VUOSIKERTOMUS 2015 Viestintäviraston vuosikertomus 2015
Pääjohtajan katsaus Vuosi 2015 oli virastolle ansiokas sekä ulkoisten tulostavoitemittareiden ja sidosryhmäarvioiden että sisäistä toimintaa ja työhyvinvointia kuvaavien mittareiden perusteella. Viestintäpalvelujen saatavuus kehittyi vuonna 2015 positiivisesti. Nopeiden laajakaistaliittymien tarjonta lisääntyi ja nimellisnopeudeltaan 30 Mbit/s -mobiililaajakaista oli saatavilla jo 98 prosentilla kotitalouksista. Matkaviestinverkoissa siirretyn tiedon määrä oli lähes kaksinkertainen vuoteen 2014 verrattuna. Viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys oli vuonna 2015 hyvällä tasolla. Vuoden aikana esiintyneitä tietoturvailmiöitä olivat kiristyshaittaohjelmat, palvelunestohyökkäykset ja murretut sivustot. Valtiohallintoon ja yrityksiin kohdistuneiden kehittyneiden verkkohyökkäystapausten määrä kasvoi merkittävästi. Viestintävirasto osoitti uudet taajuudet toimiluvanvaraisen radiotoiminnan käyttöön ja järjesti laajan radion ohjelmistotoimilupakierroksen. Haettavana oli 94 uutta taajuutta ja neljä taajuuskokonaisuutta analogisen FM-radiotoiminnan käyttöön sekä neljä taajuutta AM-radiotoiminnan käyttöön. Yhteensä 18 uutta ohjelmistotoimilupaa myönnettiin analogiseen radiotoimintaan 30 eri paikkakunnalle Suomessa. Virasto osallistui vuoden 2015 aikana hallituksen kärkihankkeeseen digitaalisen liiketoiminnan edistäminen mm. osallistumalla aktiivisesti kansallisen tietoturvastrategian valmisteluun. Tämän lisäksi virasto on edistänyt kokeilukulttuuria vaikuttamalla kansallisesti ja kansainvälisesti lisätaajuuksien saamiseksi 5G-teknologialle ja myöntänyt 5G-testilupia. Häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmässä laadittiin sähköyhtiöille kriittisten tietoliikenneyhteyksien priorisointi. Priorisoinnin ansioista viranomaisten sekä tele- ja sähköalan keskeisimpien toimijoiden yhteistyö viestintäverkkojen häiriötilanteissa on parantunut ja siten häiriöiden vaikutukset pienentyneet ja niistä toipuminen nopeutunut. Viestintävirasto edisti viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistumista puuttumalla tilaajayhteyksien kohtuuttomaan hinnoitteluun. Digitalle asetettiin ensimmäistä kertaa velvollisuus vuokrata antennipaikkaa Viestintäviraston määrittelemällä enimmäishinnalla ja antennikapasiteettia kustannussuuntautuneeseen hintaan. Velvollisuudet lisäävät kilpailua televisio- ja radiolähetyspalveluissa mahdollistamalla uusien yritysten/lähetyspalvelua tarjoavien yritysten tulon markkinoille. Viestintävirasto teki tiivistä ja ennakoivaa yhteistyötä Digita Oy:n kanssa, kun Digita siirsi television UHF-alueen lähetystoimintaa pois 700 MHz:n taajuusalueelta. 700 MHz:n taajuusalue on tarkoitus osoittaa tulevaisuudessa laajakaistakäytölle. Kirsi Karlamaa Viestintäviraston pääjohtaja VUOSIKERTOMUS 2015 2
Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintäviraston tavoitteena on varmistaa kaikille Suomessa varmaa ja vaivatonta viestintää. Tätä tavoitetta virasto toteuttaa valvomalla viestintämarkkinoita ja edistämällä viestintämarkkinoiden toimintaa etukäteisen ohjauksen ja sääntelyn keinoin. Viestintävirasto edisti vuonna 2015 viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistumista ottamalla käyttöön vuoden alussa voimaan tulleen tietoyhteiskuntakaaren mahdollistaman ennakkosääntelyn sekä puuttumalla tilaajayhteyksien kohtuuttomaan hinnoitteluun. Viestintävirasto määräsi huhtikuun päätöksissään Anvia Telecom Oy:n, DNA Oy:n, Elisa Oyj:n, Lounea Oy:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n alentamaan merkittävästi tilaajayhteyksiensä tukkuhintoja, koska ne olivat kohtuuttoman korkeina vastoin yrityksille asetettua vuokrausvelvollisuutta. Päätösten täytäntöönpano on kesken, koska niistä tehtyjen valitusten käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Viestintävirasto totesi huhtikuun HMVpäätöksessään, että Digita Networks Oy:llä on HMV-asema antennipaikkaan ja -kapasiteettiin pääsyn, televisiolähetyspalvelujen ja valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjoamisessa. Digitalle asetettiin ensimmäistä kertaa velvollisuus vuokrata antennipaikkaa Viestintäviraston määrittelemällä enimmäishinnalla ja antennikapasiteettia kustannussuuntautuneeseen hintaan. Velvollisuudet lisäävät kilpailua televisio- ja radiolähetyspalveluissa mahdollistamalla uusien yritysten/lähetyspalvelua tarjoavien yritysten tulon markkinoille. Digitan päätöksestä tekemän valituksen käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kesken, mutta korkein hallinto-oikeus ei keskeyttänyt päätöksen täytäntöönpanoa vaan HMV-päätöksessä asetettuja velvoitteita tulee noudattaa. Siksi Viestintävirasto kävi vuoden aikana useita neuvotteluja sekä pyysi selvityksiä Digitan hinnoittelusta, hinnoittelun perusteista sekä muista ehdoista. HMV-päätöksen noudattamisen valvonta jatkuu intensiivisenä myös vuonna 2016. Viestintävirasto antoi elokuussa matkaviestinverkkojen terminointia koskevat HMVpäätökset, joissa matkaviestinoperaattoreiden perimille yhdysliikennemaksuille asetettiin ensimmäistä kertaa kustannussuuntautunut enimmäishinta. Päätösten seurauksena yhdysliikennemaksut alenivat joulukuussa 1,87 sentistä 1,25 senttiin minuutilta. Euroopan komissio edellytti hintoihin tätäkin tiukempaa sääntelyä, jota tietoyhteiskuntakaari ei kuitenkaan mahdollistanut. Vaikka päätöksistä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on niitä tullut noudattaa siitä huolimatta ja mobiiliterminointihinnat laskivat HMV-päätösten mukaiselle 1,25 sentin tasolle 1.12.2015. Digitalisaation edistämistä ja normien purkua Euroopan komissio julkaisi toukokuussa digitaalisten sisämarkkinoiden strategian, jonka tarkoituksena on edistää digitalisaatiota ja varmistaa eurooppalaisille kuluttajille nykyistä paremmat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja. Yhtenä osana strategiaa uudistetaan tele- ja mediamarkkinoita koskevaa erityissääntelyä. Viestintävirasto vaikutti aktiivisesti tele- ja mediasääntelyn tuleviin linjauksiin painottaen tarvetta keventää EU-sääntelyä. Lisäksi pohjoismaiset televiranomaiset julkaisivat elokuussa yhteisen näkemyksen telesääntelyn kehitystarpeista. Osana hallituksen Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanketta Viestintävirasto esitti marraskuussa liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä näkemyksensä viestintätoimialaa koskevien normien purkamisesta ja kehittämisestä. Viestintävirasto ehdotti, että tietoyhteiskuntakaaresta poistetaan useita säännöksiä ja kertoi näkemyksensä tarpeesta keventää ja selkeyttää EUsääntelyä. Viestintävirasto ryhtyi valmistautumaan aktiivisesti uusiin tehtäviin, jotka näyttävät tulevan virastolle liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellun yhteiskäyttö- ja yhteisrakentamislain myötä. Yhteisraken- VUOSIKERTOMUS 2015 3
