Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten valmisteluprosessi

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten valmisteluprosessi Etelä-Pohjanmaan maakunnan kuntajohtaja-tapaaminen, Seinäjoki 10.5. Ilkka Luoma Toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Terveyspalvelujohtaja, Kokkolan kaupunki

Keski-Pohjanmaa toimintaympäristönä sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta tarkasteltuna

Keski-Pohjanmaa toimintaympäristönä soten näkökulmasta tarkasteltuna Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvu Huoltosuhde heikkenee erityisesti jokivarsien yläjuoksuilla Osaamisen ja osaajien keskittyminen > palvelutarpeet ja kyky tyydyttää palvelukysyntää eivät välttämättä kohtaa optimaalisella tavalla > palveluiden turvaaminen uudella tavalla -> vaikutukset palveluverkkoon ja lähipalveluiden uudelleen määrittäminen Telelääketieteen mahdollisuuksien kehittyminen uudet palvelumuodot Maakunnan väestöpohja kasvava, korkea syntyvyys Ensihoitojärjestelmän merkitys

Keski-Pohjanmaa toimintaympäristönä soten näkökulmasta tarkasteltuna Lähialueen päivystävistä sairaaloista kuntouttavia sairaaloita > KPKS:n merkitys päivystävänä sairaalana kasvussa > sairaalasta tulossa aidosti 200 000 asukkaan lähin päivystävä sairaala Kaavailut leikkaustoiminnan keskittämisestä ristiriitaisia suureen synnytysten määrään verrattuna

Päivystävät erikoisalat ja osaamispääoma Yleislääketiede Sisätaudit ja kardiologia (angiografiavalmius) Neurologia (etäkonsultaatio, mahdollisuus aivohalvauspotilaiden liuotushoitoon) Anestesiologia ja tehohoito Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Kirurgia (sekä pehmytosakirurgia että ortopedia) Radiologia Psykiatria (yhteistyö Kalajokilaakson ja Visalan aluesairaalan kanssa) Em. Erikoisalojen päivystysvalmius perustuu omaan osaamiseen ja virkalääkärikunnan työpanokseen

Maantieteelliset etäisyydet ja vaikutusalue Keski-Pohjanmaan maakunnan väestöpohja on n. 70 000 asukasta Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestöpohja on n. 80 000 asukasta Sairaanhoitopiiri tuottaa palveluistaan 25% jäsenkuntiensa ulkopuolelle (osuus nopeassa kasvussa) Keski-Pohjanmaan keskussairaala on lähin päivystävä sairaala n. 200 000 asukkaalle Olemme sairaanhoitopiiriämme laajemman alueen erikoissairaanhoidon palvelutuottaja

* Alueen väestöpohja: 199 165 asukasta Sopimuskunnat: 104 693 12 633 2 689 1 150 7 725 Jäsenkunnat: 78 422 14 975 7 175 5 646 10 945 2 696 5 103 47 294 5 167 19 580 11 065 6 665 4 286 3 356 2 899 7 482 5 562 818 7 531 2 651 3 342 1 220 1 766 2 896 3 106

Hoitopäivät Avohoitokäynnit Kotikuntatyyppi 2014 2015 Muutos % Kotikuntatyyppi 2014 2015 Muutos % Jäsenkunta 45 592 45 452-0,3% Muu 11 168 13 445 + 20,4% Yhteensä 56 760 58 897 + 3,8% Jäsenkunta 138 150 160 137 + 15,9% Muu 20 702 26 374 + 27,4% Yhteensä 158 852 186 511 + 17,4% 19.7%:sta noussut 22.8%:iin eijäsenkunnat 12.9%:sta noussut 14.1%:iin ei-jäsenkunnat, sairaalan päivystyksellinen luonne

Keski-Pohjanmaa ja Oulun eteläinen alue on korkean syntyvyyden aluetta synnytyssairaalaa tarvitaan Kokkolassa 10.5.2016

