Turun Kaupunkilähetys ry:n ja Palvelutalo Iso-Heikin lehti 1 2013 KUNNIOITUS RAKKAUS LUOTTAMUS VASTUULLISUUS
Turun Kaupunkilähetys Apua tarvitsevien tukena vuodesta 1880 Turun Kaupunkilähetys ry on Turun vanhin, edelleen toiminnassa oleva sosiaalialan järjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 1880. Tänä päivänä yhdistyksen toimintaa ovat TUAS-Nuorten tuettu asuminen, ammatillisesti ohjattu Senioripysäkki -toiminta, IKÄTUKI-hanke sekä alueellinen Seniorisalonki-toiminta. Ikääntyneiden hyvinvointi ja huolenpito on ollut keskeisessä osassa toimintaa. Palvelutalo Iso-Heikki tarjoaa monipuolista palveluasumista ikäihmisille. Tänään yhdistyksessä tehdään sen perustehtävän mukaisesti, kristilliseltä arvopohjalta, etsivää, kohtaavaa ja läsnä olevaa työtä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä parissa. Työtä tekevät oma henkilökunta ja koulutetut vapaaehtoiset. Yhdistyksessä kehitetään ja toteutetaan uusia tukitoiminnan menetelmiä vuorovaikutuksessa alan eri toimijoiden kanssa. TUAS-toiminnassa ja IKÄTUKI-hankkeessa yhdistyksen palkatut työntekijät kouluttavat ja tukevat vapaaehtoisia toimijoita rakentamaan nuorten ja ikääntyneiden tukiverkkoa yhdessä heidän kanssaan. Ammatillisesti ohjattuun ryhmätoimintaan perustuva Senioripysäkki on yksi valtakunnallisista Senioripysäkeistä, teemme työtä yhdessä Tampereen Kaupunkilähetys ry:n ja HelsinkiMission kanssa. Alueellinen Seniorisalonki-toiminta puolestaan mahdollistaa ikääntyneiden kokoontumisen yhteen. Seniorisalonkeja ohjaavat koulutetut vapaaehtoiset. Seniorisalonki-vapaaehtoisia toimii lisäksi palvelutalo Iso-Heikissä erilaisissa tehtävissä. Sisällys Turun Kaupunkilähetys Tukenasi! 3 Ikäihmisille enemmän elämänlaatua ja parempaa arkea 3 HISTORIANURKKA: Betania-kirkko 4 Kotoväen rakkaus on kohtaamista ja hengellisen elämän hoitamista 4 Turkulaisten ikäihmisten hyvinvoinnin turvaaminen 5 Nuorten asunnottomuus 6 Nuori arjen pyörityksessä 7 Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelma 8 Kansalaisareena ry ja Valikko-verkostot 9 Palvelutalon asukas Anita Ehrlund muistelee ja onnittelee kymmenen vuotta täyttävää palvelutalo Iso- Heikkiä heinäkuussa 2013 10 Pikku-Heikistä löytyi ystävyksille uudet kodit 11 Ikäihmisten lääkehoidon haasteita 12 Ikääntyneen potilaan kunnioittava kohtelu 13 Tue Turun Kaupunkilähetys ry:n toimintaa! 14 Turun Kaupunkilähetys ry Iso-Heikkiläntie 5 A, 20200 Turku www.tukenasi.fi Toiminnanjohtaja Katja Suominen p. 040-5410 718 katja.suominen@tukenasi.fi Palvelutalo Iso-Heikki Iso-Heikkiläntie 5, 20200 Turku www.iso-heikki.net Toimitusjohtaja Jaana Vuorenheimo p. 040-5055747 jaana.vuorenheimo@turkucitymission.fi TUKENASI-lehti Nro 1/2013 Turun Kaupunkilähetys ry:n ja palvelutalo Iso-Heikin lehti Painosmäärä 300 kpl Julkaisija: Turun Kaupunkilähetys ry Iso-Heikkiläntie 5A, 20200 Turku Päätoimittaja: Katja Suominen Lehden toimituksen työryhmä: Leena Kulju, Liisa Love, Katri Rinne, Jaana Virtanen, Jaana Vuorenheimo Painopaikka: Painola, Kaarina 2
Turun Kaupunkilähetys Tukenasi! Olet juuri tutustumassa ensimmäiseen Tukenasi-lehteen. Turun Kaupunkilähetys ry on julkaissut ensimmäiset lehtijulkaisunsa jo vuonna 1893, jolloin ilmestyi ensimmäinen Turun kaupunki-lähetys -aikakauslehti. Vuonna 1893 lehden kirjoitukset perustuivat ajan hengen mukaisesti saarnakirjoitusten kautta esiin nostettuihin yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Tämän päivän lukijalle saarnatekstien kautta esiin nostetut kysymykset voivat tuntua hämmentäviltä, mutta sisällön näkökulmasta julkaisut olivat varsin kantaaottavia. Julkaisuissa on käsitelty esimerkiksi lasten oikeuksia, perheväkivaltaa sekä naisten ja miesten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Vaikka yhteiskuntamme on vuonna 2013 kovin erilainen kuin 120 vuotta sitten, voimme todeta, että teemat ovat edelleen ajankohtaisia. Tänä päivänä Turun Kaupunkilähetys tekee monenlaista työtä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä parissa. Toimintaa tukevat mm. Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki. Työmme perustuu vankkaan verkostotyöhön eri toimijoiden kesken. Halusimme ensimmäisen Tukenasi-lehden sivuilla antaa yhteistyökumppaneillemme mahdollisuuden nostaa esille niitä asioita, joita he omassa työssään ja elämässään pitävät tärkeinä. Tukenasi-lehden ensimmäisessä numerossa pää setkin tutustumaan Turun Kaupunkilähetys ry:n ja palvelutalo Iso-Heikin yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden esiin nostamiin teemoihin. Yhteiskunnan kipukohdissa ja ihmisten eri elämänvaiheissa toimiminen on aina ollut Turun Kaupunkilähetyksen tekemän työn keskiössä. Lehden kirjoituksia lukiessani voin ilolla todeta Kaupunkilähetyksen toimivan edelleen samalla tavalla. Katja Suominen toiminnanjohtaja, Turun Kaupunkilähetys ry (Vanhat Turun kaupunki-lähetys -aikakauslehdet on luettavissa verkossa, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot -osiossa.) Ikäihmisille enemmän elämänlaatua ja parempaa arkea Turun Kaupunkilähetyksen palvelutalo Iso-Heikki täytti kesällä kymmenen vuotta. Sitä juhlittiin yhdessä kotiväen ja kutsuvieraiden kanssa helteisenä elokuun päivänä hattujuhlien merkeissä. Kaupunkilähetyksen juuret palveluasumisen tuottajana ovat toki kauempana 1950-luvulla. Tuolloin valmistui Martinmäkeen Betaniakoti, jonka moni turkulainen vielä hyvin muistaa. Se edusti aikanaan hyvin modernia asumispalvelua ikääntyville ihmisille korostaen asukkaiden omien voimavarojen tukemista sekä monimuotoista yhteisöllisyyttä. Samoja asioita toteutetaan edelleen Iso-Heikissä, luonnollisesti