Toivon ja riskin aika Suoraa asiaa suuryrityksiltä OPn suuryritystutkimus 2016
Sisällys Aluksi 2 Vastaajat ja aineisto 4 Suuryritysten maisema 8 Kilpailu 16 Toteutuneet investoinnit 22 Investointi näkymät 2016 28 Kysynnän odotettu kehitys vuonna 2016 34 Alueelliset kehitys näkymät 40 Suuryritysten strategiset valinnat 44 Ajankohtais teemat 52 Liitteet 62
Aluksi Toivon ja riskin aika. Tämän raportin otsikointi tuotti vaikeuksia, sillä tekijätiimin oli poikkeuksellisen vaikea löytää täysin kuvaavia sanoja. Vastaajiemme äänenpainot olivat nimittäin samaan aikaan sekä toiveikkaita että tuskastuneita - melkein kuin olisi kysynyt joulukaupan näkymiä kuluttajalta, joka kertoisi lahjaostoksiensa arvon sinänsä kasvavan mutta kiinnostuksen lisääntyneen ennen muuta tuontituotteita kohtaan. Hyvä uutinen voi tuottaa katkeran sivumaun. Lopulta otsikko tarkentui nykyiseen muotoonsa; kyseessä on kuin onkin juuri hauraan toivon ja harmaan riskin aika. Syksyllä 2015 toteutettu suuryritystutkimus syvensi jälleen ymmärrystämme suomalaisesta suuryrityskentästä. Sektorin merkitys tärkeimpänä työllistäjänä ja investoijana on vähitellen vaimennut kotimaassa kansainvälistymiskehityksen ja suhdanteiden myötä. Lupaavien start up -toimijoiden ja pienten kasvuyritysten kaappaamassa julkisessa keskustelussa unohdamme silti vaarallisen helposti suuryritysten yhä hallitsevan roolin kansantaloudessamme. Tässä raportissa esitellään tiiviissä muodossa jo neljättä kertaa toteutetun suuryritystutkimuksen tulokset. Ensi kertaa tutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Hankkeen toteutuksesta vastasi tänäkin vuonna Aalto-yliopiston professoreiden ja tutkijoiden perustama ajatushautomo Nordic Institute of Business and Society osk, ja sitä johtivat professorit Henrikki Tikkanen ja Pekka Mattila. OP-ryhmän rahoitus ja tietopääoma tekivät tutkimuksen mahdolliseksi myös tänä vuonna. Syksyllä 2015 suuryritysten vastauksissa korostui jopa aiempaa voimakkaammin usko digitalisointiin sekä tehokkuushyötyjen lähteenä että paremman asiakaskokemuksen ja tavoittavuuden mahdollistajana. Myös investointien luonne on muuttumassa vastaavasti materiaalisesta immateriaaliseen suurimmat panokset ohjautuvat juuri toiminnan digitalisointiin. Toisaalta suuryritykset suhtautuvat tuskastuneesti lisääntyvään säätelyyn suomessa ja EU-tasolla, vaikka niin kutsuttuihin norminpurkutalkoisiin kohdistuukin varovaista toiveikkuutta. Vastausten perusteella myös tietotaloutta nakertaviin kyberturvallisuusriskeihin on herätty nyt tosissaan, ja niihin myös aiotaan määrätietoisesti varautua. 2 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 ALUKSI
Vastoin synkkiä kansallisia stereotypioita kotimainen omistus ja johtaminen näyttävät ainakin tässä aineistossa korreloivan taistelutahdon ja tulevaisuudenuskon kanssa. PEKKA MATTILA professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantalouden tasolla huolestuttavalta kuulostaa suuryritysten näkemys sekä henkilöstön lisäämisen että alihankintojen kasvun kohdentumisesta ennen muuta Suomen ulkopuolelle. Kotimaassa henkilöstön uskotaan yhä vähenevän ja alihankintojen säilyvän korkeintaan aiemmalla tasollaan. Kehityskulku on ollut samansuuntainen myös aiempina vuosina. Ilahduttavaa sen sijaan on juuriltaan suomalaisten suuryritysten lisääntynyt usko omiin mahdollisuuksiinsa kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Verrattuna kansainvälisten konsernien tytäryhtiöihin juuri Suomessa pääkonttoriaan pitävät vastaajat näkivät painopisteen siirtyvän tehostamisesta kohti uuden kehittämistä. Tällä osa-alueella kahden vastaajaryhmän painotukset erosivat silmiinpistävästi. Vastoin synkkiä kansallisia stereotypioita kotimainen omistus ja johtaminen näyttävät ainakin tässä aineistossa korreloivan taistelutahdon ja tulevaisuudenuskon kanssa. Tutkimuksen kattavuus 250 suurimman suomalaisen yrityksen joukossa vahvistui jo neljättä vuotta peräkkäin, ja syksyn 2015 kierroksella vastauksia kertyi ennätyksellisen suuri määrä sekä suuryrityksiltä että näitä edustaneilta avainjohtajilta. Olemme kiitollisia arvokasta aikaansa kyselyyn käyttäneille päättäjille, joista moni on ollut mukana alusta asti. Neljän vuoden aikana on näin kerrytetty kansainvälisestikin ainutlaatuista seuranta-aineistoa keskeisimpien yritysvaikuttajien strategisesta tilannekuvasta. Toivomme, että myös tällä kertaa raporttimme antaa mahdollisimman monelle päättäjälle ja asiantuntijalle arvokasta tietoa Suomen taloudelle keskeisen suuryritysjoukon tunnelmasta sekä strategisesta maisemasta. Helsingissä joulukuussa 2015 Pekka Mattila, VTT Henrikki Tikkanen, KTT Antti Sihvonen, KTT Professori (Professor of Practice) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tukholman yliopisto Tutkijatohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 ALUKSI 3
01 Vastaajat ja aineisto Tutkimus on vakiinnuttanut asemansa keskeisten päättäjien keskuudessa. Syksyllä 2015 kyselyyn vas tasi peräti 155 avainjohtajaa 109 eri suuryrityksestä.
