KIRJALLINEN KYSYMYS 430/2012 vp Musiikin AMK-koulutuksen säilyttäminen Turussa Eduskunnan puhemiehelle Opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoituksen mukaisesti lopulliset päätökset ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkausten kohdentamisesta tehdään juhannukseen mennessä. Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki ovat ilmoittaneet kantanaan, että ministeriön lokakuussa 2011 tekemästä ehdotuksesta poiketen musiikin AMK-koulutus halutaan säilyttää Turussa. Professori Matti Raekallio (Juilliard School Music, New York) on vedonnut perusteellisessa lausunnossa opetusministeri Jukka Gustafssonille Turun AMK:n musiikkikoulutuksen jatkamisen puolesta. Professori Raekallio nostaa esiin Turun musiikkikoulutuksen pitkät ja vahvat perinteet, joista on osoituksena lukuisat maailmanmaineeseen ponnistaneet nimet: "Turun musiikkikoulutuksella on pitkät perinteet, ja Helsingin ohella Turku on ollut se kaupunki maassamme, josta on aikaa myöten tullut eniten kansainvälisesti merkittäviä muusikoita. Turun musiikkikoulutus on toiminut tärkeänä alueellisena keskuksena, ja Turun kautta ovat maailmalle ponnistaneet monet tunnetut nimet, Matti Salmisesta ja Karita Mattilasta Martti Rousiin ja Arto Norakseen. Pianisteja Turusta on tullut erityisen paljon: Eero Heinonen, Juhani Lagerspetz, Folke Gräsbeck. Itsekin opiskelin pianonsoittoa kotimaassa aikoinani pelkästään Turussa, en Helsingissä. Myös nykyisin siellä tehtävällä työllä on merkittävää valtakunnallista ja alueellista vaikutusta. Sitä on tietenkin mutkikasta mitata, mutta eräitä kriteerejä saattaisivat ehkä olla opiskelijoiden suoriutuminen koulutuksen jälkeisessä työelämässä ja toisaalta, koulutuksen aikana, työelämään vaikuttavien meriittien hankinnassa; näitä ovat musiikkialalla mm. kilpailu-, valintakoe- ja koesoittomenestykset. Haluaisin mainita muutamia esimerkkejä näistä. Tammikuussa 2012 pidetyn kansallisen Madetoja-pianokilpailun palkittujen joukossa oli jälleen yksi Turun AMKissa koulutettu pianisti, mutta ei yhtään saman koulutustason helsinkiläistä, tamperelaista tai oululaista, pienempien kaupunkien AMK-pianisteista puhumattakaan. (Perinteet jatkuvat: jo vuoden 1973 kansallisessa Maj Lind -kilpailussa tuli kaksoisvoitto Turkuun Folke Gräsbeck voitti, ja allekirjoittanut tuli toiseksi.) Eräissä muissakin soittimissa kuten sello, tai kitara Turun tulokset ovat olleet näillä mainituilla mittareilla mitattuna jo vuosikymmeniä parempia kuin muissa musiikkialan koulutusta antavissa AMKeissa. Vertailua voi tehdä kilpailusaavutusten lisäksi vaikkapa menestymisestä Sibelius-Akatemian valintakokeissa. Alueellisesta vaikutuksesta vielä: Turussa on vallinnut elävä ja edelleen syventynyt käytännön tason yhteistyö Ammattikorkeakoulun, konservatorion, Filharmonisen orkesterin, teattereiden ja lukuisten muiden kulttuuritoimijoiden ja yliopistojen välillä. Jotain AMK-koulutuksen tasosta kertoo sekin, että nykyisin Turun Filharmoninen orkesteri ottaa läsnä olevia opiskelijoita jul- Versio 2.0
kiseen työharjoitteluun konserttikokoonpanoihinsa, jolloin jokaisen kuulijan on mahdollista välittömästi todeta työn laatu. Turun AMKin musiikkikoulutus on siis aktiivista, tuloksellista ja merkittävää niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Vetoan Teihin, jotta sen jatkoedellytykset turvattaisiin. Muunlainen ratkaisu olisi nähdäkseni suuri virhe." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin asianomainen ministeri ja ministeriö ovat ryhtyneet musiikin AMK-koulutuksen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Turussa, millä tavalla ministeriön päätöksenteossa otetaan huomioon mm. professori Raekallion perusteluissa esittämät vahvat sisällölliset argumentit musiikkikoulutuksen jatkoedellytysten turvaamiseksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa? Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2012 Jyrki Yrttiaho /vr 2