aikaa seuraten. Lämmin ja kodikas ilmapiiri on Iso-Heikin tavaramerkki samoin kuin laadukkaat, asukkaiden yksilöllistä tarvetta vastaavat palvelut sekä vilkas yhteisöllinen toiminta. Samaan aikaan kun Iso- Heikissä vietettiin talon syntymäpäiväjuhlia, tuli Suomessa voimaan ikäihmisiä läheisesti koskeva vanhuspalvelulaki, viralliselta nimeltään Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Laki velvoittaa erityisesti kuntia kehittämään palvelurakennettaan ja palvelujensa sisältöjä, mutta myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia panostamaan entistä enemmän ennaltaehkäisyyn sekä ikäihmisten palvelujen laatuun. Tämä on hyvä asia, koska kunnat eivät yksinään selviydy urakasta. Uudessa laissa painotetaan iäkkään ihmisen oman äänen kuulemista ja hänen osallistamistaan päätöksentekoon, joka liittyy hänen oman elämänsä hallintaan. Tutkimusten mukaan yhä useampi ikäihminen haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Mutta on myös paljon heitä, jotka mieluummin valitsisivat palvelutalotyyppisen asumisen, koska kokevat olonsa turvattomaksi tai yksinäiseksi, vaikka varsinaisiin hoivapalveluihin ei vielä olisikaan tarvetta. Nykyaikaisessa palvelutalossa onkin mahdollista tarjota hyvinkin erikuntoisille ikäihmisille turvallinen koti sekä enemmän elämänlaatua ja parempaa arkea silloin, kun kotona asuminen ei enää iäkkään henkilön omasta mielestä ole se paras paikka asua. Jaana Vuorenheimo toimitusjohtaja, palvelutalo Iso-Heikki 3
HISTORIANURKKA Betania-kirkko Turun Kaupunkilähetyksen toiminnalla on takanaan pitkä, 133 vuoden rupeama vapaaehtoistyötä. Yhdistys on Turun vanhin sosiaalialan järjestö. Kun Turun Martinseurakunta tänä vuonna juhlii kirkon 80 vuoden toimintaa, on syytä palauttaa mieliin Turun Kaupunkilähetyksen osuus Martinseurakunnan alkuvaiheissa. Martinseurakunta oli muodostettu jo vuonna 1921. Suunnitelmat uudeksi kirkoksi olivat ehdolla vasta 1931, joten Martinseurakunta vuokrasi kirkokseen Turun Kaupunkilähetyksen Betaniakirkon, joka sijaitsi melko lähellä uuden kirkon sijaintipaikkaa. Martinseurakunta olisi halunnut ostaa Betaniakirkon, mutta Turun Kaupunkilähetys ei halunnut myydä sitä. Tämä ratkaisu koitui myöhemmin seurakunnalle onneksi. Niinpä Betania-kirkko toimi Martinseurakunnan ensimmäisenä kirkkona vuoteen 1933 asti, jolloin arkkitehti Totti Soran ja toimistoarkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema, funkistyyliä edustava kirkko valmistui ja silloinen arkkipiispa Lauri Ingman suoritti vihkimisen 12.1.1933. Martin kirkolla oli sodan melskeissä onni myötä, sillä se säästyi suuremmalta tuholta. Sen sijaan Turun Kaupunkilähetyksen Betania-kirkko kärsi parissa pommituksessa niin suuria vaurioita, että kirkon raunioiden purkaminen jäi parhaaksi vaihtoehdoksi. Betania-kirkko olikin sitten ainoa sodassa tuhoutunut kirkko Turussa. Betania-kirkko oli arkkitehti Alex Nyströmin suunnittelema, 700-paikkainen kirkko, joka valmistui 1908 edustaen pelkistettyä jugendtyylistä kirkkoarkkitehtuuria. Sekä yhdistyksen jäsenistö että kaupunkilaiset jäivät kaipaamaan kaunista, tilavaa kirkkoaan. Tänä päivänä muistona tontilla on enää pala säilynyttä kirkon kivimuuria sekä kallioon kiinnitetty muistolaatta Itäisenkadun puolella. Leena Kulju, sosiaalineuvos, Turun Kaupunkilähetys ry:n hallituksen jäsen Kotoväen rakkaus on kohtaamista ja hengellisen elämän hoitamista Tänä päivänä unohdetaan, että kaikilla ihmisillä on oikeus hengelliseen elämään, myös heillä, jotka eivät sitä itse kykene sanoittamaan. Helposti vedotaan siihen, että se on yksityisasia. Mutta entä sitten kun muisti heikkenee, liikkuminen jää ja olet toisten varassa. On hyvä huomata, että meillä Suomessa on perustuslaki, joka takaa kaikille kansalaisille oikeuden tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoa. Suomessa on suurin osa ikäihmisistä kristittyjä. Miten heidän oikeuttaan hengelliseen elämään hoidetaan? Lähimmäisen rakkauden tulisi ohjata jokaisen kristityn ihmisen elämää. Ketään ei saa hylätä. Vapahtajamme muistuttaa: te kävitte minua katsomassa Matteus 25:36. Hartauskirjan lukeminen, hartauteen vieminen, kirkkoon kuljetuksen järjestäminen, iltarukouksen lukeminen, virren tai hengellisen laulun laulaminen ovat kohtaamisia, joissa kohtaamme toisemme ja Jumalan. Toinen toisissamme kohtaamme Kristuksen. Tervehtiminen kädestä pitäen, ystävällinen ääni, rauhallinen hetki, yhdessä olo, kuunteleminen ja kuuleminen ovat avaimia toisen kunnioittamiseen. Tarvitsemme toinen toistamme, huolenpitoa ja turvallisuutta. Lähimmäisen rakkaus on kotoväen rakkautta. Sitä saamme yhdessä toteuttaa ja siitä saamme elämäämme ilon ja toivon. Tukenasi ja tukenamme on ikiaikojen Jumala ja meitä kantavat iankaikkiset käsivarret. On siis aika elää täysillä tässä ja nyt ja nauttia jokaisesta hetkestä, kohtaamisesta eikä murehtia tulevaa. Olemme parhaimmassa mahdollisessa turvassa ja sitä saamme jakaa toisillekin. Sinua lämmöllä ajatellen ja Jumalan siunausta toivottaen Katri Rinne, Kirkkoherra, Maarian seurakunta 4
