KYVYKÄS KESTÄVÄN KEHITYKSEN KAUPUNKISEUTU Saimaa ja puhdas vesi Jätteistä tuotteiksi Green Campus Energian tuotanto ja jakelu Puhdas elinympäristö Kestävä hyvinvointi Terveysvientikeskittymä Koulutusvienti Terveysliikunta Saimaa- Vuoksi Geopark Lappeenranta-Imatran seudun INKA aiehakemus 28.2.2013
Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 2 2. Taustaa... 2 3. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun INKA-kärjet... 3 4. Visio 2026... 4 5. Kokeiluympäristöt liiketoiminnan kehitysalustoina Lappeenranta Imatran seudulla... 5 6. Puhdas elinympäristö... 6 6.1. Seudun vahvuudet puhtaan elinympäristön liiketoiminnan kasvussa... 8 6.2. Tavoitteet... 8 6.3. Kokeiluympäristöt... 9 6.3.1. Green Campus... 9 6.3.2. Energian tuotanto ja jakelu... 10 6.3.3. Jätteestä tuotteita... 12 6.3.4. Puhdas vesi... 12 6.3.5. Biojalostamot... 13 7. Kestävä hyvinvointi... 13 7.1. Seudun vahvuudet kestävän hyvinvoinnin liiketoiminnan kasvussa... 14 7.2. Tavoitteet... 14 7.3. Kestävän hyvinvoinnin kokeiluympäristöt... 15 7.3.1. Kuntoutus ja työhyvinvointiin liittyvät, innovatiiviset vientipalvelut... 16 7.3.2. Vaativan sairaanhoidon terveysvientikeskittymän luominen... 16 7.3.3. Terveysliikunta- ja hyvinvointikeskittymä Rauha Ukonniemen alueelle... 16 7.3.4. Etelä-Saimaan alueen luontoarvojen säilyttäminen matkailupalveluiden kehittyessä... 17 7.3.5. Liikkuvien palveluiden toimintamallit... 17 7.3.6. Sähköisen asioinnin ja palveluohjauksen kehittäminen omahoidon ja yksityisten palveluiden edistämiseksi... 18 8. Liiketoimintakärkiä tukevat strategiset toiminnot... 19 8.1. Edelläkävijämarkkinat ja innovatiivinen yritysyhteistyö... 19 8.2. Suomalais-venäläinen yritysyhteistyö sekä investointien ja toimijoiden houkuttelu... 20 8.3. EU Venäjä-innovaatioyhteistyö... 20 8.4. Koulutusyhteistyö ja -vienti ja Innohub... 21 9. Rahoitus, investoinnit ja rahoitusinstrumentit... 22 10. Verkostot ja kumppanit... 22 11. Osallistumisen ja omistajuuden osoittava organisoitumismalli... 23 12. Seuranta ja arviointimalli... 24 Liitteet 26-33 1
1. Tiivistelmä Kyvykäs kaupunkiseutu hyödyntää EU:n itärajan mahdollisuudet Vuonna 2026 Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on kyvykäs kestävän kehityksen kaupunkiseutu, jonka asukkaat, opiskelijat ja matkailijat muodostavat 200 000 ihmisen keskittymän. Voimakkaasti kasvava vuorovaikutus venäläisten kanssa on luonut seudulle vahvaa kysyntälähtöistä vientiliiketoimintaa. Seudun yritykset ammentavat kilpailuetua sijainnista Pietarin ja Helsingin metropolialueiden välillä ja yli 8 miljoonan kuluttajan markkina-alueella. Vetovoimainen seutu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ennakkoluuloton venäjäosaaja ja EU:n ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön edelläkävijä. Seutu tarjoaa suurten metropolien vaikutusalueella erinomaisen älykkääseen erikoistumiseen perustuvan ympäristön innovaatioiden testaamiseen ja kaupallistamiseen. Seudun innovaatiotoiminnan kärjet ovat puhdas elinympäristö ja kestävä hyvinvointi. Näiden ympärille rakennetaan todellisen mittakaavan kokeiluympäristöt, jotka mahdollistavat uusien yritysten syntymisen ja olemassa olevien yritysten liiketoiminnan uudistumisen. Molemmissa kärjissä yhteisiä hyödynnettäviä tekijöitä ovat Venäjän markkinoiden läheisyyden ja muiden kehittyvien maiden luoma kysyntä sekä alueelle muodostunutta maailmanluokan tekniikkaa ja taloutta soveltavaa tutkimusosaamista. Hyvinvointi- ja terveyspalveluiden sekä matkailutuotteiden jalostusasteen nostaminen yhdistettynä voimakkaasti kasvavaan matkailijavirtaan nostaa alueellisen ja vientiliiketoiminnan uudelle tasolle. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu tähtää erityisesti edelläkävijämarkkinoiden ja kehitysympäristöjen luomiseen sekä kansainvälisen vetovoimaisuuden lisäämiseen. Päämääränä on luoda kaupunkiseutu, jonka innovatiivisissa todellisen mittakaavan kokeiluympäristöissä synnytetään kasvavaa vientivetoista liiketoimintaa ja jonka julkisia palvelujärjestelmiä nostetaan uusille tasoille. Lappeenranta ja Imatra sitoutuvat toiminnassaan edistämään innovatiivisia julkisia hankintoja uudistuviin yrityslähtöisiin toimintatapoihin, jotka tukevat alueellisella ja kansallisella tasolla yritysten pääsyä globaaleille vientimarkkinoille. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu hyödyntää kansallista teknologiaa ja osaamista luovasti kokonaisvaltaisissa hajautetuissa energiajärjestelmissä ja materiaalin käsittelyjärjestelmissä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen perustuvassa palveluliiketoiminnassa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT), Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia), Technopolis Oyj:n sekä yli sadan yrityksen muodostama Skinnarila Green Campus on maailmanluokan ketterä ja kansainvälinen 10 000 osaajan innovaatiokeskittymä. Korkeakouluista valmistuvat työllistyvät suoraan alueen energia- ja ympäristöteknologian tai hyvinvointi- ja terveyspalveluiden pariin. Yhteistyö venäläisten yritysten ja suurkaupunkien hallinnon kanssa sekä TKI -vaihto Venäjän suurimpien korkeakoulujen kanssa houkuttelee alueelle lisää kansainvälisiä huippuosaajia ja yrittäjiä. Tämä yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia myös koulutusvientiin liiketoimintana. INKA-ohjelma on oleellinen osa Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien tulevaa elinkeino- ja innovaatiostrategiaa. Tavoitteena on vuoteen 2026 mennessä saada Lappeenranta Imatrakaupunkiseudulle 1 750 uutta osaamispohjaista työpaikkaa sekä 1,1 miljardin euron yksityiset investoinnit, joista 350 miljoonaa euroa on ulkomaisia investointeja. Ex Oriente lux Aurinko nousee idästä - ja ikkuna on auki! 2
