R A Y : n a v u s t u s t o i m i n n a n A s i a k a s l e h t i 2 2 0 1 0 Yleisavustukset perattiin Mitä on innovatiivisuus? Yksinäisten yhteiskunta
Pelitreffeillä Kanen pääsihteeri Sari Aalto-Matturi: Järjestöjen asema pysyy vahvana Järjestöjen tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on mielestäni se, miten kansalaisyhteiskunta asemoituu suhteessa julkiseen sektoriin ja yritysmaailmaan. Jotkut pelkäävät järjestöjen olevan haalistumassa tai peräti musertumassa näiden väliin. On tärkeää, että muutossuunnat haastavat myös järjestöjä kehittämään omaa toimintaansa: miten kumppanuutta voidaan rakentaa niin, että molemmat hyötyvät, eivätkä järjestöt jää vain julkisen vallan alihankkijoiksi. Huolestuttavaa on, jos EU:n korostama markkinaneutraalisuus ja vapaan kilpailun turvaaminen menee yhteisöll isyyden ja toisen auttamisen edelle ja rakentaa esteitä aatteelliselle yleishyödylliselle kansalaistoiminnalle. Näin ei saisi missään tapauksessa käydä. Uskon muutoksista huolimatta, että kansalaisjärjestöjen asema pysyy vahvana. Kanen visionkin mukaan kansalaisyhteiskunta on jatkossa arvostettu, globaali ja paikallinen osallistumisen, yhteisen oppimisen, vuorovaikutuksen ja tarvittaessa kriittisenkin vaikuttamisen areena. Visio ei kuitenkaan toteudu itsestään vaan edellyttää aktiivista työtä niin julkiselta vallalta kuin järjestöiltä itseltäänkin. Kuva: Jari Härkönen Neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi oikeus ministeriöstä on toiminut kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelu kunta Kanen pääsihteerinä vuodesta 2007. 2 Tukipotti 2/2010
Kuva: Timo Lindholm Tässä numerossa: 7 Nettipelit tulevat 8 Yleisavustukset pistettiin pakettiin 10 Yhteistyötä oppii tekemällä 12 Yksinäiset yhteiskuntaan 18 Kaikki uusi ei ole innovatiivista 20 Ohjelmatyöllä tuloksiin 22 Työkaluja kehittämiseen 20 Voimaa vanhuuteen -hanke pisti ikäihmiset liikkumaan hyvin tuloksin. Vakiot 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 17 Vieraskynä 23 RAY tukee Tukipotti on Raha automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, 02650 Espoo. tukipotti@ray.fi PÄÄTOIMITTAJA Marika Leed, (09) 4370 2253, 0400 600 892, marika.leed@ray.fi TOIMITUS Legendium Oy, toimituspäällikkö Marjo Tiirikka TAITTO Pauliina Sjöholm KANNEN KUVA: Outi Montonen KANSI/LOGO: Hello Goodlooking & Dynamo Advertising KIRJAPAINO Erweko Painotuote Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa. Painos 6 000 ISSN 1796 9921 Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki FI/11/1. Suurennuslasin alla Mediatutkija Heikki Kuutti julkaisi pari vuotta sitten kirjan, jossa käsitellään kielteisen julkisuuden kierteeseen joutumista ja siitä selviämistä. Luin teoksen heti tuoreeltaan kiinnittämättä siihen kummemmin huomiota. Tänä talvena kirja on palannut mieleeni useampaan otteeseen, kun keskustapuolueen alkuun viattomalta vaikuttanut vaalirahailmoitus paisui syyskuussa hetkessä sekä RAY:n että järjestöjen mainetta koettelevaksi megakriisiksi. Kun jokin laukaisee kielteisen julkisuuden kierteen, organisaatio voi joutua pitkäksikin aikaa suurennuslasin alle. Vähäisetkin epäilykset RAY:tä tai avustamiamme järjestöjä kohtaan herättävät nyt toimitukset. Tilanne on erityisen otollinen nimettömille ilmiantajille, jotka ovat tietenkin asialla omista intresseistään käsin. Asetelma ei kuitenkaan ole yksinomaan kielteinen. Olemme jo vuosia tuskailleet RAY:ssä sitä, että avustuskohteista tehdään paljon lehtijuttuja, mutta rahoituslinjauksemme ja toimintaperiaatteemme näkyvät julkisuudessa harvemmin. Viime talvena luin lehdistä moneen otteeseen, kuinka RAY:n yleisavustus ja kohdennettu toiminta-avustus eroavat toisistaan. Ei siis jotain huonoa, jos ei hyvääkin! Tilanne herättää myös arvioimaan uudelleen omia toimintaperiaatteita: ovatko ne tätä päivää vai aikansa eläneitä maan tapoja, jotka sietävätkin romu koppaan. Toisaalta negatiivinen kierre nostaa herkästi pinnalle pienetkin epäilykset avustusten väärinkäytöstä. Tämä haastaa RAY:n ja järjestöt pohtimaan päätöksiä myös siltä kannalta, miltä asiat dessa näyttävät. Eräs yhdistys esimerkiksi oli peruskorjannut palveluasuntoja tuki- ja liikuntaelinsairaille ihmisille RAY:n tuella. Helsingin Sanomat kuitenkin paljasti, että asunnoissa asui myös yhdistystä lähellä olevan julkisuusäätiön työntekijöitä. Yhdistys katsoi, että ratkaisu oli heille kokonaistaloudellinen, sillä muutoin huoneistot olisivat olleet tyhjillään. Julkisuudessa ratkaisu näytti siltä, että työntekijöille oli järjestetty halpoja asuntoja tiskin alta ja julkisia avustuksia käytettiin johonkin sellaiseen, mihin niitä ei ollut tarkoitettu. Koko ikävä soppa olisi vältetty, jos järjestö olisi asianmukaisesti hakenut avustusehtoihin tilapäistä käyttötarkoituksen muutosta. Marika Leed yhteyspäällikkö Ps. Kädessäsi on viime syksyn lukijakyselyn pohjalta uudistettu lehti. Palaute on enemmän kuin tervetullutta! Tukipotti 2/2010 3
Ajankohtaista Oppimisvaikeuksista vapaaksi -projekti palkittiin Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi -projekti on saanut vuoden 2010 Hyvä käytäntö -palkinnon. Hanke on tuottanut rikosseuraamusalalle välineitä asiakkaiden oppimisvaikeuksien huomioimiseen. Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen kuntoutusohjaajat ovat tehneet työtä vankiloissa ja yhteiskuntapalveluksessa rikostaan sovittavien nuorten parissa Etelä-Suomen alueella. Hankkeessa havaittiin, että 70 prosentilla rikostaustaisista nuorista on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa ja vielä useammalla tarkkaavaisuusvaikeuksia. Oppimisvaikeuksia on kartoitettu erilaisilla testeillä ja asiakkaita on ohjattu edelleen neuropsykologisiin tutkimuksiin. Selvitysten jälkeen nuoria on ohjattu opiskelemaan, työpajoille ja muuhun kuntoutukseen. Vuonna 2007 aloitettu hanke jatkuu vuoden 2010 loppuun RAY:n tuella. Raati arvosti hankkeen työssä paneutumista kuntoutukseen tavalla, joka auttaa rikostaustaisia nuoria rakentamaan tulevaisuuttaan. Hanke on pysäyttänyt asiakkaiden lisäksi myös viranomais- ja järjestötoimijat oppimisvaikeusproblematiikan äärelle. Hyvä käytäntö -palkinnon jakaa sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Vertaistuen teoriasta ja käytännöstä ilmestyi kirja Kuva:Ville Juurikkala Vertaistoiminta antaa ihmisille avaimia ongelmien ja kriisien selvittämiseen ja tuo ihmisiä yhteen. Samalla vertaistoiminta on kansalaisten omaehtoista, vapaaehtoista yhdessä tekemistä ja usein myös asioihin vaikuttamista. Vertaistoiminta kannattaa -kirja sisältää paljon käytäntöön siirrettävää tietoa vertaistoiminnan käynnistämisestä ja toteuttamisesta sekä ammattilaisille että vapaaehtoistoimijoille. Kirjassa hahmotellaan myös ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä vertaistoiminnan kehittämisessä. Kirjoittajat ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tai vapaaehtoistoimijoita ja kustantaja Asumispalvelusäätiö ASPA. 4 Tukipotti 2/2010