Tutkimus on hämmästyttävän nopeasti vakiinnuttanut asemansa ja onnistunut sitouttamaan kiireisen vastaajajoukon. Tälläkin kertaa mukana on myös aivan kaikkein suurimpien yritystemme avainpäättäjien näkemyksiä. PEKKA MATTILA professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 VASTAAJAT JA AINEISTO 5
Vastaajat ja aineisto Tässä raportissa kiteytetään syksyllä 2015 toteutetun järjestyksessä neljännen suuryritystutkimuksen tulokset. Aiempien vuosien tapaan aineisto kerättiin kyselymuodossa Suomen 250 suurimman yrityksen avainjohtajilta. Kutsu osallistua tutkimukseen lähetettiin ensin paperisena kirjeenä, minkä jälkeen jokaista johtajaa lähestyttiin sähköpostitse. Takarajan lähestyessä johtajia lisäksi muistutettiin vastaamisen tärkeydestä. Syksyllä 2015 vastauksia kertyi kaikkiaan 155 avainjohtajalta 109 eri yrityksestä. Tutkimuksen kattavuus onkin parantunut tasaisesti sitten syksyllä 2012 toteutetun ensimmäisen kierroksen. Kuten aiempinakin vuosina, useampien samasta yrityksestä vastanneen johtajan näkemykset on yhdistetty tässä raportissa muodostamalla näistä organisaation kokonaisnäkemystä kuvaava keskiarvo. Vastanneiden yritysten lukumäärällä mitattuna kyselytutkimuksen vastausprosentti nousi 43,6 prosenttiin. Edellisvuosiin verrattuna vastaajien määrä kasvoi jälleen, sillä vuonna 2014 vastaajia oli 107 yrityksestä ja vastausprosentti näin ollen 42,8. Vuonna 2013 vastaajia oli 99 yrityksestä vastausasteen yltäessä 39,6 prosentin tasolle. Vastaavat tiedot tutkimuksen ensimmäiseltä vuodelta 2012 olivat 96 yritystä ja 38,4 prosenttia. Viime vuoden kyselyyn verrattuna samoista yrityksistä vastauksia kertyi yhteensä 66 tapauksessa. Tänä vuonna kyselyyn vastanneista avainpäättäjistä yrityksen toimitusjohtajia tai varatoimitusjohtajia oli 45 henkilöä. Talous- tai rahoitusjohtajia vastaajista oli 32, liiketoiminta-alueen tai -yksikön johtajia 45 ja muita johtoryhmän jäseniä 33 henkilöä. Kyselytutkimuksen rakenne ja yksittäiset kysymykset ilmenevät raportin liiteaineistoista. KUVIO 1: AINEISTON KATTAVUUS Kyselytutkimus 250 Suomen suurimman yrityksen avainjohtajille Lopullinen vastanneiden yritysten määrä 109 6 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 VASTAAJAT JA AINEISTO
KUVIO 2: VASTAAJIEN MÄÄRÄ Yrityksen toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja, CFO Liiketoimintalueen tai yksikön johtaja Muu johtaja Lopullinen vastanneiden johtajien määrä 155 29 % 29 % 21 % 21 % KUVIO 3: VASTAAJAMÄÄRÄN KEHITYS Vastanneet johtajat Vastanneet yritykset 160 147 155 127 120 80 96 109 99 107 109 Vastausprosentti 2015 43,6 % 40 2012 2013 2014 2015 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 VASTAAJAT JA AINEISTO 7
02 Suuryritysten maisema Suuryritysten tuloskehitys on ollut myönteinen. Samalla ne kuitenkin varovat uusien työpaikkojen luomista ja luottavat työvoiman vähentämiseen pääasiallisena tehostamiskeinona. 8 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 SUURYRITYSTEN MAISEMA
Tämä tutkimus muistuttaa hyvin siitä, mistä raha Suomen talouteen todella tulee. LAURI KIVINEN toimitusjohtaja Yleisradio SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 SUURYRITYSTEN MAISEMA 9
Juuriltaan suomalaiset yritykset ja ulkomaisten konsernien omistamat tytäryhtiöt Suurimpien 250 yrityksen joukosta 177 yritystä on luokiteltu juuriltaan suomalaisiksi ja 73 ulkomaisten konsernien tytäryhtiöiksi. Edellisvuoteen nähden suuryritysten jakauma kotimaisiin suuryrityksiin ja ulkomaisten konsernien tytäryhtiöihin pysyi samana. Suuryritysten lukumäärään suhteutettuna alle kolmannes suuryrityksistä ovat ulkomaisen konsernin tytäryhtiöitä. Liikevaihdolla mitattuna ulkomaisten konsernien tytäryhtiöiden osuus on 16,6 prosenttia ja henkilöstön määrään suhteutettuna noin 14 prosenttia. Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöiden merkitys liikevaihdon ja henkilöstön osalta on siis hieman kasvanut. Tätä kahtiajakoa hyödynnetään vertailuasetelmissa raportin myöhemmissä osissa laajasti. Suuryritysten liikevaihto ja kasvu Maamme suuryrityksiä edustavat tässä tutkimuksessa vuoden 2014 lopussa liikevaihdoltaan 250 suurinta Suomeen rekisteröityä yritystä. Pienimmän tutkimuksessa kartoitetun yrityksen vuoden 2014 liikevaihto oli 224 miljoonaa euroa ja suurimman 15,0 miljardia euroa. Vuoden 2013 vastaavat luvut olivat 217 miljoonaa ja 23,4 miljardia; vuoden 2012 puolestaan 198 miljoonaa ja 30,2 miljardia, ja vuoden 2011 202 miljoonaa ja 38,7 miljardia. Kaikkien suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuonna 2014 yli 10,2 miljardia euroa ja työllistäminen laski lähes 40 000 henkilöllä edellisvuoteen nähden. Suurin yksittäinen selitys laskevalle kehitykselle ovat Nokian kokema kuihtumiskehitys ja tätä seuranneet rakenteelliset järjestelyt, jotka 2015 ovat jo taittuneet uudeksi kasvuksi. Kaikkien suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski näin ollen vuodessa yli kolme prosenttiyksikköä. Kun tilastoa tarkastellaan muiden yritysten kuin Nokian osalta, voidaan todeta vuonna 2009 alkaneen liikevaihdon kasvun taittuneen vuonna 2012 ja pysähtyneen tämän jälkeen paikoilleen. Mikäli liikevaihdon kehitystä tarkastellaan vain 25 suurimman yrityksen näkökulmasta, niiden yhteenlaskettu liikevaihto väheni lähes 5 prosenttia. Muiden pienempien suuryritysten kumulatiivinen liikevaihto on puolestaan ollut nousujohteinen viimeisten viiden vuoden ajan. Vuonna 2014 tämä nousu on kuitenkin pysähtynyt. Kaikkiaan voikin todeta suuryrityskentän tasapainottuneen ja kokoerojen hienoisesti tasoittuneen: suuret ovat pienentyneet ja pienemmät kasvaneet aina viime vuoteen asti, jolloin kehitys pysähtyi. Kuviossa 4 on esitelty suuryritysten liikevaihdon kehitys vuodesta 2002 vuoteen 2014 yhdessä bruttokansantuotteen kehityksen kanssa. Vuonna 2013 alkanut suuryritysten kumulatiivisen liikevaihdon kutistuminen jatkui vuonna 2014, vaikka Suomen bruttokansantuotteen nimellisarvo jatkoi kasvuaan. Vuonna 2014 kaikkien Suomeen rekisteröityjen yritysten liikevaihto oli ennakkotietojen mukaan 382,7 miljardia euroa 1. 250 suurimman yrityksen osuus tästä oli 80,2 prosenttia. Laskua vuoden takaiseen 81,0 prosenttiin on vajaan prosenttiyksikön verran. Verrattuna Suomen koko yrityspopulaatioon suuryritykset menestyivät kasvunäkökulmasta katsottuna hieman muuta yrityskantaa heikommin vuonna 2014. Suuryritysten henkilöstö ja sen kehitys Suuryritysten kokonaisliikevaihdon alentuessa on niiden henkilöstön määrä samalla vähentynyt huomattavasti. Yksin vuonna 2014 henkilöstön määrä suuryrityksissä väheni noin neljälläkymmenellä tuhannella henkilöllä. Henkilöstöä vähensivät juuriltaan suomalaiset yritykset, kun taas kansainvälisten konsernien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi. Trendi selittyy osittain yritysjärjestelyillä, joista keskeisimpänä selittäjänä Nokian matkapuhelintoiminnan kauppa. Samalla kehitys viestii huolestuttavasta liiketoiminnan kutistumisesta Suomessa. Samanaikaisesti suuryritykset ovat onnistuneet kuitenkin vahvistamaan tuloksentekokykyään. Henkilöstön kehitys vuodesta 2000 lähtien yhdessä suuryritysten kumulatiivisen nettotuloksen rinnalla on esitetty kuviossa 5. Henkilöstömäärä saavutti kaikkien aikojen huippunsa vuonna 2008, jolloin suuryritykset työllistivät lähes miljoona henkilöä. Sittemmin työllistämisvaikutus on laskenut noin 13 prosenttia eli yli 130 000 henkilöä. 1 Lähde: Tilastokeskus, Yritysten rakenneja tilinpäätöstilasto (http://www.stat. fi/til/yrti/2014/ yrti_2014_2015-09- 24_tie_001_fi.html) 10 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 SUURYRITYSTEN MAISEMA