Ministerin vastaus KK 430/2012 vp Jyrki Yrttiaho /vr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Yrttiahon /vr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 430/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin asianomainen ministeri ja ministeriö ovat ryhtyneet musiikin AMK-koulutuksen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Turussa, millä tavalla ministeriön päätöksenteossa otetaan huomioon mm. professori Raekallion perusteluissa esittämät vahvat sisällölliset argumentit musiikkikoulutuksen jatkoedellytysten turvaamiseksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallituksen tavoitteena on mitoittaa koulutustarjonta kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Valtioneuvoston hyväksymän vuosia 2011 2016 koskevan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa on vähennettävä noin 2 200 aloittajan verran. Tavoite pohjautuu kansalliseen koulutustarve-ennakointiin. Valtioneuvosto on asettanut koulutustarjonnalle myös sektori- ja alakohtaiset tavoitteet. Musiikin koulutuksen aloittajatavoite vuodelle 2016 on noin neljänneksen pienempi kuin vuonna 2009. Vähennystä ei voida tehdä pienentämällä nykyisiä musiikin koulutusta antavia yksikköjä, vaan keskittämällä koulutus aiempaa harvempiin ammattikorkeakouluihin. Kehittämissuunnitelman mukainen koulutustarjonnan vähentäminen vuonna 2013 kattaa ammattikorkeakouluja koskevat menosäästöt vain osittain. Menosäästöjen kattamiseksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen vähentyessä kaikkea nykyistä koulutusta ei voida ylläpitää jatkossa. Tilanne edellyttää valintoja. Korkeakoulut joutuvat miettimään toimintansa kehittämistä vähenevässä rahoituskehyksessä ja arvioimaan sitä, millaisilla toimintarakenteilla ammattikorkeakoulujen merkitystä yhteiskunnan ja alueensa kehittämisessä voidaan vahvistaa. Tässä yhteydessä on mietittävä myös korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Turun ammattikorkeakoulun ylläpitäjän taloudellinen tilanne on viime vuosina vaikeuttanut ammattikorkeakoulun toimintaa. Tilanne on heijastunut erityisesti kulttuurialan koulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö, ammattikorkeakoulun ylläpitäjä ja ammattikorkeakoulu ovat sopineet ammattikorkeakoulun toiminnan sopeuttamisesta rahoituksen mukaiselle tasolle. Ammattikorkeakoulun kykyä hoitaa opetustehtäväänsä tarkoituksenmukaisella tavalla ei saa vaarantaa. Myös tästä lähtökohdasta ammattikorkeakoulun on keskityttävä kulttuurialan koulutuksessa tehtäviin, joihin myös tulevaisuudessa on mahdollisuuksia panostaa riittävästi resursseja. Kapeaalainen ja pienillä aloittajamäärillä toteutettava musiikin koulutus ei luo hyviä lähtökohtia toiminnan kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt ammattikorkeakoulukohtaisista aloituspaikkojen leikkauksista 30.3.2012. Päätökset perustuvat valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan ja sivistyspoliittisen ministeriryhmän linjauksiin. Sivis- 3
Ministerin vastaus tyspoliittisen ministeriryhmän syyskuussa 2011 linjaaman kannanoton mukaan erityisesti kulttuuri- sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutustarjonnan suuri vähennystarve aiheuttaa sen, että kyseisten koulutusalojen koulutus tulee keskittymään jatkossa aiempaa harvempaan, elinvoimaiseen yksikköön. Turun ammattikorkeakoulun osalta aloituspaikat vähenevät 177 vuonna 2013 vuoden 2011 tasoon nähden. Kirjallisessa palautteessaan Turun ammattikorkeakoululle vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö totesi, että "ammattikorkeakoulun tulee vähentää kulttuurialan koulutustarjontaansa 77 aloituspaikan verran lakkauttamalla muotoilun ja musiikin koulutus." Tavoitteena oleva kansainvälisesti korkeatasoinen toiminta edellyttää korkeakouluilta yhä laadukkaampaa koulutusta ja valmiuksia kansainvälistymiseen. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toisaalta vahvoja rakenteellisen kehittämisen toimia ja korkeakouluverkon tiivistämistä, toisaalta koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamista ja koulutuspaikkojen tehokasta käyttöä. Musiikkikoulutuksen kehittämiseen on panostettava voimakkaasti ammattikorkeakouluissa, joissa jatkossa alan koulutusta tullaan antamaan. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan osana ammattikorkeakoulu-uudistusta vuoden 2014 alusta. Toimiluvissa säädetään ammattikorkeakoulujen koulutusvastuista ja muista toiminnan edellytyksistä, joilla koulutustarjontaa voidaan paremmin suunnata työelämän tarpeisiin paremmin vastaaviksi. Tässä yhteydessä tulee tarkasteluun myös ammattikorkeakoulujen musiikin koulutuksen koulutustarjonta maan eri osissa. Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4