Turkulaisten ikäihmisten hyvinvoinnin turvaaminen Viime aikoina on pohdittu heinäkuun alusta voimaan tulleen ikälain merkitystä vanhuspalveluiden eri toimintojen muutokseen. Uuden lain mukaisesti suunnitelman painopisteenä ovat ehkäisevä vanhustyö, kotona-asumisen ja kodinomaisissa olosuhteissa asuminen sekä ikäihmisten osallisuus omien palvelujensa suunnitteluun. Turun kaupungin ehkäisevä vanhustyö sai juuri kiitoksen kaupunkilaisilta parhaana Palveleva- Turku uudistuksena. Ehkäisevä vanhustyö on kehittänyt 80-vuotiaille kotona asuville suunnattujen hyvinvointia tukevien kotikäyntien sisältöä, muistikoordinaattorien toimintaa, hyvinvointikeskusten ja vanhuskeskusten tarjoamia mahdollisuuksia sosiaaliseen yhdessäoloon sekä palveluohjausta. Vanhuksille suunnattua kerhotoimintaa tuottavat kaupungin kanssa yhteistyössä myös eri järjestöt. Kerhotoiminta on ikäihmisten kannalta hyvin merkityksellistä ja myös kaupunki tukee toteuttavia järjestöjä avustuksin. Sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen vähentää sekä yksinäisyyden tunnetta ja sitä kautta mielialan laskua, koska yksinasuvien ikäihmisten määrä on lisääntynyt. Toinen ikälain painopisteenä oleva palvelumuoto on kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asuminen. Kodinomaista asumista ei ole uudessa laissa erikseen määritelty. Tällä hetkellä ymmärrämme sen yhteisöllisenä asumisena kuten jo kehittymässä oleva senioriasuminen senioreiden kerrostaloissa. Tällaisessa asumismuodossa on mahdollisuus yhteiseen kahvi- ja ruokailutilaan ja sitä kautta yhteisöllisyys syvenee. Toinen malli tekee myös tuloaan eli uudistuva palveluasuminen. Näissä taloissa on myös ympärivuorokautinen päivystävä työntekijä ikäihmisten tarpeiden tukena. Nykyinen tehostettu palveluasumisen malli voidaan myös määritellä kodinomaisissa olosuhteissa asumiseksi. Tehostetussa palveluasumisessa jokainen ikäihminen asuu omassa asunnossaan, mutta kaupunki ostaa hänelle hoiva- ja hoitopalvelut yhdessä sovitun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Hyvänä tavoitteena on myös se, että samassa asuintalossa voisi olla kaikkia näitä asumisen muotoja, jotta tuttu ja turvallinen sosiaalinen ympäristö säilyy vaikka palvelujen ja hoivan tarve muuttuu. Turussakin tämäntapaisia palveluja tarjoavat jo muutamat järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Turussa olemme tehneet vanhuspalvelujen kehittämisen tueksi tutkimusta siitä, mihin suuntaan turkulaisten ikäihmisten terveys ja toimintakyky ovat muuttumassa. Tuloksemme tukevat uuden ikälain mukaisen kodinomaisen asumisen kehittämistä. Turun vanhustutkimus on tehty kahdelle kotona asuvalle ikäryhmälle eli 1920 syntyneille ja 1940 syntyneille sinä vuonna, kun he täyttivat 70 vuotta. Tutkimuskysymykset ja terveystarkastukset olivat sisällöltään molemmissa ikäryhmissä samanlaiset. Näiden henkilöiden fyysistä, kognitiivistä ja psykososiaalista toimintakykyä ja heidän terveydentilaansa tutkittiin. Eläkeikäisten itse arvioima terveydentila on jatkanut tasaista kohentumista niin miehillä kuin naisilla. Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus sekä 70-vuotiaista miehistä että naisista oli 48 prosenttia vuonna 2010. Myös muistin säilyminen hyvänä on selvästi parantunut kahdessa vuosikymmenessä. Tulokset ovat osoittaneet, että ihmiset pysyvät aikaisempaa pidempään oman elämänsä ohjaksissa, kun elintaso, terveys- ja ruokailutottumukset sekä koulutustaso ovat parantuneet. Toisaalta meidän tulee tunnistaa myös monisairaat ikäihmiset ajoissa ja tarjota heille paras mahdollinen hoito ja hoiva. Seija Arve Palvelujohtaja, Hyvinvointitoimiala, Turun kaupunki 5
Nuorten asunnottomuus Uusia keinoja kehitteillä Turussa asunnottomuuden ehkäisemiseksi Oma koti Oma koti merkitsee itsenäistä elämää rakentavalle nuorelle tärkeää paikkaa. Turvallisessa kodissa nuori voi kokea olevansa oma itsensä, toteuttaa itselleen tärkeitä asioita ja nukkua rauhassa omassa sängyssä. Kun asumisasiat ovat kunnossa, nuori voi keskittää voimavarojaan muihin elämän osa-alueisiin, opiskeluun, työssä käymiseen, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Yhä useammalla suomalaisella nuorella asuminen ja arki sujuvatkin hyvin, mutta pieni osa on vaarassa tai on jo pudonnut yhteiskunnan toimintakentän ulkopuolelle. Yhteiskunta on siinä mielessä raaistunut, että kerran pudonneen nuoren on entistä vaikeampaa nousta jaloilleen. Asunnottomuutta voidaan pitää yhtenä yhteiskunnan ulkopuolelle joutumisen tiloista, joka pitkittyessään riskeeraa nuoren koko hyvinvoinnin ja jopa loppuelämän. Monenlaiset syyt nuoren asunnottomuuden taustalla Nuorten asunnottomuuden taustalla on monenlaisia yksilöllisiä tekijöitä. Velkaantuminen ja luottotietojen menettäminen, päihde- ja mielenterveysongelmat ja niistä seuraavat elämänhallinnan puutteet, vuokrarästien tai asumishäiriöiden takia saadut häädöt sekä puutteelliset asumis- ja taloudenhallinnan taidot selittävät osaltaan asunnottomuutta. Myös vanhempien erotilanteet, uusperhetilanne tai vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat voivat ajaa nuoren asunnottomaksi. Toisaalta erilaiset rakenteelliset tekijät, kuten jo vuosia jatkunut korkea nuorisotyöttömyys tai kohtuuhintaisten asuntojen puute erityisesti pääkaupunkiseudulla, selittävät asunnottomuutta. Nuorten kohdalla asunnottomuus liittyy yleensä itsenäistymisvaiheeseen ja jää lyhytkestoiseksi. Joidenkin kohdalla se voi kuitenkin pitkittyä kuukausien tai jopa yli vuoden mittaiseksi. Suomen asunnottomista alle 25-vuotiaita lähes 25 prosenttia Suomessa tilastoitiin vuoden 2012 lopussa yhteensä 2049 nuorta alle 25-vuotiasta asunnotonta. Määrä on noin 25% kaikista Suomen asunnottomista. Turussa nuoria asunnottomia oli tilaston mukaan 35. Tilastot ovat suuntaa antavia, mutta kaukana todellisista lukumääristä. Nuorisoasuntoliiton arvion mukaan nuorten asunnottomien todellinen määrä voi olla jopa kolminkertainen virallisiin tilastoihin verrattuna. Nuoret asunnottomat asustelevat tyypillisesti kavereiden nurkissa, vaikka nuori olisi edelleen kirjoilla vanhempien luona, mikä tekee tilastoinnista erityisen hankalaa. Yhteistyöllä nuorten