OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit Näyttelyn tietokoneohjelmassa Kesäkalastustavat esitellään 10 erilaista kesäkalastustapaa: pitkäsiima, trooli, uistelu ja virvelöinti, onkiminen, ajoverkkopyynti, patokalastus, perhokalastus, heittoverkko, verkkokalastus ja katiska. Multimediaohjelmassa kerrotaan erilaisista kalastustekniikoista videomateriaalin sekä nykyaikaisen ja historiallisen kuvamateriaalin avulla. Oppilaita kannattaa kehottaa yhteistyöhön, koska tietokoneohjelman näyttö heijastuu videotykin avulla suurelle valkokankaalle. Jokaisen oppilaan ei tule siten itse käyttää tietokonetta, riittää kun seuraa oppilastoverin valintoja tietokoneelta. Näyttelyssä on esillä kuvatauluina vanhoja kalastustekniikkakuvituksia Venäjän pohjoisilta alueilta 1800-luvulta. Kuvataulujen tekstejä ei ole käännetty (tekstit venäjäksi, saksaksi ja ranskaksi), vaan ne ovat esillä alkuperäisessä muodossa. Taulut ovat erittäin mielenkiintoisia, mutta tarvitsevat esimerkiksi opettajan avustusta tulkittaessa. Voidaan jättää vähemmälle huomiolle näyttelykäynnissä. Mikä kalastustapa on sinusta mielenkiintoisin? Miksi? Vastaus oppilaan oman mielenkiinnon mukaan, joko tuttu kalastustapa tai uusi, jonka hän oppii näyttelystä. 2. Etsi näyttelystä viisi talvikalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit Näyttelyn tietokoneohjelmassa Talvikalastustavat esitellään 6 erilaista talvikalastustapaa: nuotta, koukkupyynti, pilkkiminen, rysä, verkkopyynti jään alta ja merta. Oppilaita
kannattaa kehottaa yhteistyöhön kuten 1. tehtävässäkin, koska tietokoneohjelman näyttö heijastuu videotykin avulla suurelle valkokankaalle. Mikä kalastustapa on sinusta mielenkiintoisin? Miksi? Vastaus oppilaan oman mielenkiinnon mukaan, joko tuttu kalastustapa tai uusi, jonka hän oppii näyttelystä. 3. Luettele kaikki kalalajit, joita löydät näyttelystä (8 kalalajia). VINKKI: vitriineistä ja selailukirjasta Näyttelystä löytyy kalamallit seuraavista kaloista: lohi, made, hauki, muikku, ahven, siika, nieriä eli rautu. Taimen esitellään ainoastaan selailukirjassa. Huomioi oppilaiden kanssa, että kalamallien yhteydessä ei ole kalojen nimiä tekstinä, kalat tulisi tunnistaa aikaisemman tiedon pohjalta. Apua tunnistamiseen saa selailukirjasta. 4. Mieti erilaisia keinoja säilöä ja valmistaa kalaa. VINKKI: näyttelyn valokuvat, oma kokemus Valmistustapa/säilömistapa Valokuvissa esitellään säilytystavoista kuivatus, pakastus ja suolaus. Valmistustavoista esitellään savustus, suolaus ja nuotiolla paistaminen. Tehtävien käsittelyn yhteydessä voidaan keskustella oppilaiden omista kokemuksista. 5. a. Millä toisella nimellä tunnet kalan nieriä? VINKKI: selailukirja Nieriä eli rautu. b. Millaisen elinympäristön, verrattuna muihin lohikaloihin, nieriä vaatii selviytyäkseen? VINKKI: selailukirja Veden kylmyys on nieriälle elinehto, koska sen veri pystyy sitomaan ja kuljettamaan happea vain, jos vedenlämpötila on alle 15-16ºC. Nieriä pystyy elämään niissä kylmissä vesissä, missä muut lohet eivät selviydy (esim. kylmien vesien joissa, syvissä ja kylmissä alusvesissä). c. Kuvaile nieriän ulkonäköä. VINKKI: selailukirja ja vitriini, jossa on esillä nieriöitä
Useiden ihmisten mielestä se on yksi kauneimpia pohjoisia kaloja. Se on tummempi kuin muut lohikalat. Lapin pikkunieriöiden vatsapuoli on aina punainen. Vatsapuoli voi muualla olla punertavan lisäksi joskus myös kellertävä tai jopa valkoinen. 6. Näyttelyssä on esillä vitriineissä eri ikäisten lohien malleja. Arvioi, minkä kokoinen on Lohen mätimuna 4-5 mm 1-vuotinen lohi 5-6 cm 2-vuotinen lohi 8-9 cm 3-vuotinen lohi 10-12 cm 4- vuotinen lohi 15-16 cm 8- vuotinen koiraslohi eli kojamo 110-120 cm eli 1,1-1,2 m 7. Miettikää opettajan kanssa lohen elämän elinkaarta. Näyttelyssä on esillä lohi 4 ensimmäisen vuoden aikana sekä sitten 8-vuotiaana. Mitä on tapahtunut näiden vuosien aikana lohen elämässä? Mitä lohelle tapahtuu tai voi tapahtua 8. elinvuoden jälkeen? Mitä näyttelyssä näkyy? Jos seuraa näyttelyssä lattiaa, huomaa, että näyttelyn läpi kulkee joki: se alkaa pienenä purona, levenee joeksi, kulkee välillä järven läpi, muuttuu jokisuistoksi ja lopulta laskee mereen. 1 4 vuotiaat lohet (lohimallit näyttelyssä) viettävät ensimmäiset elinvuotensa joen eri kohdissa. Sen jälkeen lohet ovat lähteneet noin 3 vuodeksi merelle, syönnösvaihe ( kuviteltu meri on näyttelytilan ulkopuolella!). 8-vuotiaana yksi pienistä lohenpoikasista on palaamassa kotijokeensa yli metrin mittaisena kojamona (koiraslohena). Kojamo on sijoitettu näyttelyssä jokisuulle, mikä kuvaa sen alkavaa paluumatkaa kotijokeensa. Tästä se aloittaa vaikean vaelluksensa jokea ylöspäin kuteakseen siellä. Kuviteltu elämänkaari näyttelyn kojamolle: Jokijakso: 1. - 4. ikävuodet Lohi on elänyt neljä ensimmäistä vuottaan Tenojoessa, jossa se on kasvanut näyttelyssä esillä olevien lohimallien mukaan. Poikasvaiheessa lohi on yksineläjä.
