Ikääntyvä ihminen hoitotieteellisen tutkimuksen keskiössä

Samankaltaiset tiedostot
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

Voimavarat positiivisen ikääntymisen perustana

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Vanhusten palvelut Helsinki

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki,

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Kiinni elämässä osallisuus ja ikäpolvien vuorovaikutus hyvän vanhenemisen eväinä

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Kaikkien osaaminen käyttöön

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Lähidemokratian vahvistaminen

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

VIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Kuvastin ASIAKASPEILI

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Muistisairaana kotona kauemmin

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY. VALMUSKA - projekti. Muistisairaat & teknologia -työpaja Aki Mäyrä, Projektipäällikkö, VTT

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Hannu Tonteri Työpsykologi jalava & tonteri. Pro Labor

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Museotyö muutoksessa!

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Transkriptio:

Ikääntyvä ihminen hoitotieteellisen tutkimuksen keskiössä Maire Vuoti Arja Isola Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos 28.11.2011 1

Ikääntyminen Kronologisena Elämänkulun näkökulmasta Systeemien kautta Biologisena prosessina Mikro- ja makrotasolla yksilö ja yhteiskunta 28.11.2011 2

Miksi Ikääntymisen teorioita? Ikääntymisen moniulotteisuus Mistä ikääntymisessä on kyse? Miten siihen voitaisiin vaikuttaa? Ikääntyminen pyritään tekemään ymmärrettäväksi. Ikääntymisen mysteeri vs. ikuinen nuoruus, ihmiskunnan arvoitus 28.11.2011 3

Ikääntymisen teoriat Lääketieteelliset teoriat ikääntymisestä pyrkivät selittämään sen, kuinka biologiset muutokset ikääntymisen prosessissa vaikuttavat ihmisruumiissa ja toimintakyvyssä. pyrkivät selittämään ne yhteydet, jotka ovat biologisten muutosten ja sairauksien prosessien välillä. (Miller 2004.) Vanheneminen biologisena ilmiönä 300 vanhenemisen teoriaa 28.11.2011 4

28.11.2011 5

Anti-Ageing Ikääntymistä hidastava tai ikääntymisen merkkien estäminen on yksi lääketieteen ja biogerontologisen ikääntymistutkimuksen trendeistä. Yksi tieteellinen lähestymistapa ikääntymiseen, jonka tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka ovat yhteydessä ikääntymiseen. Pyrkimyksenä on vaikuttaa ikääntymisen prosessiin elin ja kudostasolla, pyrkien hidastamaan ikääntymisen prosessia. Tulevaisuudessa on täysin mahdollista, että ikääntymisen prosessiin voidaan vaikuttaa suotuisasti ja vuosia elämään tullaan saavuttamaan yhä enemmän. (Olhansky 2006) 28.11.2011 6

2000-luvun ikääntymisteoriat Aktiivinen ikääntyminen (Katz 2000) Menestyksellinen/onnistunut ikääntyminen (Flood 2005) Tuottava ikääntyminen (Bass & Caro 2001, Birren 2001) Rakentuvat riippumattoman ja autonomisen yksilösubjektin varaan. (Tedre 2007) 28.11.2011 7

Aktiivinen ikääntyminen prosessi joka optimoi yksilön mahdollisuudet hyödyntää itse kokemaansa terveyttä, osallisuuttaan ja turvallisuuden tunnettaan lisätäkseen näin hyvää elämänlaatua ikääntyessään. (WHO) Elämän malli, joka näkyy osana elämäntyyliä. 28.11.2011 8

Menestyksellinen/onnistunut ikääntyminen sisältää kolme pääkomponenttia: a) Vähäinen sairauksien ja sairauksiin liittyvää toiminnan vajaus tai sen todennäköisyys b) Hyvää kognitiivista ja fyysistä kapasiteettia sekä c) Aktiivista ja produktiivista elämänotetta (Rowe &Kahn) 28.11.2011 9

Tuottava ikääntyminen Tarkoittaa ikääntyneiden osallistumista työvoimana esimerkiksi palkkatyöhön, vapaaehtoistoimintaan tai epäviralliseen hoivaan esim. omais- tai läheishoitajana. Sisältää myös edellisiin toimintoihin liittyvät valmentavat ja toimintaa tukevat koulutukset (Bass & Caro 2001), sekä yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen osallisuuden ja osallistumisen Sisältään oman henkilökohtaisen persoonallisen kasvun, hengellisen elämän hoitamisen sekä inhimillisen ja sosiaalisen pääoman siirron (Birren 2001). 28.11.2011 10

