Tulevaisuuden vihreät ammatit vaihtoehtoisuudesta mainstreamiksi?



Samankaltaiset tiedostot
Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio, vanhempi tutkija Työterveyslaitos Muuttuva työelämä-tiimi: Kestävää työtä. Esitys Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksitapahtumassa

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa

Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä niiden vaikutukset tarvittavaan koulutukseen

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Miksi ruoan hinta on noussut?

Aasian taloudellinen nousu

TOISIN TEKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS TULEVAISUUSAJATUKSIA TOISIN AJATTELU TOISIN TEKEMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT TAMPEREELLA

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus ] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Kaikkien osaaminen käyttöön

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomalaisen hyvinvoinnin mahdollisuudet kriisiytyvässä maailmassa

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeino-ohjelman painoalat

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Kestävä työ töiden kehittämisen uusi paradigma?

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä Matti Lehti

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Kestävä kehitys autoalalla

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Öljyn hinnan romahdus

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Maailmantalouden trendit

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Kansainvälisen talouden näkymät

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

KT:n työmarkkinaseminaarin tietoiskut

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Suomen arktinen strategia

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Työelämän tulevaisuus Työ ja eläke Pieninä palasina maailmalla Nuorten työeläkekoulu

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Tulevaisuuden näkymiä

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam Kuntaliitto

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Kirkastuuko talous 2018? Johtava ekonomisti Penna Urrila Sähköurakoitsijapäivät 2017

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

Transkriptio:

Antti Kasvio, TTL Tulevaisuuden vihreät ammatit vaihtoehtoisuudesta mainstreamiksi? Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari 20. 21. elokuuta 2009 Evon Metsäopisto, Lammi

Minun ikkunani vihreään työhön Johannes Bergerin kutsuminen Tampereella 1980- luvun alussa erinomaisia analyyseja Marxin & Weberin kapitalismiteorioista aikansa johtavia 'vihreän käänteen' ajattelijoita Saksassa työn yhteiskunnan kriisi, vaihtoehtotalous Kuva vihreästä työstä talouskasvu ja työelämä kehittyvät pääosin modernisaation yleisiä lakeja noudattaen luonut lokeroita vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimiselle työssä ja muussa elämässä ekologisuus keskeinen teema vaihtoehtojen etsimisessä Kohti mainstreamia ekologinen modernisaatio 'kolmannen tien' sosioekonomisten strategioiden yhdeksi osaksi (erit. Saksa) yritysten yhteiskuntavastuu, yleistyvä ympäristöaktiivisuus työpaikoilla yksilöistyminen: kaikki etsivät omaa vaihtoehtoaan 2

Globaalien resurssi- ja ympäristöongelmien syveneminen Maailmanlaajuinen 'suuri muutto' ihmisten virta perinteisistä elinkeinoista modernin talouden piiriin & uusien suurten ikäluokkien tulo työikään vauhdittanut maailmantalouden kasvua, suunnannut sen painopisteet uudelleen, kuluttaa luonnonvaroja ja kuormittaa ympäristöä Kasvun keskeiset ongelmat resurssien riittävyys, hintojen kasvu ja resursseista käytävän kilpailun synnyttämät konfliktit kasvihuoneilmiön nopea eteneminen ja siihen liittyvät uhat kasvuun liittyvien rakenteellisten epätasapainoisuuksien syveneminen Seurauksia työelämän kannalta paljon epävarmuuksia kasvusta ja työllisyystilanteen paranemisesta huolimatta huomio ympäristöklusterin mahdollisuuksiin jännitteitä eri kestävyystavoitteiden välille 3

Suomi 1990-luvun kriisin jälkeinen kasvustrategia panostukset tietoon ja osaamiseen perustuvaan kasvuun telekommunikaatioklusteri veturina paljon huomiota työelämän kehittämiseen Erityispiirteitä samat ainekset kasvun perustana myös tällä vuosikymmenellä ensimmäisestä vihreästä ympäristöministeristä huolimatta ekologinen modernisaatio ei ole ollut kovin keskeisellä sijalla kestävän työelämän ajatukset eivät samalla tavalla esillä kuin muissa pohjoismaissa energia- ja ilmastopolitiikkaa perinteisen teollisuuden ehdoilla Nokia nähnyt kehittyvät markkinat eri tavoin kuin suomalainen kehitysyhteistyöpolitiikka 4

Muuttaako taantuma tilannetta? Talouden epätasapainoisuudet purkautuivat 2v sitten globaaliksi taantumaksi kasvun momentum vaikuttaa jälleen etenkin Kiinassa ja muissa Aasian talouksissa tilanne jatkuu vaikeana teollisuusmaissa USA:n työllisyystilanne ei ole kääntynyt parempaan kuv Suomi käy syvällä kuv kasvun moottorien siirtyminen muualle väestön huoltosuhde heikkenee nopeasti strategisen otteen puuttuminen elvytystoimista Kriisin systeeminen luonne ei ole tuonut helpotusta resurssi- ja ympäristöongelmiin ref paljastanut aiemman kasvumallin perusongelmat pohja ollut kestämätön niin ekologisesti kuin sosiaalisestikin yritysten liiketoimintastrategioiden uudistuminen 'the next 4 billion', bottom of the pyramid toimintojen sovittaminen uusiin resurssi- ja ympäristörajoihin 5