2. Taustaa Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on perinteisesti tukeutunut vahvaan metsäteollisuuteensa, joka on edelleen maailman toiseksi suurin alan keskittymä. Huolimatta metsäteollisuuden voimakkaasta rakennemuutoksesta, suuryritykset ovat investoineet alueelle. Esimerkiksi UPM Oyj on perustanut Kauvo CHP -voimalan, Verno biodiesellaitoksen ja TetraPak uuden tuotantolinjan. UPM:n suuntautuminen energialiiketoimintaan sopii hyvin seudun elinkeinostrategiaan, joka nojautuu osaltaan Suomen suurimpaan energia-alan koulutus- ja tutkimuslaitokseen Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (LUT) ja sieltä syntyneisiin ja syntyviin uusiin yrityksiin. Kaupunkiseudun energiaklusteri käsittää tällä hetkellä noin 15 innovatiivista energiatekniikkaan keskittyvää yritystä, joista The Switch on valittu vuoden 2012 parhaaksi tuulivoimayritykseksi maailmassa. Yritysten teknologiaosaamisen juuret ovat syvällä LUT:n osaamisessa. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun ennakkoluuloton Venäjä-yhteistyö yhdistettynä LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) osaamiseen ja terveydenhuollon toiminnan uudistamiseen luo meille erinomaiset mahdollisuuden kehittyä yhdeksi suurimmista ja merkittävimmistä kaupunkiseuduista Suomessa. Tavoitteena on kehittää vientiliiketoimintaa ja julkista palvelujärjestelmää uudelle tasolle. Tämä tapahtuu eri toimijoiden innovatiivisella yhteistyöllä ja älykkäästi erikoistumalla. Venäläistaustaisten yritysten ja yrittäjien määrä on kasvanut Lappeenranta-Imatra seudulla viime vuosina. Seutu on tehnyt jo pitkään tiivistä yhteistyötä mm. liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi, Suomen ja Venäjän viranomaisten yhteistyön tiivistämiseksi, logististen mahdollisuuksien synkronoimiseksi sekä matkailijoihin liittyvän palvelutarjonnan monipuolistamiseksi. Tämä luo erinomaisen pohjan uusien, osaamiseen pohjautuvien venäläistaustaisten yritysten sijoittautumiseen seudulle. Näistä parhaita ovat Cytomed Oy, Biopharmos Oy, Scientific Instruments Finland Oy, Xema Oy ja Eltechnika Oy. Luonnonkauniin ja turvallisen, mutta kaupallisesti ja palvelullisesti toimivan kaupunkiseudun sijainti Venäjän rajalla on nostanut vahvaksi kasvualaksi venäläisten ostos- ja vapaa-ajan matkustajien tuoman uuden liiketoiminnan. Seudulle on järjestelmällisen toiminnan seurauksena rakentunut kansainvälisen tason matkailukeskus Rauha Ukonniemen alueelle. Se työllistää jo nykyisellään satoja henkilöitä. Lisäksi seudun kaupalliset palvelut ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi. LUT ja Saimia, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä Kaakkois-Suomen osaamiskeskus ovat tehneet pitkäjänteistä työtä innovaatioyhteistyön rakentamisessa Venäjän tutkimus- ja koulutuslaitosten, julkisen hallinnon ja yritysten kanssa. Kolme kertaa järjestetty kansainvälinen EU Venäjä-innovaatiofoorumi on yksi yhteistyön menestystarinoita. Jatkuvaa yhteistyötä tehdään mm. kaksoistutkinnoissa ja tutkimuksessa. Imatran ja Svetogorskin kaksoiskaupunki on hyvä esimerkki pitkään jatkuneesta yhteistyöstä. Rajan läheisyys, suuri ja kasvava taloudellinen toiminta ja kansainvälinen kauppa sekä kansalaisten liikkuvuus ja Suomen vahvin Venäjä-osaaminen luovat hyvän perustan osaamispohjaisten yritysten ja korkean jalostusasteen palveluyritysten syntymiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Liitteessä 1. on kuvattu INKA ohjelman suhde seudun kehittämistä ohjaaviin strategioihin ja ohjelmiin sekä kasvusopimusmenettelyyn. 3. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun INKA-kärjet Lappeenranta Imatran innovatiivinen kaupunkiseutu -ohjelma tähtää erityisesti kahteen osa-alueeseen: edelläkävijämarkkinoiden ja kehitysympäristöjen luomiseen sekä kansainvälisen vetovoimaisuuden 3
lisäämiseen. Tavoitteena on luoda kasvava, asukasystävällinen ja ekologinen kaupunkiseutu. Seudulla luodaan kasvavaa ja vientivetoista liiketoimintaa, joka perustuu erityisesti alueen energia- ja materiaalitutkimukseen ja niistä syntyviin innovaatioihin. Älykkääseen erikoistumiseen perustuvat innovaatiokärjet ovat puhdas elinympäristö ja kestävä hyvinvointi. Molemmissa kärjissä yhteisinä tekijöinä ovat Venäjän markkinoiden läheisyys sekä taloudellisen toimeliaisuuden ja kansalaisten liikkuvuuden luoma aito kansainvälisyys (katso kuva 1). Alueelle on jo nyt muodostunut maailmanluokan Venäjä-yhteyksiin erikoistunut tutkimuskeskittymä. Kasvava matkailijavirta, maahanmuutto sekä opiskelijoiden ja valmistuvien insinöörien, maistereiden ja tohtoreiden sekä muun osaavan ammattihenkilöstön luoma kasvupotentiaali muodostavat tulevaisuudessa Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudusta noin 200 000 ihmisen keskittymän, joka yhdistää EU:ta ja Venäjää Pietarin metropolin vaikutusalueella. Green Campus muodostaa Suomessa ainutlaatuisen LUT:n, Saimian, Technopolis Oyj:n ja yli sadan yrityksen yhteisen kampusalueen, jossa verkottunut osaaminen luo uutta suomalaista vientiliiketoimintaa. Green Campus on kansainvälinen koulutus- ja tutkimuskeskittymä, joka tukee innovaatiokärkiä. Ulkomaalaiset opiskelijat eteenkin Venäjältä, Kiinasta ja Intiasta toimivat muutosvoimana ja hyvinä sanansaattajina alueemme osaamisesta. LUT on tunnustettu Suomen parhaaksi ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdeyliopistoksi. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun INKA -konsepti on kiinteästi sidoksissa Kaakkois-Suomen kasvusopimukseen, jossa mukana ovat Kouvolan ja Kotka-Haminan seudut. Lisäksi seutu on mukana ns. viisikko-kaupunkien kasvusopimusvalmistelussa. Kuva 1. Lappeenranta Imatra-seudun INKA -ohjelman tahtotila 2026, painopisteet ja ydinprosessit. 4
