PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ

PÖYTÄKIRJA 2/2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2-2013 Kokousaika klo 14.00 15.15 Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11-13

2 KOORDINAATIORYHMÄN JÄSENET HELSINKI Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu Tatu Rauhamäki Osku Pajamäki Silvia Modig ESPOO Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas Tiina Elo VANTAA Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen alkaen klo 14.30 Jaakko Niinistö KAUNIAINEN KAUPUNGINJOHTAJAT Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja Kari Nenonen ASIANTUNTIJAT Helsingin kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen klo 15.00 saakka Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko klo 15.00 saakka Vantaan kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth klo 15.00 saakka Vantaan kaupunki Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi SIHTEERI Kaupunginsihteeri Mari Immonen (, puh. 09-81622252) www.helsinginseutu.fi

3 1 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Koordinaatioryhmä hyväksyi edellisen 19.2.2013 pidetyn kokouksen pöytäkirjan. 2 AMMATTIKORKEAKOULUJA KOSKEVA TILANNEKATSAUS Kokouksessa kuultiin apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothin tilannekatsaus ammattikorkeakoulujen ajankohtaisista asioista ja ammattikorkeakoululainsäädännön uudistuksesta. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäistä vaihetta koskeva hallituksen esitys (HE 9/2013 vp) on annettu eduskunnalle 14.2.2013. Lisätietoa opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla http://www.minedu.fi/opm/koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikor keakoulu_uudistus/index.html. Uusien lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Hallituksen esityksessä on kyse esityksistä eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 :n sekä yliopistolain 76 :n muuttamisesta. Pääkaupunkiseudun sivistystoimenjohdon ovat toimittaneet opetusministeri Jukka Gustafssonille 26.2.2013 kannanoton, jonka mukaan ehdotettu rahoitusmalli heikentäisi pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen toimintamahdollisuuksia. Kannanotossa todetaan mm. seuraavaa: Hallituksen esityksen mukaan rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otettaisiin huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyisi pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Lähtökohtaisesti tuloksiin perustuvat rahoituselementit ovat kannatettavia. Ne tukevat kustannustehokasta päätöksentekoa ja kirittävät toimeenpanoa eli ammattikorkeakoulujen suorituskyvyn parantumista. Kuitenkin ajankohta uuteen rahoitusmalliin siirtymiselle ammattikorkeakoulusektorilla on erityisen haastava tilanteessa, jossa samanaikaisesti järjestelmästä leikataan 126 miljoonaa euroa. Uusi rahoitusmalli perustuisi 100 %:sti tuloksiin, siinä ei olisi mitään muita indikaattoreita, esim. opiskelijamääriin perustuvia. Rahoitusmalli olisi rakenteeltaan vastaava kuin yliopistoissa, mutta eroja on indikaat-

4 3 MUUT AJANKOHTAISET ASIAT torien painoarvoissa ja siinä, ettei ammattikorkeakoulujen rahoitus ainakaan alkuvaiheessa sisältäisi strategisen rahoituksen osuutta. Erityisen haastavaksi uusi rahoitusmalli on osoittautumassa pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluille. Rahoitusmallin yksi indikaattori olisi 55 opintopistettä lukuvuodessa opiskelevien lukumäärä. Pääkaupunkiseudulla opiskelijat joutuvat käymään kalliiden elinkustannusten takia työssä opiskeluaikana ja tämä hidastaa opintojen etenemistä. Lisäksi kriteeri on erityisen haasteellinen tekniikan ja liiketalouden koulutusaloille, jossa opiskelijat myös työllistyvät alan tehtäviin jo ennen kuin saavat tutkintonsa valmiiksi. Samanlaisesta ilmiöstä on viitteitä myös sosiaali- ja terveysalalla, jossa alan sijaisuuksia on tarjottu opiskelijoille (esim. lähihoitajan sijaisuuksia sairaanhoitaja-opiskelijoille). Opintotuen saamisen raja on, että opiskelija suorittaa 45 opintopistettä. Apulasikaupunginjohtajat esittävät rahoitusindikaattoriksi 45 opintopistettä vuodessa opiskelevien määrää, jotta se olisi sama KELA:n vaatimusten kanssa. Työllistymistä kuvaavan indikaattorin tulisi olla painoarvoltaan esitettyä (3 %) suurempi (esim. 5 %), sillä ammattikorkeakoulujen päätehtävänä on järjestää sellaista koulutusta, josta valmistuneet työllistyvät alansa työtehtäviin ja joiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Rahoitusmallissa pitäisi ottaa huomioon strateginen kehittäminen ja profiloituminen. Strateginen rahoitus pitäisi ottaa rahoitusmallin pysyväksi osaksi vähintään 10 %:n osuudella. Tähän tulisi sisältyä ammattikorkeakoulujen profiilin mukainen rahoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi valtakunnalliset koulutusvastuut esim. osteopatia, apuvälinetekniikka, konservointi, musiikki, turvallisuus- ja rikosseuraamusala. Koordinaatioryhmä merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaan pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaan kuuluvat jäseninä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustojen ja kaupunginhallitusten puheenjohtajat sekä ensimmäiset ja toiset varapuheenjohtajat sekä Kauniaisten kaupungin kaupunginvaltuuston ja - hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat eli yhteensä 23 henkeä. Neuvottelukunta voi lisäksi päättää, että neuvottelukuntaan valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan lisäksi enintään kolme jäsentä sellaisista poliittisista ryhmistä, jotka eivät ole edustettuina neuvottelukunnassa ja joiden kannatus vähintään kahdessa kaupungissa on kolme prosenttia (3 %) tai sen yli. Em. jäsenet tulee valita kaupunkien kaupunginvaltuus-

5 tojen tai -hallitusten jäsenistä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajana Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja toisena varapuheenjohtajana Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Sovittiin, että neuvottelukuntaan tullaan esittämään kolmea jäsentä sellaisista poliittisista ryhmistä, jotka eivät ole edustettuina neuvottelukunnassa ja joiden kannatus vähintään kahdessa kaupungissa on kolme prosenttia (3 %) tai sen yli. Sovittiin, että edustajat tullaan nimeämään seuraavasti: Vasemmistoliiton edustaja Espoosta, Keskustan edustaja Helsingistä ja Kristillisdemokraattien edustaja Vantaalta. 4 SEURAAVA KOKOUS Ehdotus Koordinaatioryhmän seuraava kokous pidetään perjantaina 12.4.2013 klo 14.00 16.00