KUVIO 4: SUURYRITYSTEN LIIKEVAIHTO JA KASVU, MRD 400 Suomen BKT 250 suurinta 25 suurinta Nokia 350 300 250 +26 % -3 % +13 % 200 150 100 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 KUVIO 5: SUURYRITYSTEN KUMULATIIVINEN NETTOTULOS (PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA) JA HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄN KEHITYS (TUHANSISSA) Nettotulos-% Henkilöstön lkm Finanssikriisi Henkilöstön vuosikasvun keskiarvo 10 % +3 % -2 % 1 000 k.a. vuosikasvu k.a. vuosikasvu 2000 2008 2008 2014 8 % 900 6 % 800 4 % 2 % 700 0 600 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 SUURYRITYSTEN MAISEMA 11
Muutokset 250 suurimman yrityksen joukossa Vuoteen 2013 verrattuna Suomen 250 suurimman yrityksen joukossa on vaihtunut 10 yritystä. Suurin listalle noussut uusi yritys oli Nokian Devices & Services -yksikön myynnin seurauksena syntynyt Microsoft Mobile Oy, joka sijoittui suoraan sijalle 9 noin 7,1 miljardin euron liikevaihdollaan. Fuusion seurauksena listalle nousi myös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, ja Caruna Oy kohosi listalle Fortumin luovuttua sähkönsiirtoliiketoiminnastaan. Kuviossa 8 on kuvattu merkittävimmät muutokset maamme 250 suurimman yrityksen joukossa sijaluvun, liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksen mukaan. Viime vuonna 250 suurimman joukossa olleista yrityksistä eniten sijoitustaan paransivat SET Group (193 sijaa), Virala Oy Ab (169 sijaa) sekä Ulkomarkkinat Oy (97 sijaa). Eniten sijoitustaan menettivät ALSO Nordic Holding Oy (73 sijaa), MetroAuto Oy (69 sijaa) ja Aktia Pankki Oyj (65 sijaa). Vertailussa on otettu huomioon myös yritykset, jotka nousivat listalle kokonaan sen ulkopuolelta. Vuonna 2014 suurimman liikevaihdon kasvun saavutti euromääräisesti St1 Nordic Oy, jonka liikevaihto lisääntyi peräti 1,3 miljardia euroa. Toiseksi eniten liikevaihtoaan kasvatti OP-ryhmä (1,1 miljardia euroa). Peliteollisuudessa toimiva Supercell Oy sijoittui sijalle kolme (kasvu 1,0 miljardia euroa). Suurimman pudotuksen liikevaihdossaan koki jälleen Nokia, jonka liikevaihto kutistui noin 10,1 miljardia euroa. Nokian jälkeen suurimpia laskijoita olivat Neste (2,5 miljardia) ja Fortum (1,3 miljardia euroa). Eniten henkilöstömääräänsä suuryrityksistä kasvatti Kone runsaalla 4 000 henkilöllä. Suuria uusien työpaikkojen synnyttäjiä olivat myös Ahlström Capital (1 600 työpaikkaa) sekä Onvest (1000 työpaikkaa). Ylivoimaisesti eniten työpaikkoja katosi Nokiassa (33 000 työpaikkaa), toiseksi eniten Oriola-KD:ssä (2 800 työpaikkaa) ja kolmanneksi eniten Lemminkäisessä (2 200 työpaikkaa). Kuten valistunut lukija huomaa, suurimmat muutokset selittyvät yritysjärjestelyillä, ennen muuta jakautumisilla, tai toimialan tilanteen erityispiirteillä. Nokian rajun kutistumisen taustalla on järjestelyt Microsoft Mobile Oy:n kanssa. KUVIO 6: KUMULATIIVINEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ KUVIO 7: KUMULATIIVINEN NETTOTULOS, MRD 1 000 000 12 10,89 900 000 921 844 900 913 860 271 10 9,15 800 000 8 6,82 6 700 000 4 600 000 2 500 000 0 2013 2014 2015 2012 2013 2014 12 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 SUURYRITYSTEN MAISEMA
KUVIO 8: MUUTOKSET 250 SUURIMMASSA SUOMEEN REKISTERÖIDYSSÄ YRITYKSESSÄ Top 3 nousijat ja laskijat sijaluvun mukaan Sijalla Muutos (sijaa) Yritys Liikevaihdon muutos (%) Liikevaihdon muutos (M ) Henkilöstön muutos (%) Henkilöstön muutos Liikevaihto (M ) Henkilöstö 225 193 SET Group 118 135 13 2 250 18 235 169 Virala Oy Ab 102 123 - - 244 1087 164 97 Ulkomarkkinat Oy 72 198 - - 341 3 209-65 Aktia Pankki Oyj -33-141 -5-59 284 939 222-69 MetroAuto Oy -31-119 -34-264 262 508 141-73 ALSO Nordic Holding Oy -53-487 -32-96 419 204 Top 3 nousijat ja laskijat liikevaihdon mukaan Sijalla Muutos (sijaa) Yritys Liikevaihdon muutos (%) Liikevaihdon muutos (M ) Henkilöstön muutos (%) Henkilöstön muutos Liikevaihto (M ) Henkilöstö 21 4 St1 Nordic Oy 54 1349 48 93 3848 286 6 4 OP-ryhmä 17 1098 0-39 7632 12548 49 71 Supercell Oy 198 1026 33 37 1545 148 17-5 Fortum Oyj -22-1 305-14 -1 425 4751 8821 1 1 Neste Oyj -14-2 451-2 -108 15 011 4989 2-1 Nokia Oyj -46-10 712-36 -32 822 12 732 57 566 Top 3 nousijat ja laskijat henkilöstön mukaan Sijalla Muutos (sijaa) Yritys Liikevaihdon muutos (%) Liikevaihdon muutos (M ) Henkilöstön muutos (%) Henkilöstön muutos Liikevaihto (M ) Henkilöstö 7 0 Kone Oyj 6 402 10 4 022 7 335 45 161 60 13 Ahlström Capital Oy 33 288 34 1 602 1 149 6 329 43 4 Onvest Oy 5 84 25 1 058 1 801 5 282 34 0 Lemminkäinen Oyj -8-174 -28-2 177 2 044 5 646 47-24 Oriola-KD Oyj -38-986 -54-2 758 1 612 2 377 2-1 Nokia Oyj -46-10 712-36 -32 822 12 732 57 566 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 SUURYRITYSTEN MAISEMA 13
Toisaalta alkuvuonna 2016 toteutuva Alcatel-Lucent -kauppa vahvistaa Nokiaa uudelleen. Lisäksi esimerkiksi Fortum jakautui synnyttäen verkkoliiketoimintaansa hoitamaan uuden suuryrityksen Carunan. St1 Nordic Oy:n liikevaihdon merkittävää kasvua selittävät sisarkonserni St1 Group Oy:n kanssa toteutetut toiminnonsiirrot. Neste Oyj:n liikevaihdon lasku taas selittyy suurelta osin öljyn markkinahintojen laskevasta kehityksestä vuonna 2014. Onvestin ja Lemminkäisen henkilöstömäärien suurten muutosten taustalla on Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n myynti Onvest-konserniin kuuluvalle Are Oy:lle. Peliyhtiö Supercell onkin koko joukossa ainoita orgaanisesti kasvaneita nousijoita. Perinteinen toimiala luokitus menettää merkitystään. Moni juuriltaan teollinen yritys kasvaa ennen muuta palveluliiketoiminnallaan, joten palvelukäänne voi tosiasiassa olla vielä tilastoja rajumpi. PEKKA MATTILA professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Suuryritysten toimialarakenne Sekä yritysten lukumäärällä että liikevaihdolla mitattuna Suomen 250 suurimmasta yrityksestä merkittävin osa toimii yhä toimialaluokitukseltaan perinteisessä teollisuudessa. Lukumäärällisesti mitattuna vuonna 2014 teollisuudessa toimi 36 prosenttia suuryrityksistä, kaupan alalla 26 prosenttia, palvelualoilla 28 prosenttia ja muilla aloilla 10 prosenttia. Liikevaihdolla mitattuna teollisuus menetti kuitenkin asemaansa. Vuodesta 2012 lähtien teollisuuden osuus suuryritysten liikevaihdosta on hiipunut 52 prosenttiyksiköstä 47 