tamislakia koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle loppusyksystä ja sen käsittely eduskunnassa on kesken. Lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat pitkällisten neuvottelujen tuloksena sopimuksen asetuksesta, joka koskee verkkovierailua ja verkkoneutraliteettia (ns. TSM-asetus). Osana valvontatyötä Viestintävirasto käsitteli ja vastasi sille eri kanavien kautta tulleisiin asiakasyhteydenottoihin. Vuoden 2015 aikana asiakaspalvelussa käsiteltyjen asiakasyhteydenottojen määrä oli 46 915. Näistä noin 7 400 oli viraston puhelinvaihteeseen soitettuja puheluja. Varsinaisena asiakasneuvontana käsiteltiin 46 923 yhteydenottoa. Näistä 61 % koski verkkotunnuksia, 16 % tietoturvaa, 15 % radiotaajuuksia ja kahdeksan prosenttia viestintämarkkinoita ja -palveluja. Taajuuksia televisiolta langattomaan liikenteeseen Viestintävirasto teki tiivistä ja ennakoivaa yhteistyötä Digita Oy:n kanssa, kun Digita siirsi television UHF-alueen lähetystoimintaa pois 700 MHz:n taajuusalueelta. 700 MHz:n taajuusalue on tarkoitus osoittaa tulevaisuudessa laajakaistakäytölle. Taajuusmuutokset toteutettiin suunnitellusti Pohjois-Suomen alueella sekä Anvian Pohjanmaan alueellisen SveaTV:n verkossa Kristiinankaupungin lähetinalueella. Televisiotoiminnan taajuusresurssien turvaamiseksi Viestintävirasto jatkoi toimintavuonna myös yksityiskohtaisempia taajuusneuvotteluita naapurimaiden kanssa. Neuvotteluissa käsiteltiin muun muassa muutosten tarkempaa aikataulutusta sekä vaadittavia rajoitteita. Viestintäviraston koordinoiman, tv-toimialan yhteisen DVB-T2-teknologia-siirtymän viestintähankkeen merkitys korostui taajuusmuutosten alettua. Alueellisesti kohdennettu mediaviestintä käynnistettiin, kun ensimmäisen vaiheen muutosaikataulu saatiin Digitalta. Alueellisia mediatiedotteita julkaistiin ensimmäisessä vaiheessa yhteensä kuusi kappaletta sekä erillinen tiedote Anvian verkon muutoksista. Mediatiedotteiden lisäksi alueellista viestintää toteutettiin vaalipiirien kansanedustajille suunnatulla kirjeellä sekä lähettämällä sähköpostikirje paikallisille antenniasennusyrityksille. Oulun ja Kiihtelysvaaran osalta medialle tarjottiin myös erikseen juttuaihetta. Viraston verkkosivuilla olevaan MONITORikarttapalveluun lisättiin muutosalueita koskevat alueelliset tiedotteet. Syyskuun alussa avattiin puhelinpalvelu, joka opastaa kuluttajia arkisin klo 14 19 vastaanottimien kanavahaussa. Syysjoulukuussa neuvontapalvelussa hoidettiin yhteensä 250 yhteydenottoa. Niistä suurin osa koski kanavahakua alueen taajuusmuutosten tai niitä seuranneiden rinnakkaislähetysten aikana. Lähes puolet soitoista (113) tuli Oulun alueelta. Neuvontapalvelun avaamisesta tiedotettiin valtakunnallisesti sekä DVB-T2-viestintähankkeeseen osallistuvien tahojen verkkopalveluissa. Oulun ja Kiihtelysvaaran taajuusmuutosten yhteydessä julkaistiin myös kyseisten alueiden päämedioissa neuvontapalvelua koskeva ilmoitus. Uusia taajuuksia radiotoimintaan Viestintävirasto sai sovittua naapurimaiden kanssa suuresta määrästä uusia FMradiotoiminnan taajuuksia. Vuoden 2015 alussa voimaan tulleen tietoyhteiskuntakaaren nojalla Viestintävirasto osoitti uudet taajuudet toimiluvanvaraisen radiotoiminnan käyttöön. Virasto järjesti myös laajan radion ohjelmistotoimilupakierroksen: haettavana oli 94 uutta taajuutta ja neljä taajuuskokonaisuutta analogisen FM-radiotoiminnan käyttöön sekä neljä taajuutta AM-radiotoiminnan käyttöön. Viestintävirasto myönsi kierroksella yhteensä 18 uutta ohjelmistotoimilupaa analogiseen radiotoimintaan 30 eri paikkakunnalle Suomessa. Viestintäviraston myöntämistä toimiluvista kaksi kolmasosaa myönnettiin kokonaan uusiin taajuuskokonaisuuksiin. Yksi toimilupa myönnettiin AMradiotoimintaan. Kolmannes uusista ohjelmistotoimiluvista liitettiin hakijoiden toiveiden mukaisesti laajennuksiksi aiempiin toimilupiin. Lisäksi Yleisradion YLE Puheen verkkoon osoitettiin kaksi uutta taajuutta. VUOSIKERTOMUS 2015 4
Taajuuksista 16:een ei tullut yhtään toimilupahakemusta, ja loppujen osalta valtioneuvosto teki toimilupapäätökset niukkuustilanteen johdosta. Lupakierroksen jäljiltä vapaaksi jääneet taajuudet avattiin uudelleen hakuun vuoden 2015 lopussa. Lisäksi yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa suoritetun arvioinnin pohjalta Helsingin lyhytaikaisen radiotoiminnan käytössä olevista taajuuksista kaksi osoitettiin pitkäaikaiseen toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan ja myös nämä taajuudet avattiin haettavaksi tammikuun 2016 lopussa päättyvälle hakukierrokselle. Näin pystyttiin osin vastaamaan siihen merkittävään kysyntään, joka pääkaupunkiseudun taajuuksiin toimijoiden taholta kohdistuu. Lyhytaikaisilla radioluvilla harjoitettavan radiotoiminnan suosio lisääntyi entisestään. Näitä käytettiin ympäri maata useissa erilaisissa urheilutapahtumissa, paikallisessa radiotoiminnassa sekä erilaisissa teemaradioissa etenkin kesällä ja jouluna. Lyhytaikaisia tv-toimilupia hyödynnettiin mm. jääkiekon SM-liigan otteluiden esittämiseen rinnakkaisilla kanavilla. Maailman radiokonferenssissa katse jo 5G-taajuuksiin Neljän vuoden välein pidettävä Maailman radiotaajuuskonferenssi järjestettiin loppuvuonna Genevessä, jossa Viestintävirasto edusti Suomen kantoja. Asialistalla oli merenkulun, ilmailun, satelliittien, langattomien laajakaistaverkkojen taajuuksiin liittyviä kohtia. Pääpiirteittäin Suomi sitoutui lähes kaikkiin yhteiseurooppalaisiin esityksiin, ainoastaan langattoman laajakaistan lisätaajuuksia liittyvässä asialistan kohdassa lähettiin konferenssille eurooppalaisesta kannasta poikkeava, kansallinen ehdotus. Tämä ehdotus koski ns. 700 MHz:n alapuolisen taajuusalueen joustavaa käyttöä tulevaisuudessa. Taajuusalueelle myönnettiin vuonna 2015 toimiluvat TV:n verkkotoimintaan seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Suuren eurooppalaisen vastarinnan takia ehdotusta ei hyväksytty vaan asiaan palataan uudelleen vuoden 2023 radiokonferenssissa. Muiden asialistan kohtien osalta pääsääntöisesti eurooppalaiset ja viraston valmisteluryhmässä hyväksytyt ehdotukset päätyivät konferenssin lopputuloksiksi. Radiokonferenssi päätti, että seuraavan konferenssin asialistalla on myös 5Gtaajuudet. Tutkittavat taajuudet (taajuusalueet 24,25 86 GHz) ovat Suomen kannan mukaisia, vaikka Suomi halusi myös alempien taajuuksien (taajuusalue 6 24 GHz) tutkimista. Myös nykyiset matkaviestinverkkojen taajuuskaistat tulevat aikanaan siirtymään 5G-järjestelmien käyttöön. Taajuuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä uusille sovelluksille Matkaviestintaajuuksien tutkimus-, tuotekehitys- ja opetuskäyttöön (TTO-käyttö) myönnettyjen