asunnottomuutta vastaan Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy hanke (2012 15) on Nuorisoasuntoliiton koordinoima, Ympäristömi nisteriön hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää nuorten asunnottomuutta. Valtakunnallisessa hankkeessa on mukana kymmenen suurinta asunnottomuuskuntaa, Turku mukaan lukien. Hankkeen tavoitteena on yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa kehittää ja vakiinnuttaa uudenlaisia nuorten syrjäytymistä ja asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, tuottaa nuorten asumiseen liittyvää materiaalia, kutsua nuoret mukaan kehittämistyöhön sekä järjestää alueellisia koulutuksia. Hankkeessa uskotaan, että esimerkiksi nuorten asumistaitojen vahvistaminen, riittävän varhaisessa vaiheessa tarjottu tuki, asumisneuvontatyö ja monialainen yhteistyö ovat tehokkaita keinoja ennaltaehkäistä asunnottomuutta. Turun Kaupunkilähetys ry:n TUAS Nuorten tuetun asumisen toiminta on Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita Turussa. Yhteisenä tavoitteena on selkiyttää nuorten asumisen polkua Turun palvelujärjestelmässä luomalla kaupungin ja järjestöjen yhteistyönä toimintamalli, jossa kartoitetaan nuorelle sopiva asumisratkaisu ja riittävät asumisen tukipalvelut. Lisäksi tavoitteena on nostaa esiin nuorten asumisen tilannetta paikallisissa verkostoissa ja erilaisilla foorumeilla. Yhteistyössä on voimaa ja uskommekin, että voimme löytää nuorten asumisen ja arjen tukemiseen uudenlaisia keinoja, jotka pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevät nuorten asunnottomuutta. Annastiina Jansén Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke annastiina.jansen@nal.fi 6
Nuori arjen pyörityksessä Nuori käy läpi useita eri itsenäistymisvaiheita. Toisen asteen opinnot aloitettuaan nuori joutuu ottamaan ison itsenäistymisaskeleen; oppivelvollisuus on ohi ja nuori vastaa itse omasta opiskelustaan. Kodin ja huoltajien tuki, tsemppaus ja motivointi ovat opiskelevalle nuorelle tärkeää. Kodin säännölliset arjen rutiinit, sosiaalinen, kannustava ympäristö ja mielekäs harrastus nähdään suojaaviksi tekijöiksi nuoren elämässä. Näiden ylläpitäminen on myös opintojen kannalta tärkeää. Itsenäistyminen ja omilleen muutto ovat isoja muutoksia ja haasteita kenelle tahansa. Täysi-ikäistymiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet voivat tuntua pelottavilta. Monella itsenäistymisprosessiin kuuluu myös omilleen muutto, osalle opintojen vuoksi. Haasteita tuo asunnon hankinta, rahaasioiden järjestely ja kotitöiden hoitaminen. Nuorella voi olla hyvin heikko tietämys asioiden hoitamisesta ja selvittelystä. Kaikki nuoret eivät saa lähiverkostoltaan ohjausta ja kullanarvoisia elämänohjeita. Nuori voi kokea itsensä ison muutoksen edessä hyvin yksinäiseksi. Onneksemme tänä päivänä osassa oppilaitoksista on panostettu psykososiaaliseen tukeen. Esimerkkinä tästä on Turun ammatti-instituutin tukitiimi, johon kuuluu mm. kuraattoreita ja psykologeja. Tukitiimi työskentelee oppilaitoksissa eli nuorten omassa toimintaympäristössä. Opiskelijat ottavat yhteyttä tukitiimin kuraattoreihin monenlaisissa ongelmatilanteissa; raha-asiat, yksin asuminen, ihmissuhteet, jaksaminen ym. Itsenäistymiseen liittyvissä asioissa oppilaitoksesta saa sekä ryhmä- että yksilöohjausta. Yhteistyössä nuoren tukiverkoston kanssa mietitään itsenäistymiseen liittyviä haasteita. Tällä ohjauksella ja tuella on ennaltaehkäisevä näkökulma; kun yksin asuminen sujuu, usein myös opinnot sujuvat. Kuraattorien tuki rajoittuu kuitenkin virka-aikaan. Itsenäistyvät, omilleen muuttavat nuoret tarvitsevat tukea myös kotona ja vapaaajallaan. Ammatti-instituutin kuraattorit ovat tehneet jo usean vuoden ajan tiivistä yhteistyötä Turun Kaupunkilähetys ry:n TUAS Nuorten tuetun asumisen toiminnan kanssa. TUAS: in kanssa tehtävä yhteistyö on ollut tärkeää. Opiskelijoiden joukossa on monia yksin kaupungissa asuvia nuoria, jotka eivät kuulu minkään kunnallisen viranomaistahon piiriin, mutta tarvitsisivat arjen ohjausta ja tukea. TUAS-toiminta ansaitsee ison kiitoskukkasen tavastaan tehdä yhteistyötä näiden nuorten kanssa; palvelu on saatavissa nuorten omassa toimintaympäristössä eli oppilaitoksissa ja mukana tapaamisissa on tuttu henkilö (kuraattori). Kynnys on tehty nuorelle erittäin matalaksi. Vuosien varrella moni oppilaitoksemme opiskelija on saanut arvokasta ja voimaannuttavaa tukea TUAS-toiminnasta, valmistunut opinnoistaan ja työllistynyt sekä kiinnittynyt yhteiskuntamme jäseneksi syrjäytymisen sijaan. Yhteistyöterveisin, Kati Länsiö Kuraattori Turun ammatti-instituutti 7
Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelma Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKI-hanke on mukana RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelmassa (2012 2017). Ohjelmalla pyritään parantamaan ikäihmisten arkea. Vanhustyön keskusliiton koordinaatio järjestää mukana oleville hankkeille koulutusta ja ohjausta sekä viestinnällistä tukea materiaalien ja valtakunnallisen näkyvyyden muodossa. Eloisa ikä -ohjelma tarjoaa tietoa ja menetelmiä, verkostoitumista ja myönteistä asennetta. Tietoa ja menetelmiä Eloisa ikä -ohjelma tuottaa tietoa menetelmistä, joilla voidaan edistää ikäihmisten mielen hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Vaikka valtaosa iäkkäistä voi hyvin eikä tarvitse säännöllisiä palveluja, niin noin 30 prosenttia ikäihmisistä kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyyteen kietoutuu monenlaisia tekijöitä kuten esimerkiksi itselle mielekkään tekemisen ja oman yhteisön puute, liikkumisen ongelmat, haastava omaishoitotilanne tai läheisen kuolema jne. Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKI-hankkeessa kehitetään verkostotyöhön perustuvaa tukihenkilötoiminnan mallia vaikeissa elämäntilanteissa oleville ikääntyneille. Vanhustyön keskusliiton koordinaatiossa tutkitaan sitä, tapahtuuko IKÄTUKI-hankkeeseen ja ohjelman muihin osahankkeisiin osallistuvien ikäihmisten arjessa muutoksia. Tutkimuksen avulla selvitetään lisääntyykö ikäihmisten osallisuus ja psykososiaalinen hyvinvointi toiminnan myötä. Verkostoitumista Eloisa ikä -ohjelma verkostoi mukaan lähteneitä hankkeita. Ohjelman lisäarvo onkin keskenään erilaisten järjestöjen tietojen ja osaamisen jakamisessa ja tiivistämisessä. Yhdessä oppiminen on laajentanut hanketoimijoiden käsitystä ikääntymisestä ja sen monimuotoisuudesta. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää myös paikallista verkostoitumista ja voimavarojen yhdistämistä. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia tekemään yhteistyötä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen kanssa. Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKI-hanke toimii lähellä ikäihmisiä. Tämä antaa loistavat mahdollisuudet turkulaisten ikäihmisten arjen parantamiseen yhdessä Turun kaupungin, paikallisten järjestöjen, seurakunnan ja muiden toimijoiden ja ennen kaikkea ikäihmisten itsensä kanssa. Yhdessä hahmotetut paikalliset tavoitteet ja menetelmät ovat edellytys sille, että toiminnat jäävät elämään. Myönteistä asennetta Mediassa puhutaan usein ikäihmisistä epäkunnioittavaan sävyyn taloudellisena menoeränä. Toisenlaistakin puhetta on ja sitä Eloisa ikä haluaa vahvistaa. Voidaan iloita siitä, että väestön elinikä on pidentynyt, elossa on yhtäaikaisesti useampia sukupolvia kuin koskaan aiemmin. Väestön toimintakyky on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana lukuun ottamatta kaikkein iäkkäimpiä (THL:n ATH-tutkimus 2013). Toimintakyky ei kuitenkaan ole pelkästään yksilön ominaisuus vaan liittyy fyysisen esteettömyyden ohella sosiaaliseen esteettömyyteen. Sosiaalinen esteettömyys tai rajoitteet tulevat esille mm. asenteissa ja arvostuksissa, siinä millaisin silmälasein katsomme ikäihmisiä. Eloisa ikä -ohjelma tuo esille ikäihmisten monenlaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteisössä ja tehdä itselle mielekkäitä asioita sekä vaikuttaa itseä koskevan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tiivistäen: Eloisa ikä -ohjelman hankkeissa tuotetaan menetelmiä ikäihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja paikalliseen verkostotyöhön sekä vahvistetaan myönteistä asennetta ikääntymiseen. Katso Eloisa ikä -ohjelman lisätietoja osoitteesta www.eloisaikä.fi Raija Heinola ohjelmapäällikkö, Vanhustyön Keskusliitto 8
Kansalaisareena ry ja Valikko-verkostot Kansalaisareena ry on valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittämiskeskus, joka toimii Helsingistä käsin. Valikko-verkostot ovat puolestaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden muodostamia alueellisia verkostoja, joita toimii ympäri Suomen. Yhteistä Valikko-verkostoille on se, että niissä pyritään kehittämään vapaaehtoistoimintaa vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa työtä tekevien ihmisten kesken. Jokaisella alueellisella verkostolla on tämän lisäksi omat paikalliset tarpeensa ja tavoitteensa. Kansalaisareena tukee vapaaehtoistoimintaa koordinoivia työntekijöitä Kansalaisareenan toiminta tukee valtakunnallisesti ja paikallisesti vapaaehtoistoimintaa koordinoivia työntekijöitä. Kansalaisareena ylläpitää Valikko-verkoston internet-sivuja ja sähköpostilistoja sekä välittää tietoa ja hyviä käytäntöjä verkostojen välillä. Yhteistyössä Valikko-verkostojen kanssa Kansalaisareena kehittää vapaaehtoisja vertaistoiminnan laatua ja osaamista sekä pyrkii lisäämään ymmärrystä vapaaehtoistyön merkityksestä. Vapaaehtoistoimintaan koskevaan lainsäädäntöön Kansalaisareena pyrkii vaikuttamaan perustamansa Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kautta. Kansainvälisen yhteistyön ansiosta kuu lumiset maailmalta saadaan välitetyksi myös Suomessa. Turun alueen Valikko Turun alueen Valikko on toiminut vuodesta 2008. Turun alueen Valikko-ryhmään kuuluu n. 30 järjestöä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Turun alueen Valikon tavoitteena on toimia vapaaehtoistoiminnan idea- ja kehittämisfoorumina. Tärkeänä tehtävänä on ollut nostaa vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä ja rekrytoida uusia vapaaehtoisia. Näitä molempia tehtäviä varten on järjestetty vuosittain Vapaaehtoistoiminnan messut kauppakeskus Hansassa. Messujen avulla on tavoitettu suuri joukko vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit tapasivat marraskuussa 2013 Turussa Valtakunnallisia Valikko-tapaamisia järjestetään kerran vuodessa, jolloin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit kokoontuvat yhdessä pohtimaan vapaaehtoistoimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Vuonna 2013 järjestämisvastuussa oli Turun alueen Valikko. Valtakunnallisten tapaamisten teema vaihtuu vuosittain. Vuoden 2013 teemana oli vapaaehtoistoiminnan koordinaattorien oma jaksaminen ja voimaantuminen. Seminaari järjestettiin 7. 