Uusi jäsen RAY:n hallitukseen Kouvolassa kokeillaan kunta-järjestöyhteistyötä Raha-automaattiyhdistyksen yhdistyksen kokous valitsi maaliskuussa uudeksi hal- sähköistä asiointia RAY rakentaa lituksen jäseneksi Kuuloliitto ry:n toiminnanjohtaja Pekka lapinleimun. Lapinleimu avustusten käsittely- ja asiointi- CCC Oy toimittaa RAY:lle korvasi eeva kuuskosken, joka järjestelmän tulevien parin vuoden erosi hallituksesta siirryttyään aikana. Sopimuksen koko on noin YTY:n pääsihteerin tehtävistä ministeri Hyssälän valtio- Ratkaisu tulee palvelemaan yli 1,9 miljoonaa euroa. sihteeriksi. Istuvan hallituksen 1 300 avustusta hakevaa sosiaalitoimikausi on 2010 2012. ja terveysjärjestöä. Järjestelmä siirtää sekä hakemusten jättämisen että myönnettyjen avustusten nostamisen ja käytön selvittämisen verkkoon. RAY voi käsitellä järjestelmässä tehokkaasti tuhansia avustushakemuksia, maksupyyntöjä ja vuosiselvityksiä. Myös avustetun toiminnan tulosten ja vaikutusten seuraaminen helpottuu, osastopäällikkö Mika Pyykkö kertoo. CCC on toteuttanut aiemmin sähköisiä palvelukokonaisuuksia sekä julkishallinnolle että yrityksille, muun muassa Verkokortti verkossa palvelun. Kouvolan yhteispalvelupisteet kokeilevat uudentyyppistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa; pisteisiin on koottu tietoa järjestöistä sekä organisoitu järjestöjen neuvontapäivystyksiä, teemapäiviä ja -viikkoja. Yhteispalvelussa viranomaiset tarjoavat julkishallinnon ja muita asiakaspalveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Yhteispalvelupisteissä ovat esittäytyneet esimerkiksi sydänyhdistykset, rikosuhripäivystys, omaishoitajat, Näkövammaisten keskusliiton asiantuntija ja kuulon lähipalvelu, jossa koulutettu vapaaehtoinen auttaa kuulokojeen käyttäjiä. Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus keskustella järjestöjen työntekijöiden tai vapaaehtoisten kanssa siitä, miten järjestöt voivat tukea heitä eri elämäntilanteissa ja millaisia osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksia ne tarjoavat. Suomessa on tällä hetkellä 187 yhteispalvelupistettä. Kouvolan kokeilu on osa STKL:n valtakunnallista hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on mahdollistaa järjestöjen toiminnasta tiedottaminen ja neuvonnan tarjoaminen yhteispalvelupisteissä. RAY tukee projektia vuosina 2007-2010 yhteensä 915 000 eurolla. Muista nämä Uusien projektien (Ci, Ck) hakuaika päättyy 31.5. Osa aiemmin Ak-avustuksilla rahoitetuista määräaikaisista tarpeista (esim. konferenssit) katetaan jatkossa Ck-avustuksin, joiden hakuaika on jo toukokuussa! Uusien projektien hakulomake 3705 on päivitetty. Tuore versio löytyy RAY:n verkkosivuilta. Toiminta-avustusten 3. erä maksetaan 2.8. Tukipotti 2/2010 5
Ajankohtaista Pelikentällä Juha eskelinen kuka olet? Työskentelen SDP:n puoluetoimistossa ja johdan ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiötä. RAY:n hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana olen ollut vuodesta 2007. Tämänhetkiset kuumat perunat RaY-rintamalla? Nettipelit halutaan mahdollisimman hyvin liikkeelle. Osittain tähän liittyvä kysymys on myös pelaajakunnan laajentaminen nuorempiin ja etenkin naisiin. Avustuspuolella huolestuttaa avus- tustarpeiden kasvu samanaikaisesti kun tuottokehitys on maltillista. Parasta hallitustyössä? Pelaamisen kautta avautuu aivan uusi maailma ihmisenä olemiseen. Vaikka taustani on vankasti kansalaisjärjestöissä, varsinaiset ahaa-elämykset ovat tulleet RAY:n pelipuolelta. Hallituksella ja johtokunnalla on rakentava ja avoin työskentelyilmapiiri. Rahiksen henkilökunnalta olen aina saanut apua, kun olen sitä tarvinnut. Mottosi? Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta mihin ollaan menossa. Palstalla nostetaan esiin valtteja RAY:n pakasta. pelinurkka Sähköistä pelaamista Pongista Pleikkaan Sähkömuseo Elektrassa Hämeenlinnassa aukeaa toukokuussa näyttely, joka kertoo sähköisen pelaamisen historiasta. Näyttelyssä voi myös pelata historiallisia pelejä. Näyttelyssä voi kokeilla toiminnallista mallia vanhasta 1930-luvulla pelatusta sähköisestä tietovisailusta. Esillä on myös konsoleita ja tietokoneklassikoita, ohjaimia ja pelejä sekä muutama rahapeli, museonjohtaja kimmo kyllönen kertoo. RAY on toimittanut näyttelyyn uusimman Monipajatsonsa yleisön kokeiltavaksi. Sähkömuseo Elektra sijaitsee Hämeenlinnassa Vanajan voimalaitoksen tuntumassa. Näyttely on avoinna vuoden 2011 loppuun saakka. Elektra.fi Sähköisten pelien näyttelyssä voi kokeilla maksutta myös RAY:n uutta Monipajatsoa. 6 Tukipotti 2/2010 Pelitesti kertoo pelitapasi RAY on vakiinnuttanut käyttöönsä internetissä toimivan PeliTesti-palvelun, jolla pelaajat voivat arvioida omaa pelaamistaan. PeliTesti helpottaa pelaajaa huomaamaan mahdolliset riskikohdat omassa pelaamisessa ja näin tarvittaessa korjaamaan pelitavat jo ennen ongelmien syntymistä. Lisäksi testi kertoo pelaajille, miten heidän kannattaisi toimia, jotta pelaaminen pysyy ongelmattomana. PeliTesti on kehitetty yhdessä pohjoismaalaisten peliyhtiöiden ja ruotsalaisen Spelinstitutetin kanssa. Vajaan vuoden kestäneen pilotoinnin aikana yli 40 000 pohjoismaalaista on jo testannut pelitapansa.