prosenttiyksikköön. Tästä huolimatta teollisuuden merkitys korostuu: se vastasi edelleen lähes puolesta suuryritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Palveluiden osuus jatkoi vähittäistä kasvuaan vuonna 2014. Suuryritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta palveluyritykset muodostivat nyt jo yli neljänneksen. Samalla on huomattava, että perinteinen toimialaluokitus epäonnistuu paljastamaan todellisen rakennemuutoksen laajuuden. Huomattavan moni keskeisistä teollisuusyrityksistä kasvaa ennen muuta palveluliiketoiminnoillaan. Niiden merkitys yritysten kannattavuudellekin on usein keskeinen. Teolliset alat palveluistuvat vauhdilla, eikä tilasto yksin kerro koko totuutta tuotannollisen toiminnan laskevasta trendistä. Tutkimukseen osallistuneiden suuryritysten toimialat vastaavat hyvin lukumääräistä toimialajakaumaa kaikkien 250 suurimman yrityksen joukossa. Kansainvälisen trendin (esimerkiksi USA) vastaisesti Suomessa kaupan rooli kuitenkin supistuu, mikä johtunee alan työvoimakustannustasosta, kaupan alan rakenteista ja sääntelystä. Toimialana kauppa näyttäytyy yhä aliarvostettuna suhteessa vientiteollisuuteen. Vientiteollisuuden edelleen keskeisen aseman johdosta hallituksen tavoite keventää sen kustannustaakkaa suhteessa kilpailijamaihin on tarkoituksenmukainen erityisesti lyhyellä tähtäimellä. Kuvio 9 esittää muutokset suomalaisten suuryritysten toimialarakenteessa 2012 2015. Suuryritysten tuloksellisuus Vuonna 2014 suuryritysten nettotulosten mediaani oli 12,0 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin mediaani oli 12,2 miljoonaa euroa. Suomen 250 suurimman yrityksen yhteenlaskettu nettotulos oli vuonna 2014 noin 10,9 miljardia euroa keskimääräisen nettotuloksen ollessa noin 55,0 miljoonaa euroa. Suuryritykset paransivatkin selvästi tuloksentekokykyään verrattuna vuoteen 2013, jolloin kumulatiivinen nettotulos oli noin. 9,15 miljardia ja keskimääräinen nettotulos noin 48,4 miljoonaa euroa. Mediaanin lasku kertoo kuitenkin karua kieltään yritysten ja toimialojen jakautumisesta voittajiin ja häviäjiin: yksien näivettyessä toisilla menee paremmin kuin koskaan ennen. 14 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 SUURYRITYSTEN MAISEMA
KUVIO 9: MUUTOKSET TOIMIALARAKENTEESSA VIIME VUOSIIN VERRATTUNA Kyselyyn vastanneet (lkm) Kaikki 250 yritystä (lkm) Kaikki 250 yritystä (liikevaihto) Teollisuus Kauppa Palvelut Muut 100 9 % 11 % 10 % 11 % 7 % 6 % 11 % 10 % 7 % 6 % 5 % 6 % 80 22 % 23 % 29 % 27 % 24 % 25 % 27 % 28 % 18 % 21 % 25 % 26 % 60 31 % 27 % 29 % 28 % 30 % 30 % 26 % 26 % 23 % 22 % 21 % 21 % 40 20 38 % 39 % 32 % 35 % 40 % 40 % 36 % 36 % 52 % 51 % 48 % 47 % 0 2012 2013 2014 2015 2012 2013 2014 2015 2012 2013 2014 2015 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 SUURYRITYSTEN MAISEMA 15
03 Kilpailu Suuryritykset kohtaavat yhä ankarampaa kilpailua erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Yllättäen Suomen markkinoilla kovimman kilpailun koetaan talttuneen. 16 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 KILPAILU
Kilpaillussa markkinassa menestymiseen ei riitä pelkkä hintakärki vaan tarvitaan kykyä kehittää aidosti asiakkaan tarpeeseen vastaavia konsepteja. HARRI BROMAN kauppaneuvos, toimitusjohtaja Broman Group SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 KILPAILU 17
Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla Kuten edellisinäkin vuosina, suuryritykset kokivat kohtaavansa yhä ankarampaa kilpailua erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Kansainvälisten markkinoiden koettu kilpailuintensiteetti on esitetty kuviossa 10 kaikkien yritysten vastausten perusteella. Niiden suuryritysten osuus, joiden johtajien mielestä toimialallamme kilpailu on ankaraa ulkomaisilla markkinoilla, oli syksyllä 2015 95 prosenttia. Kilpailun vahvimpana merkkinä hintakilpailun koki toimialallaan erittäin voimakkaaksi yli neljä viidesosaa vastaajayrityksistä (84 prosenttia). Kääntäen, yhä harvempi suuryrityksen avainjohtaja näki, että kilpailijat kansainvälisillä markkinoilla olisivat heikkoja: enää 14 prosenttia vastaajayrityksistä piti kilpailijoita heikkoina vuonna 2015, kun vielä vuonna 2014 jopa 23 prosenttia vastaajista koki näin. Suuryritysten viestintäkenttä näytti samalla muuttuneen entistä raaemmaksi. Tästä kertoo yhtäältä havainto, että kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) suuryrityksistä koki syksyllä 2015, että kilpailijoiden uusista liikkeistä kuulee uutisia joka päivä (54 prosenttia vuonna 2013). Viestintäkentän intensiteetistä kertoo myös se, että selvästi useammat suuryritykset (peräti 53 prosenttia) kokivat 2015, että niiden toimialalla taistellaan ankarasti mainonnan keinoin (40 prosenttia vuonna 2013; 45 prosenttia vuonna 2014). Verrattaessa juuriltaan suomalaisia suuryrityksiä ulkomaisten konsernien Suomessa toimiviin tytäryhtiöihin on kiinnostavaa, että suomalaisperäiset yritykset kokivat kilpailuintensiteetin kansainvälisillä markkinoilla voimakkaammaksi kuin ulkomaiset tytäryhtiöt. Esimerkiksi hintakilpailun kansainvälisillä markkinoilla koki kovaksi vain noin 50 prosenttia ulkomaisten yritysten suomalaisista tytäryhtiöistä, mutta lähes 90 prosenttia suomalaisperäisistä suuryrityksistä. Tämä saattaa tosin johtua myös siitä, että ulkomaisten yritysten Suomen tytäryhtiöissä toiminta rajautuu useammin kotimaan markkinoille. Silti tulos kertonee myös siitä, että juuriltaan suomalaiset suuryritykset kokivat useammin voimattomuuden tunnetta tai olevansa alakynnessä kuin ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt. Juuriltaan suomalaisten suuryritysten kansainvälisillä markkinoilla kokeman kilpailuintensiteetin kokonaisindeksi jatkoikin nousuaan lukemaan 5,47 vuoden 2014 lukeman oltua 5,11 ja vuoden 2013 lukeman 4,54. Kaikilla vastanneilla suuryrityksillä kilpailuintensiteetin kokonaisindeksilukema oli 5,41 (5,14 vuonna 2014) ja ulkomaisten konsernien tytäryhtiöillä 5,00 (5,22 vuonna 2014). Kokonaisuudessaan suuryritysten kokema kilpailuintensiteetti jatkoi siten nousuaan. Tämä kertoo siitä, että suuret yrityksemme kilpailevat useimmiten kypsillä ja saturoituneilla markkinoilla, joilla kansainvälinen kamppailu kiristyy vähittäin vuosi vuodelta. 18 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 KILPAILU
KUVIO 10: KAIKKIEN YRITYSTEN KOKEMA KILPAILUINTENSITEETTI KANSAINVÄLISILLÄ MARKKINOILLA Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Toimialallamme kilpailu on ankaraa Toimialallamme taistellaan ankarasti mainonnan keinoin Muut alan toimijat pystyvät vastaamaan välittömästi mihin tahansa yksittäisen kilpailijan toimenpiteeseen Hintakilpailu on toimialamme tunnusmerkki Kilpailijoiden uusista liikkeistä kuulee uutisia lähes joka päivä Kilpailijamme ovat suhteellisen heikkoja 100 2 % 2 % 3 % 3 % 39 % 42 % 27 % 33 % 31 % 25 % 12 % 7 % 5 % 34 % 22 % 18 % 72 % 73 % 77 % 6 % 11 % 8 % 80 14 % 15 % 15 % 7 % 14 % 60 12 % 21 % 12 % 20 % 40 4 % 20 95 % 100 % 95 % 40 % 45 % 53 % 52 % 63 % 62 % 80 % 88 % 84 % 54 % 64 % 67 % 16 % 9 % 12 % 23 % 14 % 0 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 KILPAILU 19