8.11.2013 Liisa Kaisti, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut, Turun kaupunki sekä Merja Majalahti vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa, Porin kaupunki Turun kaupungin hyvinvointikeskus Lehmusvalkamassa. Seminaariin osallistui n. 110 koordinaattoria ympäri Suomea. Seminaarissa kuultiin mm. puheenvuoro organisaation brändin merkityksestä vapaaehtoisen kannalta, kokemusasiantuntijoita ja itse vapaaehtoistyötä tekeviä. Torstai-iltana seminaariin osallistujat oli kutsuttu illanviettoon Turun kaupungintalolle. Palvelujohtaja Seija Arve toivotti seminaarivieraat tervetulleeksi Turkuun. Ohjelmassa oli etninen illanvietto ja Etno buffet, joista vastasi Turun Seudun TST:n Monitaide-projektin väki. Perjantaipäivän anti keskittyi työntekijöiden oman hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen. Kaupungin ja järjestöjen yhteistyö on tärkeää Turun alueen Valikon kanssa tiivistä yhteistyötä seminaarin valmisteluissa ja toteutuksessa teki Turun hyvinvointitoimialan Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut. Järjestötyön näkökulmasta tuntumana on, että ennaltaehkäiseviin vanhuspalveluihin vuoden 2013 alussa palkatun vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävän myötä kolmannen sektorin ja kaupungin välisen kumppanuuden kehittäminen on edennyt hyvin. Valtakunnallisen seminaarin järjestäminen yhdessä oli hieno tilaisuus Turulle ja Turun alueen Valikko-verkostolle. Katja Briny, Turun alueen Valikon puheenjohtaja, Turun Kaupunkilähetys ry ELISA HEIMO Pinja Nieminen, Suunnittelija, Kansalaisareena ry 9
Ikäihmisten lääkehoidon haasteita Iäkkäillä ihmisillä lääkkeiden käyttö on hyvin runsasta ja lähes jokaisella on jokin pysyvä lääkehoito. Erityisiä ongelmia lääkehoitoon tuovat elimistössä aiheutuvat muutokset, useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö, lisääntyvät haittavaikutukset ja lääkehoidon toteuttamisen ongelmat. Vanhetessa elimistö käsittelee lääkeaineita eri tavalla kuin nuorena. Yleisimmin lääke poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Munuaisten toiminta heikkenee aina iän myötä ja usein sanotaankin, että käytännössä meillä on vanhana vain yksi munuainen. Yleisesti ottaen lääkkeiden teho voimistuu ja poistuminen elimistöstä hidastuu vanhetessa. Sairaudet voivat vanhenemismuutosten lisäksi edelleen heikentää ja hidastaa tätä poistumista. Usein lääkehoito onkin hyvä ainakin aloittaa vähän pienemmällä annoksella kuin nuorilla ihmisillä. Useimmilla iäkkäillä monta eri lääkettä Useimmat iäkkäät tarvitsevat monta eri lääkettä. Tämä ns. monilääkitys on nykypäivää ja taustalla ovat jatkuvasti kehittyvä sairauksien hoito ja uudet hoitokäytännöt. Tavoitteena on paitsi parantaa äkillisiä henkeä uhkaavia sairauksia (antibiootit), myös estää monien sairauksien paheneminen (sydänlääkkeet, verenpainelääkkeet, muistilääkkeet) tai peräti estää niihin sairastuminen kokonaan (rokotteet). Lisänä ovat vielä lukuisat oireita poistavat valmisteet kuten kipu- uni- ja erilaiset mahavaivojen lääkkeet. Iäkkäillä potilailla käytetään ehkä liiankin runsaasti mm. kipulääkkeitä ja unilääkkeitä. Toisaalta on ilmeistä, että esim. verenpaine- ja muistihäiriölääkitystä ei ole kaikilla jotka sitä tarvitsisivat. Monilääkitys lisää riskiä lääkkeiden haitallisille yhteisvaikutuksille. Toinen lääke voi yllättävästi muuttaa toisen aineenvaihduntaa. Tyypillinen tällainen lääke on verenohennuslääkkeenä tunnettu Marevan, jonka tehoon voivat vaikuttaa jotkut kipulääkkeet, antibiootit ja sienilääkkeet. Hyytymisarvoa pitää seuratakin erityisen tarkasti. Uuden lääkkeen käyttöönotossa pitää aina huomioida sen vaikutus entisiin, käytössä oleviin lääkkeisiin. Erilaiset yhteisvaikutukset ovat yllättävän yleisiä ja voivat pahimmillaan johtaa voinnin heikkenemisen lisäksi jopa sairaalahoitoon. Lääkkeillä on myös haittavaikutuksia Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksia. Yksittäisten lääkkeiden kohdalla hoitavan lääkärin tehtävänä on aina arvioida onko siitä saatava hyöty suurempi kuin haitat. Erityisesti iäkkäillä voivat lääkkeiden haitat johtaa uuden, tätä haittavaikutusta estävän lääkkeen käyttöön ottoon kipulääkkeen aiheuttamaa mahavaivaa hoidetaan happosalpaajalla tai masennuslääkkeen aiheuttamaa ummetusta ulostuslääkkeellä. Näin voi potilaan lääkekuorma kasvaa melkoisesti. Pienten ja harmittomien sivuvaikutusten sietäminen voi toisaalta olla tarpeen jos lääke on arvioitu hyödylliseksi. Vakavina lääkkeistä johtuvina haittoina iäkkäillä voidaan pitää mm. uni- ja rauhoittavien lääkkeiden aiheuttamaa kaatuilua, sekavuutta tai muistihäiriötä jolloin lääkityksen tarve on erityisen tärkeä arvioida. Taas ummetus ja suun kuivuminen ovat yleisiä ja vähintään elämän laatua huonontavia asioita. Lääkehoidon toteuttaminen voi olla haastavaa Lääkehoidon toteuttaminen on monta eri lääkettä säännöllisesti käyttävällä potilaalla haastavaa. Tilastojen mukaan parhaimmillaankin vain 60-70% potilaista noudattaa hoito-ohjeita. Mutta eivät ole lääkäritkään sen parempia puolet heistä ei välttämättä noudata yleisiä hoitokäytäntöjä. Mitä enemmän henkilö itse tietää lääkkeistään ja erityisesti niiden käyttötarkoituksesta, sitä paremmin hän pystyy osallistumaan lääkityksen käytännön toteuttamiseen ja valvontaan. Lääkehoidon helppoutta ja turval- 10