4. Visio 2026 Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudusta on kasvanut 200 000 ihmistä palveleva kokonaisuus, jonka talous perustuu älykkäästi erikoistuneeseen teknologia- ja osaamispohjaiseen vientiin. Viennin kärkialoina ovat energia-, ympäristö- ja bioteknologia sekä terveyden ja hyvinvoinnin palveluliiketoiminta. Näille aloille on saatu merkittäviä ulkomaisia investointeja ja työllistäviä yrityksiä. Lappeenranta verkottuu entistä voimakkaammin muiden suomalaisen osaajien kuten Vaasan energiakeskittymän sekä Oulun ja Kuopion hyvinvointialan keskittymien kanssa. Kansallisen verkottumisen lisäksi tehdään tiivistä TKI-yhteistyötä Pietarin yliopistojen kanssa. Lappeenrannan ja Imatran aluetta leimaa LUT:n ja Saimian tukema voimakas innovatiivisuus ja tutkimustulosten hyödyntäminen koko suomalaiselle elinkeinotoiminnalle. LUT ja Saimia ovat saaneet valmiiksi yhteisellä kampuksellaan Suomen johtavan, laajasti verkottuneen innovaatiojärjestelmänsä, joka tuottaa tehokkaasti kotimaisen elinkeinoelämän hyödynnettäväksi uusia, teknologia-, terveys- ja liiketoimintapohjaisia ideoita. Innovaatiojärjestelmä sisältää mm. spin-offeja ja muita yrityksiä laajasti hyödyttävän ja laadukkaan kokeellisen tutkimuksen ympäristön ja sitä tukevat prototyyppitoiminnot. Seutukunta tekee tiivistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti ja on kärkialoillaan maailman johtava älykäs integraattori. Älykkäällä integroinnilla on luotu kestävä perusta kasvavalle liiketoiminnalle ja ratkaistu seutukohtaisesti globaalisti merkittäviä sosioekonomisia haasteita. Tuloksia ja toimintamalleja hyödynnetään myös muilla vastaavilla seuduilla kotimaassa ja kansainvälisesti. Alueen kunnat ovat tukeneet yritystoiminnan kasvua ja kehittämistä innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla. Toiminnan kehittämisen avainasenteita ovat yritysvetoisuus, kokeiluperusteinen innovointi sekä oman alueen ainutlaatuisten edellytyksien kuten Saimaan luontoarvojen kunnioittaminen ja venäläisen matkailijavirran täysimääräinen hyödyntäminen. 5. Kokeiluympäristöt liiketoiminnan kehitysalustoina Lappeenranta Imatran seudulla Lappeenranta Imatra-seudun INKA-ohjelman keskeisimpiä tavoitteita on luoda kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat tuotteiden, palveluiden ja konseptien liiketoiminnallisen kehittämisen ja testaamisen perinteistä tiedelähtöistä innovaatiotoimintaa tehokkaammin ja nopeammin. Seudulla on jo joitain vuosia hyödynnetty kokeiluympäristöjä. Osana INKA-ohjelmaa seudun kokeiluympäristöissä painotetaan seuraavia menestystekijöitä: - Käyttäjät ovat kokeiluympäristöissä innovaatiotoiminnan aktiivisia tekijöitä. Seudulla keskitytään ottamaan käyttäjät mukaan kumppaneiksi kehittämiseen, jolloin innovaatiotoiminta onnistuu entistä paremmin. - Kokeiluympäristöt painotetaan käytäntölähtöisiksi ja niitä tuetaan tutkimuslähtöisellä huippuosaamisella. Ilman yrityksiä ei ole kokeiluympäristöä sillä niissä nimenomaisesti testataan ja kehitetään kaupallisia ideoita. - Kokeiluympäristöissä sovelletaan rajoja ylittäviä niin kutsutun älyllisen ristipölytyksen menetelmiä. Maailmaa kohtaavat ongelmat ja niistä syntyvät liiketoimintamahdollisuudet vaativat monialaista osaamista. Kokeiluympäristöissä sovelletaan uusia menetelmiä, jotka tukevat laaja-alaista ongelmien ratkaisemista. - Kokeiluympäristöt toimivat kohdemarkkinoilla ja niiden yhteydessä. Tieteelliset saavutukset ja liiketoiminta vahvistavat toinen toisiaan. Esimerkiksi kehittyville markkinoille riittävät usein yksinkertaiseen teknologiaan liittyvät innovaatiot. Niissä pitää usein olla kuitenkin 5
kohdemarkkinoille liittyviä sosiaalisia ja systeemisiä innovaatioita mukana. Tällaisia elementtejä vahvistetaan seudullamme. - Kokeiluympäristöissä hyödynnetään Suomen koulutusjärjestelmän eri asteita. Esimerkiksi uudet innovaatiot ja liiketoimintamallit kehittyvillä markkinoilla voivat hyödyntää yhteistyössä teknologista ja humanistista huipputiedettä sekä kädentaitoja. LUT:n ja Saimian fyysinen ja toiminnallinen läheisyys tukee mahdollisuuksiamme tässä. - Julkisen sektorin toimijoiden panos kokeiluympäristöissä on tunnustettu tärkeäksi. Esimerkiksi kaupunkikonsernit valtavine hankintoineen voivat toimia suuressa roolissa kokeiluympäristöjen edistämisessä. Tässä hakemuksessa esiteltävissä kokeiluympäristöissä sovelletaan edellä mainittuja menestystekijöitä. Lisäksi Lappeenranta Imatran seudulla tuetaan kokeilutoimintaa tutkimus- ja kehittämisohjelmalla. Ohjelmassa haetaan oppia maailmalla olevista kokeiluympäristöistä. Tähtäimenä on muodostaa maailmalla tunnettu ja tunnustettu, puhtaan elinympäristön ja kestävän hyvinvoinnin kokeiluympäristö, joka luo ja houkuttelee liiketoimintaa ja osaamista maailmanlaajuisesti. Seudun kokeiluympäristöjä kuvataan liitteissä 4. ja 5. 6. Puhdas elinympäristö Kaupungistuminen ja kulutuksen kasvu ovat globaaleja trendejä, jotka kasvattavat energian ja raakaaineiden kysyntää. Ympäri maailmaa suurkaupungeilla on mittavat ongelmat saasteiden ja puhtaan veden sekä energiantuotannon kanssa. Myös maaperässä olevat raaka-ainevarat hupenevat ja niiden hyödyntäminen käy yhä kalliimmaksi. Uusiutuva energia, kierrätys ja jätteetön maailma muodostavat tulevaisuuden megatrendin. Tämä pätee energiatuotantoon ja jakeluun sekä kaikkeen tuotannossa ja kulutuksessa kiertävään materiaan myös veteen. Tämä luo Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden kasvattaa pitkäjänteisesti puhtaaseen elinympäristöön pohjautuvaa vientiliiketoimintaa. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudulla on jo nyt vahvaa osaamista ja näyttöjä tällä saralla (kts. kuva 2) ja tulevalla INKA ohjelmakaudella seutu keskittyy nimenomaan uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. 6