radiolupien määrä pysyi ennallaan. Eniten TTO-käyttöön myönnettyjä radiolupia oli Nokian ja Microsoftin testiverkoista vastaavalla Nokia Solutions and Networks Oy:llä. Vuonna 2015 myönnettiin erilaisille Tekesin 5thGear-ohjelman tutkimushankkeille radiolupia. Hankkeita olivat FUHF (Future of Ultra High Frequencies), CORE++ (Cognitive Radio Trial Environment) ja 5GTN. Viestintävirasto osallistui hankkeiden ohjausryhmän työskentelyyn sekä 5thGearohjelman johtoryhmään. Tulevia 5G-taajuuksia voidaan osoittaa tutkimus- ja tuotekehityskäyttöön lähes koko maassa, koska kansainvälisessä työssä tutkittavana olevat ehdokaskaistat (taajuuskaistoja 24,25 GHz ja 86 GHz väliseltä taajuusalueelta) ovat Suomen nykykäytön kannalta suotuisia. Viestintävirasto myönsi ensimmäiset tutkimus- ja tuotekehityskäyttöön osoitetut radioluvat Nokia Networksille. Samaan aikaan 5G-testitarpeista käytiin keskusteluja Oy LM Ericsson AB:n ja Huawei Finlandin kanssa, joiden taajuustarpeet konkretisoituvat keväällä 2016. Virasto on valmistautunut myöntämään alempia taajuuksia 5G- VUOSIKERTOMUS 2015 5
tutkimuksiin, mutta näiden taajuuksien saatavuus selvitetään tapauskohtaisesti. 5G:n on ajateltu täyttävän monen eri langattoman viestinnän käyttäjäryhmän toiveet ja tarpeet muun muassa liikkuvuuden, suurempien datanopeuksien, paremman luotettavuuden, turvallisuuden ja energiatehokkuuden suhteen. 5G on myös yksi digitalisaation veturi, sillä 5G-verkkoja käyttävät perinteisten matkaviestinverkkojen käyttäjäryhmien lisäksi teollisuuden ja liikenteen erilaiset järjestelmät ja sovellukset. Esineiden ja asioiden internetin (IoT) sekä koneiden välisen viestinnän (M2M) jatkuva kasvu sekä edellyttää että vauhdittaa 5G:n kehittymistä. Viestintäviraston radiotaajuusmääräystä ja radiolaitteiden luvasta vapauttamista koskevaa määräystä päivitettiin vuoden 2015 aikana. Määräykset antavat mahdollisuuden tuoda uusia sovelluksia ja teknologioita kuluttajien ja elinkeinoelämän käyttöön. Uusina sovelluksina vapautettiin luvanvaraisuudesta mm. taajuusalueella 870 873 MHz toimivia lyhyenkantaman radiolaitteita, joita voidaan käyttää tiheiden, jopa tuhansia tai kymmeniä tuhansia laitteita sisältävien M2M-verkkojen toteuttamiseen. Viestintävirasto myönsi radioluvan Aaltoyliopiston kehittämälle Aalto-1-satelliitille. Radiolupa mahdollistaa Aalto-1-satelliitin käyttöönoton ja sen myötä myös Suomesta tulee avaruusvaltio. Aalto-1-satelliitti kiertää maapalloa läheltä napoja kulkevalla radalla keskimäärin noin 600 km:n korkeudessa. Radioluvan myöntämistä edelsi maailman kattava kansainvälisen radio-ohjesäännön mukainen hyväksyntämenettely, jonka Viestintävirasto käynnisti Aalto-1-satelliitille vuonna 2013. Kansainvälisen televiestintäliiton ITUn ja useiden hallintojen kanssa käyty kirjeenvaihto ja lopulta taajuuksien rekisteröinti kesti 16 kuukautta. Radiolupa myönnettiin 16.3.2015 ja se on voimassa 5 vuotta. Toimintaympäristötiedon kehittäminen Viestintävirasto sai päätökseen kolmivuotisen tilannekuvahankkeen (TIKU), joka kehitti valmiudet kerätä ja käsitellä yhdenmukaisella tavalla paikkamuotoisia tietoja viestintäpalvelujen toimivuudesta, saatavuudesta, laadusta ja hinnoista ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin sekä julkaista niitä soveltuvin osin MONITORi-palvelussa. Paikkamuotoisten tietojen toimittajina ovat teleyritykset, Viestintävirasto itse ja VTT. VTT toimittaa virastolle joukkoistamisella tuotettua mittaustietoa mobiililaajakaistan laadusta. Viestintävirasto julkaisi vuoden aikana 39 toimintaympäristöään koskevaa artikkelia ja 84 tilastopäivitystä. Nämä kuvasivat monipuolisesti viestintäpalvelujen käyttöä, toimivuutta ja kehitystä. Kaikki sisällöt ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi ja niistä on koostettu myös kolme toimialakatsausta. Lisäksi julkaistiin neljäs toimintaympäristön kehittymistä koskeva katsaus. Viestintävirasto vastasi liikenne- ja viestintäministeriöstä siirtyneestä FinICThankkeesta sen viimeisen vuoden ajan. Viestintävirasto edisti hankkeen kautta toimialaansa koskevan tiedon löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä sekä tuotti uusia julkisia tietosisältöjä. FinICT-sivustot ja niihin liittyvät sosiaalisen median kanavat siirtyivät viraston ylläpidettäväksi vuoden 2015 alussa. Keskeiset sisällöt koostettiin viraston nettisivuille, joiden tilastoja ja tutkimuksia koskeva osio myös uudistettiin samalla. Vuoden 2015 alusta digitaalisen joukkoviestintäverkon pitkäaikaisten ohjelmistotoimilupien myöntäminen siirtyi pääosin valtioneuvostolta Viestintävirastolle. Valtioneuvoston ratkaistavina säilyivät toimilupaasiat, joissa lähetyskapasiteettia ei ole osoitettavissa kaikille hakijoille, tai ohjelmistotoimiluvan myöntämisellä voi olla huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen. VUOSIKERTOMUS 2015 6
Toimivaltaisen viranomaisen arviointi sujui tapauskohtaisesti tiiviissä yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa ja arvioinnin perusteella yhden hakemuksen käsittely siirrettiin Viestintävirastolta valtioneuvostolle. Viestintävirasto myönsi toimintavuonna yhteensä 10 pitkäaikaista television ohjelmistotoimilupaa eri toimijoille sekä DVB-Tettä DVB-T2-verkkoihin. Lisäksi myönnettiin yksi ohjelmistotoimilupa digitaaliseen radiotoimintaan DVB-T2-verkossa. Viestintävirasto teki toimintavuonna myös neljä ennakkopäätöstä määräysvallan muutoksen vaikutuksesta toimiluvan voimassaoloon, sekä useita muita päätöksiä pitkäaikaisten toimilupien muutoksista sekä television että FM-radiotoiminnan osalta. Päätöksillä mahdollistettiin tv- ja radiotoiminnan kehittäminen toimijoiden kannalta entistä joustavammin. Pitkäaikaisten ohjelmistotoimilupien hakuprosessia sujuvoitettiin mahdollistamalla toimilupien hakeminen Viestintäviraston verkkopalvelussa. Uudistusprosessi saatiin päätökseen vuoden 2015 lopussa ja sähköiset hakulomakkeet otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa. Fi-verkkotunnusten muutoksesta kerrottiin seminaareissa Tietoyhteiskuntakaaren verkkotunnustoimintaa koskeviin muutoksiin liittyvä kolmivuotinen verkkotunnushanke eteni suunnitellusti. Vuonna 2013 alkaneessa verkkotunnushankkeessa toteutetaan 5.9.2016 voimaan tulevan uuden verkkotunnuslain aiheuttamat muutokset. Verkkotunnusmääräys M68 notifioitiin komissiolle. Palveluntarjoajia tiedotettiin muutoksesta eri paikkakunnilla järjestetyissä seminaareissa. Verkkotunnusjärjestelmän tekninen uudistaminen uusia prosesseja ja toimintamalleja vastaaviksi eteni hyvässä yhteistyössä teknisen toimittajan kanssa sovitussa aikataulussa. Fi-juurinimipalvelussa ei ollut tunnusten toimivuutta häiritseviä katkoksia lainkaan. Fi-juuren toimintavarmuutta kehitettiin mm. ottamalla käyttöön nimipalvelin FICIXyhdysliikennepisteessä sekä kehittämällä varautumissuunnitelmia. VUOSIKERTOMUS 2015 7
Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista. Haja-asutusalueiden nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen osoitettujen valtiontukitehtävien hoito jatkui Laajakaista kaikille -hankkeessa. Laajakaistahankkeen tukipäätösten perustana käytettävissä operaattoreiden toimittamissa verkkotiedoissa oli havaittu loppuvuodesta 2014 merkittäviä virheitä ja vuonna 2015 virheitä havaittiin lisää ja niitä selvitettiin myös teleyrityksiin tehdyillä tarkastuksilla kevään aikana. Viestintävirasto joutui virheiden takia korjaamaan noin 40 aiemmin annettua tukipäätöstä. Kokonaan uusia tukipäätöksiä pystyttiin tekemään vain neljä, joiden perusteella myönnettiin 1,4 miljoonaa euroa uutta tukea. Tukia maksettiin kertomusvuoden aikana 4,8 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa myönnettävää tukea oli myönnetty noin 48 miljoonaa euroa ja maksettu noin 24 miljoonaa euroa. Viestintävirasto pyrkii myöntämään mahdollisimman suuren osan Laajakaista kaikille -hankkeelle varatusta tuesta vuoden 2016 aikana. Kiinnostusta uusien verkonrakentamishankkeiden käynnistämiseen on hajaasutusalueilla edelleen runsaasti, sillä maakuntaliitot ovat ilmoittaneet virastolle kiinnostuksesta käynnistää tuen haku yli 40 uutta hanketta varten. Langattoman laajakaistan saatavuus parani edelleen 800 MHz:n taajuuksilla toimivien LTE-verkkojen nopean rakentamisen myötä. LTE-verkkojen tiedonsiirtokapasiteetin lisääminen asutuskeskuksissa tapahtuu pääasiassa käyttämällä 1800 MHz:n taajuuksia ja peittoalueen kasvattaminen asutuskeskusten ulkopuolella 800 MHz:n taajuuksilla. Operaattorien radiolupiin tehtiin muutokset, jotka sallivat LTE-teknologian käytön myös 2000 MHz:n taajuuksilla toimivissa verkoissa. Langattoman laajakaistan saatavuuteen vaikuttaa myös toimilupiin ja radiolupiin toimintavuonna tehdyt muutokset, jotka mahdollistavat eri operaattorien verkkojen yhteisrakentamisen sekä taajuuksien yhteiskäytön. Kaksi operaattoria aloitti keväällä Itä- ja Pohjois-Suomessa tällaisen yhteisrakentamisen. Taajuuksien yhteiskäytöllä päästään LTE-verkoissa mm. korkeampiin siirtonopeuksiin harvemmin asutuilla alueilla. Yleispalvelulaajakaistan nopeus kahteen megaan Jokaisella suomalaisella kotitaloudella ja yrityksellä on oikeus perustason puhelin- ja laajakaistaliittymään. Vuoden 2015 marraskuussa yleispalvelulaajakaistan nopeutta nostettiin yhdestä megabitistä kahteen megabittiin sekunnissa. Jokaisella on oikeus myös postin peruspalveluihin sekä siihen, että vähintään julkisen ja yleisen edun tv- ja radiopalvelut ovat kaikkien vastaanotettavissa. Viestintävirasto varmistaa näiden ns. yleispalveluvelvoitteiden toteutumisen tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Taajuuksien käytön suunnittelulla ja valvonnalla sekä verkkotoimilupien ehtojen valvonnalla varmistetaan, että television ja radion peruspalvelut ovat kaikkien suomalaisten saatavilla. Matkapuhelinverkkojen kuuluvuudesta videoita ja ohjeita Viestintävirasto aloitti vuonna 2015 yleispalvelupäätösten päivittämiseen liittyvän markkina-analyysin uuden nimeämismenettelyn mukaisesti. Analyysissä otetaan huomioon myös yleispalvelulaajakaistan nopeuden nosto. Uudet yleispalvelupäätökset annetaan alkuvuodesta 2016. Viestintävirasto tarkasteli myös puhelinluettelo- ja numeropalveluiden eli yhteystietopalveluiden saatavuutta, sillä tietoyhteiskuntakaari takaa jokaiselle oikeuden kohtuuhintaisiin yhteystietopalveluihin. Viestintävirasto päätti, ettei se aseta yrityksille velvoitetta tarjota kyseisiä palveluja, sillä näitä palveluita on kattavasti tarjolla internetin kautta. Lisäksi toimialan itsesääntely takaa näkövammaisille oikeuden esteettömiin yhteystietopalveluihin. VUOSIKERTOMUS 2015 8
Viestintävirasto varmisti, että GSMverkkojen palvelut kattavat 99 prosenttia manner-suomen väestöstä verkkotoimilupaehtojen mukaisesti. Virasto kehitti toimintaansa matkaviestinverkkojen kuuluvuuden ja toimivuuden varmistamiseksi. Toimintamalli peittovelvoitteiden valvontaan ja mittaamiseen määriteltiin. Mittausjärjestelmä peittomittauksien suorittamiseen hankittiin ja otettiin käyttöön. Virasto edisti eurooppalaisella tasolla kuluttajille tarjottavien kuuluvuutta parantavien ratkaisujen löytämistä julkaisemalla aiheesta videoita yhteistyössä operaattoreiden kanssa ja kertomalla asiasta muun muassa Farmari-messuilla. Videoiden pohjalta on lehdistössä ollut artikkeleita tästä aiheesta. Viestintävirasto julkaisi loppuvuodesta laajakaistaliittymän ostajan oppaan, jonka tarkoituksena on auttaa kuluttajia laajakaistan ostotilanteessa. Viestintävirasto julkaisi oppaan matkapuhelinverkkojen sisätilakuuluvuudesta. STkortti 625.10 "Matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkot", suunnitteluohje, julkaistiin sähköinfo Severissä. Virasto aloitti yhteistyön ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa uudesta maankäyttö- ja rakennuslaista sekä asiaan liittyvän EU-direktiivin vaikutuksista sisätilapeittoon. VTT toimittaa kerran vuorokaudessa tuhansia mittaustuloksia matkaviestinverkon toimivuudesta. Mittaussovellus on julkisesti saatavilla ja virastolla on käytössään siitä ammattilaisversio. TIKUn kautta on saatu operaattoreiden laskennalliset matkaviestinverkon peitot. Molemmat edellä mainitut tiedot julkaistaan yleistettynä MONITORipalvelussa, jonka kautta virastolla on myös mahdollisuus kerätä tietoa palvelujen alueellisesta toimivuudesta. Postipalveluihin oltiin tyytyväisiä, yleispalvelu seurannassa Viestintävirasto toteutti vuoden 2015 lopulla vuosittaisen kuluttajatutkimuksen selvittääkseen postin käyttäjien tyytyväisyyttä postin yleispalveluihin. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa kuluttajien tyytyväisyyttä hinnoitteluun, kirjeiden kulkunopeuteen ja toimipisteen etäisyyteen kuluttajan kotoa. Kuluttajat ovat edelleen erittäin tyytyväisiä postipalveluihin, kokonaisarvosana oli 4 asteikolla 1-5. Kriittisimmin suhtauduttiin pakettipalvelujen hinnoitteluun. Postilla oli edelleen ongelmia postilain edellyttämän yleispalvelukirjeiden viisipäiväisen jakelun toteuttamisessa. Ongelmien taso vaihteli vuoden mittaan, mutta yhtiö oli koko vuoden tehostetun valvonnan kohteena. Viestintävirasto aloitti loppuvuonna pakettipalvelujen markkinoita koskevan yleispalveluanalyysin, joka valmistunee keväällä 2016. Tarkoituksena on arvioida, onko yleispalveluvelvoitteille edelleen tarvetta. Viestintäviraston Jyväskylän toimipiste käsitteli vuoden aikana n. 122 000 Postin perille saamatonta lähetystä, joista yli 34 000 lähetystä toimipiste pystyi lähettämään edelleen vastaanottajalle. Tv- ja radiolähetysten vastaanottoongelmia ratkottiin neuvonnalla tai kenttätyönä Viestintävirasto käsitteli suuren määrän erilaisia televisiolähetysten vastaanottoongelmia koskevia yhteydenottoja. Vuoden 2015 aikana merkittäviä ongelmien aiheuttajia olivat edelleen 800 MHz:n tukiasemat ja tuulivoimalat. Selvitysten jälkeen vastaanotto-ongelmien syyksi ilmeni usein asiakkaiden puutteelliset antennijärjestelmät. Radiohäiriöiden tai katveiden osuus ilmoitetuista ongelmista oli pieni. Viestintävirasto on selvittänyt kahdeksaan eri alueeseen liittyviä saatavuusongelmia osana operaattorien peittovelvoitteiden valvontaa, mistä neljällä alueella ongelmiin vaikuttivat tuulivoimalat. Virasto on käsitellyt kymmeniä vastaanottoongelmia tai epäiltyjä radiohäiriöitä joko neuvonnalla tai kenttätyönä. Virasto on ohjannut myös yhteydenottoja teleoperaattoreiden selvitettäväksi heille asetettujen velvoitteiden perusteella. VUOSIKERTOMUS 2015 9
