Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys



Samankaltaiset tiedostot
Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys

Ydinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen

Hitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään

Kon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Väsymissärön ydintyminen

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein?

Lovilujittuminen. Lovessa kolmiaksiaalinen jännitystila Lovessa materiaali käyttäytyy kuin se*olisi lujempi

KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA

Väsyminen. Amanda Grannas

Teräsrakentamisen T&K-päivät Lujista rakenneputkista valmistettavien liitosten kestävyys

Kokonaismalli teräsbetonirakenteen ikääntymiselle voimalaitosjätteen loppusijoituksessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Vaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet. Timo Kiesi

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC

Murtumissitkeyden arvioimisen ongelmia

Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Järvenpään romahtaneen urheiluhallin kattoteräsrakenteiden hitsausliitosten tutkinta

Käytetyn ydinpolttoainekapselin sulkeminen turvallisuutta vuoden päähän

SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen

Raerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm

Vauriomekanismi: Väsyminen

Murtumismekaniikka. Jussi Tamminen

Murtumismekaniikka II. Transitiokäyttäytyminen ja haurasmurtuma

KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari

Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

Säde-, hybridi- ja kitkahitsauksen laatukysymykset

Johdatus materiaalimalleihin

Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein?

Long-Term Intergity of Copper Overpack (L-TICO) KYT Puoliväliseminaari Juhani Rantala, VTT

Murtumismekanismit: Väsyminen

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi

Betonipaalujen lyöntikokeet

Ultralujien terästen särmäys

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella.

VTT:n aktiivisten materiaalien tutkimustilojen uudistus (AKTUS)

Vaurioiden tyypilliset syyt

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Ismo Aaltonen, Jaakko Lajunen Päätös /5L, Tarjouspyyntö /5L VTT Expert Services Oy, Tilausvahvistus 10.6.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

Teräsbetonipaalujen kantavuus

Poltossa vapautuvien metallien laserdiagnostiikka

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

MEKAANINEN AINEENKOETUS

TEOBAL Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ballistisissa suojamateriaaleissa

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Hitsauksen menetelmäkokeet Kempin ratkaisut. Hitsaustekniikkapäivät, Kokkola Reetta Verho Päällikkö, hitsauksen koordinointipalvelut

Murtumismekaniikka III LEFM => EPFM

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia.

Koordinoitu projekti Kapseli

Hitsausliitokset. päällehitsaus. täyttöhitsaus. laipalliset akselit, hammaspyörien ja akselien liittäminen

GEN4FIN SAFIR2014 seminaari

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

PANK MENETELMÄPÄIVÄ

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

KYT - Syväbiosfääritutkimukset. Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa

Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI

MIKA KOKKONEN Lääkintä ja sähkötekniikka

Lämpötilan ja valssausvoiman tilastollinen mallintaminen levyvalssauksessa

Kuparikapselin korroosio

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa

Mikroskooppisten kohteiden

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

IP-verkon luotettavuuden mallintaminen ja strategiat luotettavuuden parantamiseksi

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

UUSI LIEKINLEVIÄMISEN TUTKIMUSLAITE

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset

Nd-Fe-B magneettien korroosio

Kuparin korroosio käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusolosuhteissa

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-8

Ultralujien terästen hitsausliitosten väsymislujuus

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

KYT2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma

Vääntömoottorit, Sarja RAK Kiertokulma: Varsikääntölaite, kaksivaikutteinen Akselityyppi: Toispuoleinen

Sylinteritarvikkeet Männänvarsikiinnitykset, sarja CM2 Joustava kytkin. Luetteloesite

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti:

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN GEOLOGINEN LOPPUSIJOITUS JOHDANTO TURVALLISUUDEN ARVIOIMISEN PERUSTEISIIN (SYVENTÄVÄ OSUUS)

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen

Transkriptio:

Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys Juhani Rantala, Pertti Auerkari, Stefan Holmström & Jorma Salonen VTT, Espoo Tapio Saukkonen TKK Materiaalitekniikan laboratorio, Espoo KYT2010 Puoliväliseminaari 26.9.2008, Helsinki

