merkittäviä mahdollisuuksia. Karjalan tasavallan erämaiden Vienan Karjala mukaan luettuna avautuminen mahdollistuu myös sitä kautta kansainväliselle matkailulle Valtion yhteispalveluiden kehittäminen Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä korvataan yhteispalveluilla. Pohjois-Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 (20.2.2013 tilanne). Yhteispalvelun kehittäminen on etenemässä Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet. Suunniteltaessa uutta lähellä asiakasta olevaa asiakaspalvelua on otettava huomioon myös kuntarakenneuudistuksen vaikutukset. Palvelupisteiden vastuuviranomaiseksi on suunniteltu kuntia. Toiminnan turvaamiseksi ja valtion palvelujen paikalliseen hoitamiseen on kuntien saatava lisärahoitusta. Valtion tulee varata yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha. Kustannusten jaossa tulee perusteena käyttää todellisia kustannuksia ja valtion avustuksen kunnille tulee olla jatkuva. Nyt rahoitusta on myönnetty kokeiluluonteisesti tai osa viranomaisista antaa toiminnan alkaessa joihinkin palvelupisteisiin kehittämisrahaa. Kunta-valtioyhdistelmän ohella tulee tarkasteluun yhteispalvelupisteiden toteutuksessa ottaa myös avoimen sektorin toimijoiden mukaan tuleminen. Erityisesti eriasteisesti maksullisten palveluiden hoitamisessa tulevaisuudessa. Toimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelalle tarjoaa yhden merkittävän kehittämismahdollisuuden. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelevat uudentyyppistä ei-paikkasidonnaisen palvelukeskuksen kokeilua. Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja vapaa-ajanasumiskunnan kesken Vapaa-ajan asuntojen eli kakkosasuntojen määrä ja käyttö on vahvassa kasvussa. Kuntien näkökulmasta kakkosasuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajan asumisen kunnat myös velvoitteiden eteen, mikä merkitsee investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan.
Valtiovarainministeriön on selvitettävä mahdollisuutta verotukselliseen käytäntöön, jossa kakkosasunnon sijaintikunta saa tietyn osuuden kakkosasunnon omistajan nykyisin kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttamista esimerkiksi kokeiluluonteisesti maamme laitaalueiden kunnissa, joissa on vapaa-ajanasutusta merkittävästi, on perusteltua. Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisumalli merkitsee todellista vastaantuloa. Hankkeen tulee olla maakunnan yhteinen hanke, jonka valmistelussa Lieksan kaupunki on valmis olemaan vetäjänä. Kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Lieksan Kevätniemen teollisuusalueella Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, noin 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatien 73 ja Kevätniementien risteys. Risteys on vilkas, koska sitä kautta kulkee liikenne Kevätniemen teollisuusalueelle, jossa toimivat mm. Vapo Timber Oy:n saha, Vapo Oy:n lämpölaitos, Anaika Wood Ltd Oy:n liimapalkkitehdas ja Höyläämö Suomipuu Oy:n tuotantolaitos. Lisäksi samasta risteyksestä tapahtuu kulku raskaan tavaran alueelle, jossa on mm. lisääntyvä rakennustarvike-ja tukkukauppaa. Risteyksestä käännytään myös Kuhmontielle ja sen varrella sijaitseville asuntoalueille. Tällä hetkellä Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on menossa Kevätniemen teollisuusalueen vahvistamishanke, johon sisältyy mittavat teollisuushankkeet ja teollisuutta palvelevan yritystoiminnan alueelle sijoittamistoimenpiteet. Hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, osin etuajassa. Kokonaisuutena hankkeiden liikennevaikutukset ovat mittavat. Pohjois-Savon ELY-keskuksella on olemassa kantatien 73 ja Kevätniemen tien risteyksen suunnitelmat kiertoliittymästä, johon on perusteltua liittää myös kevyenliikenteen välien rakentaminen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishanke. Hankkeen toteuttamiseksi Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee investointihanketta myös logistiikan ja turvallisuuden parantamiseksi. Julkisen liikenteen varmistaminen Koli Joensuu kimppataksilla Matkailukohteen kilpailukyvylle saavutettavuus julkisin liikennevälinein on välttämätöntä. Nykyisellään Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa osaltaan matkailun kasvua. Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä palvellen sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelun rahoitusta ja palvelun laajentamista Kolin sisäiseen liikenteeseen selvitetään. Tällä hetkellä palvelu vaatii kuntien, alueen yritysten ja valtion rahoitusta. Tavoitteena on vähentää tukirahoitusta asteittain käyttäjämäärien lisääntyessä. Koli Vuonislahti (Lieksa) liikenneyhteyden ympärivuotisuus Pielisen matkailullista hyödyntämistä voidaan vahvistaa merkittävästi. Pielisen molemmin puolin sijaitsee useita matkailukohteita, joiden yhdistäminen tehokkaasti tarvitsee Pielisen ylittävän liikenneyhteyden Kolin ja Lieksan välillä. Matkailun kasvua tukevan vaikutuksen lisäksi ympärivuotinen liikenneyhteys edistäisi myös työmatkaliikennettä. Hanke on sisällytetty valtioneuvoston hyväksymään Saaristoasiainneuvottelukunnan valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan.