Keski-Pohjanmaan keskussairaala synnytyssairaalana verrattuna lähialueeseen Aluesairaala, alle 1000 synnytystä Keskussairaala, 700 synnytystä Keskussairaala, 1600 synnytystä Aluesairaala, ei synnytystoimintaa Keskussairaala, 1200 synnytystä Keskussairaala, 2000 synnytystä

Väestön huoltosuhde 2014; K-P 65,4 maan toiseksi korkein

Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä; K-P 20,6 % olemme nuorta väkeä

Sairastavuuskerroin, 106,6

Jäsenkuntien esh-menojen kasvu on hidastunut (tp) K-P koko maa 2015-0,3 % + 3,9% 2014 + 0,3% +2,5% 2013 + 2,0% (ensihoito mukaan) +8,1% 2012 + 2,8% +4,1% 2011 + 7,7% +6,2%

SUUNTA OIKEAAN PÄIN! Sote-menot Keski-Pohjanmaalla (sosiaali, pth, esh) Keski-Pohjanmaa oli 20 sairaanhoitopiirin joukossa: vuonna 2011 6. kallein alue Vuonna 2012 8. kallein alue Vuonna 2013 10. kallein alue Vuonna 2014 13. kallein alue tunnusluku 103 JO VUONNA 2014 OLIMME KESKIMÄÄRÄISTÄ EDULLISEMPI SAIRAANHOITOPIIRI SOTE-MENOISSA VUOSI 2015 ENNUSTAA AINAKIN ERIKOISSAIRAANHOIDON OSALTA ASKELTA VIELÄKIN PAREMPAAN

KPSHP asema valtakunnallisessa vertailussa 2014 KPSHP v. 2014 maan 8. edullisin shp alue

Sote-menot 2014 + 8,6 milj

Yleistä Soite-kuntayhtymän valmisteluprosessista

Mikä sai KPSHP jäsenkunnat tekemään päätöksen sotekuntayhtymän muodostamisesta? Vaikea kuntatalouden tila, kohoavat sote-kustannukset => usko integroidun palvelujärjestelmän kykyyn taittaa sote-kustannuskehitystä nykyisiä rakenteita paremmin Valtakunnan tason linjaukset edellisellä ja alkaneella vaalikaudella soteuudistus Halu turvata päivystävän sairaalan tulevaisuus Ymmärrys, ettei PARAS-lain mukaisilla rakenteilla voida jatkaa tulevaisuudessa Sote-palveluiden irtoaminen kuntapohjasta Päätös pitkän kuntien ja sote-organisaatioiden välisen vuoropuhelun tulos Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Maakunnalliset sote-seminaarit tilannekuvan täsmentyminen päättäjillä Vähäinen sote-toimijoiden määrä sairaanhoitopiirin alueella Yhteiset viranhaltijat, ratkaisut johtavien viranhaltijoiden rekrytoinneissa poistamassa pelkoa ja muutosvastarintaa Selkeä vetovastuu (shp toimitusjohtajan valinta ja päätös hoitaa sivutoimisesti myös keskuskaupungin terveyspalvelujohtajan tehtävää)

Keski-pohjanmaan sote-valmistelun alustava aikataulu (laadittu 9/2015) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (strateginen sisältöasiakirja) 4/2015-3/2016 (muutettu joulukuussa 2015 6/2016) Perussopimuksen laadinta ja hyväksyntä 9/2015-12/2015 Organisaation hallinnon perusrakenteet (toimialueet) 10/2015 12/2015 Organisaation avainhenkilöiden valintaprosessi (toimialue, palvelualue, vastuualue) 11/2015-3/2016 Hallintosääntö 12/2015 4/2016 Kiinteistöt 9/2015 2/2016 Tukipalvelut 9/2015 4/2016 Talous- ja henkilöstöpalveluiden järjestäminen 9/2015 12/2015 Henkilöstö 9/2015-6/2016 (liikkeenluovutuksen valmistelu) Uuden organisaation TA2017 valmistelu 4/2016 alkaen Toiminnan aloitus 1/2017 Kuntalaisten informoiminen ja kuuleminen 10/2015 alkaen