Sisällys Johdanto: tausta ja tavoitteet Tutkimusmenetelmät Havaintoja ja tuloksia: - hitsauksen vaikutus kestävyyteen - vikojen vaikutus - yhdistetyn virumisen ja korrosion kokeet - elinikämallinnus ja ennusteet Johtopäätöksiä ja yhteenveto

Johdanto - kuparikapseli: tekninen vapautumiseste (korroosiosuoja) - virumisen ja korroosion vaikutukset loppusijoitusoloissa? Temp Slow time corrosion irradiation Creep damage & failure multiaxiality Stress (Fast strain) Rajat annetulle eliniälle Kapselin OFP-kupari, ~ 50 ppm P Odotettu lämpötila max 90-100 C Odotettu jännitystaso max ~ 50 MPa (?) Turvallinen > 100 000 v?

KYT: kitkahitsaus FSW, yhteistyö SKI:n kanssa FSW Raiko 2005

Tavoitteet määrittää kokeellisesti ja mallintaa kapselikuparin ja sen hitsien pitkäaikaiskäyttäytyminen, mukaan lukien pitkäaikainen primaariviruminen, mikrorakennemuutokset ja mahdollisten vikojen vaikutus; ja määrittää kokeellisesti ja mallintaa loppusijoitusolosuhteissa odotetun hapetusastetransition vaikutus yhdistetyn virumisen ja korroosion elinikävaikutuksiin Toteutusperiaate Hanke toteutetaan yhteistyönä (VTT, TKK, JRC), KYT-ohjelman ja SKI:n toimeksiannosta; samalla osana kahden tutkijan jatko-opintoja Odotettu päätulos Realistinen arvio kapselin kuparivaipan pitkäaikaiskäyttäytymisestä, eliniästä ja suojauskyvystä loppusijoitusolosuhteissa

Tutkimusmenetelmät Kuparikapselin hitsaus (FSW) Virumisen, korroosion ja vikojen mallinnus 1.0 0.8 180 160 140 120 VTT- CW-defect VTT - FSW IM - FSW VTT -PM IM - PM σ/σ T 0.6 0.4 Parameter Value ---------------------------------------------- k1 3.3762 u 0.26386 Q 104000 (Lattice diffusion) Stress (MPa) 100 80 60 Estimate for 50 MPa / 100 C 50 26900 a 0.2 1E-6 1E-5 1E-4 1E-3 0.01 tr*exp(-q/rt) [time in s] 40 10 0 10 1 10 2 10 3 10 4 10 5 10 6 10 7 10 8 10 9 Time (h) Viruminen ja korroosio Pitkäaikaiskokeet Elinikäennuste loppusijoitusolosuhteissa Koetulosten analysointi, FEMlaskenta

Tutkimusmenetelmät Kiihdytetyt kokeet: - viruminen (perusaine ja hitsausliitos) yksi- ja moniaks. (lieriösauva, CT): 150-175 C / 40-120 MPa - viruminen pohjavesiympäristössä: ~ 90 C - vertailu OFHC-kupariin Koekappaleiden metallografia: - LOM, SEM, EBSD, XRD - mikrorakennemuutokset, muutosten nopeus Mallintaminen: - viruminen, murtuminen, moniaksiaalisuus - hitsausvirheiden vaikutukset - mikrorakennemuutosten vaikutukset - yhteisvaikutukset korroosion kanssa - elinikäennusteet

Liitosvirhe ja sulkeumia hitsin (FSW) juuressa liitosvirhe raon kärki

Radiaalinen virumiskoe hitsin poikki: 136 MPa/175 C

Virumiskoe hitsin poikki (kapselin radiaalisuunta) Koesauvan VT3 murtopinnat (126 MPa/175 C)

Stress (MPa) 180 160 140 120 100 80 Radiaalinen liitoksen vs. perusaineen/aksiaalinen liitoksen virumislujuus VTT- CW-defect VTT - FSW IM - FSW VTT -PM IM - PM 175 C Ilman vikaa (aksiaalinen) A ~ 40-50% Vikojen kanssa (radiaalinen) A ~ 10-15% 60 50 26900 a 40 10 0 10 1 10 2 10 3 10 4 10 5 10 6 10 7 10 8 10 9 Time (h) 80 MPa, tr = 16650 h