Nettipelit tulevat RAY:n pelipalvelu internetissä avataan ensi syksynä. Luvassa on koko kansan verkkopalvelu, josta löytyy nettipokerin lisäksi kattava valikoima automaattija kasinopelejä. Teksti: Marika Leed Kuvat: RAY Nettipeliluvan ehdot 1) Alle 18-vuotiaat eivät saa pelata. 2) Pelaajan henkilöllisyys ja hänen asuinpaikkansa todennetaan. 3) Valvontaviranomaisen valvontajärjes telmä voidaan kytkeä pelijärjestelmään. 4) Pelaamista voidaan seurata ja asettaa peli- ja pelaajakohtaisia rajoituksia. Lisäksi erikseen vahvistettavilla pelisäännöillä annetaan tarkempia pelilaji-, pelityyppi- tai pelikohtaisia määräyksiä pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämiseksi. Maailmalla on tätä nykyä useita tuhansia nettikasinoita, joista noin 60 tarjoaa palvelujaan Suomessa. Suomalaiset sijoittavat arviolta 100 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaisten tarjoajien peleihin. Helmikuussa valtioneuvosto vahvisti RAY:n rahapelilupaan muutoksen, joka mahdollistaa myös RAY:lle raha-automaattija kasinopelien jakelun netissä. Haluamme tarjota kansallisesti valvottuja kasino pelejä ympäristössä, jossa korostuu kotimainen kuluttajansuoja, johtaja Janne Peräkylä kertoo. RAY tulee tarjoamaan verkossa kattavan valikoiman automaattipelejä. Näistä osa on tuttuja RAY:n peliautomaatteja ja osa uusia sovelluksia. Pöytäpelien ystäville tarjotaan esimerkiksi rulettia ja blackjackiä. Pokerinpelaajat taas pääsevät mittelemään toisiaan vastaan niin turnaus- kuin käteispeleissäkin. Henkilöllisyys varmistetaan Palvelun asiakkaaksi pääsevät kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset. Henkilöllisyys varmennetaan Väestörekisterikeskuksesta, eikä luotolla pääse pelaamaan. RAY:n asiakkaille internet on yksi uusi pelipaikka, joka laajentaa RAY:n palveluja. Näin tarjoamme jatkossa suomalaisille kansainvälisestikin vertaillen ainutlaatuisen kasinoalan pelikokonaisuuden, Janne Peräkylä kertoo. RAY:n tavoitteena on ylittää 100 000 kirjautuneen asiakkaan ja noin 20 miljoonan euron tuotto ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Yrityskumppaneiden tiloihin sijoitetut automaatit ovat kuitenkin tärkein jakelukanava vielä vuosia, sillä RAY:n pelitoiminnan kokonaistuotto oli viime vuonna 650,8 miljoonaa euroa. Tukipotti 2/2010 7
Yleisavustukset pistettiin pakettiin Uudet yleisavustusten myöntämis kriteerit vaikut tivat noin puoleen yleisavustusta saavista järjestöistä. Muutokset tulevat pääsääntöisesti voimaan ensi vuoden alusta lähtien. Teksti: Marika Leed Kuva: Ville Juurikkala RAY on työstänyt yleisavustusten kriteerejä 2000-luvun puolivälistä lähtien. Kehitystyö huipentui viime vuoden alussa, kun valmista kriteeristöä lähdettiin soveltamaan hakemusten käsittelyssä ja avustusharkinnassa. Kriteerityöskentely tuotti RAY:lle valtavasti ajantasaista ja hyödyllistä tietoa järjestöjen toiminnasta erityisesti siitä, missä järjestöt ovat hyviä ja mitä alueita toiminnassa kannattaisi aktiivisesti kehittää. Järjestöt olivat tyypillisesti erinomaisia verkostojen luomisessa, asiantuntijana toimimisessa sekä kohderyhmää koskevan tiedon levittämisessä. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nostaisin toiminnan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja järjestöjen välisen yhteistyön, valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen summaa. Yhdenmukaisilla kriteereillä RAY haluaa varmistaa, että yleisavustusten hakijoita kohdellaan avustustenjaossa tasapuolisesti ja rahat suunnataan avustusstrategian mukaisesti. Yleisavustusselvityksessä kiinnitettiin eniten huomiota aistivammaisjärjestöihin. Avustuslaji voi muuttua Keskeisin uusi linjaus on, että jatkossa yleisavustuksia myönnetään vain valtakunnallisesti toimiville, toimintansa jo vakiinnuttaneille ja kansallisesti merkittäville yhteisöille. Linjauksella haluttiin turvata hakijoiden yhdenmukainen kohtelu, sillä joillakin toimialoilla oli vuosien ajan myönnetty yleisavustuksia myös ei-valtakunnallisille toimijoille. Käytännössä vaatimus valtakunnallisuudesta tarkoittaa, että noin 30 mielenterveysyhdistyksen yleisavustus muuttuu vuoden 2011 alusta kohdennetuksi toiminta-avustukseksi, osastopäällikkö Mika Pyykkö kertoo. Keskeinen ero avustuslajien välillä on se, että yleisavustuksesta poiketen kohdennettu toiminta-avustus netotetaan. Kohdennetulla avustuksella voi siis kattaa vain sellaisia menoja, joista on vähennetty toiminnasta saadut tuotot. RAY on muuttamassa myös säätiöiden saamat yleisavustukset kohdennetuksi avustuksiksi. 8 Tukipotti 2/2010
Säätiöt ovat usein vahvasti palveluntuottajia. Me taas suuntaamme avustuksia yhä enemmän järjestö- ja kansalaistoimintaan. Lisäksi säätiöiden hallintomalli mahdollisesti tiivine kuntasiteineen on RAY:n näkökulmasta hieman hankala, Pyykkö perustelee. Avustustasoja korjataan Kahdeksan järjestöä sai joulun alla tietää, että ne saavat yleisavustukseensa kaivatun tasokorotuksen. Yksi näistä on vuonna 1989 perustettu ADHDlitto, joka tekee työtä lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön parissa. Katsoimme, että yleisavustuksen tasokorotus oli perusteltu suhteessa toiminnan laajuuteen, laatuun ja kasvavaan kohderyhmään. Erityisesti kohdeyhmän haasteet toimintaympäristössä vaikuttivat asiaan, Hilppa Tervonen sanoo. Yleisavustusremontin ansiosta myös kolme kokonaan uutta avustuksensaajaa pystyttiin ottamaan yleisavustusten piiriin. Erilaisten oppijoiden liitto ry:lle myönnettiin 135 000 euron yleisavustus, Käpy