Soite-kuntayhtymä Uudistettu perussopimus hyväksytty jäsenkunnissa (10 kpl) joulukuussa 2015 Aloittaa toimintansa 1.1.2017 Yhdistää Kiurun, Jytan, Kokkolan soten ja Perhon soten yhdeksi maakunnalliseksi palvelut yhteen integroivaksi kuntayhtymäksi 9 täysjäsentä ja Reisjärven kunta osajäsen ESH osalta PARAS-lain voimassaolon ajan Bruttobudjetti n. 310 milj Henkilöstöä n. 3600 Organisaatiomalli yhdistää uudella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut ja perus- ja erikoissairaanhoidon Johtamisen uudistaminen (yksijohtajajärjestelmä eri tasoilla) Tavoitteena asiakas- ja potilaslähtöiset ehjät palveluketjut, ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluihin panostaminen ja samalla päivystävän sairaalan turvaaminen kuntatalouden kannalta kestävällä tavalla Organisaatio on rakennettu siten, että toiminta voidaan siirtää käytännössä sellaisenaan tulevalle Keski-Pohjanmaan itsehallintoalueelle, vain tukipalvelut organisoidaan uudelleen

Soite-kuntayhtymä valmistelun eteneminen Organisaatiokaavio hyväksytty maaliskuussa 2016 Muutosjohtajien valmistelumandaatit toimi-ja palvelualuetasolle myönnetty, vastuualuetasolle myönnettäneen 8.4.2016 poliittisessa ohjausryhmässä Uuden hallintosäännön valmistelu pitkällä käsittely touko-kesäkuussa Periaateratkaisu tukipalveluiden tuottamisen, kiinteistöjen omistuksen sekä taloushallinnon palveluiden osalta tehty Henkilöstön siirtosopimuksen valmistelu pitkällä Uusi hallitus ja valtuusto aloittavat työskentelynsä kesäkuussa Omistajakuntien tahtotila ja omistajapoliittiset linjaukset keskustelu käynnistynyt 1.4.2016 pidetyllä strategiaseminaarilla Toukokuun työvaliokuntaan ja ohjausryhmään valmistellaan 3 vaihtoehtoista toiminnan ja talouden yhteen kytkevää skenaariota (raami 0%, raami 1,5%, raami 3%) Talousarvion valmistelu käynnistyy virallisesti toukokuussa

Soite-kuntayhtymän perussopimus

Perussopimuksen sisältö 1/2 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tehtävät 3 Palvelujen antaminen 4 Jäsenkunnat 5 Kuntayhtymän jäseneksi ottaminen ja eroaminen jäsenyydestä 6 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 7 Valtuuston nimi 8 Yhtymävaltuuston jäsenten valinta 9 Jäsenten äänivalta 10 Yhtymävaltuuston päätösvalta 11 Yhtymävaltuuston tehtävät 12 Yhtymähallitus - Kokoonpano ja äänimäärä 13 Yhtymähallituksen tehtävät 14 Yhtymähallituksen alaiset jaostot 15 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Perussopimuksen sisältö 2/2 16 Tarkastuslautakunta 17 Muut toimielimet 18 Omistajaohjaus 19 Talousarvio ja suunnitelma 20 Tilinpäätös 21 Kuntayhtymän rahoitus 22 Investoinnit ja pääomarahoitus 23 Suunnitelmapoistot 24 Kunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 25 Rahastot 26 Hallinnon ja talouden tarkastus 27 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 28 Perussopimuksen muuttaminen 29 Erimielisyyksien ratkaiseminen 30 Voimaantulo 31 Siirtymäkauden määräykset

Perussopimus 2 Tehtävät Kuntayhtymä tuottaa palvelut ensisijassa itse omistamissaan tai hallitsemansa kiinteistöyhtiön kautta omistetuissa toimitiloissa tai vuokraamalla tilat sekä niihin liittyvät kiinteät koneet ja laitteet pääsääntöisesti jäsenkunnilta. Vuokran suuruudesta ja tilojen kunnossapidosta sovitaan vuokrasopimuksissa kuntayhtymässä sovituin yhtenäisin periaattein. Ilman vuokrattavaan kiinteistöön tehtävää perusparannusta tms. kiinteistön arvoon ja siten vuokratasoon vaikuttavaa olennaista vuokraajan edellyttämää muutosta kunnat sitoutuvat olemaan nostamatta vuokratasoa kuntayhtymän vuosittaista budjettivalmistelussa käytettävää kustannusnousuraamia enemmän. Kuntayhtymä on myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri.