Kilpailu kotimarkkinoilla Mitä tulee koettuun kilpailuun Suomen kotimarkkinoilla, hieman yllättäen kovimman kilpailun koettiin taittuneen, mikä ilmenee kuviosta 11. Vuonna 2015 kilpailun koki edelleen ankaraksi silti 84 prosentin enemmistö vastaajayrityksistä, mutta tämä osuus on laskenut vuoden 2014 peräti 92 prosentista. Samansuuntaisesti hintakilpailun koettiin vähentyneen (nyt 76 prosenttia yrityksistä) edellisen vuoden piikistä (91 prosenttia). Tämäkin on yllättävää, erityisesti ajatellen runsasta mediahuomiota, jonka ulkomaiset hinnalla kilpailevat yritykset ovat saaneet tullessaan Suomen markkinoille sekä muistaen tiettyjen kotimaisten suuryritysten halpuutus -henkisiä laajoja kampanjoita ja talouden yleistä deflaatiopainetta. Voidaankin tulkita, että kotimaiset suuryritykset ovat hintapaineista huolimatta saamassa itseluottamusta siihen, että ne pystyvät kilpailemaan kotimarkkinoilla muillakin keinoilla kuin yksin hinnalla. Tällaiseen itseluottamuksen hienoiseen parantumiseen viittaa myös se, että etenkin juuriltaan suomalaisista suuryrityksistä hieman useampi (23 prosenttia) piti nyt kotimarkkinansa kilpailijoita suhteellisen heikkoina kuin edellisenä vuonna (12 prosenttia). Juuriltaan suomalaisten suuryritysten parantuneesta itseluottamuksesta tai asemasta kotimarkkinoilla kertoo sekin, että ulkomaisten konsernien Suomessa toimivat tytäryhtiöt kokivat syksyllä 2015 aiempaa yhä harvemmin, että kilpailijat Suomen markkinoilla olisivat heikkoja (14 prosenttia vuonna 2015; 22 prosenttia vuonna 2014). Samalla yhä harvempi ulkomaisen konsernin Suomessa toimiva tytäryhtiö koki, että muut alan toimijat pystyisivät nopeasti vastaamaan yksittäisiin kilpailutoimenpiteisiin (36 prosenttia vuonna 2015; 41 prosenttia vuonna 2014; 46 prosenttia vuonna 2013). Juuriltaan suomalaisten suuryritysten kotimaisilla markkinoillaan kokeman kilpailuintensiteetin kokonaisindeksi päätyi lukemaan 4,88, edellisen vuoden lukeman oltua 5,10. Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöillä vastaava lukema oli 4,87 (4,99 vuonna 2014), ja kaikilla suuryrityksillä yhteensä 4,88 (5,07 vuonna 2014). On hienoa, että kotimarkkinan kilpailupaine heikkenee, ja suuryritykset uskovat itseensä. Tämä voi kertoa konseptien ja kohdesegmenttien eriytymisestä. PEKKA MATTILA professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 20 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 KILPAILU
KUVIO 11: KAIKKIEN YRITYSTEN KOKEMA KILPAILUINTENSITEETTI SUOMEN MARKKINOILLA Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Toimialallamme kilpailu on ankaraa Toimialallamme taistellaan ankarasti mainonnan keinoin Muut alan toimijat pystyvät vastaamaan välittömästi mihin tahansa yksittäisen kilpailijan toimenpiteeseen Hintakilpailu on toimialamme tunnusmerkki Kilpailijoiden uusista liikkeistä kuulee uutisia lähes joka päivä Kilpailijamme ovat suhteellisen heikkoja 100 5 % 4 % 6 % 39 % 39 % 36 % 44 % 36 % 36 % 14 % 5 % 12 % 29 % 28 % 29 % 77 % 78 % 70 % 5 % 4 % 10 % 5 % 80 9 % 12 % 13 % 10 % 16 % 60 10 % 10 % 13 % 8 % 17 % 24 % 40 8 % 20 90 % 92 % 84 % 51 % 51 % 51 % 48 % 47 % 40 % 77 % 91 % 76 % 58 % 62 % 56 % 9 % 7 % 14 % 15 % 21 % 0 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 KILPAILU 21
04 Toteutuneet investoinnit Palvelusektorin merkittäviä ICT-investointeja voi selittää suurten asiakastietojärjestelmien kehitystarpeilla sekä digitaalisten palveluiden ja myyntikanavien kehittämisellä. Hieman yllättäen kaupan ala investoi edelleen lähinnä perinteisiin liiketoimintamalleihinsa, kuten kiinteistöihin. 22 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 TOTEUTUNEET INVESTOINNIT
Digitalisaatio muuttaa kaikkia liiketoimintamalleja ja toimintoja, ja suuryritysten merkitys on siinä, että niillä on varaa - jos vaan viisaus ja rohkeus riittää - tehdä näitä isoja uudistuksia. JORMA ELORANTA vuorineuvos, hallituksen puheenjohtaja Neste, Uponor, Suominen SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 TOTEUTUNEET INVESTOINNIT 23
Aineelliset investoinnit Suuryritysten aineelliset investoinnit säilyivät vuonna 2015 lähes edellisen vuoden tasolla. Esimerkiksi tuotantokapasiteetin lisäämiseen tai kehittämiseen tehty keski-investointi (investointien mediaani) pysyi koko tarkastellun yritysjoukon osalta noin 1,5 miljoonan euron tuntumassa. Investointien keskiarvoa (2015: 39,1 miljoonaa; 2014: 16,6 miljoonaa) tarkasteltaessa (mediaanin sijaan) panostusta kohottivat muutamien juuriltaan suomalaisten suuryritysten merkittävät aineelliset investoinnit esimerkiksi teollisuudessa ja sähkönjakelussa. ICT-järjestelmien hankinnan ja kehityksen investoinnit säilyivät korkeahkoina vuonna 2015 keski-investoinnin ollessa noin 600 000 euroa. Joskin vuoden 2012 piikistä, noin 2 miljoonan euron tasosta, on tultu selvästi alas. Tämä viittaa siihen, että suuryritykset pyrkivät hallitsemaan ICT-kustannuksiaan aiempaa määrätietoisemmin. Tosin erityisesti juuriltaan suomalaisissa suuryrityksissä toteutui myös merkittäviä panostuksia uusiin ICT-järjestelmiin, minkä johdosta investointien keskiarvo kohosi 2,7 miljoonasta eurosta aina 5,2 miljoonaan euroon. Kaikkiaan ICT-järjestelmien hankintaan ja kehittämiseen kohdentui siis yhä merkittäviä investointeja. Muista kohteista saman suuruusluokan investointipanostuksia ohjautuu oikeastaan aineellisissa investoinneissa vain tuotantokapasiteettiin ja aineettomissa investoinneissa lähinnä myyntitoimintaan. Aineellisista investoinneista myyntitilojen lisäkyseen ja kehitykseen investoitiin edelleen suhteellisen vähän: kun kaikki vastanneet suuryritykset huomioidaan, mediaani-investoinnit näihin ovat tippuneet lähelle nollaa. Myyntitilainvestointien keskiarvo on kuitenkin yllättävästi noussut. Esimerkiksi juuriltaan suomalaisilla suuryrityksillä keskiarvo oli vuonna 2015 noussut noin 6 miljoonaan euroon edellisen vuoden noin 3 miljoonan euron tasosta. Tätä selittänevät tiettyjen kaupan alan yritysten aiempaa suuremmat investoinnit uusiin myyntitiloihin. Myös ulkomaisten konsernien tytäryhtiöiden mediaani- sekä keskiarvoinvestoinnit myyntitiloihin olivat samalla kasvaneet. Aineettomat kaupalliset investoinnit Suuryritysten aineettomat kaupalliset investoinnit jatkoivat pääosin laskuaan vuonna 2015. Oikeastaan ainoa aineettomien kaupallisten investointien kohde, jossa keski-investointi selkeästi nousi, oli tuotteiden ja palveluiden digitalisointi. Tässä keski-investoinniksi tuli noin 200 000 euroa, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2013. Kehitys on sama sekä juuriltaan suomalaisilla suuryrityksillä että ulkomaisten konsernien tytäryhtiöillä. Suuryritykset vaikuttavat siis ottaneen digitalisoitumisen haasteen vakavasti, ja ymmärsivät myös panostaa rahaa tarttuakseen sen tuomiin