ry:lle ja Suomen Delfins ry:lle kummallekin 90 000 euroa. Koska jaettavana oleva avustuspotti supistui tälle vuodelle lähes 30 miljoonaa euroa, moni yleisavustuksensaaja sai vuodenvaihteessa päinvastaisen viestin. Toimialoista eniten huomiota kiinnitettiin aistivammaissektoriin, koska alan järjestöjen yleisavustustasot olivat selvästi muita korkeampia. Suurimman pudotuksen yleisavustukseensa sai Näkövammaisten Keskusliitto. Liiton yleisavustus oli ennen uudistusta 850 000 euroa enemmän kuin seuraavaksi suurimman yleisavustuksen saajan, Kuurojen Liiton. Vain valtakunnalliset järjestöt saavat jatkossa yleis avustusta. Näkövammaisten Keskusliiton yleisavustus laski tänä vuonna 2,5 miljoonasta 2 290 000 euroon. RAY:n linja huolestuttaa Näkövammaisten Keskusliitto on jo vuosia ollut suurin RAYavustuksensaaja yli kahdeksan miljoonan euron avustuksillaan. Sen kohtaloksi osuivat myös yleisavustusremontin suurimmat leikkaukset. Kyllähän avustusehdotus meillä huolta herätti. Liiton avustussumma putosi suhteellisen paljon jo tänä vuonna, toimitusjohtaja Mauno Lehtinen summaa. Lehtinen kertoo, että toiminta on kuitenkin saatu jo sopeutettua reilun puolen miljoonan euron pudotukseen. Siitä yleisavustuksen osuus tosin on vain puolet. Yllättävän hyvin jäsenet ja henkilökunta ovat tilanteen ymmärtäneet ja lähteneet talkoisiin mukaan. Säästämme esimerkiksi 40 000 euroa peruuttamalla näkövammaisten kesäpäivät, ja henkilökunta vaihtaa lomarahoja vapaaksi. Tämä vuosi Lehtisen mukaan selvitään päätöksen kanssa, mutta ensi vuonna uhkana samaa luokkaa oleva pudotus. Suurimpana avustuksensaajana olemme tietysti hieman puolustusasemissa, Lehtinen sanoo. Näkövammaisilla on erityistarpeita Aistivammaisjärjestöissä tehtiin viime vuonna yleisavustusselvityksen rinnalla niiden koko toimintaan kohdistunut tarkastus. Näkövammaisten keskusliitossa prosessi koettiin raskaaksi, eivätkä RAY:n ihmiset ehtineet paneutua kaikkiin asioihin niin tarkkaan kuin järjestö olisi toivonut. Yleisavustusselvityksen osalta osasimme etukäteen melko hyvin varautua tuleviin muutoksiin. Suhtautuminen näkövammaisten tiedonsaannin tarpeisiin ja tulevaisuuteen taas oli meille täysi yllätys, Mauno Lehtinen kertoo. Lehtinen pohtiikin, ymmärtävätkö ulkopuoliset riittävästi näkövammaisten erityistarpeita. Esimerkiksi tiedonsaanti nettiyhteiskunnassa vaatii monenlaisia erityispalveluja. Kyllä meitä RAY:n linjamuutos hieman huolestuttaa. Ajavatko uudet yhteiskunnalliset asiat kuten terveyden edistäminen tämän perinteisemmän avustamisen ohi, missä autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia? Kuva: Voitto Niemelä Tukipotti 2/2010 9
Yhteistyötä oppii tekemällä Vaikka järjestöt ajavat omien jäsentensä etuja, voi kimppatyö naapurin kanssa kypsyttää vielä makeampaa hedelmää. Pienessä Tourette-yhdistyksessä ja suuressa Diabetesliitossa tiedetään, että parhaiten yhteistyötä oppii tekemällä. Teksti: Marjo Tiirikka Kuva: Shutterstock Toistuvista ja tahdosta riippumattomista liikkeistä tai hallitsemattomista vokaalisista äännähdyksistä kärsivien etuja ajava Suomen Tourette-yhdistys pyörii pääosin vapaaehtoisvoimin. Yhdistys tekee työtä kaikkien neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) kanssa. Läheisiä kumppaneita ovat muun muassa Autismi- ja Aspergerliitto ja ADHD-liitto. Yhteistyö on meille ensiarvoisen tärkeää, sillä meillä kaikilla on samanlainen päämäärä ja arvopohja. Yhteisiä nimittäjiä ovat neurologinen tausta ja aivoperäiset ongelmat, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja. RAY:lta projektiavustusta vuodesta 2005 saaneen yhdistyksen toiminnanjohtajan mielestä pienen yhdistyksen kannattaa liittyä yhteen isompien ja varakkaampien järjestöjen kanssa. Saamme oman Tourette-äänen kuulumaan kauemmaksi. Usein toureetikot ovat arkoja tulemaan esiin ja pelkäävät erottuvansa oireyhtymän luonteen vuoksi muusta joukosta. Vertaisryhmissä on kuitenkin havaittu, että 10 Tukipotti 2/2010
muillakin on samanlaisia oireita, kokemuksia ja ajatuksia, Savikuja kertoo. Käytännön järjestöyhteistyö on tapaamisia, koulutuksia ja esimerkiksi infopäiviä kouluissa ja sairaaloissa. Lisäksi toureetikot voivat osallistua muiden NV-yhdistysten leireille ja retkille. Neurologiset ongelmat näkyvät hyvin usein samoissa asioissa: arjen selviytymisessä, ihmissuhteissa, oppimisessa ja työssä. Siksi Savikujan mielestä on hyvä pohtia yhdessä, miten neurologisia vaikeuksia omaavien ihmisten hyvää arkea ja elämää voi ohjata parempaan suuntaan. Savikuja kokee yhteistyön antoisaksi ja palkitsevaksi. Yhdessä saa enemmän aikaan kuin yksin puurtaen. Pienenä yhdistyksenä emme pysty osallistumaan esimerkiksi messuille ilman yhteistyötä NV-verkoston tai muiden järjestöjen kanssa. Verkoston toiminta on mielestäni vilkasta, vaikuttavaa ja erittäin arvokasta. Järjestöihmiset ovat toimeliaita ja asiantuntevia. He jaksavat puurtaa pienilläkin resursseilla valtavia ponnistuksia, Savikuja kehuu. Yhteistä tahtoa ja kosketuspintaa Valtakunnallisena keskusjärjestönä toimivan Diabetesliiton toimitusjohtajan Jorma Huttusen mukaan yhteistyön perusedellytys on yhteinen tahtotila. info Esimerkkejä yhteistyömuodoista yhteiskunnallinen vaikuttaminen messut koulutustilaisuudet infopäivät, tietotorit seminaarikiertueet leirit, retket vertaistapaamiset sopeutumisvalmennuskurssit vertaiskahvilat Ei kannata kuitenkaan jäädä odottamaan, että kaikki ovat täysin samaa mieltä asioista. Sitä päivää tuskin tulee. Oleellista