Vihreä työ yhdeksi elvytyksen pääteemoista ILO:n ja UNEPin ohjelmaksi pari vuotta sitten Greenpeacelta ja Columbian yliopistolta tilattu raportti kuv Vahva esiinnousu eri maiden viimeaikaisissa elvytyspaketeissa mm. USA, Etelä-Korea UNEPin tilaama raportti vihreästä New Dealistä ref Mittakaava alkanut laajentua nopeasti asenteiden nopea muuttuminen esim. Kiinassa ja Intiassa taustalla kasvua vakavasti uhkaavien ympäristöriskien esiinnousu mm. Himalajan jäätiköiden sulaminen, ruoantuotantokapasiteetin ja kysynnän epäsuhdan kasvu Julkisen vallan panostukset nousseet satoihin miljardeihin FT:n tuore yhteenveto ref missä menee Suomi? ref 6

Globaalikehityksen pullonkauloista uuteen kasvuun Teollisuusmaiden edettävä uuteen vähähiiliseen sivilisaatioon 2050 mennessä kestävä ruoan tuotanto, jakelu & kulutus uusi energiatalous kestävien&ympäristöystävällisten tuotteiden teollinen valmistus uudella materiaali- ja energiatehokkuuden tasolla kestäviin yhdyskuntiin, rakennuksiin ja liikenteeseen uudenlaiset työ-, elin- ja kulutuskäyttäytymisen mallit tavaroiden lisääntyvästä tuotannosta ja kulutuksesta aineettomaan kasvuun Uusien modernisaatiostrategioiden omaksuminen kehittyvissä talouksissa ympäristömuutoksiin sopeutuminen, niukkuuden voittaminen ja eteneminen uudenlaiseen kestävään hyvinvointiin uusien sukupolvien työllistämisestä tulevan väestökehityksen tehokkaaseen hillintään 7

Onko työelämä vihertymässä? Ihmiskunnan kehittyvien tarpeiden tyydyttäminen kestävällä tavalla edellyttää voimavarojen äärimmäisen tehokasta hyödyntämistä koskee myös inhimillisiä työpanoksia työtä tehdään monin paikoin pitkälle teknologisoituneissa ympäristöissä uudenlaisille riskeille altistuen kaukana pienimuotoisen & kivan vihreän puuhastelun mielikuvasta jo voimavarojen uudelleenjärjestäminen inhimillisesti raskas prosessi varsinkin vallitsevien institutionaalisten järjestelyjen puitteissa Muutoksen hallinta edellyttää uudenlaisten strategioiden omaksumista erääksi keskeiseksi tavoitteeksi voidaan ottaa eteneminen kohti kestäviä työnteon järjestelmiä kaikilla työllisyysjärjestelmän tasoilla 8

Kestävä työ Kehittyneimmät diskurssit Skandinaviassa (baeredugtig arbeidsliv) & Saksassa (nachhaltige Arbeitsgestaltung) Alkuperäinen kestävän kehityksen käsite (Brundtlandin komissio) taustalla Kestävyyden edistäminen samanaikaisesti usealla eri ulottuvuudella taloudellinen ihmillinen sosiaalinen ekologinen Ajattelua voidaan soveltaa esim. Suomen työurien pidentämistä koskevaan keskusteluun keskim. 3 vuotta myöhemmin eläkkeelle 2025 miten ongelma voisi olla ratkaistavissa? ref 9

Meidän aikeistamme Suomessa ei vielä tunnistettu murroksen luonnetta eikä sen asettamia vaatimuksia tulevalle kasvu- ja työllisyyskehitykselle Tilanne TTL:n piirissä pyritty reagoimaan aktiivisesti kriisiin ja tunnistamaan ajoissa myös pidemmän ajan haasteet laitoksen perusmission puitteissa kestävyys sävyttänee pyrkimyksiä hyvän työelämän edistämiseen uudella strategiakaudella 2011- Työ ja yhteiskunta tiimi ref tehtävämme tukea talon muuta työskentelyä tuottamalla oikeaa tietoa työelämän yleisestä muutoskehityksestä haluamme lähteä jatkossa tutkimaan kestävän työelämän edellytyksiä Suomessa etenkin inhimillisellä ulottuvuudella yhteistyössä eri toimijoiden ja muiden samasta aihepiiristä kiinnostuneiden tutkimuslaitosten kanssa kiitos! 10