Nykyisellään yhteys on ainoastaan muutaman kuukauden vuodessa, silloin kun Koli Vuonislahti jäätie (7 km) on käytössä. Jäätie lyhentää Lieksan ja Kolin välistä ajomatkaa yli 50 kilometrillä. Autolautta Pielinen liikennöi puolestaan kesä-elokuussa aikataulun mukaisesti Kolin ja Lieksan välillä. Muuna aikana vuodesta Pielisen ylittävää yhteyttä ei ole. Tilanteen korjaisi ympärivuotinen lauttayhteys, joka olisi osa liikenneviraston ylläpitämää maantieverkkoa. Vuonna 2006 (????) lautan vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu 800 000 euroa. Joensuun lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittäminen Joensuun lentoaseman matkustajamäärät kehittyivät vuonna 2012 erittäin myönteisesti. Matkustajamääräksi kirjattiin 146 000 matkustajaa, kun vuonna 2011 matkustajia oli 118 000. Vuoden 2012 matkustajamäärillä mitattuna Joensuu oli Suomen yhdeksänneksi vilkkain lentoasema. Vuonna 2013 matkustajamäärät laskivat vähemmän kuin useimmilla muilla maakuntalentoasemilla. Alkuvuodesta 2014 matkustajamäärät ovat jälleen kehittyneet positiivisesti. Liikenne-ja viestintäministeriö laatii Suomelle kansallista lentoliikennestrategiaa. Strategian yhteydessä arvioidaan myös Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Joensuun lentoasema on Pohjois-Karjalan elinvoimalle ja yritysten toimintaedellytyksille välttämätön. Joensuun on kuuluttava jatkossakin Finavian asemaverkostoon kehitettävä kohteena. Lentoaseman infrastruktuuri pitää uudistaa kilpailukykyiseksi ja viihtyisäksi. Lentoasemalla tarjottavia palveluja on monipuolistettava. Maakunnan elinkeinoelämän ja samalla lentoaseman vahvistumisen näkökulmasta monipuolisen yrityskeskittymän/-keskuksen sijoittaminen sen läheisyyteen tulee molempia tavoitteita. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee runsaasti maa-alueita, jotka tarjoavat tähän hyvät mahdollisuudet. Myös lentoasemalle johtavan tien kehittäminen esimerkiksi yritystoiminnan kehityskäytävänä on otettava maakunnallisesti työn alle. Joensuun seudun kehitysyhtiö Josekin johdolla laadittiin lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämissuunnitelma, joka valmistui 31.03.2014. Yhteyksien osalta keskeistä ovat vuorotarjonnaltaan ja -kapasiteetiltaan riittävät sekä aikatauluiltaan tarkoituksenmukaiset yhteydet Helsinkiin, josta edelleen toimivat jatkoyhteydet ulkomaille koko maakunnan elinkeinoelämän näkökulmasta. Matkailun näkökulmasta lisäkapasiteetin synnyttämisessä Kolin ja Ruunaan alueilla on erityinen merkitys. Seutukaupunkipilotit Työ-ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt neljä pilottia erityisesti seutukaupunkien sekä kasvusopimusmenettelyn ulkopuolisten maakuntakeskusten kilpailukyvyn ja yhteistyön edistämiseksi. Tavoitteena on kannustaa innovatiivisiin avauksiin ja tukea kaupunkien yhteistyötä vahvuuksien ja kasvupotentiaalin hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä.