lisuutta lisäävät myös, kirjallinen lääkelista, seurantakortti, annostelija ja tarvittaessa hoitajan apu lääkkeiden jaossa ja hoito-ohjeiden noudattamisessa. Pitkäaikainen lääkitys edellyttää aina säännöllistä arviota. Hoitokontaktien yhteydessä asia kannattaa ottaa esille. Erityisen tärkeää on arvioida rauhoittavien/ unilääkkeiden ja kipulääkkeiden tarve. Sairaalahoidossa käytössä ollut unilääke voi ollakin omassa tutussa kodissa täysin tarpeeton. Säännöllisiä ns. reseptilääkkeitä ei kuitenkaan ole hyvä lopettaa itsenäisesti vaan yhteistyössä oman lääkärin kanssa. Apteekista vapaasti ostettavista käsikauppalääkkeistä ja varsinkin erilaisista rohdosvalmisteita on tärkeää mainita lääkärille tai hoitajille. Niillä voi olla yllättäviä ja hyvinkin haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Lääkkeet osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Lääkkeet ovat tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Iäkkäiden kohdalla tavoitteena on erityisesti toimintakyvyn säilyminen ja mahdollisimman hyvä elämä. Oma tietämys, luottamus ja yhteistyö hoitavan lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa tuottavat parhaan mahdollisen tuloksen myös lääkehoidossa. Maaria Seppälä, geriatri, Turun Kaupunginsairaala Turun Kaupunkilähetys ry:n hallituksen puheenjohtaja Palvelutalon asukas Anita Ehrlund muistelee ja onnittelee kymmenen vuotta täyttävää palvelutalo Iso-Heikkiä heinäkuussa 2013 Iso-Heikin toiminnan täyttäessä kymmenen vuotta, haluan onnitella ja toivottaa jatkuvaa menestystä yhtiön taipaleelle. Olen yksi niistä harvoista, jotka ovat olleet täällä alusta asti. Jo rakennusvaiheen ajan jaksoin seurata tämän talon valmistusvaihetta, asuessani tässä lähellä, jonne työvaiheet kuuluivat hyvin. Silloin en osannut kuvitella pitäväni tätä joskus kotinani näinkin kauan. Rakennuksen valmistuessa mieheni poika ilmoitti meidät tänne asukkaiksi, mikä ei totta puhuen ensin tuntunut minusta hyvältä, kukapa nyt omasta kodistaan mielellään pois muuttaisikaan? Mutta toisin kävi. Kotiuduimme tänne aika pian. Löysimme ystäviä ja harrastuskohteita täältä. Hoitohenkilökunta ja asukkaat osoittautuivat mukaviksi ja hyviksi ihmisiksi, jotka jakoivat ystävyyttä ja huolehtimista. Täältä sai itselleen tarvittavat palvelut. Löysin pian har rastuspiirin kirjal lisuuskerhon tiimoilta. Pidimme Lee na Kuljun kanssa vuoroviikoin kirjojen lukemista ja niistä keskustelua. Luin omia kirjoittamiani sepustuksia, joita isomammani, hyvän muistin omaavana, minulle oli kertonut, äitinsä ja omasta elämästään, joka käsitteli entisiä aikoja, hää- ja hautajaistapahtumia, silloista elämää, ruokailutapoja, puutteellisiin oloihin tottumusta ja paljon senaikaista olotilaa. Olin pannut muistiin paperille näitä kuulemiani, josta nyt muutkin saivat kuulla, minkälaista elämä joskus oli ollut. Rakkauselämää unohtamatta. Sain mielenkiintoisen elämäni alun mamman ja pappan pitämän myllyn ja sahan sivussa eläen. Monet vaikeat vaiheet sodan aikaisessa Suomessa aikuisena kokien. Hyvä koti oli minulla ollut lapsuudessa, mutta hyväksi kodiksi osoittautui Iso-Heikin tarjoama kotikin. Haluan lausua omasta puolestani sydämelliset kiitokset osakseni tulleesta huomaavaisuudesta ja kohtelusta tämän nykyisen kodin näkymistä, toivoen että se jaksaisi toteuttaa samaa lämmintä kohtelua ja inhimillisyyttä tulevillekin asukkaille. Kaikkea hyvää seuraavillekin asukkaille sydämellisesti toivoen, terveyttä ja hyvää mieltä. Anita Ehrlund, palvelutalo Iso-Heikin asukas 11
Pikku-Heikistä löytyi ystävyksille uudet kodit Palvelutalo Iso-Heikin naapuriin valmistui vuoden 2011 lopulla 38 asunnon Pikku-Heikki niminen kerrostalo. Pikku- Heikin suunnittelussa on otettu huomioon ikäihmisten tarpeet kuten esteettömyys ja paloturvallisuus. Katettu yhdyskäytävä mahdollistaa talon asukkaille palvelutalo Iso-Heikin palvelujen hyödyntämisen. Pikku-Heikissä pian kaksi vuotta asuneet Mirja Kukkonen ja Kerttu Karasti ovat tunteneet toisensa jo puoli vuosisataa. Heidän miehensä työskentelivät aikoinaan samassa työpaikassa Turussa ja siitä rouvien ystävyys alkoi. Nyt Mirja ja Kerttu asuvat naapureina Pikku-Heikissä. Kerttu syntyi 79 vuotta sitten Merikarvialla. Lähdettyään kotoa maailmalle 14-vuotiaana hän työskenteli lastenvahtina ja sisäkkönä. Avioliiton Kerttu solmi 18-vuotiaana ja elämäntyönsä hän teki Turussa. Ennen Pikku-Heikkiin muuttoaan hän ehti asua Pansiossa 43 vuotta. Puolison kuoleman jälkeen Kerttu alkoi etsiä itselleen uutta asuntoa. Alastarolta kotoisin oleva Mirja, 75 v, lähti kotoaan 17-vuotiaana. Naimisiin hän meni 22-vuotiaana. Puolisonsa kanssa Mirja asettui Turussa asumaan Vienolaan. Erottuaan miehestään hän muutti Jyrkkälään, mutta ei oikein kunnolla sinne kotiutunut. Eräänä talvisena päivänä vuoden 2011 lopulla Kerttu pyysi Mirjaa mukaansa katsomaan itselleen uutta asuntoa Iso-Heikkilään palvelutalon kylkeen valmistuneesta Pikku-Heikistä. Kerttu ihastui asuntoon oikopäätä eikä päätöstä muuttamisesta tarvinnut kauaa harkita. Kun Pikku-Heikissä oli myös toinen asunto vapaana, Kerttu houkutteli Mirjaa muuttamaan naapurikseen. Eikä siinä Mirjakaan kauaa miettinyt, kun myös hän päätti muuttaa Pikku-Heikkiin. Muutto uuteen kotiin Vuoden 2012 helmikuun alussa ystävykset muuttivat samana päivänä kumpikin uuteen kotiinsa. Ja ystävyys on jatkunut entistäkin tiiviimpänä siitä lähtien. Joka päivä me olemme yhteydessä, ellei nähdä niin ainakin soitellaan päivittäin. Kaupassa käymme yhdessä kerran viikossa. Kumpikin rouvista nauttii alueen hyvistä ulkoilumahdollisuuksista ja kehuu sitä, että talo on niin kauniilla paikalla luonnon keskellä. Silloin tällöin Kerttu ja Mirja ovat käyneet Iso-Heikin palvelutalon puolella virikeohjelmissa, varsinkin esiintyjiä katsomassa. Aluksi heistä tuntui, että oli kynnystä tulla palvelutalon puolelle, kun kuuli kommentteja, että nuo asuvat siellä paremmalla puolella. Nykyään palvelutalon asukkaat ovat jo tottuneet heidän läsnäoloonsa ja myös heidän itsensä on luontevaa tulla Iso-Heikin puolelle. Kesäisin he istuvat paljon ulkona ja nauttivat pihamaan kauniista istutuksista. Molemmat ovat tyytyväisiä Pikku-Heikissä asumiseen, kun palvelut ovat lähellä ja kaupunkiin hyvät yhteydet. Jaana Virtanen Viriketoiminnanohjaaja, palvelutalo Iso-Heikki 12