on myös keskinäinen luottamus, Jorma Huttunen kuvailee. Hän muistelee menneisyydestä yhtä suurta hanketta, jossa oli mukana toistakymmentä järjestöä. Tuotoksena syntyi yksi juliste. Mukana olevien järjestöjen lukumäärä ei ole itsetarkoitus. Voi käydä niin, että mitä useampi järjestö on mukana, sitä vähemmän löytyy sisällöllistä kosketuspintaa ja sitä yleisemmäksi asia kehkeytyy. Ja sitä vähemmän asia puhuttelee ihmisiä. Sydänliitto on toiminut Diabetesliiton yhteistyökumppanina noin kymmenen vuoden ajan. Taustalta löytyvät samat intressit: molemmat ovat tehneet pitkäjänteistä työtä valtimoterveyden edistämiseksi. Yhteistyö on ollut valtava oppimisprosessi. Me olemme oppineet terveyden edistämisestä ja ehkäisevästä toiminnasta ja Sydänliitto on puolestaan hyödyntänyt sitä kokemusta, mikä meillä on diabeteksen hoidosta ja yhteistyöstä terveydenhuollon kanssa, kertoo Huttunen. Huttunen kertoo näkökulmaerojen oivaltamisen ja niiden sisäistämisen vieneen aikaa. Kahden asiantuntijaorganisaation kohtaaminen on tuonut esiin erilaiset toimintakulttuurit, eikä yhteisen kielen ja käsitteiden löytäminen ole aina ollut yksinkertaista. Yhteistyötä oppii vain tekemällä. Mielestämme olemme oppineet sitä kuitenkin niin hyvin, että olemme hioutuneet jo yhteen. Siksi kolmannen osapuolen mukaan ottaminen on ollut helppoa, Huttunen sanoo. Järjestöt sitoutuivat viime vuonna yhdessä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa strategiseen yhteistyöhön, jonka päätavoitteena on yhteisen valtimoterveysohjelman rakentaminen sekä sydän- ja diabetesohjelmissa kehitettyjen ja pilotoitujen mallien jalkauttaminen. Yhteistyövoimin muun muassa kunnan päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu seminaarikiertue päättyi huhtikuussa. Tavoitteena ei suinkaan ole yhdistää toimintoja. Kaikilla järjestöillä on omat identiteettinsä ja toimin takulttuurinsa, eikä niitä pidä rikkoa. Sen sijaan etsimme synergiaetuja, joita varmasti löytyy, koska asiakkaamme ovat pitkälti samoja. Haluamme poistaa myös turhia päällekkäisyyksiä. Huttusella on selkeä visio strategisen kumppanuuden onnistumisesta. Kun jo suunnitteluvaiheessa osaa ottaa vaistomaisesti kumppaninsa huomioon ja löytää yhteisen kosketuspinnan, strateginen yhteistyötyö on sellaista kuin pitääkin. Yhteistyö on ollut oppimisprosessi. Jorma Huttunen, Diabetesliitto. Seminaari yhteistyöstä 3.6. Terveyden edistämisen keskus Tekry järjestää seminaarin järjestöjen välisen yhteistyön keinoista ja mahdollisuuksista torstaina 3.6.2010 klo 12-16. Paikkana on VR:n kokoustilat Helsingissä. www.tekry.fi Tukipotti 2/2010 11
Yksinäiset yhteiskuntaan Ennen vanhaan tupakointi, ylipaino ja turvavyön käyttäminen olivat yksityisasioita. Sitten asiat politisoitiin koko yhteiskunnan asioiksi. Saman professori Juho Saari toivoisi tapahtuvan yksinäisyydelle. Teksti: Marjo Tiirikka Kuvat: Outi Montonen Noin joka viides yli 15-vuotiaista suomalaisista kokee yksinäisyyttä säännöllisesti. Perinteisesti yksinäisyyttä on pidetty ihmisten omana ongelmana, johon omat elämänvalinnat ja esimerkiksi sosiaalisten kykyjen puute ovat johtaneet. - Yksinäisyys voi vaikuttaa terveyteen ja masentuneisuuteen sekä musertaa tulevaisuudennäkymiä. Vaikka yksinäisten määrä ei tutkimusten mukaan ole viime vuosina lisääntynyt, sen merkitys hyvinvointihaittana on syventynyt, kertoo yksinäisyyttä tutkinut professori Juho Saari. Saari löytää tähän useita syitä. Ensinnäkin, mitä vauraampia kansalaiset ovat, sitä enemmän sosiaaliset suhteet ja rakkaus merkitsevät ja sitä vähemmän materialla on väliä. Vielä vähän aikaa sitten pienituloinen kyettiin tekemään onnelliseksi vaikkapa autolla. Vaurastumisen myötä kuitenkin sosiaaliset suhteet ja rakkaus merkitsevät yhä enemmän hyvinvoinnin lähteenä. Niiden puuttuminen vaikuttaa koettuun onnellisuuteen. Toinen syy on siirtyminen sukukeskeisyydestä ystäväyhteiskuntaan, jossa heikoille jäävät ne, joilla ei ole ystäviä. Kolmanneksi ongelman syvenemiseen on johtanut yksinasuvien määrän kasvaminen: jo joka neljäs talouksista elää yhden hengen taloudessa. Yksinäiset asuvat keskimääräistä useammin yhden hengen talouksissa. 12 Tukipotti 2/2010
Miten äiti voi hoitaa 10 lasta mutta 10 lasta ei yhtä äitiä? Oikeus sosiaalisiin suhteisiin Juho Saaren mielestä luonteva keino yhdistää yksinäisyys yhteiskuntapoliittiseen tarkasteluun on kytkeä se syrjäytymiseen, jolloin yksilöä yhteiskuntaan yhdistävät siteet heikkenevät. Tämä vaikuttaa myös yksilön käsityksiin oikeudenmukaisuudesta. Minkä tahansa oikeudenmukaisuusteorian mukaan oikeus sosiaalisiin suhteisiin on ihmisen perusoikeus. Yksinäiseltä nämä puuttuvat. Usein syrjäytymisessä lähdetään taloudellisesta syrjäytymisestä, mutta epäilen, että olemme ensin yksinäisiä ja siitä seuraa muita syrjäytymisongelmia. Monet yhteiskunnalliset trendit, kuten vaihtuvat työ- ja asuinpaikat, vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiin. Jopa vapaa-aika yksilöllistyy. Yhteisten yhdistysten hallitusten kokousten tilalle ovat tulleet yksilölajit kuten golf tai purjehtiminen. Luulenpa, että moni shoppailee tai menee elokuviin peitelläkseen yksinäisyyttään ja täyttääkseen jotain tyhjää aukkoa elämässään. Yhteiskunnallinen itsemurha? Itä-Suomen yliopistossa hyvinvointisosiologian professorina työskentelevä Juho Saari on tutkinut yksinäisyyttä laajan kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen aineiston pohjalta. Pysähdyttävin yksinäisyyden yhteiskunnalliseksi