mahdollisuuksiin. Hälyttävää aineettomissa kaupallisissa investoinneissa oli sen sijaan myyntitoimintaan tehtyjen panostusten selkeä pudotus: keski-investointi laski vuonna 2015 noin puoleen miljoonaan euroon sen oltua aiemmin 2 miljoonan euron tuntumassa. Selityksenä saattavat osin olla yritysten henkilöstövähennykset asiakasrajapinnassa, erityisesti kaupan alalla, sekä esimerkiksi matkustuskulujen leikkaukset. Yleiskuva on silti synkkä: asiakastyön ja myyntitoiminnan voimavaroja vähennetään selkeästi. Vastaavasti vähennystä oli myös markkinointiviestinnän ja sidosryhmäsuhteiden investoinneissa, joskaan vähennys ei ollut niin selvä kuin myyntitoiminnassa: keski-investointi on laskenut miljoonan euron tuntumasta noin 700 000 euroon. Hieman yllättäen ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt vähensivät panostuksiaan tällä saralla tuntuvammin kuin juuriltaan suomalaiset suuryritykset. Pidemmällä tähtäimellä huolenaiheena on, että myös keski-investoinnit tuote- ja palveluparannusprojekteihin sekä täysin uusien tuotteiden ja palveluiden kehitysprojekteihin säilyivät edelleen hämmästyttävän matalina. Kuten vuosina 2013 ja 2014, näihin projekteihin panostettiin 2015 mediaani-investointina vain noin 200 000 euroa. Hälyttävää on myös se, että markkinatutkimuksiin ja -analyyseihin panostettiin edelleen huomattavan vähän; vuoden keski-investointi oli reilusti alle sadassatuhannessa eurossa. Suuryritykset eivät siis vaikuta hahmottavan markkinatutkimusten, -testien ja -analyysien tärkeyttä uusille tuote- ja palvelumarkkinoille laajennuttaessa tai uusille maantieteellisille markkina-alueille pyrittäessä. 24 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 TOTEUTUNEET INVESTOINNIT
Perinteiset palvelusektorin yritykset ovat aloittamassa panostuksen uusien palvelukonseptien ja asiakaskokemusten synnyttämiseksi. On todennäköistä, että pian perässä seuraavat myös muut toimialat. Murrostilanteet synnyttävät aina uusia voittajia ja häviäjiä. VILLE KOPRA osakas Miltton Networks Kuten pääosassa aineettomia kaupallisia investointeja, myös toimittaja- ja alihankintasuhteiden ylläpidossa investoinnit olivat lievästi laskevia. Keski-investointi jäi selvästi alle 100 000 euroon sekä juuriltaan suomalaisilla suuryrityksillä että ulkomaisten konsernien tytäryhtiöillä. Muut aineettomat investoinnit Muissa kuin kaupallisissa investoinneissa henkilöstön kehittämiseen tehdyt investoinnit jatkoivat lievää mutta hälyttävää laskuaan. Vuonna 2015 keski-investointi juuriltaan suomalaisilla suuryrityksillä oli 250 000 euron tuntumassa, kun se vielä kaksi vuotta aiemmin lähenteli 500 000 euroa. Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt sen sijaan vaikuttavat alkaneen lisätä panoksiaan henkilöstön kehittämiseen. Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöiden keski-investointi henkilöstönsä kehittämiseen nousi itse asiassa ensimmäistä kertaa suuremmaksi kuin juuriltaan suomalaisilla suuryrityksillä; noin 300 000 euroon. Tämä saattaa kertoa siitä, että ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt näkevät erityisesti asiakasrajapinnan palveluhenkilöstön ja innovaatioihin keskittyneen henkilöstön osaamisen yhä oleellisemmaksi ajatellen tulevaisuuden menestystä. Muista aineettomista investoinneista positiivisena kehityksenä voidaan nähdä sentään se, etteivät panostukset toiminnan ulkoistamiseen ja lopettamiseen ole kasvaneet, vaan ne pikemminkin laskivat. Mediaanimenot näihin olivat tosin vain noin 50 000 euroa vuonna 2015, mikä vastaa likimain edellisvuoden tasoa. Samalla kuitenkin toiminnan ulkoistamiseen käytettyjen panostusten keskiarvo on pudonnut kolmannekseen edellisestä vuodesta. Pahin vaihe Suomen toimintojen alas ajamisessa saattaa siis olla suuryrityksillä jo takana päin. SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 TOTEUTUNEET INVESTOINNIT 25
Investoinnit toimialoittain Aineellisissa investoinneissa erityisesti palvelusektorin yritykset jatkoivat panostustensa lisäämistä ICT-järjestelmien hankintaan ja kehitykseen vuonna 2015. Keski-investointi ICT-järjestelmiin palvelusektorin yrityksillä oli vuonna 2015 jo miltei 3 miljoonaa euroa, mikä on lähes kolminkertainen taso vuoteen 2013 verrattuna. Teollisuuden, kaupan ja muiden yritysten investoinnit ICT-järjestelmien hankintaan ja kehitykseen sen sijaan jatkoivat laskuaan, keski-investoinnin pudotessa alle miljoonaan euroon. Palvelusektorin merkittäviä ICT-investointeja selittänee tarve suurten asiakastietojärjestelmien kehitykseen sekä digitaalisten palvelujen ja myyntikanavien rakentamiseen. Teollisuuden ja kaupan alojen vähenevät investoinnit ICT-järjestelmiin saattavat selittyä taas sillä, että näiden alojen suuryritykset ovat jo aiempina vuosina saaneet pääosin valmiiksi isot hankkeensa toiminnanohjausjärjestelmiensä parissa ja keskittyvät nyt ICT-kustannusten kurissa pitämiseen. Mielenkiintoista ja yllättävää on, että kaupan alan yritysten investoinnit myyntitilojen lisäykseen ja kehitykseen kääntyivät vuonna 2015 huomattavaan nousuun keski-investoinnin noustessa lähes neljään miljoonaan euroon. Samalla kaupan alan yritysten investoinnit digitalisointiin eivät kuitenkaan juuri ole kasvaneet vuoden keski-investoinnin pysytellessä parissa sadassa tuhannessa eurossa. Tälle kehitykselle voidaan antaa kaksi vaihtoehtoista tulkintaa. Negatiivinen tulkinta on, että suomalaiset kaupan alan suuryritykset eivät ole vieläkään löytäneet ymmärrystä tai uskallusta panostaa verkkokaupan kehittämiseen kivijalkakauppojen laajentamisen sijaan. Positiivinen tulkinta taas on, että kaupan yritykset panostavat perinteisesti vahvan kivijalkakauppansa päälle rakennettavaan monikanavaisuuteen, jossa voimavarat kohdentuvat fyysisen ja digitaalisen kanavan yhteistoimintaan. Kumpi selitys on osuvampi, jää nähtäväksi lähitulevaisuudessa. Muissa aineettomissa kaupallisissa investoinneissa huomattavaa on, että erityisesti palvelusektorin suuryritykset olivat kasvattaneet investointejaan täysin uusien tuotteiden ja palveluiden kehitysprojekteihin. Samalla tämän lajityypin investoinnit ovat pikemminkin laskeneet teollisuudessa ja kaupan alalla. Kun palvelusektorin yritykset ovat vieläpä lisänneet panostuksiaan tuotteiden ja palveluiden digitalisointiin enemmän kuin muut, voidaan jopa tulkita, että perinteiset palvelusektorin yritykset (esimerkiksi pankit, vakuutusyhtiöt, hotelli- ja ravitsemusala) panostavat nyt toden teolla uudenlaisten digitaalisten palvelu konseptien ja asiakaskokemusten synnyttämiseen. Myyntitoiminnan osalta mainittu keski-investointien lasku tarkentuu suuryritysten toimialavertailussa siten, että erityisesti kaupan alan suuryritykset vähensivät investointejaan, kun taas teollisuuden ja palvelusektorin suuryritykset ovat pikemminkin maltillisesti lisänneet panostuksiaan. Tämä saattaa selittyä osaa kaupan toimijoista koskeneilla myyntihenkilöstön työtuntivähennyksillä. Myös markkinointiviestinnässä ja sidosryhmätoiminnassa