Kuva 2. Lappeenranta Imatra kaupunkiseudun puhtaan elinympäristön osaamisaloja ja toimijoita. Konseptissa on kaksi teemaa, joille luodaan omat kokeiluympäristöt. Teemat ovat: 1. Hajautettu energian tuotanto ja jakelu - tavoitteena älykkään integroinnin kokonaisratkaisut. 2. Jätteetön maailma - tavoitteena materiaalin uudelleenkäyttö ja jäte- ja hulevesiratkaisut. Uuden liiketoiminnan luomisessa pääajatuksena ovat todellisen mittakaavan kokeiluympäristöt. Hyvinä, jo olemassa olevina esimerkkeinä ovat Lappeenrannan Green Campus ja huvivenesatama Green Marina, joka on Lappeenrannan sataman uusi askel kohti vihreämpää ja ympäristöystävällisempää veneilyä. Siinä hyödynnetään uusiutuvaan energiaa, kierrätystä ja uutta tapaa ajatella huviveneilyä. Kokeiluympäristökokonaisuutta esitellään toteutusvaiheessa olevassa Green Energy Showroomissa. Konsepti on saanut alkunsa seudulla toimivien yritysten halusta tuoda esille osaamisensa ja samalla verkottua keskenään tiiviimmin. Green Energy Showroomin tavoitteena on nostaa alueen kiinnostavuutta huipputeknologiaan keskittyvänä innovatiivisena toiminta-alueena jokaisen toimijan näkökulmasta sekä demonstroida kestävän kehityksen ympäristö- ja energiaratkaisuja ja niiden toimivuutta pohjoisissa olosuhteissa. Showroomin kohderyhmään kuuluvat myös seudun asukkaat ja opiskelijat, jotka voivat jatkossa seurata seudun puhtaan elinympäristön kehittymistä. Tästä esimerkkinä mainittakoon eri asuinalueiden energiakulutuksen tehokkuuden vertailu ja Pien-Saimaan puhdistumisen edistyminen. 7
6.1. Seudun vahvuudet puhtaan elinympäristön liiketoiminnan kasvussa Seudun vahvuudet Venäjän läheiset markkinat ja niiden voimakas kasvu Runsaasti venäjänkielistä työvoimaa ja käynnistynyt koulutusvienti tukevat alan liiketoiminnan kehitystä Vientiliiketoiminnan kasvu ja kehittäminen Kehittyvä, uusiin innovaatioihin pohjaava yritysklusteri Selvä potentiaali venäläisten investointeihin alueelle, puhtaan elinympäristön yritystoimintaan Yritysten aktiivisuus ja lisääntyvä yhteistyö vientitoiminnassa Green Campus ja Green Marina jo olemassa olevia kokeiluympäristöjä Innovaatioyhteistyö Pietarin kaupungin ja yliopistojen kanssa (FRIC, FRIU), EU Venäjä-innovaatiofoorumi, innovaatiopalvelut Lureco, Innodatabase, innovaatioitupankki ja Skinnarila InnoHub Venäläiset yritykset hakevat rajan läheisyydestä vakaata teknistä infrastruktuuria, luotettavaa tuotannon ja tuotteiden lupa- ja sertifiointikäytäntöjä viranomaisilta sekä asiantuntijapalveluita länsimarkkinoille pääsyssä LUT yksi johtavista tuotantotalouden, kauppatieteiden ja ohjelmistotuotannon osaamiskeskittymistä. LUT/Saimia yhteistyö ja Pohjoisen Ulottuvuuden Tutkimuskeskus Nordi Aalto, Vaasa, TUT ja kaakkoissuomalainen yhteistyö Alueen n. 10-15 miljoonan euron hankekanta, jossa merkittävää kansainvälistä TKI-toimintaa 6.2. Tavoitteet Puhtaan elinympäristön kärjen tavoitteet vuoteen 2026 mennessä ovat: 1. 1 100 miljoonan euron investoinnit alan liiketoimintaan alueelle, josta 300 miljoonaa euroa ulkomailta 2. 700 uutta osaamispohjaista työpaikkaa alan yrityksiin 3. Seudulla vahva TKI- ja yrityskeskittymä Alatavoitteet Vientivetoisen liiketoiminnan kasvattaminen Korkean osaamisen investointien merkittävä kasvu alueelle, erityisesti Venäjältä ja muualta ulkomailta Koulutusviennin merkittävä kehittäminen ja kasvattaminen Kehitysympäristöjen luominen sekä hajautetun energian että jätteettömän maailman osalta Innovatiiviset edelläkävijämarkkinat tukevat kasvuyritysten ja innovaatioiden kehittymistä Skinnarilan kampus on johtava EU:n ja Venäjän välinen toimija Kansallisesti johtava uusiutuvan energian käyttäjä ja jätteen hyödyntäjä 8
Kuva 3. Puhtaan elinympäristön virstanpylväitä 6.3. Kokeiluympäristöt Kokeiluympäristöillä on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on alueella tehtävän tutkimustyön tulosten testaaminen käytännössä ja tulosten liittäminen olemassa olevaan teknologiaan ja osaamiseen. Kokeiluympäristöjen kehittämiseen osallistuvat korkeakoulujen ja oppilaitosten lisäksi suomalaiset yritykset ja seudun kaupungit. Toinen tavoite on vientiliiketoiminnan luominen. Todellisen mittakaavan kokeiluympäristössä voidaan testata esimerkiksi suurkaupungin uuden kaupunginosan modulaarista ratkaisua energia-, vesi- ja jätehuollolle. Kokeiluympäristöt nivoutuvat toisiinsa ja laajentuvat maantieteellisesti. Kokeiluympäristöjen tuloksia ja toimintaa esitellään Green Energy Showroom -konseptissa, joka toteutetaan energiateknologiavetoisesti Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudulla. Seuraavassa on esitelty eri kokeiluympäristöjä. 6.3.1. Green Campus LUT rakentaa yhdessä Saimian ja Technopoliksen kanssa Green Campusta, joka poikkeaa perinteisistä kampuksista. Kokonaisuuteen kuuluu arktisia tuuli- ja aurinkovoimaloita, hajautettua energiantuotantoa ja tehokasta käyttöä, sähköisiä kulkuneuvoja sekä jätteen käsittelyä ja kierrätystä. Green Campus toimii kokeilu- ja esittely-ympäristönä tekniikan hyödyntämiselle kestävässä kehityksessä. Green Campuksen kokonaisuuteen kuuluvat oleellisena osana alueen yritykset, jotka toiminnassaan nojautuvat LUT:n osaamiseen. 9