Lieksan Teollisuuskylä Oy koordinoi Rauman kaupungin hallinnoiman PK-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -pilotin alateemaa 4, Kansainvälistyminen. Siinä ovat mukana myös Kiteen kaupunki ja KETI Oy, jotka osallistuvat myös Imatran kaupungin vetämään Liikunta-ja urheilumatkailu -teeman kehittämisverkostoon. Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on vetovastuu myös Alateema 4:n Global-seutuportaali hankkeessa jossa mukana ovat Keti Oy ja Outokummunteollisuuskylä Oy. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat mukana myös Arktisuus pilotissa jota hallinnoi Kemin kaupungin Digipolis Oy sekä Rakennemuutospilotissa jota hallinnoi Salon kaupunki. Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mukana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset. Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin vahvistaminen Pohjois-Karjalassa teollisuus on keskittynyt kuntien ja kuntayhtiöiden vahvoille teollisuusalueille, joiden vahvistamisessa niillä on merkittävä rooli. Teollisuusalueiden infrastruktuuria ja energiahuoltoa on kehitettävä yritysinvestointeja tukevalla tavalla (mm. teollisuusraiteet, syväsatamat, bioterminaalit, tietoliikenneyhteydet, teollisuuskiinteistöjen modifiointi, keskitetty bioenergiaan ja kierrätyspolttoaineisiin perustava energiatuotanto). Valtion odotetaan olevan hankkeiden rahoituksessa mukana. Pohjois-Karjalan merkittäviä teollisuuskeskittymiä ja hankekokonaisuuksia ovat: Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide, infrastruktuurin rakentaminen) edistää biojalostamon ja metsäklusteria palvelevan bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä vahvistaa alueen vetovoimaa myös synergisen ja sitä tukevan toiminnan sijoittumiseksi sinne. Kunnallistekniikan, tiestön ja infrastruktuurin rahoituksessa Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy tarvitsevat tuekseen julkisia resursseja. Kevätniemen alueen toimintojen vahvistamiseksi Lieksan Teollisuuskylä Oy on valmistellut kehittämisohjelman, jonka ensimmäinen vaihe on tavoite käynnistää ja toteuttaa vv:na 2015-2016. Innovaatioväylätoimintamalli metsäbiotalouden osaamiskeskittymässä Pilottihankkeessa Pohjois-Karjalaan muodostetaan innovaatioväyläajatukseen perustuva toimintamalli, joka muodostuu keskuskaupunki Joensuun ja maakunnan vahvojen teollisten alueiden ympärille (Puhos, Lieksa, Uimaharju). Joensuun tutkimuksellinen osaaminen, koulutus ja kansainväliset verkostot yhdistettynä teolliseen osaamiseen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille, mikä lisää alueiden kiinnostavuutta teollisuuden sijoittumispaikkana ja varmistaa uusien investointien syntymisen. Tavoitteena on innovaatioväylästrategian luominen maakuntaan. Toimintamallissa Joensuun kaupunki tarjoaa esimerkiksi houkuttelevia ekologisen rakentamisen pilottimahdollisuuksia osana INKA-ohjelman toteutusta ja toisessa vaiheessa Puhoksen alueen teollinen tuotanto pystyy tarjoamaan tarvittavat ratkaisut yhdessä verkoston kanssa. Kehittämiskohteet, jotka mahdollistavat toimintamallin käynnistymisen ovat:
1) teollisen puurakentamisen tuotannollisen yritystoiminnan ja investointien varmistaminen Puhoksen alueella sekä sitä tukevat rakenteet ja jatkojalostus 2) puunjalostukseen ja biotalouteen liittyvät terminaaliratkaisut Keski-ja Pielisen- Karjalassa ml. Venäjän puu 3) pyrölyysiöljyn jatkojalostuksen kehitystoiminta, demonstraatiot ja uusien arvoverkkojen kehittäminen ja 4) muut mahdolliset uudet biotalouteen ja bioenergian tuottamiseen liittyvät alueelliset ja hajautetut ratkaisut. Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee Kevätniemen vahvistamiseen kohdistuvan kehittämishankkeen suunnitelmaa ja kustannusarviota. Alueellisen kuljetustuen uudistaminen Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan on 1,5 milj. euroa vuodessa. Hallitus päätti keväällä 2013 jatkaa alueellista kuljetustukea. Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Päätös kuljetustuen jatkamisesta oli tervetullut, mutta määrärahat ovat tarpeisiin nähden riittämättömiä. Suomen kuljetustuki on ollut noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tuki on säilymässä tällä tasolla vuoteen 2017 asti. Itä-ja Pohjois-Suomen PK-teollisuuden kannalta kuljetustuki on toimenpide, joka saattaa yritykset samaan asemaan samantyyppisillä sijaintialueilla olevien esimerkiksi ruotsalaisten PK-yritysten kanssa. Ruotsissa kuljetustukea maksetaan sekä raaka-aineiden ja komponenttien tuonnista että valmiiden tuotteiden viennistä vientisatamiin. Jotta teollisuutemme pääsee naapurimaan teollisuuden kanssa samaan asemaan, tulee Ruotsin mallin mukainen kuljetustuki ottaa käyttöön myös Suomessa. Rakennemuutostoimenpiteiden uudistaminen TEM on käynnistänyt oman sisäisen selvitystyön rakennemuutoksen työkalujen kehittämiseksi. Seutukaupunkiverkoston TEM-piloteissa on rakennemuutospilotti, jonka vetovastuu on Salon kaupungille ja jossa Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat mukana. Perinteisesti kaupungit / kunnat / seutukunnat ja nyttemmin myös rajatut toimialat on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden kohteiksi. Rakennemuutostilanteiden hallitsemiseksi on perusteltua tarkastella rakennemuutosta laajemmin. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat toteuttamassa kaupunkikohtaista kolmen osa-alueen rakennemuutospilottia samaan aikaan kuin seutukaupunkiverkoston rakennemuutospilotin muut mukana olevat seutukaupungit tekevät vastaavaa työtä. TEM:n uusien rakennemuutostyökalujen valmistelussa seutukaupunkien rakennemuutospilotin työ tulee ottaa vakavasti huomioon ja sitä työtä pilotin työssä myös tukea. Rakennemuutospilotissa valmistellaan esityksiä TEM:n valmistelutyöhön rakennemuutoslainsäädännön ja siihen liittyvien toimenpiteiden uudistamiseksi. Kolin luontokeskus Ukon ja hotellikiinteistön maalämpöratkaisut Kolin Luontokeskus Ukon ja sen vieressä olevan hotellikiinteistön lämmitykseen käytetään ainoastaan öljyä. Tämä ei ole taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat vaaran laella ja kansallispuistossa.
Parhaaksi ratkaisuksi on todettu maalämpö, joka voidaan sijoittaa jo rakennetulle alueelle. Maalämpö vähentäisi öljyn tarvetta oleellisesti ja maalämpöön siirtymisen kustannukset tarkentuvat suunnitelmien edetessä. Kiinteistöt omistaa Metsähallitus. Maalämpöön siirtyminen tukee Kolin matkailukeskuksen profiloitumista kestävän matkailun kansainvälisenä kohteena ja edistää Pohjois-Karjalan energiastrategian mukaisia tavoitteita kohti vähähiilisyyttä. Maalämpö putkisto voidaan sijoittaa tiestön ja pysäköintialueiden alle edellyttäen että nämä alueet irrotetaan kansallispuiston maa-alueesta. Pielisen säännöstelyn kehittäminen Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sijaitseva Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi syksyllä 2011. Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes 21 000 neliökilometriä. Valuma-alueesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaalle. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa ja joessa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Aloite selvitysten käynnistämiseksi tuli alueen kunnilta ja hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä-ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. ELY-keskuksen koordinoima juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä on kokoontunut keskustelemaan kehittämistyön linjauksista vuosina 2005 2013 viisitoista kertaa. Säännöstelyhankkeen tueksi on toteutettu lukuisia selvityksiä eri osa-alueista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista optimaalisen ehdotuksen löytämiseksi. Vuodenvaihteessa 2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensisijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen 23.7.2013, jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjuntapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen). Alkuvuoden 2014 aikana valmistuu säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksistä. Tavoitteena on kaikkien Pohjois-Karjalan toimijoiden yhteinen esitys valtiolle säännöstelyhankkeen toteuttamiseksi. Kelan yhteyskeskuksen laajentaminen Lieksan Teollisuuskylässä toimiva Kelan yhteyskeskus on yksi viidestä koko maassa ja sieltä johdetaan koko yhteyskeskusverkostoa. Kelan intressissä on sähköisten palveluiden laajentaminen, on loogista, että laajentaminen toteutetaan olemassa olevien kautta ja Lieksan näkökulmasta johtavan yhteyskeskuksen laajennuksena ensimmäisenä. Tätä tukee myös yhteispalveluyksikön sijainti Lieksassa ja mm toimeentuloasioiden siirtyminen kunnilta Kelalle. Tarvittavat puitteet Lieksan Teollisuuskylä Oy pystyy huolehtimaan kuten aiemminkin ja koulutetun, osaavan työvoiman saaminen on onnistunut tähänkin saakka paikkakunnalla.