8 Yhtymävaltuuston jäsenten valinta Perussopimus Jäsenkunnat ja osajäsenkunnat valitsevat jäsenet yhtymävaltuustoon kunnan vaaleja edeltävän edellisen vuoden lopun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa kolmea ja puolta tuhatta (3 500) asukasta kohti. Osajäsenkunnilla on yksi edustaja jokaista alkavaa seitsemää tuhatta (7 000) asukasta kohti 9 Jäsenten äänivalta Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. 10 Yhtymävaltuuston päätösvalta Osajäsenkuntia edustavilla edustajilla on oikeus osallistua päätöksentekoon asioissa, jotka kuuluvat osajäsenyyttä koskevaan toimialaan. Sopimuskunnilla on oikeus nimetä yksi edustaja valtuustoon läsnäolo- ja puheoikeudella ilman äänioikeutta.

Perussopimus 12 Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi. Yhtymähallituksessa on yksitoista (11) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Kaikilla jäsen- ja osajäsenkunnilla on yhtymähallituksessa vähintään puhe- ja läsnäolo-oikeus. Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säännellään tarkemmin Kuntalaissa. Kokoonpanossa otetaan lisäksi huomioon alueellinen edustavuus, kielisuhteet ja tasa-arvolaista tulevat määräykset. Kullakin yhtymähallituksen jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Osajäsenkuntia edustavilla edustajilla on oikeus osallistua hallituksessa asian käsittelyyn ja mahdolliseen päätöksentekoon asioissa, jotka kuuluvat osajäsenyyttä koskevaan toimialaan.

Perussopimus 18 Omistajaohjaus Omistajaohjauksen toteuttamiseksi toimii säännöllisesti kokoontuva jäsen- ja osajäsenkuntien kuntajohtajista ja kuntayhtymän johdosta koostuva omistajaohjauksen neuvottelukunta. Kuntayhtymän ja jäsen- ja osajäsenkuntien kuntajohdon kesken järjestetään vähintään kerran vuodessa alueellinen toiminta- ja talousneuvottelu omistajaohjauksen ja rajapintayhteistyön varmistamiseksi. Kuntakierrokset järjestetään myös sopimuskuntien alueella. Omistajakuntien yhteinen omistajaohjaus neuvoteltuaan kuntayhtymän johdon kanssa määrittää kuntayhtymän hallituksen päätöksenteon perusteiksi vuosittaisen talousarviokehyksen sekä omistajuuteen liittyvät strategiset linjaukset.

21 Kuntayhtymän rahoitus Perussopimus Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla korvauksella siltä osin kuin toteutuneita kustannuksia ei voida kattaa jäsenkuntien ulkopuolisella myynnillä, muulla palvelumyynnillä, asiakasmaksutuotoilla sekä tuilla ja avustuksilla tai muilla näihin verrattavilla tuloerillä. Kuntien yhteisen omistajaohjauksen ohjauksessa valmistellun talousarviokehyksen pohjalta hyväksytty talousarvio on kuntayhtymää sitova. Alijäämä katetaan tilinpäätöksen yhteydessä jäsenkuntien tasauksella siten, kustannus kohdistuu kullekin jäsenkunnalle sen suhteellisen palvelukäytön suhteessa siten, että suhteellinen käyttö lasketaan tilinpäätösvuoden sekä kahden edeltävän vuoden ajalta. Ylijäämä, siltä osin kuin sitä ei rahastoida tai käytetä lainan lyhennysohjelman toteuttamiseen tai muiden rahoitusvastuiden kattamiseen, palautetaan jäsenkunnille kunkin jäsenkunnan suhteellisen palvelukäytön suhteessa tilinpäätösvuoden aikana. Jäsenkuntien kesken kustannus jaetaan siten, että toteutuneiden kustannusten jakoperusteena on ensisijaisesti palveluiden käyttö sekä aiheuttamisperiaate. Yleiset ja yhteiset kustannukset jaetaan tilivuotta edellisen kalenterivuoden 31.12. mukaisen asukasluvun suhteessa. Suoriteperusteisen ja palvelun käyttöön perustuvan laskutuksen perusteena on kustannuslaskentaan perustuva omakustannushinta sekä toteutuneet kustannukset.

Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Yksilöjaosto Kuntayhtymän johtaja Ruotsinkielinen jaosto Kehittämis-yksikkö Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Lääketieteen profession koordinointi (johtajaylilääkäri) Hoitotyön profesion koordinointi (johtajaylihoitaja) Sosiaalityön profesion koordinointi (sosiaalijohtaja) Hoito ja hoiva Toimialueet Palvelualueet Perheiden palvelut Kuntoutusja tutkimuspalvelut Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut Tuki-palvelut Vastuualueet

TOIMIALUE PALVELUALUEET Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Esikunta Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Päivystys- ja diagnostiikka Somatiikka Kokkola ja liitoskunnat Kokkola ja liitoskunnat Yhteispäivystys päivystys- ja valvontaosasto Naistensairaala VASTUUALUEET Kruunupyy Kruunupyy Ensihoito Lestijokilaakso Lestijokilaakso Radiologia Os 8, CCU, syty, os 9 Kirurgia pkl + onkologia, os 7, os 10 Perhonjokilaakso Perhonjoki-laakso Patologia Aistiklinikka + ihotaudit Medisiininen pkl, päiväsairaala skopiakeskus Hammas- ja suusairaudet sekä päivystys Infektioiden torjuntayksikkö Anestesia- ja leikkaustoiminta, teho, dialyysi laboratorio

TOIMIALUE Kuntoutus- ja tutkimuspalvelut PALVELUALUEET Palveluohjaustoiminta (sis. terveyssosiaalityö ja sosiaalipäivystys) Kuntoutuksen ja neurologian palvelualue Psykologipalvelut Palvelutuotannon sihteerit ja tekstinkäsittely VASTUUALUEET Neurologia Lasten ja nuorten kuntoutus Aikuisten/ työikäisten kuntoutus VASTUUALUEET Tekstinkäsittely- ja käännöspalvelut Avopalveluiden sihteerit Ikääntyneiden kuntoutus Osastohoidon sihteeripalvelut Välinehuolto Sairaalaapteekki

TOIMIALUE Hoito ja hoiva PALVELUALUEET Esikunta Kotiin järjestettävät tukipalvelut ja omais- ja perhehoito Kotihoito Palveluasuminen ja laitoshoito Tehostettu kotikunt. + kotisairaala pkl:t Vuodeosastot VASTUUALUEET Ennakointityön ja tukipalveluiden vastuualue Omaishoidon tuen, perhehoidon ja päivätoiminnan vastuualue Itäinen kh Eteläinen kh Läntinen kh Pohjoinen kh Kannelma Puistola Koti-Jokiranta Iltarusko Kotipirtti Jalmiina Männistö Harjukoti Hopijakumpu Kotikuntoutumisen vastuualue Kotisairaala Geriatrian osaamiskeskuksen ja palliatiivisen pkl vastuualue YLE 1 YLE 2 Kannuksen vos Tunkkarin vos Kruunupyyn kh Leporanta Lepola Teerijärven vos Perhonjokilaakson kh Tervakartano Honkaharju Reisjärven vos 2019 Lestijokilaakson kh Emiliehemmet Heimbo Optimointikeskus Sandbo Ventus 2-3 Senioriasuminen, Kuusikumpu Ventus 1 + Vaiho Sandhem Asumispalveluiden ostopalvelut ja valvonta