Voimavaralähtöinen näkökulma ikääntymiseen Voimavaralähtöisyys tarkastelee ikääntymistä yhteiskunnan voimavarana joiden kyvyt ja mahdollisuudet tulee tunnustaa ja tehdä näkyviksi. Näin mahdollistetaan ja tehdään heidät tietoisiksi omista voimavaroistaan joiden avulla he voivat elää itsenäistä elämää (Tedre 2007) Ikääntyminen nähdään mahdollistavan yhteisölle ja yhteiskunnalle voimavaroja, jotka ilmenevät esim. kolmannen sektorin (järjestöt ja yhdistykset) aktivoitumisena tai neljännen sektorin (omaiset ja läheiset) merkityksen kasvuna. (Koskinen 2004) 28.11.2011 11

Gerotransendenssi (Tornstam 2003,2005) Gerotransendenssi teoria joka koostuu käsiteparista gero eli vanha ja transendenssi eli muuttuminen. Kehityskulkua, jonka päämääränä on henkisen kypsymisen tila, jota ei ole aiemmin elämänkulussa mahdollista saavuttaa. Arvojen aineellisuudesta siirrytään metafyysiselle tasolle, - henkiset elämänarvot. Ikääntymiseen liittyy henkisiä muutoksia, kokemukset maailmankaikkeuteen ja kosmisuuteen tekevät ajan, paikan ja materiaalisen aineen merkityksettömäksi. 28.11.2011 12

Yksilöllinen kehitys tuottaa sarjan muutoksia ja kokemuksia uudelleen määritellystä itsestä ja suhteestaan muihin. Kuolema hyväksytty ja luonnollinen osa elämää Luonnon tärkeys ja kokemus sukupolvien ketjusta tulevat tärkeiksi. 28.11.2011 13

Itsekeskeisyyden sijaan ihminen pohtii olevaa, tulevaa suhteessa menneisyytensä. Itse valittu yksinäisyys (solitude) - ikääntyessään ihmiselle syntyy tarve olla yksin, jolloin hänelle tulee tilaa mietiskelylle. Siihen liittyy vahva oletus siitä, että vanhuuteen ja ikääntymiseen liittyisi itse valittu ja rajattu vetäytyminen rooleista, aktiviteeteista ja sosiaalisista kontakteista sekä henkisen kasvun ja yksilöllisen kasvun odotus, jalostuminen. Ei ole muunnelma irtaantumisteoriasta, vaan myönteinen kehitysmahdollisuus, jonka ilmenemisessä on varsin suuria vaihteluja 28.11.2011 14

Sovellettu gerontologisessa hoitotyössä ikääntyneiden oman ikääntymisen prosessin tukemisessa (Wadensten & Carlsson 2003,Wadensten 2005). Antaa välineitä erityisesti laitoshoidossa olevan vanhuksen ikääntymisen prosessi tukemisessa yksilön, toiminnan ja organisaation tasolla. Teorian kuvaamat merkit kuten valittu yksinäisyys tai mietiskely on luonnollinen osa ikääntymisen prosessia. Antaa vaihtoehtoja määritellä aikaa ja antaa luvan kuoleman ajatuksille ja keskustelulle. (hengellisyyden kohtaaminen, diakoninen hoitotyö) Antaa tilaa henkisille ajatuksille toimintakyvyn ja fyysisten rajoitteiden sijaan. 28.11.2011 15

Hoitajan tulisi välttää tarkkoja ja ulkoapäin säädettyjä rutiineja, jotka määrittelevät ikäihmistä ja hänen ympäristöään. Toiminnassa tulisi sallia vaihtoehtojen mahdollisuudet. Toiminnan tasolla tulisi luoda toimintatapoja, jotka tukevat ja rohkaisevat ikääntynyttä omassa prosessissaan. Organisaation tasolla tulisi luoda ympäristö joka on rauhallinen ja tyyni. (Wadensten 2003a, 2003b) 28.11.2011 16

28.11.2011 17

Ikääntyminen - tulevaisuuden megatrendi Kansallinen ja globaali ilmiö Tieteelliset läpimurrot: lääketiede, farmakologia Vanhuskuvien muutos kulttuurinen muutos Huoltosuhteen muutos Teknologian kehitys 28.11.2011 18

Ikäihmiset 2030 skenaarioiden näkökulmasta Itsellinen aktiivinen vanhus Hyödyllinen vastuunkantaja Palveluiden tuottaja Varakas palvelujen ostaja -kuluttaja Varallisuuteen perustuva perusturva ja vakuutus 28.11.2011 19