ilmiöksi kytkevä Yksinelävät ovat väliinputoajia Diakoniatyö kohtaa yksineläviä valtavasti. On tullut vahvaa viestiä siitä, että yksinelävät ovat väliinputoajia, ja heidän tarpeensa jäävät vähemmälle huomiolle perheiden kustannuksella. Etenkin avioerotilanteessa yksin eläminen voi aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Toinen tämän päivän ilmiö on vanhusten yksinäisyys. Eräs vanhustenhuollon työntekijä ihmetteli juuri, miten äiti kykenee hoitamaan 10 lastaan mutta 10 lasta ei pysty hoitamaan yhtä äitiä. Ongelma on akuutti etenkin nuorten keskuudessa. Kouluterveyskyselyn mukaan 10-15 prosenttia nuorista kokee itsensä kroonisesti yksinäisiksi, ja yläkoulun pojista lähes joka viidennellä ei ole läheistä ystävää. Ensi vuoden yhteisvastuukeräyksen teemana onkin lasten ja nuorten yksinäisyyden torjuminen. Kirkko ja diakoniatyö tekee vahvaa ja systemaattista työtä yksinäisten auttamiseksi ja yksinäisyyden torjumiseksi. Nuoret voivat verkostoitua vaikka rippikoululeireillä. Hyviä väyliä ovat myös kuorot, myyjäiset ja muut tapahtumat, joihin on helppo tulla. Yksinäisyyden poistaminen ei ole organisaation velvollisuus vaan meidän kaikkien asia. Kyse on toisen asemaan asettumisesta: miten haluaisin auttaa. Jos ongelma sysätään jonkun organisaation tehtäväksi, vastuu siirretään muualle. Ihminen ei halua luoda suhdetta organisaatioon vaan ihmiseen. Keräysjohtaja Tapio Pajunen, Kirkkopalvelut 14 Tukipotti 2/2010
lausahdus tuli yhdeltä tutkimukseen osallistuneelta: Jos yksinäisyyden ongelmaa ei voida poistaa sosiaalisten rakenteiden muutoksilla tai vapaaehtoistoiminnalla, voisiko yhteiskunta auttaa yksinäistä itsemurhan teossa lääketieteellisin keinoin? Esimerkki kertoo, miten syvästä ongelmasta on kyse. Monesti yksinäisyyttä verrattiin myös murhatuomioon paitsi että tuomiostakin voi saada armahduksen. Yksinäisyydestä muodostuu erittäin vakava ongelma silloin, kun se alkaa muuttua identiteetiksi eli ihminen määrittelee itsensä ensisijaisesti yksinäiseksi. Juho Saaren tutkimuksessa erittäin yksinäisiä oli 5 prosenttia osallistujista. Pahoin yksinäisyydestä kärsivät ovat tulleet niin monta kertaa hylätyiksi ja petetyiksi, etteivät pääse yksinäisyydestä yksin eroon. Joukossa oli myös ylimielisiä yksinäisiä, jotka katsoivat olevansa muita parempia. Yksinäisen lähelle mutkan kautta Yksinäinen ei Saaren mielestä voi nostaa toista yksinäisyydestä, eikä se ole valtionkaan tehtävä. Ongelmaa ei voida ratkoa perustamalla yksinäisten yhdistystä vaan heitä pitää lähestyä mutkan kautta. Professori Juho Saari tarttuu tuoreessa kirjassaan yksinäisyyteen yhteiskunnallisena ongelmana. Fyysisesti sairas voi kokea itsensä täysin onnelliseksi, jos hänellä on ystäviä. Yhteisöllisyys on voimavara mutta ei aina Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Yksinäiseksi kokeminen alkaa vaikuttaa muihinkin osa-alueisiin. Onneksi tämä pätee toisinkin päin: vaikka ihminen olisi fyysisesti sairas, mutta hänellä on ystäviä, hän voi kokea olevansa onnellinen. Yksinäisyys on aikamme suurimpia ongelmia. Se tuo mukanaan elämän merkityksettömyyden tunteen ja saattaa johtaa eristäytymiseen sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Hälyttävän paljon esimerkiksi nuoria katoaa jonnekin peruskoulun jälkeen. Toisaalta jotkut menevät töihin tai opiskelemaan, mutta eivät pysykään tehokkuuden kelkassa mukana vaan joutuvat sairaslomakierteeseen ja pahimmillaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Elämän mielekkyys tulee siitä, että on jollekin tärkeä. Osallisuus elämässä ja yhteisöllisyys korostuvat. Vaikka uskon yhteisöllisyyden voimaan, sitä pitäisi analysoida mielestäni kriittisemmin. Jo käsitteenä se sulkee toisia ulkopuolella, ja joskus jäsenyys saattaa olla yksilölle jopa vaaraksi. Järjestönä tarjoamme matalan kynnyksen apua seuraa kaipaaville. Paikalliset mielenterveysseurat edistävät yhteisöllisyyttä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja menemällä torille puhumaan ihmisten kanssa. Kriisitilanteissa apua saa netistä tai valtakunnallisista kriisipuhelimista ja -keskuksista. Kaikilla on vastuu auttaa. Ja välittämisen kulttuuria pitäisi pystyä entisestään edistäminen. Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen, Mielenterveysseura Tukipotti 2/2010 15
Tämä vaatii kansalaistoiminnan vertaistukea ja matalan kynnyksen toimintaa. Paljon on jo tehtykin. Esimerkiksi evankelisluterilainen kirkko sekä monet järjestöt kuten Mielenterveysseura, MLL ja SPR ovat jo pitkään auttaneet yksinäisiä. Kansalaisjärjestöjen hyville verkostoille ja sosiaalisten suhteiden ammattitaidolle riittää varmasti kysyntää jatkossakin. Järjestöt voisivat löytää yksinäisiä lähellä olevan teeman, jonka avulla mukaan pääsisi matalan kynnyksen kautta. Ne voisivat pohtia, onko kenttä tällä hetkellä riittävän kattava ja voisiko kynnystä vielä madaltaa ja vaikuttavuutta lisätä. Ensisijaiseksi auttamiskohteeksi Juho Saari nostaisi nuoret, jotta mahdollinen kierre saataisiin katkaistua mahdollisimman varhain. Jos yksinäisyyden vähentämiseen päästään jo yläkoulussa tai ammattikoulussa, ja nuoret saadaan integroitua yhteisöön, vaikutukset koko myöhempään elämänkaareen voivat olla erittäin suuret. Kaikenlaista ryhmäännyttävää toimintaa pitäisi lisätä. Juho Saari peräänkuuluttaa sellaisia toimintamalleja, joissa ei eroteta ihmisiä hyviin ja huonoihin. Mieleeni tulee esimerkki koulumaailmasta, jossa liikuntatunnilla kaksi parasta valitsee joukkueensa. Kaksi