Ikääntyneen potilaan kunnioittava kohtelu Kunnioittava kohtelu on hoitotyön toiminnan keskeinen perusta, jota tukevat yhteiskuntamme lait, sosiaali- ja terveydenhuollon laatusuositukset ja ohjeistukset sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten eettiset ohjeet. Kunnioittava kohtelu on ollut tutkimuksen kohteena kuitenkin vain harvoin. Tutkimuksissa se on usein liitetty muiden tärkeiden käsitteiden, hoitotyön arvojen ja periaatteiden yhteyteen, kuten esimerkiksi ihmisarvo, autonomia, eheys ja elämän laatu. Kunnioittavaa kohtelua on arvioitu pääasiassa hoitajien ja opiskelijoiden näkökulmasta sekä eri kulttuurien kontekstissa. Tutkimuksia siitä, miten ikääntyneet potilaat tai heidän läheisensä kokevat kunnioittavan kohtelun ja sen toteutumisen, on vähän. Tutkin väitöskirjassani kunnioittavaa kohtelua ikääntyneiden potilaiden ja heidän läheistensä näkökulmasta. Läheisten näkökulma on valittu mukaan, koska usein juuri he tuntevat parhaiten ikääntyneen potilaan tavat, tarpeet ja toiveet. Väitöskirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa kuvataan kunnioittavaa kohtelua ja sen toteutumista erilaisissa hoitotyön ympäristöissä: sairaalan akuuttiosastolla, ympärivuorokautisessa hoidossa sekä kotihoidossa. Lisäksi suoritetaan kirjallisuuskatsaus empiirisistä tutkimuksista liittyen kunnioittavan kohtelun osoittamiseen ja siihen yhteydessä oleviin tekijöihin. Väitöskirjan toisessa osassa kehitetään mittari kuvaamaan kunnioittavan kohtelun toteutumista. Mittari rakentuu ensimmäisen osan tuloksille ja sen avulla ikääntyneet potilaat itse ja/tai heidän läheisensä arvioivat kunnioittavan kohtelun toteutumista. Mittaria testataan erilaisissa hoitotyön ympäristöissä ja tulosten pohjalta kehitetään malli ikääntyneiden potilaiden kunnioittavasta kohtelusta. Väitöskirjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota ikääntyneiden potilaiden hoidon laatuun ja herättää keskustelua hoitoon liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Väitöskirjan tavoitteena on tuottaa kehittämisehdotuksia hoitotyön koulutukseen, käytäntöön ja tutkimukseen. Lisäksi sen tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota herkästi haavoittuvien ikääntyneiden potilasryhmien ja heidän läheistensä hoidon ja palvelujen järjestämiseen. Väitöskirja tehdään Turun yliopistossa Hoitotieteen laitoksella ja sen ohjaajina toimivat professori Helena Leino-Kilpi ja professori Riitta Suhonen. Väitöskirja valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Jaana Koskenniemi sairaanhoitaja, TtM, TtT-opiskelija, projektitutkija, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos (jakako@utu.fi) Jaana Koskenniemi on saanut väitöstutkimukseensa Betania Säätiön apurahan. Betania Säätiö on Turun Kaupunkilähetyksen vuonna 1962 perustama säätiö. 13
Tue Turun Kaupunkilähetys ry:n toimintaa! Sinulla on mahdollisuus tukea nuorten ja ikääntyvien kanssa tekemäämme työtä taloudellisesti. Kerätyillä varoilla tuemme mm. nuorten itsenäisen elämän aloittamista sekä edistämme kotona ja palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvointia. Internetin kautta: www.tukenasi.fi/lahjoita Lahjoitus tapahtuu turvallisesti oman verkkopankkisi kautta. Vaihtoehtoisesti voit antaa taloudellisen tukesi myös yhdistyksen rahankeräystilille: Liedon Säästöpankki: FI59 4309 0010 2736 05 Valtakunnallinen rahankeräyslupa: 2020/2013/2645 ja lupa on voimassa 1.9.2013 31.8.2014 Yhdistyksen jäseneksi Yhdistyksen jäsenenä voit olla tukemassa ja kehittämässä nuorten sekä ikääntyneiden parissa tekemäämme työtä. Jäsenmaksumme ovat henkilöjäsenille: 20 / vuosijäsenyys 100 / ainaisjäsenyys Yhteisöjäsenille: 450 / kannattajajäsen (Oikeuskelpoiset yhteisöt ym.) Jäseneksi voit liittyä Internet-sivujemme kautta www.tukenasi.fi ja täyttämällä sähköisen jäsentietolomakkeen tai ottamalla yhteyttä toiminnanjohtaja Katja Suomiseen p. 040 5410 718, katja.suominen@tukenasi.fi Yhdistyksen hallitus käsittelee hakemuksen, jonka jälkeen saat jäsenmaksutilisiirron, valintasi mukaan joko postitse tai sähköpostilla. Maksettuasi jäsenmaksun olet Turun Kaupunkilähetys ry:n jäsen. 14
Taloushallinnon ammattilainen Isännöinnin ammattilainen! Olemme Turun talousalueella toimiva, kokonaisvaltainen isännöintitoimisto. Meillä on kokemusta alalta jo yli 40 vuotta. Se on luonut näkemyksen siitä, miten isännöintialan ammattilaisen tulee toimia. Ammattitaidon osoituksena toimistomme on auktorisoitu ja ISA ry:n auditoima. Ja toimintaamme kehitetään jatkuvasti alan laatu- ja kehitysjärjestelmiä noudattaen. Pyytäkää meiltä tarjous! Olette aina tervetulleita tutustumiskäyntiin toimistoomme. Turun Tilikeskus Oy Kauppiaskatu 5 A, PL 1234, 20101 Turku Puh. (02) 281 4300 Fax (02) 251 2554 www.tilikeskus-yhtiot.fi Det Norske Veritas (DNV) auditoima V-S Isännöintitalo Oy ARI KESÄLÄINEN Toimitusjohtaja, RI (AMK), AIT, ISA Puh. 020 722 9944 ari.kesalainen@isannointitalo.fi JARMO OJALA Varatoimitusjohtaja, ISA, JET Puh. 020 722 9933 jarmo.ojala@isannointitalo.fi Maariankatu 4 C, PL 257, 20101 Turku puh. 020 722 9922 www.isannointitalo.fi SAMALLA RAHALLA ENEMMÄN Betania Säätiö www.facebook.com/liedonsp Säästöpankin asiakkaana saat maksutta käyttöösi Finanssivahti -palvelun. Taloudenpitosi helpottuu kertaheitolla ja rahaa jää säästöönkin. Lue lisää Finanssivahdista osoitteessa www.säästöpankki.fi/finanssivahti. Tervetuloa Säästöpankkiin! Kaarina Lieto Loimaa Naantali Paimio Raisio Turku www.säästöpankki.fi/liedonsp 15
TUAS Nuorten tuettu asuminen Turun SENIORIPYSÄKKI SENIORISALONGIT IKÄTUKI ISO-HEIKKI www.turkucitymission.fi