Green Campuksen toimintamalli laajenee Lappeenrannan kaupungin ja koko maakunnan alueelle, jotta maakunnan houkuttelevuus nousee. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudulle syntyy uusiutuvaan energiaan, tehokkaaseen energiankäyttöön, jätteiden käsittelyyn ja jätteiden hyödyntämiseen perustuvia yrityksiä. Maakunnassa on jo entuudestaan INKA-kärkiä kehittäviä yrityksiä, jotka vetävät puoleensa seudulle sijoittautuvia uusia yrityksiä. Green Campuksen alkuvaiheen aihealueet ovat uusiutuvan energiantuotannon määrän lisääminen alueella, jätteiden käsittelyn ja uusiokäytön tehostaminen, seutu- ja joukkoliikenteen kehittäminen, vesien suojelu ja puhdistus sekä vapaa-ajan matkailun lisääminen moderneja tekniikoita hyödyntäen. Seutuliikenteeseen on rakenteilla uuden sukupolven hybridibussi LUT:n, Saimian ja Etelä-Karjalan ammattiopiston yhteistyönä. LUT:lla on valmisteilla ISO 14001 sertifiointi, joka otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Lisäksi LUT Green Campus on liittynyt Nordic Sustainable Campus Networkiin (NSCN). Visiona on, että vuoden 2026 jälkeen Green Campus voi toimia itsenäisenä yksikkönä ilman ulkopuolista energia-, vesi- ja jätehuoltoa ja kampukselle johtavalle tielle voidaan pystyttää kyltti: Jäteautoilta pääsy kielletty. Yhteistyökumppaneina ovat mm. LUT, Saimia, Lappeenrannan kaupunki, Fortum Oyj, Lappeenrannan Energia Oy, Technopolis Oyj, GreenEnergy Finland Oy, Ekogen Oy ja TuuliSaimaa Oy. Tavoite 2026: 30 miljoonan euron investoinnit ja 75 uutta työpaikkaa. 6.3.2. Energian tuotanto ja jakelu Aurinkoon, tuuleen, biopohjaisiin raaka-ainesiin ja vesivoimaan perustuva uusiutuva energiantuotanto on kasvanut maailmalla voimakkaasti. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudulla on vahvaa osaamista ja yrityksiä tältä alueelta. Tämä sinänsä positiivinen trendi on aiheuttanut ongelmia erityisesti sähköverkkojen hallinnassa. Merkittävä uusiutuvan energian tuotanto aiheuttaa globaalin säätöteknisen haasteen. Alueemme Smart-Grid-osaaminen energian tuotanto- ja jakelustrategioissa yhdistettynä alueelliseen kokeiluympäristöön luo mahdollisuuden merkittävän liiketoiminnan kehittymiseen. a. Aurinko- ja tuulivoima LUT perustaa Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudulle vuosina 2013 2014 Suomen suurimman aurinkoenergiavoimalayksikön (220 kw) Skinnarilan kampukselle. Myös Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan Energia Oy perustavat saman kokoluokan voimalan. Lappeenrannan Energia Oy on aloittanut ensimmäisten suomalaisten energiayhtiöiden joukossa kaksisuuntaisen sähkön myynnin, mikä aktivoi yksityiset kuluttajat perustamaan omia pienvoimaloitaan. Kaupunkien rakentamismääräyksissä aurinkovoimaa suositaan mm. rakennemääräyksin, jotta hallinnolliset ja fyysiset esteet aurinkojärjestelmien rakentamiselle poistuvat. TuuliSaimaa Oy/TuuliMuukko Oy rakentaa Muukonkankaalle Suomen ensimmäisiä suuria sisämaan tuulivoimalapuistoja. Alueelle tulee arktisen sisämaan tuulivoiman koepuisto, jossa on seitsemän 3 MW:n tuuliturbiinia. LUT:lla on meneillään tutkimushanke, jolla pyritään ennakoimaan entistä paremmin tulevat tuuliolosuhteet ja säätämään turbiineja tehokkaammin sekä käymään täsmäkauppaa tuulisähköllä. Esimerkkinä hyvästä yritysmaailman ja tutkimuksen yhteistyöstä on TuuliMuukon korvauksetta LUT:lle tutkimuskäyttöön luovuttama tuulimittausdata. Kaakkois-Suomen vahva tuulivoimaosaaminen ja teollisuus ovat osa tätä kokonaisuutta. 10
Edellä mainitut voimalayksiköt ja kahdensuuntainen sähkömyynti luovat erinomaisen kokeiluympäristön sähköverkon hallintaan. Toimintamallien ja teknologioiden kehityksellä voimme välttää Saksan kaltaiset koko Eurooppaa koettelevat ongelmat sähköverkon säätövoiman suhteen. Yhteistyökumppaneina ovat mm. LUT, Saimia, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja ympäristökunnat, Fortum Oyj, Lappeenrannan Energia Oy, Technopolis Oyj, GreenEnergy Finland Oy, LOAS, TuuliSaimaa Oy, TuuliMuukko Oy ja yksityiset kuluttajat. Tavoite 2026: 205 miljoonan euron investoinnit ja 110 uutta työpaikkaa. b. Hajautetun energiantuotannon CHP-laitokset CHP-laitokset ovat tärkeä osa Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun ja Kaakkois-Suomen energiatoimialan innovatiivista kehitystä. Ekogen Oy on ottanut koekäyttöön Taipalsaarella puupohjaista biomassaa polttavan uuden sukupolven CHP-laitoksen. Kotkassa Endev Oy kehittää jätelietettä polttavaa voimalaa. Näillä molemmilla on globaalit markkinat, joilla voidaan ratkaista lietteenkäsittelyongelmat ja hajautetun, biomassapohjaisen energiatuotannon haasteet. Laitosten perusteknologiat on kehitetty LUT:lla. Gasum Oy, Helsingin Energia Oy ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre Oy selvittävät biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Lappeenrannan Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi biokaasua uusiutuvasta puuraaka-aineesta. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho olisi noin 200 MW, ja se olisi kokoluokassaan ja innovatiivisessa teknologiassaan maailmanluokan edelläkävijä. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin pääasiassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylimääräistä metsähaketta ja kuorta. Suunnitellulla biojalostamolla hake kaasutettaisiin ja jalostettaisiin vähintään 95 prosenttiseksi metaaniksi. Lopputuote vastaisi koostumukseltaan maakaasua. Suunnitelman mukaan Gasum vastaisi biokaasun syöttämisestä kaasuverkostoon ja jakelusta kaasunkäyttäjille. Tavoitteena on saada mahdollisen investointipäätöksen tekemistä varten tarvittavat tiedot valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Laitoksen rakentaminen kestää noin 3 vuotta toteutuspäätöksen tekemisestä. Kaakkois-Suomessa on kehitetty biokaasutusteknologiaa, jossa leväkasvatuksella voidaan tuottaa biokaasua. Tämä voidaan edelleen muuntaa joko lämmöksi tai sähköksi. Yhteistyökumppaneina ovat mm. LUT, Saimia, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja ympäristökunnat, StoraEnso Oyj, Lappeenrannan Energia Oy, Ekogen Oy ja Endev Oy. Tavoite 2026: 110 miljoonan euron investoinnit ja 160 uutta työpaikkaa. c. Vesivoima Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on ollut kautta historian Suomen suurimpia vesivoiman tuottajia. Fortumin Imatran- ja Tainionkosken voimalaitokset tuottavat nykyään sähköä yhteensä 240 MW. Tämän lisäksi on lappeenrantalainen Axco Motors Oy kehittänyt uuden sukupolven kestomagneettitekniikkaan perustuvia pienvesivoimageneraattoreita. LUT:n tutkimukseen pohjautuvalla teknologialla voidaan tehdä generaattoreita 3 MW tehoon asti. Pienvesivoimaloiden innovatiivinen teknologia on kysyttyä Euroopassa, jossa pienvoimaloita on suuri määrä. Suoraan verkkoon liitettävät kestomagneettitahtikoneet ovat äärimmäisen energiatehokkaita ja elinkaarikustannuksiltaan erittäin kilpailukykyisiä. Yhteistyökumppaneina ovat mm. LUT, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja ympäristökunnat, Fortum Oyj ja AxcoMotors Oy. 11
Tavoite 2026: 40 miljoonan euron investoinnit ja 30 uutta työpaikkaa. 6.3.3. Jätteestä tuotteita Jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle on suuri tarve globaalisti. Ehtyvät luonnonvarat ja saastuminen pakottavat hyödyntämään jätteet nykyistä paremmin, mutta edelleen erityisesti kehittyvissä maissa jätehuolto perustuu pääasiassa kaatopaikkasijoitukseen. Suomessa jätteiden kierrätys ja uusiokäyttö ovat melko korkealla tasolla, ja voimme älykkäästi erikoistumalla saada alalle kasvavia vientiyrityksiä. Jätteiden käsittelyyn on olemassa järjestelmiä, jotka erottelevat orgaaniset aineet muista sisään tulevista jätevirroista ja murskaavat jäljelle jääneet massat niin sanotuksi 2D-jakeeksi. Tyypillisesti 2D-jae on sekoitus keinokuituja ja muita kuituja puusta, paperista, muovista, tekstiileistä. Niitä on poistettu kaikki polttoon kelpaamattomat aineet kuten lasit, kivet ja erilaiset eristeet, kuten kivi- ja lasivilla, sekä kipsilevyt ja muut mineraalilevyt ja -materiaalit. Edellä kuvattua 2D-jaetta voidaan käyttää raaka-aineena moderneissa valmistusprosesseissa. Niistä voidaan valmistaa uusia kulutushyödykkeitä, kun ne esi- ja jälkikäsitellään oikealla tavalla. Tekniikoita on useita, ja niistä mielenkiintoisimmiksi nousevat ekstruderointimenetelmät, joita varten 2D-jae tarvitsee vain jauhaa aiempaa pienikokoisemmaksi. Sen jälkeen jae voidaan prosessoida uusiksi komposiittituotteiksi sellaisenaan tai tuhkan tai jätepaperin ja -muovin tai muiden raaka-ainekomponenttien kanssa. Materiaalista syntyy mitä monipuolisimpia komposiittituotteita esimerkiksi rakennus-, pakkaus- ja autoteollisuuteen. Liitteessä 6. on kuvattu jätteestä tuotteita valmistava kokeiluympäristö. Kokonaisuus käsittää karkea- ja hienolajittelulinjat, CHP-laitoksen, kaasuttamon, extruuderilaitteiston ja lopputuotteiden muodonantoyksikön. Tällä kokonaisuudella voidaan kehittää jätteiden käsittelyä ja optimoida poltettavan jätteen ja komposiittijakeen käyttöä. Yhteistyökumppaneina ovat mm. LUT, Saimia, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja ympäristökunnat, Ekogen Oy, Kompotek Oy, Endev Oy, BMH Oy ja Sulzer Oy. Tavoite 2026: 40 miljoonan euron investoinnit ja 40 uutta työpaikkaa. 6.3.4. Puhdas vesi Puhdas vesi on ehtyvä luonnonvara maailmalla. LUT on jo vuosia kehittänyt teknologioita vedenpuhdistukseen. Kalvosuodatusmenetelmillä (membraanisuodatus) ja kehittyneillä hapetusmenetelmillä, kuten LUT:lla kehitetyllä koronapurkausmenetelmällä (Pulsed Corona Discharge), voidaan parantaa olemassa olevien puhdistuslaitosten tehokkuutta merkittävästi - jopa niin, että vesi voitaisiin käyttää juomavetenä. Tällöin vedestä on poistettu ravinteet ja taudinaiheuttajat sekä orgaaniset yhdisteet kuten torjunta-aine- ja lääkejäämät sekä suolat. Kaksivaiheisella membraanisuodatuksella ja turbulenssilla tehostettuja suodatuslaitteistoja hyödyntämällä päästään huomattavasti suurempaan saantoon kuin nykyisellä menettelytavalla. Membraanin valinnalla voidaan vaikuttaa sekä kapasiteettiin että puhdistustulokseen aina ei tarvitse puhdistaa juomakelpoisuuteen asti. Liitteessä 7. on esitetty kokeiluympäristön prosessi. Toisena veden puhdistukseen liittyvänä kokeiluympäristönä rakennetaan demonstraatiolaitos valumavesien (hulevesien) puhdistukseen. Tarkoitukseen on Lappeenrannassa rakennettu lammikoita ja kosteikkoja, mutta niitä ei voida tilantarpeen takia rakentaa keskusta-alueille. Näiltä alueilta tulee kuitenkin merkittäviä määriä hulevesiä, joten niiden puhdistuksen tehostamista on selvitettävä kokeiluympäristössä. 12