Mikrorakennetutkimukset Metallografia: yksiaksiaaliset virumissauvat - murtuman jälkeen tai vähän ennen - pitkittäisleikkauksista (ja murtopinnoista) - LOM, SEM (EBSD), TEM Metallografia: moniaksiaaliset (CT) sauvat - kokeen keskeytys 5000 h välein - tutkitaan mikrorakennetta läheltä loven / vian kärkeä - LOM, SEM (EBSD)

Mikrorakennemuutos viruvassa OFP-kuparissa Raeraja-alueet leviävät, jännitys ja lämpötila kiihdyttävät toipumisreaktioita 175 C / 19000 h 1-aksiaalinen koe OFP perusaine

Moniaksiaalinen viruminen ja mikrorakennemuutos Tarkastus 5000 h välein 5000 h / 175 C / 34 MPa

5000 h / 175 C Raon avauma noin 10 µm Ei voimakkaita raon kärkialueen venymiä Ei selvää särön etenemistä liitoksen viasta huolimatta

CT-sauvan särön kärki, 175 C 10000 h 15000 h Pattern quality map with gb's & low angle b's (> 2 deg in yellow)

CT-sauvan särön kärki, 175 C/10000 h Euler color map, twin boundaries in yellow =100 µm; BC+E1-3+E1-3; Step=0.5 µm; Grid726x264 Inverse pole figure map =100 µm; Default Map; Step=0.5 µm; Grid726x264

CT-sauvan särön kärki, 175 C/10000 h 10000 h 15000 h Särön kärjen deformaatio/rekristallisaatio

Moniaksiaaliset virumiskokeet pohjavedessä - yhdistetyn virumisen ja korroosion vaikutukset Pitkäaikaiskokeet simuloidussa Olkiluodon pohjavedessä: uusi koelaitteisto Happipitoinen vesi simuloi loppusijoitustilan alkutransienttia Kiertävä vesi, 90 C, CT-koesauva Lämpötilan, avauman ja johtokyvyn monitorointi Vertailu ilmassa tehtyjen kokeiden tuloksiin

Eliniän ennustaminen: virumisen uudet murto- ja venymämallit σ * Qc u (log = exp{ k1[ tr.exp( )] } ( t ) r log( tε ) = σ RT log( 1.0 TS 1 + ( x + C ) ε ) p ) 0 C 1 σ/σ T 0.8 0.6 0.4 Parameter Value ---------------------------------------------- k1 3.3762 u 0.26386 Q 104000 (Lattice diffusion) Strain (mm/mm) 0.1 Estimate for 50 MPa / 100 C 0.01 1 10 100 1. 10 3 1. 10 4 0.2 1E-6 1E-5 1E-4 1E-3 0.01 tr*exp(-q/rt) [time in s] Time (h)

Projektin yleistilanne Yksiaksiaaliset virumiskokeet - pisin n. 7 vuotta (61 000 h) Moniaksiaaliset -"- - pisin > 2 vuotta (18 500 h) (150-175 C: kiihdytys käyttöön verrattuna > 1000 x) Yhdistetyn virumisen ja korroosion vaikutusten määrittämiseen uusi koelaitteisto käytössä Mikrorakenne muuttuu ilmeisesti myös loppusijoitusolosuhteissa (raeraja-alueiden toipuminen/leveneminen) Hitsausvirheiden vaikutus - vikoja sisältävät koesauvat Eliniän mallintaminen: uudet tehokkaat materiaalimallit

Johtopäätöksiä - yhteenveto Pienet hitsausvirheet (liitosvirhe/sulkeumat OFP-kuparissa: kokeellinen varmistus elinikävaikutuksiin - useita kertaluokkia Mikrorakennemuutokset raerajoilla: selvä raerajan leviäminen (toipuminen) matalissakin lämpötiloissa (< 150 C) kun aikaa on riittävästi Parannetut mallit venymän ja murtuman ennustamiseen: testattu ECCC-vertailussa ja todettu erittäin kilpailukykyiseksi; implementoitu numeeriseen rakenneanalyysiohjelmistoon Uusi pohjavesiolosuhteiden moniaksiaalikoelaitteisto käytössä