Lisäksi virasto valvoi, että yksittäisiä talouksia koskevissa katvetilanteissa tvsignaali tuodaan asukkaille vaihtoehtoisella jakelutavalla, useimmiten hyödyntäen satelliittivastaanottoa. Virasto on valvonut 800 MHz LTE-verkkojen aiheuttamien häiriöiden poistamiseksi perustettua Taajuustalkoot-palvelua, joka on myös vuonna 2015 poistanut yli 10 000 tv-vastaanoton häiriötä. Viestintävirasto varmistaa, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus vastaanottaa toimiluvissa määritellyt televisiopalvelut valvomalla verkko-operaattoreille ja ohjelmistoluvan haltijoille asetettuja peittovelvoitteita. A-, B- ja C-kanavanippujen verkko-operaattorilla on velvoite rakentaa verkko yli 50 henkilöä kattavalle 20 km halkaisijaltaan olevalle katvealueelle. Neljällä paikkakunnalla todettiin selvitysten ja kenttämittausten perusteella olevan sellainen katvealue, jolla verkko-operaattori on velvollinen rakentamaan verkkoa. Tuulivoimaloiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi Viestintävirasto on käynyt keskustelua eri ministeriöiden, teleoperaattoreiden ja tuulivoimatoimijoiden kanssa. Koska millään viranomaisella ei ole toimivaltaa ratkaista tuulivoimaloiden ja radioverkkojen välisiä ongelmia, Viestintävirasto perusti työryhmän, jossa haetaan ratkaisuja itsesääntelyn keinoin. Työryhmän toimikausi päättyi 30.4.2016. Viraston arvion mukaan noin puolet kotitalouksien vastaanottoantenneista on puutteellisia. Tv-vastaanotto-ongelmien ratkaisemista haittaa merkittävästi kuluttajien tietämättömyys antennijärjestelmille asetetuista vaatimuksista ja kotitalouksien omista vastuista. Tältä osin Viestintävirasto on valvonnassa kiinnittänyt huomiota tvoperaattoreiden neuvontavelvoitteeseen ja sen toteutumiseen. Radion toimilupakierroksella uusien taajuuksien taajuussuunnittelussa varmistettiin, ettei nykyisten verkkojen kuuluvuutta heikennetä. Televisiotoiminnan taajuusmuutosten suunnittelussa ja viestinnässä on toimintavuonna kiinnitetty erityistä huomiota kuluttajavaikutuksiin ja teknisesti mahdollisimman sujuviin muutoksiin, jotta televisiopalveluiden katkokset muutosten aikana olisivat minimoitavissa. Seuraavan toimilupakauden palveluiden turvaamiseksi naapurimaiden kanssa käydyissä taajuusneuvotteluissa on pyritty turvaamaan televisioverkkojen mahdollisimman häiriöteknisesti puhtaat taajuusresurssit. Vuoden 2015 aikana lyhytaikaisilla radioluvilla harjoitettavan radiotoiminnan suosio lisääntyi entisestään. Näitä käytettiin ympäri maata useissa erilaisissa urheilutapahtumissa, paikallisessa radiotoiminnassa sekä erilaisissa teemaradioissa etenkin kesällä ja jouluna. Lyhytaikaisia tv-toimilupia hyödynnettiin mm. jääkiekon SM-liigan otteluiden esittämiseen rinnakkaisilla kanavilla. VUOSIKERTOMUS 2015 10
Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto tukee kansallista tietoturvaa kehittämällä kyberturvallisuuden tilannekuvaa ja yhteistyöverkostoja, tekemällä tieto- ja viestintäjärjestelmien tarkastuksia ja hyväksyntöjä, edistämällä varautumista teleyrityksissä sekä tuottamalla valtionhallinnolle tietoturvapalveluja. Vuoden keskeisimpiä tehtäviä laadukkaan tilannekuvatuotannon turvaamisen lisäksi olivat yhteistyöverkostojen, havainnointikyvyn, teknisen ohjauksen, valvonnan ja varautumisen sekä keskuksen henkilöstön osaamisen kehittäminen. Viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys hyvällä tasolla Pitkäkestoisia, yli kuusi tuntia kestäviä A- luokan vikoja raportoitiin neljä kappaletta. Teleyritykset raportoivat vuoden aikana Viestintävirastolle 15 A-luokan (koskee satoja tuhansia käyttäjiä), 31 B-luokan (koskee kymmeniä tuhansia käyttäjiä) ja 104 C- luokan (koskee tuhansia käyttäjiä) vika- ja häiriötilannetta. A-luokan vikatilanteiden määrä nousi vuonna 2015 kahdella vuoden 2014 määrästä. Vikatilanteet koskivat muun muassa matkapuhelu- ja internetyhteyspalveluita. Vuonna 2015 kirjatusta yhteensä noin 50 000 tietoturva-aiheisesta Viestintäviraston käsittelemästä yhteydenotosta suurin osa oli vapaaehtoisuuteen perustuvia, enimmäkseen kolmannen osapuolen tekemiä ilmoituksia. Teleyritysten on lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden perusteella ilmoitettava Viestintävirastolle verkkopalvelun ja viestintäpalvelun merkittävistä tietoturvaloukkauksista ja sellaisista niihin kohdistuvista tietoturvauhkista, joista teleyritys on tietoinen. Vuoden 2015 aikana Viestintävirastolle ilmoitettiin 23 tietoturvapoikkeamasta. Tapaukset liittyivät muun muassa tietomurtoihin, palvelunestohyökkäyksiin ja ohjelmistohaavoittuvuuksiin. Viestintävirasto on käsitellyt vuoden 2015 aikana yli 200 yksityisyydensuojaan, tunnistuspalveluihin ja erilaisiin pitkittyneisiin häiriötilanteisiin liittyvää asiakasyhteydenottoa. Pääasiallisesti asiat on ratkaistu asiakasneuvonnalle. Tarvittaessa on kuitenkin ryhdytty myös valvonta- ja ohjaustoimenpiteisiin. Viestintävirasto vastaanotti vuoden 2015 aikana valtionhallinnolta kahdeksan tietojärjestelmien arviointi- ja tarkastuspyyntöä. Määrä laski edellisestä vuodesta viidellä. Viestintävirasto suoritti osittain tai kokonaan tarkastukset kaikille hyväksynnän vaativille valtionhallinnon ja yritysten tietojärjestelmille kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden osalta. Viestintävirasto suoritti vuoden aikana kolmen tietoturvatuotteen hyväksynnän. Hyväksynnät koskivat muun muassa turvallista puhelinratkaisua. Viestintävirasto nimettiin vuonna 2014 Suomen toimivaltaiseksi Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän PRS-viranomaiseksi (Public Regulated Service) ja on vuoden 2015 aikana käynnistänyt ja vakiinnuttanut tehtävään liittyvää toimintaansa. Tavoitteena laadukas kyberturvallisuuden tilannekuvatuotanto Viestintävirasto on tuottanut käsittelemiensä tapausten ja omien tietolähteidensä perusteella kyberturvallisuuden tilannekuvaa. Tilannekuvatietoa on jaettu julkisina ja rajatulle vastaanottajajoukolle suunnattuina katsauksina. Viestintävirasto on seurannut merkittävien tietoturva- ja häiriöilmiöiden vaikutuksia ja korjaamista erityisraportoinnilla. Viestintäviraston kohdennetut jakelut tavoittavat keskeisten valtionhallinnon toimijoiden lisäksi yli 300 keskeistä huoltovarmuuskriittistä yritystä. Tarvittaessa tilannekuvaa on jaettu myös kohdistetusti tietyn rajatun tietoturvauhkan kohteena olevalle organisaatiolle. Julkisina tilannekuvatuotteina Viestintävirasto on julkaissut vuoden 2015 aikana VUOSIKERTOMUS 2015 11