Seutukaupunkien monikerroskampuspilotit Lukion, keskiasteen ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivupisteiden kehitystrendi on valtakunnallisesti hyvin selkeä. Yliopistojen sivupisteitä lopetetaan kiihtyvällä nopeudella, ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkaukset ovat johtaneet maakuntakeskuskeskittymiseen. Samoin on tapahtunut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Keskiasteen ammatillisen opetuksen pienet kampukset supistuvat, yhdistyvät ja poistuvat. Tuloksena tästä kehityksestä on seutukaupungeissa ollut paikallisesti tapahtuvan osaamispääoman vahvistamisen jatkuvat heikkenemismahdollisuudet. Seutukaupunkien PK-teollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistyminen pilotissa on Lieksan Teollisuuskylä Oy:n toimesta valmisteltu ns. monikerroskampus malli. Tähän malliin perustuen OKM:n tuella on syntynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallinnoima valtakunnallinen pilottihanke, jossa on mukana 8 seutukaupunkia ja tavoitteena monikerroskampusmalliin perustuvalla räätälöidyllä toteutuksella vahvistaa hyvin merkittävästi kyseisten seutukaupunkien elinkeinoelämän osaamispääomaa nuorisoasteelta aikuiskoulutukseen aina kansainväliseen yliopisto-opetukseen saakka. Hankkeen ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelma ja budjetti valmistuvat marraskuussa 2014 ja rahoitushakemus jätetään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle joulukuun alussa 2014. Yhteismetsien perustaminen metsäklusterin vahvistamiseksi Pohjois-Karjalan metsäklusterin ja sen vahvistamisen näkökulmasta yhteismetsät tarjoavat yhden erinomaisen kilpailutekijän. Niiden myötä tulevat hyödyt, metsäomaisuuden hoito, metsälogistiikan vahvistaminen, tasainen puuvirta teollisuudelle jne. merkitsevät hyvin positiivista tekijää kokonaisuutena. Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hanke Lieksan ja toisessa vaiheessa Pielisen Karjalan yhteismetsän synnyttämiseksi on tästä merkittävä tekijä. Paikallis-seudullisten yhteismetsien vahvistamiseksi valtion metsien siirtyminen niihin vahvistaisi maamme laita-alueiden luontaisten voimavarojen varaan rakentuvan tuotannollisen toiminnan vahvistamista. Lieksan Teollisuuskylä Oy ja Lieksan kaupunki valmistelevat hankesuunnitelmaa laajan alueellisen yhteismetsän toteuttamiseksi vahvistamaan osaltaan alueen metsäklusterin toimintaedellytyksiä. Kolin bioakatemian kansainvälistäminen Lieksan kaupunki on järjestänyt Kolin puuakatemian kolmesti ja vuonna 2014 Lieksan Teollisuuskylä Oy toimi järjestäjänä. Vuoden 2014 puuakatemian päättämisen yhteydessä asetettiin tavoitteeksi järjestää vuonna 2015 ensimmäisen kerran tapahtuma kansainvälisenä. Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallituksen päätöksen mukaisesti yhtiö valmistelee vuoden 2015 kansainvälisen Lieksan bioakatemia tapahtuman hankesuunnitelmaa ja budjettia. Kasvuyritystoiminnan edellytysten luominen Maamme tarvitsee merkittävässä määrin uusia kasvuyrityksiä. Nämä tarvitsevat niiden kasvua tukevat toimintaedellytykset. Pääsääntöisesti toimintaedellytyksistä ja niiden vahvistamisesta vastuu on julkisella sektorilla ts. kunnilla ja kaupungeilla. Maakunnan kehittämisraha on poistettu ja toinen osin siihen verrattavissa oleva instrumentti rakennemuutosraha samoin. Lisäksi työllisyysperusteinen investointituki on poistunut.