Ministerns svar KK 430/2012 vp Jyrki Yrttiaho /vr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 430/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Jyrki Yrttiaho /vg: Vilka åtgärder har den minister som saken gäller och ministeriet vidtagit för att bevara och vidareutveckla yrkeshögskoleutbildningen i musik i Åbo, hur beaktar man i beslutsfattandet vid ministeriet bl.a. de starka innehållsmässiga argument för tryggande av fortsatta förutsättningar för musikutbildningen vid Konstakademin vid Åbo yrkeshögskola som professor Raekallio framfört och som nämns i motiveringen till spörsmålet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen har som mål att dimensionera utbudet av utbildning utifrån nationens bildningsbehov och arbetsmarknadens långsiktiga behov. Enligt den utvecklingsplan för utbildning och forskning 2011 2016 som statsrådet godkänt bör yrkeshögskolornas utbildningsutbud minskas med ca 2 200 nybörjarplatser. Målet baserar sig på den nationella prognosen om utbildningsbehovet. Statsrådet har också ställt upp mål för utbudet av utbildning inom olika sektorer och branscher. För utbildningen i musik är nybörjarmålet 2016 ungefär en fjärdedel mindre än 2009. Minskningen kan inte genomföras genom att de nuvarande enheter som tillhandahåller utbildning i musik minskas, utan det gäller att koncentrera utbildningen till allt färre yrkeshögskolor. Den minskning av utbildningsutbudet 2013 som framgår av utvecklingsplanen täcker bara delvis utgiftsinbesparingarna för yrkeshögskolorna. Det behövs även andra åtgärder för att utgiftsinbesparingarna ska kunna täckas. När finansieringen av yrkeshögskolorna minskar blir det omöjligt att fortsätta driva all den utbildning vi har i dag. Situationen kräver att man träffar val. När finansieringsramen krymper blir högskolorna tvungna att överväga hur de ska utveckla sin verksamhet. De måste också bedöma hur de ska utforma strukturerna för verksamheten för att kunna stärka sin roll i utvecklingen av samhället och regionen. I detta sammanhang måste också samarbetet och arbetsfördelningen mellan högskolorna tas i betraktande. Den ekonomiska situationen för huvudmannen för Åbo yrkeshögskola har försvårat yrkeshögskolans verksamhet de senaste åren. Situationen har avspeglats framför allt i utbildningen inom kulturbranschen. Undervisnings- och kulturministeriet, yrkeshögskolans huvudman och yrkeshögskolan har kommit överens om att anpassa yrkeshögskolans verksamhet till en nivå som motsvarar finansieringen. Yrkeshögskolans kapacitet att fullgöra sin undervisningsuppgift på ett ändamålsenligt sätt får inte äventyras. Också ur detta perspektiv måste yrkeshögskolan i utbildningen inom kulturbranschen koncentrera sig på sådant som även i fortsättningen kan tilldelas tillräckliga resurser. En snäv musikutbildning med få nybörjarplatser erbjuder ingen god plattform för att utveckla verksamheten. Den 30 mars 2012 fattade undervisnings- och kulturministeriet beslut om nedskärningar i antalet nybörjarplatser per yrkeshögskola. Besluten baserar sig på den utvecklingsplan för utbildning och forskning som godkänts av statsrådet och på 5
Ministerns svar kulturpolitiska ministergruppens riktlinjer. Enligt kulturpolitiska ministergruppens ställningstagande i september 2011 kommer det stora behovet av att minska utbildningsutbudet inom i synnerhet kultur- samt turism-, kosthålls- och ekonomibranschen att medföra att utbildningen inom dessa utbildningsområden i fortsättningen koncentreras till allt färre livskraftiga enheter. Vid Åbo yrkeshögskola minskar antalet nybörjarplatser 2013 med 177 från antalet 2011. Undervisnings- och kulturministeriet konstaterade i sin skriftliga respons till Åbo yrkeshögskola år 2011 att "yrkeshögskolan bör minska sitt utbildningsutbud inom kultur med 77 nybörjarplatser genom att lägga ner utbildningen i formgivning och musik". Målet att verksamheten vid högskolorna ska ligga på hög internationell nivå förutsätter att de kan erbjuda allt högklassigare utbildning och beredskap för internationalisering. För att målet ska nås krävs det dels att det görs kraftiga insatser för strukturell utveckling och ett kompaktare högskolenätverk, dels att utbildningens tillgänglighet i regionerna tryggas och att utbildningsplatserna används effektivt. Det gäller att satsa kraftigt på att utveckla utbildningen i musik vid de yrkeshögskolor där sådan utbildning tillhandahålls i fortsättningen. Yrkeshögskolornas koncessioner kommer att förnyas som ett led i yrkeshögskolereformen från ingången av 2014. I koncessionerna fastställs yrkeshögskolornas utbildningsansvar och andra verksamhetsförutsättningar som ska rikta om utbudet av utbildning så att det bättre svarar mot arbetslivets behov. I det sammanhanget kommer också yrkeshögskolornas utbud av utbildning i musik i de olika delarna av landet att ses över. Helsingfors den 7 juni 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6