Lappeenrannan Kivisalmeen on suunnitteilla pumppaamo läntisen Pien-Saimaan vedenpuhdistukseen. Tässä hankinnassa pyritään innovatiiviseen julkiseen hankintaan, jossa löydettäisiin elinkaarikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto ja johon yhdistetään esimerkiksi paikallinen tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto. Yhteistyökumppaneina ovat mm. LUT, VTT, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja ympäristökunnat, Sultzer Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Imatran Vesi Oy ja AxcoMotors Oy. Tavoite 2026: 40 miljoonan euron investoinnit ja 25 uutta työpaikkaa. 6.3.5. Biojalostamot Metsäteollisuuden laajentuminen energia- ja biojalostamotoimintaan on nykytrendi. EU-lainsäädäntö suosii polttoainetuotannon raaka-aineena syömäkelvottomia biomassoja sekä prosessien sivuvirtoja. Lappeenrantaan rakentuu parhaillaan UPM:lle uusi Verno biodiesel -jalostamo, jonka vuosikapasiteetti on 100 000 tonnia pitkälle jalostettua, toisen sukupolven liikennekäyttöistä biodieseliä. Tämän massatuotteen lisäksi tutkitaan muiden puuraaka-ainejakeiden hyötykäyttöä. LUT:lla ja UPM:llä on alueella merkittävää osaamista sekä erotustekniikassa että jakeiden hyödyntämisessä. Kokeiluympäristöön tulisi saada pk-yrityksiä kehittämään kaupallisia tuotteita tutkimuksesta. Myös seudun muut metsäteollisuusyritykset, Stora Enso ja Metsä Fibre, kehittävät uutta nykyisiin teollisuusprosesseihin integroitavaa liiketoimintaa. Yhteistyökumppaneina ovat mm. LUT, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja ympäristökunnat, UPM Oyj, Stora Enso Oyj, Metsä Group, Gasum Oy. Tavoite 2026: 435 miljoonan euron investoinnit ja 260 uutta työpaikkaa. 7. Kestävä hyvinvointi Kestävä hyvinvointi -kärjen kantava teema on terveys- ja hyvinvointipalvelujen sekä terveysmatkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen liiketoiminnassa. Elintaso- ja hyvinvointierot Suomen ja Venäjän rajalla luovat ainutlaatuiset mahdollisuudet uusien palvelutuotteiden kehittämiseen, testaamiseen ja kaupallistamiseen. Lappeenranta Imatra-seudun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on koottu samaan organisaatioon Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin (Eksote), jota hyödynnetään palveluinnovaatioiden kokeilualustana ja uuden liiketoiminnan aikaansaajana. Matkailijoille tarjottavien palveluiden jalostusasteen nostaminen ostosmatkailusta kattavammaksi on keskeinen tavoite. Toimintaympäristön muutokset haastavat julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehittämään toimintaansa ja tuovat samalla liiketoimintamahdollisuuksia alan yrityksille. Toiminnan kustannukset ovat kasvaneet jo pitkään kansantaloutta nopeammin. Eniten kustannuksiin vaikuttaa väestörakenteen kehitys ja siihen liittyvä huoltosuhteen negatiivinen muutos. Toiminnan rahoittamisen ja terveyshyötyjen tuottamisen yhteensovittaminen on keskeisin haaste sekä globaalisti että seudun menestymisen kannalta. Tämä luo liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Kestävän hyvinvoinnin kärjen kehittymistä tukevat innovaatio- ja yritysyhteistyö ja Invest in -toiminta venäläisten kanssa, aktiivinen kokeiluympäristöjen liiketoiminnallinen hyödyntäminen, koulutusvienti sekä innovatiivisten hankintojen ja edelläkävijämarkkinoiden käyttö liiketoiminnan katalysoijana. 13
7.1. Seudun vahvuudet kestävän hyvinvoinnin liiketoiminnan kasvussa Seudun vahvuudet Pietarin läheiset markkinat sekä erittäin vahva ja kasvussa oleva matkailijavirta Runsas venäjänkielinen työvoima ja koulutusvienti tukevat alan liiketoiminnan kehitystä Vientiliiketoiminnan kasvu ja kehittäminen Rauha Ukonniemen matkailukeskittymä, seudun kylpylät ja kuntoutuksen osaaminen Runsaasti potentiaalia venäläisten investointeihin alueelle terveys- ja hyvinvointialojen yritystoimintaan Hyvinvointiyrittäjien aktiivisuus ja lisääntyvä yhteistyö vientitoiminnassa Alueellinen integroitu, julkinen SOTE-palvelujärjestelmä kehitys kohti innovatiivista, verkottunutta yritysyhteistyötä Innovaatioyhteistyö Pietarin kaupungin ja yliopistojen kanssa (FRIC, FRIU), EU Venäjä-innovaatiofoorumi, innovaatiopalvelut Lureco, Innodatabase, innovaatioitupankki sekä Skinnarila InnoHub Venäläiset lääke-, bio- ja lääketieteellisten tarvikkeiden alojen yritykset hakevat rajan läheisyydestä vakaata teknistä infrastruktuuria, luotettavia tuotannon ja tuotteiden lupa- ja sertifiointikäytäntöjä viranomaisilta sekä asiantuntijapalveluita länsimarkkinoille pääsyssä LUT on johtavia tuotantotalouden, kauppatieteiden ja ohjelmistotuotanon yhdistävistä osaamiskeskittymistä. LUT/Saimiassa oleva hyvinvointialan tutkimusryhmä ja professuuri, Pohjoisen Ulottuvuuden Tutkimuskeskus Nordi Saimaan ammattikorkeakoulu on valtakunnan vetovoimaisimpia sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluyksiköitä, jolla on kiinteät yhteistyösuhteet Pietarin lääketieteen akatemiaan (MAPO) Yhteistyö Aalto-yliopiston, UEF:n, Oulun ja TUT:n kanssa Alueen n. 10 15 miljoonan euron hankekanta, jossa merkittävää kansainvälistä TKI toimintaa Kuva 6. Alueen vahvuudet kestävän hyvinvoinnin liiketoiminnan kasvussa 7.2. Tavoitteet Kestävän hyvinvoinnin kärjen tavoitteet vuoteen 2026 mennessä ovat: Alatavoitteet 220 miljoonan euron investoinnit alan liiketoimintaan alueelle. Tästä 65 miljoonaa euroa ulkomailta 1100 uutta, osaamispohjaista työpaikkaa alan yrityksiin Seudulla on vahva hyvinvointi- ja terveysliiketoiminnan keskittymä Terveys- ja hyvinvointipalveluliiketoiminnan tuotteiden kehittäminen, testaaminen, kaupallistaminen ja vienti Hyvinvointiin liittyvien matkailupalveluiden määrän ja jalostusasteen kasvattaminen Korkean osaamisen venäläisten investointien merkittävä lisääntyminen alueella Koulutusviennin merkittävä kehittäminen ja kasvattaminen Kehitysympäristön luominen sähköisen asioinnin ja yksityisten palveluiden yhdistämisessä Innovatiiviset edelläkävijämarkkinat tukevat kasvuyritysten ja innovaatioiden kehittymistä 14