Lisäksi kuntien ja kaupunkien toimintaa vaikeutetaan mm kasvuyritysten toimintaedellytysten osalla ns. suuryritysklausuulilla, jonka mukaan niiden omistamat tilayhtiöt luetaan suuryrityksiksi ja sen mukaisesti kehittämistukien kohdistaminen niiden hankkeisiin ratkaistaan tällä perusteella. Aiemmin ratkaisevana tekijänä on ollut tiloihin sijoittuvan yrityksen määritys. Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitaan uusimuotoinen kasvuyritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen kohdistettu tukielementti, joka sisältää mm em. tukien positiiviset osatekijät. Pielisen vesistömatkailun kehittäminen -entinen teksti käy sinällään, ellei jotain merkittävää konkreettista ole ilmaantunut Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki rataosuudensähköistäminen ja liikenteen kehittäminen Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki rataosuuden sähköistäminen on entistä tarpeellisempaa. Sähköistäminen palvelee teollisuuden kuljetustarpeita Uimaharjun sellutehtaan ja sahan, Lieksan saha-ja kartonkiteollisuuden sekä Kevätniemen vahvistamisen myötä syntyvän bioklusterikeskittymän tarpeita ja edelleen Nurmeksen sahan ja kyllästämön sekä taloteollisuuden tarpeita. Raidekuljetuksilla tuotteet kulkevat suoraan vientisatamiin. Sähköistämisen myötä myös Joensuun ratapihan ympäristöhaitat vähenisivät. Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Tällä hetkellä henkilöliikenne hoidetaan kiskobussilla. Henkilöjunayhteyden avaaminen Kontiomäelle tulee arvioida uudelleen. Tällöin Karjalan radan henkilöjunaliikenne kytkeytyisi Kontiomäellä Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin suuntaan. Tämä kokonaisuus palvelisi nykyistä paremmin matkailuelinkeinon tarpeita. Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin kunnille Lieksan keskustan alueen toimitilajärjestelyt sivistys- ja sosiaalitoimen osalta Moisionkadun koulun (yläkouluopetus) ns. uuden puolen peruskorjaus on pohjana sivistys- ja sosiaalitoimen laajemmalle tilajärjestelylle. Peruskorjattuun Moisionkadun kouluun siirtyvät sekä Lieksan lukio että Pielisen Karjalan musiikkiopisto. Lukion siirtyminen Keskuskoulun tiloista Moisionkadun koululle mahdollistaa alakouluopetuksen rakenteen tiivistämisen. Lukion siirtyminen fyysisesti samoihin tiloihin yläkouluopetuksen kanssa on perusteltua mm. yhteisten opettajien takia. Pielisen Karjalan musiikkiopiston nykyiset tilat sijaitsevat Lieksan terveyskeskuksen vieressä. Musiikkiopiston siirtyminen samoihin tiloihin yläkoulu- ja lukio-opetuksen kanssa tiivistää oppilaitosten välistä yhteistyötä ja tehostaa tilojen käyttöä. Se myös mahdollistaa kaupungin sosiaalitoimen hallinnon ja keskeisten palveluiden siirtymisen terveyskeskuksen välittömään läheisyyteen. Tämä tilaratkaisu tukee sosiaali- ja terveystoimen integraatiota.