Globaali maailmankansalainen Vahva poliittinen vaikuttaja Törmäyskurssilla nuorempien sukupolvien kanssa Elinkaariasuminen yhteisöasuminenvanhusasutusalueet 28.11.2011 20

Ikäihmiset 2030 skenaarioiden näkökulmasta Virtuaalitodellisuudessa elävät yksinäiset Virtuaaliyhteisöt esim. perhe Varattomat väliinputoajat Alkoholin aiheuttamat muistisairaudet ym. elämäntapasairauksien hoidon priorisointi Etäautetut etäläsnäoloetäkontrolloidut 28.11.2011 21

Paljon köyhyydessä eläviä vanhuksia - inflaatio ja eläke alennukset Perheyhteisöjen monimuotoisuus- minun ja sinun sekä meidän avioerot ja uudet liitot Eriarvoisuus vartioidut asuinalueet Työssä koko ikä Yli satavuotta elämää 28.11.2011 22

Pohjoissuomalaisten suurten ikäluokkien tulevaisuudenkuvat ikääntymisestään M. Vuoti 2011 Väitöstutkimus: Pohjoissuomalaisten suurten ikäluokkien tulevaisuudenkuvat ikääntymisestään, hyvinvoinnistaan ja sosiaali- ja terveyspalveluistaan 28.11.2011 23

Tulevaisuudenkuvat ikääntymisestä Ikäihmisiä, vanhuksia ja senioreita Aktiivisia, onnistuneesti ikääntyviä, tuottavia yksilöitä, joilla eksistentiaalista pohdintaa osastaan sukupolvien ketjussa 28.11.2011 24

Naiset Eletty elämä voimavarana Elämän merkityksellisyyden lisääntyminen Luopumista Tulevaisuuden suunnitelmat varautuminen Muistojen merkitys voimavarana Uutena mahdollisuutena Sosiaalisten suhteiden merkitys lisääntynyt Miehet Elämän merkityksellisyys lisääntynyt Omien valintojen vapaus Elämästä nauttimisen kokemus Itselleen salliminen ja armahtaminen sekä itsetuntemuksen lisääntyminen Ikääntyminen subjektiivisena kokemuksena 28.11.2011 25

Ikääntyminen sosiaalisena kokemuksena Luopumiseen liitettiin rooli muutokset (työ) Toiveikkuus lisäsi myönteistä ikääntymisen kokemusta Vapautumista ja uusien mahdollisuuksien avautumista Uusien roolien kautta sosiaalisten verkostojen merkitys kasvaa 28.11.2011 26

Kolme tulevaisuudenkuvaa ikäihmisen osallisuudesta ja arvostuksesta tulevaisuudessa 1.Ikäihminen toiminnan kohteena (23 %) 2.Ikäihminen aktiivisena osallistuvana toimijana (31 %) 3.Ikäihminen lähiyhteisönsä toimijana (46 %) 28.11.2011 27

Tulevaisuuden ikäihmisten toiveet Yhteisöllisyyden merkitys hyvinvointia tuottavana tekijänä Toimijuuden kokeminen Itsemääräämisoikeus Ympäristö kokemukset Ikäihmisten arvostus Itsensä toteuttaminen 28.11.2011 28

28.11.2011 29

Hoitotieteen Gerontologinen tutkimus Oulun Yliopistossa Reetta Saarnio, Satu Elo, Arja Isola Haasteellinen käyttäytyminen ja fyysisten rajoitteiden käyttö pitkäaikaishoidossa Suomessa, Ruotsissa, Sloveniassa, Japanissa Interventiotutkimus Oulussa hoivilla 2010-2012 Omantunnon stressi ja moraalinen herkkyys ikääntyvien hoitotyössä, Anneli Sarvimäki Hannamari Pesosen väitöskirja muistisairaan ja läheisensä kokemuksista sairastumisen alkuvaiheessa, 2012 Muistisairas erikoissairaanhoidossa Nina Hynnisen kirurgisella alueella Kaisa Kinnusen medisiinisellä alueella 28.11.2011 30

Työhyvinvointi muistisairaiden hoitotyössä Kaija Vehkaojan väitöskirjatutkimus Hoitajien toimintamallit muistisairaiden hoitotyössä Vaeltavat muistisairaat Ympäristö Post-doc vaiheessa Teija Ravelin ja Maire Vuoti 28.11.2011 31