Matka merelle: n. 4 5 vuotiaana 5. elinvuoden keväällä lohi on aloittanut matkansa kohti tuntematonta merta. Tuolloin se huomaa muut lohet ja niiden olemassaolon ja on muuttunut parvikalaksi. Vaellus alkaa yleisimmin kevättulvien aikaan. Lohet ovat pelokkaita, joten ne liikkuvat pääasiallisesti yöaikaan. Matkan varrella on paljon vaaroja, mutta lohi on saavuttanut vihdoin meren. On alkukesä. Järkytyksen sille aiheuttaa meren suolaisuus, johon se kuitenkin sopeutuu. Lohi ui aavalle merelle, ehkä samoja reittejä, jossa esivanhempansa vuosisatoja ovat kulkeneet. Tenojoen lohet vaeltavat laajalla alueella Pohjois-Atlantilla, Färsaarten merialueelta aina Grönlannin itärannikolle saakka. Meressä on paljon vaaroja nuorelle lohelle (linnut ja petokalat). Tämä lohi on niiden onnekkaiden joukossa ( 80 % mereen saapuvista lohenpoikasista joutuu lintujen tai petokalojen ruuaksi), joka ei ole joudu petojen saaliiksi. Syönnösvaellus meressä: 5. 8. ikävuodet Meressä ollessaan lohi kasvaa nopeaa vauhtia. Ensimmäisen merivuoden aikana se saa lisää painoa 1 2 kg. Toisena merivuotena painoa tulee lisää 3-4 kg. Kolmantena vuotena se kasvaa 6-12 kiloiseksi. Vain koiraat kasvavat näin nopeasti. Kolmannen vuoden jälkeen kala on muuttunut sukukypsäksi. Ensimmäinen matka kotijoelle kutemaan: n. 8 vuotiaana Lohi alkaa matkansa kutujokeen heti jäiden lähdön jälkeen (3 vuotta aikaisemmin se oli matkalla toiseen suuntaan). Matka on kuitenkin pitkä, paljon koskia, joita tulee nousta vastavirtaan (lohen hyppäys), joten lohi matkaa koko kesäkuun ja juhannuksen tienoilla se saavuttaa synnyinsijansa. Näyttelyn 8-vuotias kojamo, on juuri lähdössä nousemaan jokea ylöspäin. Elämä ensimmäisen kudun jälkeen Mikäli lohi välttää kaikkien Tenojoen kalastajien perhot kesän aikana, syys-marraskuussa se löytää sukukypsän naaraslohen tai jopa useampia naaraslohia, joiden maitin päälle se laskee mätimunansa johonkin poikasvuosiensa Tenojoen koskialueen sorapohjaan. Tämä lohi on onnekas eikä se menehdy kutemisen jälkeen (80% kaloista menehtyy), vaan se pystyy palaamaan takaisin mereen toiselle syönnösvaellukselle. Talvi tulee yllättävän aikaisin tuona syksynä, joten se viettää talven Tenojoessa ja laskee jälleen kevättulvien aikana syönnösvaellukselle mereen. Mikäli lohen elämä on vielä tästäkin eteenpäin onnekasta ja se selviää kaikista vaaroista, se saattaa tehdä kaksi syönnösvaellusta (kumpainenkin kestää 1-3 v.) ja kutumatkaa (1 2 v.) kotijoelleen, mutta sen jälkeen sen elämänkaari todennäköisesti saavuttaa luonnollisen päätöksen.
Laskekaa luokassa vierailun jälkeen oppilaiden kanssa, missä elämänvaiheessa lohi olisi, jos se olisi syntynyt samana vuonna kuin oppilaasi. Lisätietoa Lohien nimityksiä Tenojoenlohi viettäessään joessa keskimäärin 4 poikasvuotta lähtee mereen 17 cm:n ja 30 g:n kokoisena vaelluspoikasena, smolttina. Vuodessa se kasvaa 1-2 kilon painoiseksi diddiksi, kahdessa vuodessa 3-7 kiloiseksi lohijalaksi ja kolmessa vuodessa noin 10 kilon painoiseksi loheksi, luossaksi. Näyttelyn kalakirja, josta löytyy paljon lisätietoa näyttelyn muista kalalajeista, löytyy osoitteesta http:///images/20040804144611.pdf