viimeiseksi jäävää ovat usein niitä yksinäisiä. Vanhemmilla on vastuu siitä, että lapsi löytää harrastuksen. Yhdessäoloa opeteltava pienestä pitäen Huolestuttavaa on, että yksinäisten määrä on sama kuin lapsiköyhyyden prosentti eli 13. Vähävaraisten lasten mahdollisuudet shoppailla, viettää aikaa kahvilassa tai harrastaa ovat pienet ja siitä voi seurata syrjäytymistä. Myös perheiden pienuus vaikuttaa yksinäisyyteen. Jo 80 prosenttia perheistä on 1 2-lapsisia ja yksinhuoltajaperheet lisääntyvät. Osa lapsista on ujompia ja hiljaisempia, ja ammattilaisen pitäisi huomata juuri heidät. Yhteisöllisiä toimintamuotoja pitäisi osata vahvistaa ja tukea yhdessä olemista sekä päiväkodissa että koulussa. Koulumaailma on nykyisin hyvin suorituskeskeinen ja asettaa kovia paineita oman paikan lunastamiselle. Opetukseen kaivattaisiin enemmän rentoutta ja väljyyttä, mikä mahdollistaisi kaikkien mukana olon tasavertaisina. Pitäisi oppia toimimaan yhdessä, sietämään ja kestämään erilaisuutta jo pienestä alkaen. Vanhemmilla on suuri vastuu siinä, että hän osaa auttaa lastaan löytämään harrastuksen. Kaikki eivät halua juosta kilpaa tai olla joukkuelajeissa. Jokaiselle löytyy varmasti jotain mielekästä tekemistä. Järjestöilläkin riittää saumaa auttamisessa jo senkin vuoksi, että niiden järjestämiin palveluihin voi soittaa iltauutistenkin jälkeen. Julkisella puolella tuolloin puhelimeen vastaavat enää poliisi ja sosiaaliviranomainen. Ohjelmapäällikkö Seppo Sauro, Lastensuojelun keskusliitto 16 Tukipotti 2/2010
Vieraskynä Nuoria on motivoitava vastuunkantoon Osa-aikainen tuki edistää itsenäistymistä. Erilaiset tukipalvelut ovat monelle nuorelle arkipäivää. Nuorten haasteena on oma motivaatio hoitaa asioita ja nähdä asioiden vaikutuksia pidemmälle. Elämäntilanne, velkaantuminen, asumishistoria, vaikea työllistymistilanne ja oma jaksaminen voivat heikentää nuoren kärsivällisyyttä tarkastella asioita pidemmällä aikavälillä. Rakensimme RAY:n tukemassa Nuttu-projektissa Joensuun seudulle verkoston, joka auttaa nuoria selviytymään asumiseen liittyvistä haasteista. Ratkaisematon asunnottomuusongelma on johtanut tilanteeseen, jossa asunnottomuuden hoitamiseen on syntynyt moninaisten palvelujen kenttä. Palveluja tarjoavat kunnat, yksityiset ja kolmatta sektoria edustavat kansalaisjärjestöt. Mallinsimme Nuttu-projektissa asumisen sisältöpalveluja ja nuorten tuetun asumisen käytänteitä. Malli tukeutuu polkuajatteluun, jossa työskentely etenee vaiheittain. Projektin toteutti Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys Josna ry. Muutostyöskentelyssä korostui ohjaustyö ja asiakkaan lähiverkoston nopea mukaan saaminen. Kokemuksissamme korostui myös sosiaalisen vahvistamisen, puuttumi- sen, poluttamisen ja isännöinnin ennalta- ehkäisevä näkökulma. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitamme nuorille suunnattuja toimenpiteitä, joilla parannetaan elämäntaitoja ja ehkäistään syrjäytymistä. Po- luttamisen merkitys näkyy vaihtoehtojen kartoituksen yhteydessä ja työskentelyn onnistumisen arvioin nissa. Työskentelyyn liit- tyvä arkilähtöisyys, jalkautuminen, määrätietoisuus ja sinnikkyys luovat puitteet asiakastyön onnistumiselle. Elämänhallinnan ja -kaaren näkökulmasta katsottuna asiakkaan tilanne ratkaisee, onko asumisen ohjaukseen ja tukeen liittyvä työmenetelmä ja työskentelymalli sopiva. Sosiaalisella vahvistamisella ja asumisen sisältöpalveluilla, asumisneuvonnalla ja ohjauksella sekä tuetulla asumisella, saadaan aikaan säästöjä vuokranantajille ja kiinteistöyhtiölle (esim. asuntojen käyttöaste, ilkivaltakulut ja vuokravelat), viranomaiselle ja asukkaille. Tuloksia voi arvioida myös asukasryhmien ja asuinyhteisöjen asukasviihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja asuinalueiden mainetta tarkastelemalla (esim. ilkivalta, järjestyshäiriöt ja yleinen viihtyvyys). Nuttu-projekti päättyi vuoden 2009 lopussa. Nyt toiminta jatkuu RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella. Tuetun asumisen tukipalvelu on vuoden 2010 aikana muuttumassa myytäväksi palveluksi. Vuoden alussa Josnan asumisen sisältöpalvelujen ja asukastoiminnan piirissä oli 50 asukasta. Neuvonta, ohjaus ja sopimuksellinen tuki tuotetaan pääsääntöisesti nuoren omaan vuokra-asuntoon tai yhdistyksen välivuokraamiin tai Alkuasunnot Oy:n asuntoihin. Tärkeää on, että nuoria motivoidaan tiedollisesti ja taidollisesti itsenäiseen vastuunkantoon. Nuorelle kohdentuva oikea-aikainen tuki edistää asumisen onnistumista ja itsenäistymistä. Palvelujen tuottaminen matalalla kynnyksellä on tärkeää, kun nuoren oma suunta on kadoksissa. Markku Rautiainen ja Ilpo Simonen Rautiainen on Josna ry:n puheenjohtaja ja Simonen työskentelee yhdistyksessä asumisohjaajana. Tukipotti 2/2010 17