panostuksiaan ovat vähentäneet erityisesti kaupan alan suuryritykset, joissa keski-investointi markkinointiviestintään saavutti huipun vuonna 2014 (keski-investointi noin 2 miljoonaa euroa) vähentyen siitä jopa noin puoleen vuonna 2015 (noin 1 miljoona euroa). Tämä saattaa selittyä sillä, että kaupan alan suuryritykset ovat käyttäneet vuonna 2015 osan aiemmista markkinointiviestintäpanostuksistaan yhtäältä hinnanalennuksiin ja toisaalta kauppapaikkojensa uudistamiseen. Muissa kuin kaupallisissa aineettomissa investoinneissa huomattavaa on, että sekä kaupan alan että palvelusektorin suuryritykset olivat kasvattaneet henkilöstön kehittämisen panostuksiaan vuonna 2015, kun taas teollisuusyritysten investoinnit henkilöstön kehittämiseen jatkoivat jo useamman vuoden kestänyttä laskuaan. Tämä heijastallee erityisesti teollisuusten yritysten pitkään jatkunutta painetta vähentää henkilöstään ja leikata muita henkilöstö kuluja. Palveluiden ja kaupan alalla henkilöstön osaamiseen panostaminen nähtäneen kriittisemmäksi osaavien ja palvelualttiiden työntekijöiden ollessa keskeisin tuotannontekijä ja tuottavuuden ajuri. 26 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 TOTEUTUNEET INVESTOINNIT
KUVIO 12: AINEELLISTEN INVESTOINTIEN MEDIAANIT TOIMIALOITTAIN, TUHATTA EUROA IT-/tietojärjestelmien hankinta tai kehitys Myyntitilojen lisäys tai kehitys Teollisuus Kauppa Palvelut Muut 3 000 3 000 4 000 2 500 3 500 2 000 3 000 2 000 1 750 2 500 3 750 1 500 2 000 1 000 1 000 1 000 1 500 600 600 1 000 1 020 500 275 500 0 0 0 37,5 50 0 0 0 2014 2015 2014 2015 KUVIO 13: AINEETTOMIEN KAUPALLISTEN INVESTOINTIEN MEDIAANIT TOIMIALOITTAIN, TUHATTA EUROA 10 000 8 000 Myyntitoiminta 8 500 2 000 1 500 Täysin uusien tuotteiden tai palveluiden tutkimus ja kehitys 2 000 1 500 Teollisuus Kauppa Palvelut Muut 6 000 5 000 1 000 4 000 2 000 0 2 400 1 000 775 2014 2 000 300 100 2015 500 0 300 50 37,5 2014 233 200 18 2015 Tuotteiden tai palveluiden digitalisointi 350 350 300 250 200 200 200 150 150 150 100 100 100 50 50 0 2014 2015 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 TOTEUTUNEET INVESTOINNIT 27
05 Investointinäkymät 2016 Myönteistä kehitystä odotetaan pääosin aineettomissa kaupallisissa investoinneissa, varsinkin tuotteiden ja palveluiden digitalisoimisessa. Aineellisten investointien ja muiden aineettomien investointien ennakoidaan pääasiassa laskevan. 28 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 INVESTOINTI NÄKYMÄT 2016
Nyt näyttäisi siltä, että investoinnit lähtisivät pian taas liikkeelle. Toistaiseksi tämä on kuitenkin vasta ajatuksen tasolla, ei konkretian. HANNU JAATINEN liiketoiminta-alueen johtaja OP SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 INVESTOINTI NÄKYMÄT 2016 29
Aineellisten investointien kehitysnäkymät Vastanneet suuryritykset ennustavat aineellisten investointien keskimäärin vähenevän vuonna 2016 vuoden 2015 panostuksiin verrattuna. Prosentteina ennakoidut vähennykset vuodelle 2016 olivat kuitenkin pienempiä kuin vuoden 2014 syksyllä vuodelle 2015 ennustettu lasku. Varsinainesta valonpilkahduksesta ei kuitenkaan voi puhua: lähtötaso investoinneissa on matalampi vuoden 2015 lopulla kuin vuoden 2014 lopulla, joten leikattavaakin on vähemmän. Ainoastaan tuotantokapasiteetin tai tuotantotilojen lisäykseen tai kehitykseen kohdistettujen investointien ennustetaan keskimäärin kasvavan (keskiarvo +1,5 prosenttia). Leikkauksia ennustetaan investoinneissa myyntitilojen lisäykseen ja kehitykseen (keskiarvo -0,7 prosenttia) sekä muiden työtilojen lisäykseen ja kehitykseen (keskiarvo -2,8 prosenttia). Suuryritykset keskittyvät siis uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen ja kenties olemassa olevan kapasiteetin ja tilojen käytön tehostamiseen. Myös ICT-järjestelmien hankinnan ja kehityksen investointeihin ennustetaan leikkauksia (keskiarvo -1,6 prosenttia). Kuvio 14 tiivistää suuryritysten aineellisten investointien kehitysnäkymät. KUVIO 14: AINEELLISTEN INVESTOINTIEN KEHITYSNÄKYMÄT -10% -8% -6% -4% -2% -0% 2% 4% 6% Tuotantokapasiteetin tai tuotantotilojen lisäys tai kehitys 1,5 % IT-/tietojärjestelmien hankinta tai kehitys -1,6 % Myyntitilojen lisäys tai kehitys -0,7 % Muiden työtilojen lisäys tai kehitys -2,8 % Muutos laskentaperusteissa verrattuna aiempiin vuosiin 30 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 INVESTOINTI NÄKYMÄT 2016
Aineettomien kaupallisten investointien kehitysnäkymät Aineettomissa kaupallisissa investoinneissa vastanneet suuryritykset ennustavat investointien keskimäärin joko kasvavan tai pysyvän vähintään ennallaan. Vuoden 2015 toteutuneiden investointien trendin kanssa on hyvin linjassa, että erityisesti tuotteiden ja palveluiden digitalisoimiseen tehtävien investointien ennustetaan kasvavan edelleen merkittävästi (keskiarvo +10,1 prosenttia). Täysin uusien tuotteiden ja palveluiden kehityksen investointien, sekä toimittaja-, alihankinta- ja kumppanuussuhteiden hankinnan ja ylläpidon investointien odotetaan myös nousevan. Näille alueille kohdentuvat investoinnit saattavat myös heijastaa digitalisoitumisen etenemistä, sillä uudet sähköiset palvelut tarkoittavat usein samalla täysin uusien liiketoiminta- ja ansaintamallien kehittämistä sekä uudenlaisten kumppanuussuhteiden luomista. Markkinointiviestintään ja sidosryhmätoimintaan kohdistuvien investointien odotetaan pysyvän miltei ennallaan (keskiarvo -0,1 prosenttia). Vaisu kehitys on osin huolestuttavaa, sillä uusien digitaalisten palveluiden ja toimintamallien menestyksekäs käyttöönotto vaatii myös viestintää asiakkaisiin päin. Kuvio 15 tiivistää aineettomien kaupallisten investointien kehitysnäkymät. KUVIO 15: AINEETTOMIEN KAUPALLISTEN INVESTOINTIEN KEHITYSNÄKYMÄT -2% 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% Markkinatutkimukset ja kilpailija-analyysit 2,5 % Tuote- tai palveluparannusprojektit 3,4 % Uusien tuotteiden tai palveluiden tutkimus ja kehitys 5,0 % Tuotteiden ja palveluiden digitalisoiminen -2,8 % 10,1 % Myyntitoiminta 2,7 % Referenssiasiakkuudet tai -projektit 1,0 % Markkinointiviestintä ja PR -0,1 % Toimittaja-, alihankkija- ja kumpanuussuhteiden hankinta ja ylläpito 1,5 % Muutos laskentaperusteissa verrattuna aiempiin vuosiin SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 INVESTOINTI NÄKYMÄT 2016 31