PALVELUALUEET TOIMIALUE Perheiden palvelut Esikunta Lasten ja perheiden lähipalvelut Lasten ja nuorten sairaanhoidon palvelut Psykiatria ja päihdepalvelut Aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, typtoiminta Lastensuojelu VASTUUALUEET Lähipalvelut Kokkola Lähipalvelut Kruunupyy Lähipalvelut Lestijokilaakso Lastentaudit ja lastenneurologia Lastenpsykiatria ja kehitysvammalääketiede Nuorisopsykiatria Aikuispsykiatria, osastohoito Psykiatrian avohoito Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki TYP-toiminta Lapsiperheiden menetelmällinen perhetyö Lastensuojelun sosiaalityö Lähipalvelut Perhonjokilaakso Mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalvelut Erityissosiaalityö Päihdepalvelut

TOIMIALUE Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELUALUEET Esikunta Kehityspkl ja vammaispalveluiden sosisaalityö Työ- ja päivätoimintapalvelut Kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalvelut VASTUUALUEET Kehityspkl Vammaispalveluiden sosiaalityö Päivä ja työtoiminta Paja Toimintakeskus Kompassi Toimintakeskus Duuni Halsuan työtupa Perhon toimintakeskus Lestijokilaakson toimintakeskus ja avotyötoiminta Maria-Katarina Kokkolan hoitokoti Pilventupa Pihlajatupa Vehmassuontien ryhmäkoti Lumikonkoti Runeberginkadun asumisryhmä Mesilän ryhmäkoti Tuulikumpu Solgården EKE tuote ja Kaustisen toimintakeskus Pesäpuu Kissankello Regnbågen

TOIMIALUE Tukipalvelut PALVELUALUEET Henkilöstöpalvelut Hallinto-, lakiasiain ja talouspalvelut Materiaalipalvelut Tietohallinto Tekniset palvelut Palvelussuhdeasiat Talous- ja laskutuspalvelut Materiaali ja logistiikka Sovellustuki Tilahallinta VASTUUALUEET Resurssikeskus ja rekrytointi Työhyvinvointi ja turvallisuus Hallintopalvelut Viestintä ja markkinointi Hankintatoimi Arkisto ja tietosuoja Kiinteistötekniikka Sähkö- ja lääkintä-tekniikka IT-palvelut ja palvelinoperointi Puhtauspalvelut Ruokahuolto

Hallintosääntö

Kriittisiä menestystekijöitä Kuntien ja sote-organisaatioiden välisen luottamuksen rakentaminen Yhteisen intressin ja tavoitteen löytäminen, johon kaikki voivat sitoutua (kaikilla muutokseen sitoutuvilla tahoilla pitäisi olla enemmän voitettavaa kuin hävittävää) Mikä motivoi muutokseen kuntia? Mikä motivoi muutokseen sote-organisaatioita? Mikä puhuttelee ja on tärkeää luottamushenkilöjohdolle? Mikä on tärkeää sote-viranhaltijajohdolle? Muutosjohtajan nimeäminen, jolle selkeä mandaatti toimia Konkretiaa pitää olla valmistelussa alusta alkaen ja vaikeistakin asioista pitää pystyä sopimaan Selkeä tavoiteaikataulu Palveluverkon ja lähi- ja aluepalveluiden määrittämisen osalta ei saisi sitoa käsiä liikaa liikkeellelähtövaiheessa

KESKI-POHJANMAALLA ON HALLITTAVISSA OLEVA, TOIMIVA JA TARKOITUKSENMUKAINEN SOTE-KOKONAISUUS Aitoa yhteistyötä oikeassa koossa

Sote-integraation mahdollistava infrastruktuuri Erikoissairaanhoito Yhteispäivystys 24/7 Perusterveydenhuolto Yhdyskäytävä Yhdyskäytävä Kehitysvammahuolto Ensihoitokeskus Psykiatrian sairaala 24/7 Päihdekeskus Portti selviämisasema 24/7

Kiitos!