Minne menet, avoin yliopisto? Mervi Varja Avoimen yliopiston foorumin puheenjohtaja
Minne menet, avoin yliopisto? Viime vuodet tilastokatsaus 2010-2013 Uutta opiskelijaprofiilista Lähitulevaisuuden suuntia
400 000 Avoimen yliopisto-opetuksen tunnuslukuja 2010-2013 350 000 349 985 340 197 335 718 345 194 300 000 Netto-opiskelijamäärä 250 000 Tarjotut opintopisteet Suoritetut opintopisteet 200 000 150 000 100 000 72 421 72 945 73 614 74 778 50 000 49 648 46 274 51 222 52 230 2010 2011 2012 2013
Avoin AMK-opetus Suomessa 2010-2013 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 Osallistujat Opintopisteet 30 000 20 000 10 000 2010 2011 2012 2013
Netto-opiskelijamäärä 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 Aalto yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi 4 000 2 000 2010 2011 2012 2013
Tarjotut opintopisteet 16 000 14 000 12 000 Aalto yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto 10 000 8 000 6 000 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto 4 000 Vaasan yliopisto Åbo Akademi 2 000 2010 2011 2012 2013
Suoritetut opintopisteet 100 000 Aalto yliopisto 90 000 Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi 20 000 10 000 2010 2011 2012 2013
Suoritetut op:t koulutusalan mukaan 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Farmasian koulutus Hammaslääketieteell. koulutus Humanistinen koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Kauppatieteellinen koulutus Liikuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Lääketieteellinen koulutus Maatalous-metsätiet. koulutus Musiikkialan koulutus(yliop.) Oikeustieteellinen koulutus Psykologian koulutus Taideteollinen koulutus Teatt.,tanssial. koul.(yliop.) Teknillistieteellinen koulutus Teologinen koulutus Terveystieteiden koulutus Yhteiskuntatieteell. koulutus 2010 2011 2012 2013
Opiskelijat (brutto) yhteistyöoppilaitoksissa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 Kansalais- ja työväenopistot Kansanopistot Kesäyliopistot Muut järjestäjät 8 000 6 000 4 000 2 000 2010 2011 2012 2013
Avoimen yliopiston opiskelijamuotokuvan päivitys Rinne ym. (2003): Avoimen yliopiston opiskelija: kokovartalokuvasta eriytyneisiin muotokuviin Nina Haltia, Leena Leskinen, Esa Rahiala: Avoimen korkeakoulun opiskelijamuotokuva 2010-luvulla (esitys Korkeakoulututkimuksen symposiumissa 20.8.2014) seuraavat kaksi diaa em. esityksestä:
Opiskelijoiden ikä Vuonna 2000 avoimen yliopiston opiskelijoista alle 25- vuotiaita oli 35 % ja 50 vuotta täyttäneitä reilut 7 %! (Rinne ym. 2003.)
Opiskelijoiden koulutustausta Vuonna 2000 avoimessa yliopistossa opiskelevista ylempi kk-tutkinto oli 2,3 %:lla! (Rinne ym. 2003.)
Tulevaisuuden suuntia: Kohderyhmänä työelämäosaamista hakevat tutkintotavoitteiset Miten käy yhteistyöoppilaitosverkoston? Rooli tutkinto-opetuksen tukena Kansainvälistyminen
Työelämäosaaminen - haasteet Tuntuma: opiskelu hyötyä varten kasvussa Toinen foorumin verkostokyselyn 2014 teemoista Työelämän osaamistarpeisiin vastaamisen haasteena mm.: Työelämätarpeiden selvittäminen: työkalut, käytännöt, verkostot Viestintä: opintojen tarjoaman osaamisen avaaminen ja kohderyhmien tavoittaminen oikeita kanavia myöten Opetussuunnitelmien työelämälähtöisyys tai sen puute Ei aina suoritusmotivaatiota -> mistä saadaan op:t? Opinnot kyettävä suorittamaan työn ohella -> Yliopiston laitosten ja opettajien valmius joustaviin toteutuksiin -> tämä helpottuu koko ajan (sukupolvien vaihdos, tekniikan helpottuminen ym.)