Aineettomien muiden investointien kehitysnäkymät Muissa kuin kaupallisissa aineettomissa investoinneissa vastanneet suuryritykset odottavat vain hienoisia muutoksia, paitsi yritysjärjestelyissä joiden osalta odotetaan 2,3 prosenttiyksikön kasvua. Yritysjärjestelyt on käsitetty tutkimuksessa laajassa merkityksessään. Ne voivat olla yritysostoja, toiminnan osien myyntejä, toimintojen jakautumisia tai muita liikkeenluovutuksia. Vuonna 2015 toteutunut pudotus henkilöstön kehittämisen panostuksissa tasaantuu vuoden 2016 ennusteissa, joissa vastaajayritykset ennakoivat jopa hienoista kasvua (keskiarvo +0,4 prosenttia). Tosin huomattavaa on, että lähtötaso on verraten matala. Ilahduttavinta kuitenkin on se, että vastanneet suuryritykset uskovat toimintojen ulkoistamisen ja lopettamisen kertaluonteisten kulujen laskevan (keskiarvo -0,7 prosenttia) vuonna 2016. Tämä antaa varovaista toivoa irtisanomisiin tähtäävien yhteistoimintaneuvotteluiden tasaantumisesta. Kuvio 16 tiivistää aineettomien muiden investointien kehitysnäkymät. KUVIO 16: AINEETTOMIEN MUIDEN INVESTOINTIEN KEHITYSNÄKYMÄT -2% -1% 0% 1% 2% 3% Yritysjärjestelyt 2,3 % Lisenssien ja patenttien hankkiminen -0,7 % Henkilöstökehittäminen 0,4 % Toimintojen ulkoistamisen tai lopettamisen kertaluonteiset menot -0,7 % Muutos laskentaperusteissa verrattuna aiempiin vuosiin 32 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 INVESTOINTI NÄKYMÄT 2016
Myönteisesti merkillepantavaa tänä vuonna on etenkin maltillisesti lisääntynyt kiinnostus yritysjärjestelyihin ja laihdutuskuurien vähittäinen päättyminen. PEKKA MATTILA professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 INVESTOINTI NÄKYMÄT 2016 33
06 Kysynnän odotettu kehitys vuonna 2016 Suuryritysten kysynnän kasvu sekä siitä johtuvat henkilöstön ja alihankintojen lisäykset toteutuvat ulkomailla. Kehitys Suomessa on hyytynyt paikalleen. 34 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 KYSYNNÄN ODOTETTU KEHITYS VUONNA 2016
Kun puhutaan suuryritysten merkityksestä Suomessa, on tärkeä katsoa erityisesti näiden yritysten Suomeen luomaa ravintoketjua alihankintoja. Jos alihankinnat siirtyvät voimakkaasti ulkomaille, tämä ravintoketju alkaa kuihtua ja Suomi näivettyy. JORMA ELORANTA vuorineuvos, hallituksen puheenjohtaja Neste, Uponor, Suominen SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 KYSYNNÄN ODOTETTU KEHITYS VUONNA 2016 35
Kysynnän kehitysnäkymät vuodelle 2016 Markkinakysynnän kehitysnäkymät Suomessa ja ulkomailla Vastanneiden suuryritysten näkemykset päätoimialojensa markkinakysynnän kehityksestä vuonna 2016 ovat myönteisiä. Kansainvälisten markkinoiden markkinakysynnän kasvuodotus yritysten päätoimialoilla on nyt keskiarvoltaan 1,3 prosenttia (vuotta aiemmin 1,6 prosenttia). Myös kotimaisilla markkinoilla keskimääräinen kasvuodotus vuodelle 2016 on nyt kääntynyt hienoisesti positiiviseksi (0,1 prosenttia; vuotta aiemmin -0,1 prosenttia). Tämä on varovaisen positiivinen signaali suuryritysten odotuksissa. Markkinakysynnän myönteiset odotukset ilmenevät myös siinä, että suurempaa, yli 3 prosenttiyksikön kysynnän kasvua kansainvälisillä markkinoilla odottaa jopa 33 vastaajayritystä (suomalaisilla markkinoilla 12 vastaajayritystä), kun taas yli 3 prosenttiyksikön pudotusta odottaa vain 5 yritystä (suomalaisilla markkinoilla 13 vastaajayritystä). Ylipäätään vastausten perusteella kansainvälisillä markkinoilla odotetaan Suomen kotimarkkinaa positiivisempaa kysynnän kehitystä. Tämä johtunee kansainvälisten markkinoiden Suomen taloutta nopeammasta elpymisestä. vuonna 2016 on erityisen positiivinen. Raakaa kilpailua kansainvälisillä markkinoilla kokevat suuryritykset odottavat kysynnän kasvavan ulkomailla keskimäärin 2,6 prosenttia. Markkinakysynnän kehitysnäkymät juuriltaan suomalaisissa yrityksissä ja ulkomaisten konsernien tytäryhtiöissä Juuriltaan suomalaisten suuryritysten ja kansainvälisten konsernien suomalaisten tytäryhtiöiden ennusteet kotimaan markkinoiden kysynnän kehityksestä ovat ristiriitaiset: edelliset ennustavat kysynnän vähenevän keskimäärin 0,2 prosenttia, ja jälkimmäiset kasvavan keskimäärin 1,4 prosenttia. Kansainvälisten markkinoiden kysynnän kehityksestä juuriltaan suomalaisten suuryritysten näkemys on kuitenkin huomattavasti positiivisempi (keskiarvo 1,6 prosenttia) kuin ulkomaisten konsernin tytär yhtiöiden (keskiarvo +0,0 prosenttia). Aineiston perusteella kotimaiset yritykset ennustavatkin tytäryhtiöitä vahvempaa kysynnän kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt ovat kuitenkin toiveikkaita Suomen markkinoiden kasvupotentiaalista. Mielenkiintoista on myös se, että varsinkin korkean kilpailuintensiteetin vastaajayrityksissä kansainvälisen kysynnän odotettu kehitys KUVIO 17: MARKKINAKYSYNTÄ 2016 2015 3 % 2 % 1,6 % 1,3 % 1 % 0 % -1 % -0,1 % 0,1 % -2 % -3 % Kehitys Suomessa Kehitys ulkomailla Muutos laskentaperusteissa verrattuna aiempiin vuosiin 36 SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 KYSYNNÄN ODOTETTU KEHITYS VUONNA 2016
Alihankinnan ja ostojen kehitysnäkymät vuodelle 2016 Alihankinnan ja ostojen kehitysnäkymät Suomessa ja ulkomailla Suuryritysten vuodelle 2016 odottaman kysynnän lisäyksen kanssa on hyvin linjassa se, että ne odottavat jälleen myös omien alihankintojensa ja ostojensa kasvavan. Vuodelle 2016 odotetaan 2,7 prosentin keskimääräistä kasvua alihankintaan ja ostoihin ulkomailla (vuotta aiemmin 2,6 prosenttia) mutta vain hienoista 0,2 prosentin kasvua kotimaassa (vuotta aiemmin 0,7 prosenttia). Suomeen kohdistuvien alihankintojen ja ostojen ennakoidun kasvun vaimentuminen on erityisen huolestuttava signaali yleisen talouskasvun kannalta, sillä suuryritysten vaikuttavuutta kotimaassa vahvistaa niiden mittava ja usein hyvin paikallinen alihankkijaverkosto. Tosin on huomattava, että havaintoon saattaa liittyä myös yritysten näkemys hankintahintadeflaatiosta: ostojen volyymit todennäköisesti kasvavat enemmän kuin ostojen euromäärä perustuen odotukseen alhaisemmista yksikköhinnoista. Alihankintojen ja ostojen kehitysnäkymät juuriltaan suomalaisissa suuryrityksissä ja ulkomaisten konsernien tytäryhtiöissä Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt ennustavat vuodelle 2016 erityisen merkittävää kasvua alihankinnan ja ostojen volyymiin. Ne odottavat Suomeen kohdistuvien ostojen kasvavan keskiarvoltaan 2,9 prosenttia (juuriltaan suomalaisilla suuryrityksillä ennakoitua laskua 0,5 prosenttia) ja ulkomaille kohdistuvien jopa 3,4 prosenttia (juuriltaan suomalaisilla suuryrityksillä kasvua 2,5 prosenttia). Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt näyttävät siis aikovan kasvattaa sekä Suomessa että ulkomailla tehtäviä alihankintojaan ja ostojaan, kun taas juuriltaan suomalaiset suuryritykset aikovat vähentää kotimaassa tehtäviä alihankintojaan. Samalla voi kokoavasti todeta, että sekä juuriltaan suomalaiset suuryritykset että kansainvälisten konsernien tytäryhtiöt kasvattavat ostojaan lähtökohtaisesti enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Matalaa kilpailua kansainvälisillä markkinoilla kokevien suuryritysten alihankintojen ja ostojen odotettu kehitys ensi vuonna on erityisen voimakkaasti positiivinen. Nämä yritykset odottavat alihankintojensa ja ostojensa kasvavan Suomessa keskimäärin 2,5 prosenttia ja ulkomailla 5,5 prosenttia. KUVIO 18: ALIHANKINNAT 2016 2015 3 % 2 % 2,6 % 2,7 % 1 % 0 % 0,7 % 0,2 % -1 % -2 % -3 % Kehitys Suomessa Kehitys ulkomailla Muutos laskentaperusteissa verrattuna aiempiin vuosiin SUORAA ASIAA SUURYRITYKSILTÄ 2016 KYSYNNÄN ODOTETTU KEHITYS VUONNA 2016 37