3 varoitusta, 117 Tietoturva nyt! -artikkelia ja 126 haavoittuvuustiedotetta. Varoitukset ovat koskeneet Windowsin ja Adobe Flashin haavoittuvuuksia sekä kiristyshaittaohjelma TeslaCryptiä. Lisäksi Viestintävirasto on julkaissut Kyberturvallisuuskeskuksen vuosikatsauksen. Viestintävirasto on järjestänyt vuoden aikana 10 teemakuukautta, joiden aiheina ovat olleet haittaohjelmat, automaatiojärjestelmien ja etätyön tietoturva, yksityisyydensuoja, tietoverkkorikollisuus, netiketti, viestintäverkkojen häiriöt, varautuminen sekä ohjelmistohaavoittuvuudet. Lisäksi joulukuussa julkaistiin somekanavilla 24 tietoturvavinkkiä sisältävä kyberjoulukalenteri. Viestintävirasto on antanut myös useita satoja erilaisiin tietoturva- ja häiriötilanteisiin liittyvää haastattelua medioille sekä osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin puhujana. Yhteistyöverkostojen kehittäminen jatkui Viestintävirasto on jatkanut Huoltovarmuuskeskuksen ja Viestintäviraston solmiman sopimuksen mukaisten tietoturvapalveluiden tarjoamista huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Viestintävirasto on jatkanut myös valtiovarainministeriön ja Viestintäviraston solmiman sopimuksen mukaisten GovCERT-ja GovHAVARO-palveluiden tarjoamista valtionhallinnolle. Yhteistyöstä saadun merkittävän lisäarvon takia hankkeita jatketaan vuonna 2016. Viestintävirasto on osallistunut aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten tietoturvaaiheisten yhteistyöverkostojensa toimintaan sekä tiedon vaihtajan että tiedonvaihdon mahdollistajan roolissa. Kansainvälisistä yhteistyöryhmistä keskeisimpiä ovat olleet eurooppalaisten CERT-toimijoiden EGC-ryhmittymä ja pohjoismaisten regulaattoreiden tiedonvaihtoyhteisö. Kansallisista tiedonvaihtoryhmistä merkittävimpiä ovat olleet turvallisuusviranomaisten välistä tiedonvaihtoa tukeva CERT-VTR-tiedonvaihtoyhteisö sekä erityisesti huoltovarmuuskriittisille yrityksille suunnatut CERT- ja eciptyöryhmät. Lisäksi Viestintävirasto on käynnistänyt uusia tiedonvaihtoryhmiä muun muassa Kemian sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreille. HAVAROon uusia yrityksiä ja toimijoita Tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmä HAVARO on Viestintäviraston tuottama palvelu, jolla valikoitujen asiakasorganisaatioiden verkkoliikenteestä etsitään jälkiä tietoturvallisuutta vaarantavasta toiminnasta. Palveluun liitettiin vuoden 2015 aikana uusia huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä ja valtionhallinnon toimijoita parantaen siten sen kykyä havaita järjestelmää hyödyntäviin organisaatioihin kohdistuvia vakavia tietoturvaloukkauksia. Palvelun avulla on saatu arvokasta täydentävää tietoa useista vuoden aikana tietoon tulleista tietoturvaloukkaustapauksista. Tietoa on hyödynnetty kyberturvallisuuden tilannekuvan muodostamisessa. Viestintäviraston Autoreporter-palvelu kerää suomalaisia verkkoja koskevia haittaohjelmahavaintoja ulkomaisista luotetuista lähteistä ja raportoi ne edelleen verkkojen ylläpitäjille jatkotoimenpiteiden suorittamista varten. Palvelu käsitteli vuonna 2015 noin 50 000 Suomea koskevaa raporttia. Viestintävirasto selvitti aktiivisesti mahdollisuuksia liittää järjestelmään uusia tietolähteitä. Viestintävirasto on kehittänyt HAVARO- ja Autoreporter-järjestelmiään paremman havainnointikyvyn saavuttamiseksi ja kasvavan tietomäärän käsittelyn mahdollistamiseksi. Lisäksi viraston sisäisiä järjestelmiä on kehitetty olemassa olevan tietoaineiston käsittelyn tehostamiseksi. VUOSIKERTOMUS 2015 12
Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Vuoden 2015 aikana on aktiivisesti seurattu ja tuettu vuoden alussa voimaantulleen tietoyhteiskuntakaaren jalkautumista. Viestintävirasto on tukenut sääntelyä muun muassa osallistumalla luennoitsijana erilaisiin tilaisuuksiin ja julkaisemalla verkkosivuillaan lakia koskevaa neuvontaa. Lisäksi Viestintävirasto on seurannut tietoyhteiskuntakaaren perusteella annettujen uusien määräysten jalkautumista ja tarvittaessa kehittänyt määräyksiä eteenpäin. Viestintävirasto on tukenut aktiivisesti liikenne- ja viestintäministeriötä ja valtiovarainministeriötä tunnistamis- ja luottamuspalveluita koskevan kansallisen sääntelyn ja käyttöönoton valmisteluun. Hanketta on tuettu muun muassa osallistumalla kansallisen sääntelyn, dokumentaatioiden ja ohjeistusten valmisteluun sekä kansainvälisten vaatimusten määrittelyyn ja tunnistamiseen. Hanketta jatketaan vuonna 2016. Varautumista häiriötilanteisiin on parannettu tietojen vaihdolla Häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmän (Häty) toimintaa jatkettiin sille tietoyhteiskuntakaaressa annettujen uusien oikeuksien avulla. Vuoden 2015 aikana jatkettiin aikaisemmin käynnistettyjä kehityshankkeita ja laadittiin sähköyhtiöille kriittisten tietoliikenneyhteyksien priorisointi, joka mahdollistaa yhteyksien palauttamisen ensisijaisesti sähköyhtiöiden palvelun toimivuuden kannalta keskeisiin järjestelmiin. Vuoden aikana käynnistettiin tiedonvaihto teleyritysten kokemuksista merkittävissä häiriötilanteissa. Häiriötilanteista saatujen kokemusten perusteella Häty-ryhmä on toiminnallaan parantanut viranomaisten sekä tele- ja sähköalan keskeisimpien toimijoiden välistä operatiivista yhteistoimintaa viestintäverkkojen häiriötilanteissa pienentäen siten häiriöiden vaikutuksia ja nopeuttaen niistä toipumista. Viestintävirasto selvitti suurimpien teleyritysten valmiussuunnittelun tilannetta. Selvityksestä saatujen kokemusten perusteella todettiin, että välitöntä tarvetta valmiussuunnittelua koskevan määräyksen antamiselle ei ole. Suunnitelmien kehittämistä jatketaan kuitenkin yhteistyössä teleyritysten kanssa häiriötilanteiden Hätyn puitteissa. Taajuuksien käyttöä valvottiin ja häiriöitä selvitettiin Osana teknistä valvontaa Viestintävirasto selvitti 140 radiohäiriöitä, joista yli puolet koski tv-vastaanottoa tai matkaviestinverkkoja. Hätä- ja turvallisuusliikenteen ja viranomaisverkon häiriöitä poistettiin kymmenen kappaletta, joista seitsemän käsiteltiin kiireellisinä. Matkaviestinverkoille häiriötä aiheuttavista luvattomista toistimista tehtiin viisi tutkintapyyntöä poliisille sekä kaksi selvityspyyntöä asennusliikkeille. Poliisin, rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien virka-apua on saatu radiohäiriöiden sekä häiriköinnin selvittämisessä ja poistamisessa. Viraston asiantuntijoita kuultiin myös todistajina tuomioistuinkäsittelyissä ja poliisitutkinnoissa. Taajuuksien käyttöä valvottiin ja ohjattiin neljässä urheilutapahtumassa, joista välitettiin kansainvälistä televisiokuvaa: Lahti Ski Games, Kontiolahden ampumahiihdon MM-kisat, Neste Oil Rally sekä Ruka Nordic maailmancup. Ääniradiolähettimien tarkastuksia tehtiin vuoden aikana edelleen suuri määrä, yhteensä 54 kpl. Ääniradiolähettimien radiolupaehtojen noudattamista valvottiin myös pistokokein ja ongelmiin puututtiin nopeasti. Viestintävirasto kehitti ja nykyaikaisti kalustoaan hankkimalla laitteita matkaviestinverkkojen peiton mittaamiseen, valetukiasemien paikantamiseen, televisioverkkojen mittaamiseen, monitoroinnin automatisointiin, radiolaitteiden tarkastuksiin sekä kehittämällä antennikalustoa. Osana verkkotoimilupien ehtojen noudattamisen valvontaa virasto seurasi 800 VUOSIKERTOMUS 2015 13
MHz:n verkkojen käynnistämiseen liittyvien tv-vastaanotto-ongelmien poistamista. Operaattorit ovat poistaneet vuoden aikana yli 10 000 radiohäiriötä, joista muutama kymmenen erimielisyyttä päätyi Viestintäviraston soviteltavaksi. Virasto valvoi tvverkkojen peittovelvoitteita selvityksin ja mittauksin kahdeksalla eri alueella sekä valvomalla operaattorien neuvontavelvoitteita yksittäistapauksissa. Uusi radiolaitedirektiivi saatetaan kansallisesti voimaan kesäkuussa 2016. Viestintävirasto on osallistunut aktiivisesti tietoyhteiskuntakaareen muutoksen valmisteluun. Radiolaitteiden vaatimustenmukaisuutta valvottiin tarkastuksin ja mittauksin ja ongelmiin puututtiin nopeasti. Virasto osallistui eurooppalaiseen valvontakampanjaan, jossa selvitettiin radio-ohjattavien lennokkien ja koptereiden vaatimustenmukaisuutta. Virasto asetti vaatimustenvastaisia laitteita myyntikieltoon. Tarkastuksia ja valvontaa suoritettiin myymälöissä ja verkkokaupoissa. Radiolaiteuutuuksiin ja trendeihin tutustuttiin osallistumalla kuuteen messutapahtumaan. Tarkastuksia tehtiin myös ilmiantojen sekä viraston selvittämien radiohäiriöiden johdosta. Uusi radiolaitedirektiivi kansallisesti voimaan kesäkuussa 2016 VUOSIKERTOMUS 2015 14
Toimintaympäristö Viestintävirasto teki edelleen tiivistä yhteistyötä niin Euroopan tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen kansainvälinen yhteistoiminta muiden tietoturva- sekä tietotekniikkarikostutkijoiden välillä jatkui vilkkaana. Yhteistyöllä saavutettiin hyviä tuloksia useiden merkittävien tietoturvaloukkausten koordinoinnissa. Yksi suurimmista radiotaajuuksien käyttöön liittyvistä maailmanlaajuisista yhteistyöprojekteista oli marraskuussa pidetty kansainvälisen televiestintäliiton ITUn radioviestintäkonferenssi ja sen valmistelut. Pääpaino valmisteluissa oli eurooppalaisessa yhteistyössä, mutta mm. langattomien laajakaistaverkkojen lisätaajuuksien selvitystyössä liittolaisia haettiin myös Euroopan ulkopuolelta. Verkkotunnusten kansainvälisessä yhteistyössä Viestintävirasto osallistui aktiivisesti eurooppalaisen yhteistyöjärjestö CENTRin sekä internetin nimi- ja osoiteavaruutta hallitsevan kansainvälisen ICANN-järjestön toimintaan. Viestintävirasto toimi Suomen edustajana useissa Euroopan unionin neuvoston ja komission sekä muissa kansainvälisiä tietoturvallisuusasioita käsittelevissä toimielimissä ja asiantuntijaryhmissä joko yksin tai kansallisen turvallisuusviranomaisen tukena. Lisäksi Viestintävirasto osallistui eurooppalaisten tietoturva-asioista vastaavien regulaattoreiden väliseen yhteistyöhön sekä eurooppalaisella että pohjoismaisella tasolla. Viestintävirasto isännöi kesäkuussa ENISAn koollekutsumaa regulaattoreiden turvallisuustiedon vaihtamista koskenutta yhteistyökokousta. Viestintävirasto osallistui aktiivisesti eurooppalaisen valtiollisten CERT-toimijoiden EGC-ryhmän toimintaan. EGC-yhteistyö oli erityisen vilkasta haittaohjelmien analysointiin ja haittaohjelmiin liittyvän tilannekuvakoordinoinnin alalla. Vuoden aikana jatkettiin yhteispohjoismaisen CERT-yhteistyöverkoston tiivistämistä muun muassa tiedonvaihtoa ja harjoitustoimintaa kehittämällä. Viestintäviraston henkilöstö osallistui esiintyjänä useisiin kansainvälisiin tietoturvaseminaareihin. Viestintävirasto osallistui vuoden aikana aktiivisesti Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviran-omaisten elimen BERECin (Body of European Regulators for Electronic Communications) toimintaan niin pääjohtaja- kuin asiantuntijatasolla. BERECin työssä keskeisiä teemoja olivat komission antaman digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian käsittely, sisämarkkina-asetuksen (TSM) valmistelussa avustaminen verkkovierailun ja -neutraliteetin osalta, postipakettikilpailun selvittämisessä ja telepalvelujen esteettömyys. Vuoden aikana BEREC antoi lisäksi kahdeksan lausuntoa puitedirektiivin artiklan 7 mukaisissa toisen vaiheen tutkinnoissa, jotka koskivat kansallisten sääntelyviranomaisten ilmoittamia huomattavan markkinavoiman päätösehdotuksia. Viestintävirasto osallistui EU:n Viestintäkomitean (CoCom) kokouksiin. Komitean aiheita olivat mm. laajakaistadirektiivin (2014/61/EY) täytäntöönpano, TSMasetuksen toimeenpanoasetukset sekä 112- ja 116-numeroiden käyttö. Viestintävirasto osallistui aktiivisesti EU:n viestintäkomitean, taajuuskomitean ja taajuuspolitiikkaryhmän työhön. Taajuuspolitiikkaryhmässä valmisteltiin mm. kannanotto viime vuonna pidetyn maailman radiokonferenssin käsittelemiin asioihin, sekä kannanotto UHF-tv-taajuusalueen (470-790 MHz) tulevaisuudesta. Lisäksi taajuuspolitiikkaryhmässä valmisteltiin kannanotto, jossa tuodaan esille jäsenmaiden näkemyksiä kuinka taajuuksiin liittyvä harmonisointi tulisi toteuttaa Euroopassa komission DSM-työhön liittyen. VUOSIKERTOMUS 2015 15