kaikki uusi ei ole innovatiivista Idea tai keksintö voi olla vallankumouksellinen, mutta vähempikin uutuusarvo riittää innovaatioksi, jos uusi tuote, palvelu tai toimintamalli tuottaa lisäarvoa käyttäjille. Teksti: Pirjo Kupila Kuvat: Shutterstock HaRva idea on valmis syntyessään; yleensä se vaatii tuekseen kehitystyötä. Kehittämiseen kuuluu monta eri vaihetta, jotka vaativat tietotaitoa ja rahaa. Idea voi myös johtaa epäonnistumiseen. Riskinotto ja epäonnistuminen kuuluvat innovatiiviseen kehittämistoimintaan. Sosiaali- ja terveyspuolella on kuitenkin totuttu ottamaan asiat niin varman päälle, että kaikki hankkeet onnistuvat, kun teollisuudessa ehkä yksi viidestätoista kehittämishankkeesta poikii tuotteen, sanoo johtava asiantuntija Hannu Hämäläinen THL:sta. Hän perää riskipitoisia asioita mukaan jo hankkeiden suunnitteluun. Lisäksi osan hankkeista pitäisi olla aina korkeaa riskinottoa myös rahoittajalle - muutoin ei synny radikaali-innovaatioita eli mullistavia uudistuksia. Joskus lopputulos voi olla edellä aikaansa ja toteutua vasta myöhemmin, Hämäläinen muistuttaa. Käyttäjien tarpeet ytimeen Innovaatio on uudistamista ja uuden synnyttämistä, esimerkiksi uuden tuotteen tai aikaisempaa kehittyneemmän palveluratkaisun löytämistä. Innovatiivista voi olla myös ennaltaehkäisevää työtä parantava uusi tieto tai toimijoiden vuorovaikutusta lisäävä menetelmä. Palveluissa innovaatio merkitsee entistä tehokkaampaa ja laadukkaampaa käytäntöä, joka säästää kustannuksia, parantaa kilpailuasemaa ja tuo lisäarvoa asiakkaalle. Sosiaali- ja terveyspuolella lisäarvon pitäisi näkyä hyvinvoinnin ja terveyden lisäänty- 18 Tukipotti 2/2010
misenä yksilöiden tai yhteisöjen elämässä. Hakija voi olla hyvinkin vakuuttunut hankkeensa innovatiivisuudesta, vaikka rahoittaja on jo aiemmin tukenut vastaavanvalaista kehittämistyötä, teknologia-asiantuntija Mervi Pulkkanen Tekesistä sanoo. Hän toimii päällikkönä kesällä 2008 käynnistyneessä ohjelmassa Inno vaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Pulkkasen mukaan Järjestöinnovaatiot esiin RaY:n projektiavustukset jaetaan ensi vuodesta lähtien kahtia: uusien toimintamallien ja -prosessien luomiseen tähtääviin innovatiivisiin kehittämisprojekteihin (Ci) ja tarkoitukseltaan sekä kestoltaan rajattuihin käynnistämisprojekteihin ja muihin erillisprojekteihin (Ck). Kahtiajaon taustalla on RAY:n tarve saada innovaatiotoimintaan liittyvät avustukset selkeämmin esiin muista projektiavustuksista. Järjestöinnovaatiot halutaan nostaa samalle viivalle muiden innovaatioiden kanssa. Siihen joukkoon eivät kuulu vain rahoituksen vuoksi väkisin tehdyt hankkeet, perustelee kehittämispäällikkö elina varjonen RAY:stä. kysyntä ja käyttäjät ovat iso keskustelun aihe koko innovaatiotoiminnassa. Teollisuudessakaan eivät teknologiset innovaatiot enää yksin riitä, vaan yritysten on luotava niiden ympärille myös käyttäjälähtöisiä palveluita. Silti monet tähän mennessä saamistamme hakemuksista ovat olleet enemmän organisaatioiden ylläpitoa ja kehittämistä kuin asiakkaiden tarpeeseen vastaamista, Pulkkanen sanoo. Valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen RAY:stä varoittaa silti tekemästä kehittämistyöstä liian vaikeaa tai juhlallista. Joskus innovatiivisen kehittämisideaan riittää pelkkä näkökulman vaihto. Järjestön on otettava jo hakulomakkeen täyttövaiheessa kantaa siihen, hakeeko Ci- vai Ck-projektiavustusta. Hakulomake on päivitetty vastaamaan kahtiajakoa. Projektien hakuaika päättyy toukokuun lopussa. Tulokset käyttöön Mervi Pulkkanen muistuttaa, että hyvä innovaatio ei ole ratkaisu vain yksittäiselle organisaatiolle, vaan se on monistettavissa myös muiden käyttöön. Tulosten häviäminen on suuri ongelma koko suomalaiselle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Hannu Hämäläinen heräsi 2000-luvun puolivälissä innovaatiotoiminnasta selvitystä tehdessään siihen, ettei kukaan tuntunut tietävän, mitä kaikkea kehittämismiljoonilla oli saatu aikaiseksi. Syntyi kansallinen Innokylä-hanke, jossa sote-alan kehittämishankkeiden arvioidut tulokset ja käyttäjien kokemukset kerätään yhteen tietopankkiin. Samalla sen ympärille luodaan erilaisia kehittämistyön verkostoja, jotka helpottavat toimijoiden kokemusten vaihtoa ja toisilta oppimista. Jottei aina lähdettäisi kehittämään alusta, vaan otettaisiin myös jotain käyttöön, hän painottaa. info Innovatiivinen projekti innovatiivisen kehittämisprojektin tunnusmerkkejä ovat uutuusarvo, rohkeus ja riskinotto, käyttäjälähtöisyys, lisäarvo, teknologioiden tai menetelmien hyödyntäminen sekä toistettavuus ja monistettavuus. Kehitystyö voi olla yhden organisaation hanke, mutta yleensä parhaimpaan loppu tulokseen päästään useiden toimijoiden yhteistyöllä. Hyvään kehittämis toimintaan kuuluu myös sitoutuminen tulosten käyttöönottoon. Tukipotti 2/2010 19
Ohjelmatyöllä tuloksiin Jo 10 000 suomalaista ikäihmistä on nut lihasvoimaansa jumpanvuodenvaihteessa jatko- parem maksi Voimaa vanhuuteen -terveysliikuntaohjelmassa. Lupaavat tulokset poikivat ohjelmalle rahoituksen RAY:ltä. Teksti: Marika Leed Kuva: Timo Lindholm RAY tukee Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa yli 9 miljoonalla eurolla. voimaa vanhuuteen -ohjelman tavoitteena on ollut edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden yli 75-vuotiaiden ihmisten liikkumiskykyä ja itsenäistä selviytymistä. Viiden vuoden aikana noin 10 000 vanhusta on osallistunut ohjelman paikallishankkeiden järjestämiin kuntaryhmiin. Lähes 70 prosentilla testatuista lihasvoima ja tasapaino paranivat harjoittelujakson aikana, 10-20 prosentilla ne säilyivät ennallaan. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella myös liikkumisvarmuus lisääntyi, arjessa selviytyminen helpottui, kivut lievittyivät, sosiaaliset kontaktit lisääntyivät liija mieliala parantui. Myös riippumaton ulkopuolinen arviointi (Net Effect Oy) todistaa ohjelman puolesta. Sen mukaan Voimaa vanhuuteen -ohjelma on erinomaisesti suunniteltu, perustunut aitoon tarpeeseen ja luonut uudenlaista toimintakulttuuria ikääntyvien hyvinvointiin kansallisella tasolla. Lupaavat tulokset poikivatkin Ikäinstituutin koordinoimalle ohjel- 20 Tukipotti 2/2010