Maantien 5071 (Tiensuuntie Vuonislahdentie) kunnostaminen välillä kantatie 73 risteys Vuonislahti. Tieosuus on vilkkaasti liikennöity. Tien vaikutuspiirissä on useita elinvoimaisia ja kehittyviä kyliä. Maantien vaikutuspiirissä olevat Pielisen ranta alueet ovat erittäin tiheästi rakennettua vapaa ajan asuntoaluetta. Hyvin toimiva, paljon käytetty ja tunnettu Karavaanarialue sijaitsee Vuonislahdessa. Jäätie Kolille kulkee Vuonislahden kylän kautta. Tieyhteydellä on suuri elinkeinopoliittinen, erityisesti matkailuelinkeinon kannalta, merkitys. Nyt maantien kunto on erittäin huono ja kunto huononee nopeasti. Maantielle on jouduttu asettamaan 60 km/tunti nopeusrajoitus. Aikanaan tien kunnostuksen yhteydessä osalle tieosuutta asennettiin asfaltiin teräsverkko, joka nyt on noussut pintaan muodostaen liikenneturvallisuusriskin. Kokonaisuutena tieosuus on erittäin kuoppainen ja päällyste rikkonainen. Paikoin on nähtävissä myös maantien rungon pettäneen. Tieosuus on peruskorjattava pikaisesti ensi vaiheessa Vuonislahteen saakka ja seuraavassa vaiheessa Läpikäytävän kautta Ahvenisentien risteykseen asti. Maantien 518 (Ahvenisentie) kunnostaminen välillä Eno kantatie 73 risteys Tieosuus on erittäin vilkkaasti liikennöity, luonnonkaunis tieosuus. Tieosuuden matkailullinen merkitys on suuri. Tieosuudella on runsaasti henkilö ja tavaraliikennettä. Nyt tieosuus on erittäin heikkokuntoinen. Tieosuudella noudatetaan ajoittain 60 km/tunti nopeusrajoitusta. Tilapäisesti tieosuudella tehdään pintapaikkauksia, jotka eivät näytä kestävän. Tien nykyinen kunto on sellainen, että liikenneturvallisuus selvästi vaarantuu ja tien käytettävyys heikkenee. Tieosuus on peruskorjattava pikaisesti. Virtakutuisten kalojen luontaisten lisääntymismahdollisuuksien turvaaminen Lieksanjoessa Järvilohen alkuperäisiä vaellusalueita Suomessa ovat olleet Pielinen ja Saimaa. Lieksanjoessa sijainneet Pielisen järvilohen lisääntymisalueet tuhoutuivat 1960-luvun alussa Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitosten valmistuttua. Voimalaitosrakentamisen myötä Pielisen alkuperäinen järvilohikanta menetettiin ja samalla myös järvitaimenen nousu sen Lieksanjoessa sijainneille lisääntymisalueille estyi. Järvilohi on nykyään luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja järvitaimen erittäin uhanalaiseksi. Järvilohen ja taimenen osittaisen luonnonkierron palauttamiseksi Lieksanjoella on tehty määrätietoisesti töitä 1990- luvun alusta saakka. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisia koskialueita (Käpy- ja Saarikoski) on viime vuosina kunnostettu järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisilla osilla sijaitsevat myös matkailullisesti tärkeät Ruunaan kosket sekä useat taimenelle soveltuvat sivuhaarat.
Pelkästään viljelyn ja istutusten avulla järvilohikantoja ei voida ylläpitää elinkelpoisina, vaan lajin luontainen lisääntyminen on mahdollistettava. Jotta järvilohen ja -taimenen nousu Lieksanjoen kunnostetuille lisääntymisalueille on tulevaisuudessa mahdollista, on Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitokset ohittavien kalateiden suunnittelu käynnistettävä ja kalatiet rakennettava. Uhanalaisten lohikalojen lisäksi kalatiet mahdollistavat myös muiden kalalajien, kuten siian liikkumisen voimalaitospatojen ohi. Lieksanjoen merkitys sisävesien vaelluskalojen luonnollisena lisääntymisalueena on tunnustettu valtakunnallisella tasolla; Lieksanjoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista. Lieksanjoki on myös valmisteilla olevassa Vuoksen vesistön taimenkantojen toimenpideohjelmassa yksi neljästä kärkikohteesta. Kantatie 73 luokituksen nostaminen Suomen tieverkko jaetaan runkoteihin, valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin. Joensuu Lieksa Nurmes välinen kantatie 73 on alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta erittäin tärkeä. Yhteys on tyydyttävässä kunnossa välillä Joensuu Uimaharju. Välillä Uimaharju Lieksa Nurmes kantatien kunto vaihtelee paljon. Kantatie on vilkkaasti liikennöity. Kantatien vaikutusalue on Pielisen ja valtakunnan rajan välissä. Tien vaikutuspiirissä on runsaasti teollisuutta ja asukkaita laskutavasta riippuen 25.000 40.000. Myös matkailuun liittyvä liikennöinti on runsasta ja kasvavaa. Väli Lieksa Nurmes on osa tunnettua Runon ja Rajan Tien matkailureittiä. Tien käytön ja käytettävyyden näkökulmasta olisi selkeää ja perusteltua nostaa tieosuuden status valtatieksi.