Työelämäosaaminen - mahdollisuudet Korkeakoulutustasoisen osaamisen tarve työelämässä lisääntynyt Elinkeinoelämän rakennemuutokset haastavat korkeakoulutuksen reagoimaan nopeasti muuttuneisiin osaamistarpeisiin Tutkintokoulutuksen työelämälähtöisyyttä lisätään -> hyödyttää myös avoimen yliopiston tarjontaa Laajat, tarvelähtöiset, tarjonnasta kootut osaamiskokonaisuudet - myös korkeakoulujen välisenä yhteistyönä Em. on keveämpi ratkaisu kuin esim. uudet erikoistumiskoulutukset, joita ei kannattaisi rakentaa sellaisiin tarpeisiin, jotka voidaan hoitaa avoimen yliopisto-opetuksen olemassa olevilla instrumenteilla
Tutkintotavoitteisuus Avoin yliopisto-opetus palvelee pääsykokeisiin valmistautuvia (esim. kansanopistojen linjat) avoimen yliopiston väylän kautta hakeutuvia (enemmistö työelämässä olevia) siirtyviä tutkinto-opiskelijoita ja maisterivaiheen hakijoita, joilta vaaditaan haettavan alan opintoja Tärkeää, että kaikki hakeutumisen vaihtoehdot ovat selkeästi esillä yliopistojen omassa tiedotuksessa ja Opintopolussa Tärkeää, että avoin yliopisto huomioi tutkintotavoitteiset omia ohjauspalveluja kehittäessään Avoimen yliopiston väylän oltava uskottava: riittävä tarjonta, riittävät kiintiöt, joustava sisäänotto (1. kerta vuodessa monesti riittämätön ratkaisu), edistymisen seuranta = referenssit Tutkintotavoitteiset opiskelijat tuottavat hyvin opintopisteitä!
Miten käy yhteistyöoppilaitosverkoston? Vapaan sivistystyön valtionrahoituksen tuntuva leikkaus (-18,5 milj. 2015-2017, 2014 toimintarahoitus yhteensä 165 milj.) Kuntatalouden vakavat ongelmat Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus 2014-2016 (OKM): rahoitus, järjestäjäverkosto ylläpitämisluvat Opiskelijavalintauudistuksen vaikutus -> kansanopistot? Hinnoittelevatko opistot itsensä ulos talousvaikeuksien takia? Vapaan sivistystyön rahoitus täydentää yliopistojen rahoitusta -> jos yhteistyöoppilaitosverkosto supistuu -> yliopistojen käytettävä enemmän omaa rahoitustaan opintojen alueellisen saatavuuden varmistamiseksi Foorumin aluetyöryhmä kehittää oppilaitosyhteistyön toimintaedellytyksiä yliopistojen yhteistyönä
Tutkinto-opetuksen apuna/ osana yliopiston koulutuksen kokonaisuutta Ilmiön laajuudesta ei koottua tilastotietoa (vrt. foorumin esitys 2014 OKM:lle tiedonkeruun kehittämiseksi tältä osin ei saanut vastakaikua) Monilla yliopistolla tietoinen ote avoimen yliopisto-opetuksen hyödyntämisessä, esim. HY, TaY, Aalto, JY, LY, OY, ratkaisuja myös muissa yliopistoissa (Foorumin verkostokysely 2013) Yliopistoilla erilaisia organisaatio-/sisäisen rahoituksen ratkaisuja millaiset ratkaisut tukevat tätä kehitystä parhaiten? Miten avoimen yliopiston aikuisopiskelija hyötyy tästä kehityssuunnasta? Resurssien yhteiskäytöllä laajempi ja monipuolisempi opintotarjonta?
Kansainvälistyminen OER materiaalien hyödyntäminen nykyisissä opinnoissa Englanninkielistä verkko-opintotarjontaa globaaleille markkinoille? Markkinointi? Opiskelijapalvelut? Koulutuksen vientiä/ Elinkeinotoimintaa? Kansainvälisesti toimivien yliopistojen paikalliset opintoryhmät? Enemmän kv -hankeyhteistyötä, benchmarkkausta? Muuta?
Mikä on sinun mielestäsi avoimen yliopiston tärkein tehtävä tulevaisuudessa?