Taajuuskomiteassa hyväksyttiin mm. päätös taajuusalueen 1452-1492 MHz harmonisoinnista Euroopassa langattoman laajakaistan käyttöön. Lisäksi taajuuskomiteassa on valmisteltu 700 MHz:n taajuusalueen (694-790 MHz) harmonisointia langattomalle laajakaistalle Euroopassa. Viestintävirasto osallistui myös Euroopan tele- ja postihallintojen (CEPT) yhteistyöhön erityisesti numeroinnin ja radiotaajuushallinnon osalta. Numeroinnin osalta on mm. pohdittu kansallisten numeroiden käyttöä M2M-palveluissa oman maan ulkopuolella. CEPTin sähköisen viestinnän komiteassa ECC:ssä hyväksyttiin useita taajuuksien käyttöön liittyviä raportteja, suosituksia ja taajuuksien käytön harmonisointia koskevia päätöksiä, kuten 700 MHz:n harmonisointi langattomalle laajakaistalle. Viestintävirasto osallistui lisäksi aktiivisesti eurooppalaiseen WRC-valmisteluun ECC:n työryhmissä ja Viestintäviraston edustaja toimi Euroopan vastuullisena valmistelijana ja puhemiehenä IMT-lisätaajuuksien osalta. Viestintävirasto jatkoi neuvotteluita naapurimaiden kanssa 700 MHz:n taajuuksien siirtämisestä matkaviestinkäyttöön vuodesta 2017 alkaen sekä matkaviestinkäytön että korvaavien televisiotaajuuksien osalta. Saavutetut sopimukset tukevat riittävien taajuusresurssien takaamista televisiotoiminnalle myös tulevaisuudessa. Lisäksi Venäjän kanssa allekirjoitettiin koordinointisopimus Venäjän ilmailun radionavigoinnin ja Suomen matkaviestinverkkojen välillä, mikä mahdollistaa taajuusalueen käytön Suomessa langattomalle laajakaistalle. Lisäksi 700 MHz:n osalta saatiin Ruotsin kanssa allekirjoitettua koordinointisopimus taajuusalueen käytöstä langattomalle laajakaistalle. Taajuuksien käyttöehdoista sopiminen naapurimaiden kanssa mahdollistaa operaattoreille verkkojen rakentamisen kattavasti myös raja-alueilla. Lisäksi koordinointisopimuksilla voidaan varmistaa, ettei Suomen puolella oleviin järjestelmiin tule haitallisia häiriöitä naapurimaista. Viestintävirasto osallistui Euroopan mediaregulaattoreiden yhteistyöryhmä ERGA:n toimintaan. Ryhmän toiminta kuluneena vuonna painottui erityisesti komission avustamiseen audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin uudistamiseen valmistautumisessa. Virasto pyrki omalla toiminnallaan siihen, että mediatoimialan sääntelyä kevennettäisiin tulevaisuudessa. Työ jatkuu vuonna 2016, kun komission on tarkoitus julkistaa uudet direktiiviluonnokset. Virasto osallistui myös vastaavan postisektorin yhteistyöryhmän ERGP:n työskentelyyn. Sidosryhmäyhteistyö ja asiakkuuksien hallintaa Viestintävirasto otti käyttöön yhteiset sidosryhmälinjaukset ja sidosryhmätyön hallintamallin, jotka määrittelevät muun muassa eri sidosryhmiin ja regulaatioasiakkaisiin liittyvät yhteistyö- ja viestintämenettelyt sekä sisäisen koordinaation ja tiedonkulun. Viestintävirasto osallistui liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteiseen sidosryhmäkyselyyn. Yleinen mielikuva Viestintävirastosta säilyi hyvänä ja nousi hieman edellisen vuoden 3,77:stä 3,83:een arvosteluasteikon ulottuessa yhdestä viiteen. Viraston ydinprosessien määrittely- ja kehitystyötä tehtiin YKÄ-hankkeessa. Ydinprosessit määriteltiin ja kuvattiin asiakkaille näkyvinä palveluina ja soveltaen JHS 152 -suositusta. Lisäksi arvioitiin viraston toiminnan ohjaukseen soveltuvia prosessiohjauksen malleja, ydinprosessien seurantaan liittyviä mittareita erityisesti isojen asiakasmassojen osalta sekä prosessien toimintaan liittyviä kehityskohteita. Vuoden alusta voimaan tulleen tietoyhteiskuntakaaren myötä toiminnan harjoittajien ilmoitusvelvollisuudet laajenivat aikaisemmasta. Teletoimintailmoitusvelvollisuus koskee nykyisin myös aikaisempaa pienempiä teleyrityksiä. Tämän lisäksi ilmoitusvelvollisuus laajeni kattamaan myös ohjelmistotoiminnan harjoittamisen sekä tilausohjelma- ja maksutelevisiopalvelujen tarjonnan. VUOSIKERTOMUS 2015 16
Toiminnan harjoittamista koskevat ilmoitukset tehdään Viestintäviraston sähköisessä palvelussa, joka otettiin käyttöön vuoden alusta. Viestintävirasto pitää rekisteriä ilmoituksen tehneistä yrityksistä. Viestintävirasto otti vuoden 2015 aikana vastaan 107 ilmoitusta. Asiakkuuksien hallinnan osalta kehitettiin myös virastoon tulleiden asiakaspuhelujen ja kirjallisten yhteydenottojen tilastointia. Tilastojen avulla tuotetaan valvontatoiminnan ja asiakaspalvelun tarpeisiin tietoa asiakasyhteydenotoissa yleisesti esille nousevista aiheista. Sidosryhmätilaisuuksia IPv6:n ja 5G:n edistämiseksi Vuoden 2015 aikana Viestintävirasto teki yhteistyössä sidosryhmien kanssa useita toimenpiteitä IPv6:den edistämiseksi Suomessa. Näkyvin toimenpide oli IPv6- käyttöönottopäivän lanseeraaminen ja erillisen seminaarin järjestäminen. Toimenpiteillä IPv6:den käyttö saatiin kasvatettua puolessa vuodessa käytännössä nollasta yli 7 prosenttiin loppuasiakkaiden liittymistä, mikä on jo hyvää eurooppalaista tasoa. Viestintävirasto järjesti yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa 5G-seminaarin, joka kokosi alan toimijat verkostoitumaan ja esittämään näkemyksiään 5Gteknologiasta, tutkimuksesta, kehitystyöstä ja käyttöönotosta sekä siihen liittyvästä kansallisesta ja kansainvälisestä työstä. Seminaarin avulla kerättiin myös ehdotuksia siitä, miten Viestintävirasto ja liikenneja viestintäministeriö voivat edistää 5G:n tutkimusta, kehitystä ja käyttöönottoa Suomessa ja maailmalla. Tavoitteena on, että olemme maailman kärkijoukoissa 5G:n kehittämisessä ja edistämisessä sekä aktiivisia vaikuttajia 5G:n kansainvälisillä foorumeilla. Edellä mainittujen teemaseminaarien lisäksi Viestintävirasto järjesti neljä isompaa ajankohtaisseminaaria sidosryhmille. Tietoturva Nyt -, Viestintämarkkinapäivä-, Radiotaajuuspäivä- ja Fi-verkkotunnuspäiväseminaareissa käsiteltiin laajemmin ajankohtaisia teemoja liittyen kyberturvallisuuden, viestintämarkkinoiden, taajuushallinnon ja verkkotunnushallinnon kansallisiin ja globaaleihin ilmiöihin ja muutoksiin. Fi-verkkotunnustoiminnassa 5.9.2016 voimaan astuvasta uudesta toimintamallista järjestettiin useita seminaareja verkkotunnuksia jälleenmyyville palveluntarjoajille. Suomi-kiertue-nimellä kutsuttuja seminaareja järjestettiin Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Oulussa. Suomikiertue jatkuu vuoden 2016 aikana. Yhteistyöryhmät tärkeä osa toimintaa Viestintäviraston keskeiset sidosryhmät kattava neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Ajankohtaiskatsausten ja Viestintäviraston tulostavoitteiden ohella kokouksissa tarkasteltiin muun muassa Digital Single Market -hanketta. Viestintävirasto on laajentanut aikaisempaa Viestintäverkojen tekniset määräykset -työryhmää kattamaan koko viraston teknisen ohjauksen. Työryhmä toimii Viestintäviraston, teleyritysten ja muiden sidosryhmien yhteistyöfoorumina. Ryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana kaksi kertaa. Kyberturvallisuuskeskus hoitaa tehtäviään läheisessä yhteistyössä alan kotimaisten toimijoiden kanssa. Virasto järjesti vuoden aikana tietoturvallisuuteen, häiriötilanteiden yhteistoimintaan ja tietoturvallisuuden arviointilaitoksiin liittyviä tilaisuuksia sidosryhmilleen. Viestintävirasto koordinoi tv-toimialan yhteistä DVB-T2-teknologiasiirtymän viestintähanketta ja teki hankkeen puitteissa tiivistä yhteistyötä verkko-operaattorien ja ohjelmistotoimijoiden sekä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama suomalaisen radiotoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiskeinoja selvittänyt työryhmä ehdotti vuonna 2014 valmistuneessa raportissaan mm., että "Viestintävirasto perustaisi radioalaan liittyvän teknologiakehityksen seuraamiseksi pidempiaikaisen, kaikille keskeisille sidosryhmille avoimen työryh- VUOSIKERTOMUS 2015 17