Kuva 4. Kestävän hyvinvoinnin kaupunkiseudun virstanpylväitä 7.3. Kestävän hyvinvoinnin kokeiluympäristöt Venäläisten matkustusmäärät Lappeenranta Imatra-seudulle ovat noin viisinkertaistuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Matkailijamäärien on ennustettu kymmenkertaistuvan seuraavien 10 vuoden aikana jopa 20 miljoonaan matkailijaan vuosittain (mm. TAK Oy:n tutkimukset). Tämä luo jo nykyään suuria, suoraan ja välittömään kysyntään perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia alueelle ja toisaalta vaatimuksia mm. rajaliikenteen ja matkailuinfrastruktuurin kehittämiselle. Kaakkois-Suomeen on luotavissa jo vuoteen 2016 mennessä 1 500 2 000 uutta kaupan ja matkailualan työpaikkaa. Matkailun kestävän kehittämisen edellytyksenä on pitää huolta seudun vetovoimatekijöistä kuten turvallisuudesta ja luontoarvoista sekä pyrkiä syventämään palvelutarjontaa ostosmatkailusta korkeamman jalostusasteen palveluihin. Näistä enemmän työtä ja tuloja tuovista palveluista nopeimmin kehittyvät palvelut, jotka liittyvät hyvinvointiin ja terveyteen. Lappeenranta Imatra-seutu on Pietarin metropolialueen naapuruuden lisäksi Suomen ja samalla maailman nopeimmin ikääntyviä alueita. Siksi se on erinomainen testiympäristö löytää ratkaisuja kaikkia länsimaita kohtaavan heikentyvän huoltosuhteen ongelmaan. Käytännön kokeilutoimintaa tukee seudulla toimiva Eksote, joka on pienehkönä, integroituna, alueellisena palvelujärjestelmänä otollinen kokeilualusta uusien teknologioiden, toimintatapojen, organisoitumisten ja palvelutuotteiden kehittämiselle. Eksote kehittää yhteistyötään seudun noin 300 alalla toimivan yrityksen kanssa. Kehitystoimintaa tehdään jatkuvasti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Kestävän hyvinvoinnin kokeiluympäristö ei tarkoita niinkään fyysistä kokonaisuutta, kuten palveluyksikköä, vaan koko palvelujärjestelmää systeemisenä kokonaisuutena, jonka tavoitteena on taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Kokeilutoiminta on luonteeltaan osin ennakoimatonta, ketterää ja kokemuksen kautta oppivaa. INKA-valmistelun yhteydessä on yhdessä kaupunkien, TKI-toimijoiden ja yritysten edustajien kanssa tunnistettu älykkäästi toteutetun erikoistumisen kokeiluympäristöt, jotka esitellään seuraavissa luvuissa. 15
7.3.1. Kuntoutus ja työhyvinvointiin liittyvät, innovatiiviset vientipalvelut Seudulla on useita yrityksiä, jotka ovat käynnistäneet venäläisille markkinoille suunnatun geriatristen, postoperatiivisten ja kehitysvammakuntoutuksen palveluiden myynnin. Alueen yritykset ovat havainneet kysyntäpotentiaalia myös venäläisille yrityksille ja yksityisille asiakkaille suunnatuissa työhyvinvointipalveluissa, joilla ei toistaiseksi ole merkittävää kilpailua Venäjällä. Palvelut ovat usein ryhmille suunnattuja, 2 3 päivän kokonaisuuksia, jotka toteutetaan yhteistyössä matkailuyritysten ja hoitoja hoiva-alan yritysten kanssa. Käynnistynyttä vientiliiketoimintaa laajennetaan vahvistamalla yhteistyöverkostoja venäläisten yksityisten ja julkisten klinikoiden kanssa sekä tehostamalla myyntikanavia yhdessä suomalaisten ja venäläisten operaattoreiden kanssa. Toiminnan laajentumiseen panostetaan veturiyritysten kautta mm. aktiivisen markkinoinnin ja mahdollisten julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöratkaisujen kautta (PPP toimintamallit). Kumppaneina mm. Imatran Kylpylä, Holiday Club Saimaa, Seniori Saimaa Oy, Nordic Clinic Oy, Treenix Oy, Lappeenrannan Kuntoutus Oy, Fysio-Eskola Oy, Finpro, TeamFinland, matkailijat ja paikalliset asukkaat. Tavoite 2026: Yksityiset investoinnit 15 miljoonaa euroa, 160 työpaikkaa 7.3.2. Vaativan sairaanhoidon terveysvientikeskittymän luominen Alueen terveydenhuollossa tunnistetaan kapasiteetteja, joissa palveluita (esim. sädehoito, päiväkirurgiset leikkaukset ja toimenpiteet, poliklinikalla tehtävät tähystykset) voidaan tarjota aluksi niin, etteivät potilaat varaa sairaalasta sairaansijoja. Esimerkiksi sädehoidon suunniteltu hoito kestää 15 minuuttia ja tämän jälkeen potilas voi poistua sairaalasta. Toiminta voidaan suunnitella julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä siten, ettei toiminta vaikuta oman alueen potilaiden hoidon tuloksiin tai hoidon saatavuuteen. Kapasiteettien käyttämisellä voidaan vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen ja kannustinjärjestelmien luomiseen, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia ja koko aluetta. Terveysvientituloilla luodaan työpaikkoja jatkohoitoa, majoitusta ja oheispalveluita tarjoaviin yrityksiin. Julkinen palvelutuottaja rahoittaa tuloilla kiinteitä kuluja ja näin laskee kuntalaisten palveluiden yksikkökustannuksia. Yritykset hyötyvät resurssien yhteiskäytöstä. Toiminnan laajentumiseen panostetaan veturiyritysten kautta. Kumppaneina mm. Imatran Kylpylä, Holiday Club Saimaa, Saimaa Gardens, Seniori Saimaa Oy, Nordic Clinic Oy, Finpro, TeamFinland, matkailijat ja paikalliset asukkaat. Tavoite 2026: Yksityiset investoinnit 20 miljoonaa euroa, 100 työpaikkaa 7.3.3. Terveysliikunta- ja hyvinvointikeskittymä Rauha Ukonniemen alueelle Rauha Ukonniemen alueella vapaa-ajan palveluiden kehittäminen painottuu Ukonniemen terveysliikuntapalveluihin. Imatran Kylpylä on jo pitkään toiminut esimerkiksi työkykyä ylläpitävän toiminnan parissa. Yritys on tuotteistanut erilaisia liikuntapainotteisia palvelupaketteja. Yksityiset yritykset ovat investoineet merkittävästi alueen liikuntamahdollisuuksiin. Kesällä 2012 valmistunut, kolmen kilometrin pituinen tie yhdistää Rauhan ja Ukonniemen alueet kokonaisuudeksi, jonka välille tulee rakentumaan lähivuosina lisää majoituskapasiteettia ja golf-kenttä. Yhteistyössä alueen toimijat voivat järjestää esimerkiksi suuria liikunta- ja urheilutapahtumia. Alueelta löytyy jo nyt monipuolisia majoitus-, elämys- ja liikuntapalveluita. Aluetta ja ympäristöä rakennetaan määrätietoisesti yhteistyössä kaupunkien ja yksityisen sektorin kanssa palvelemaan kasvavaa 16
käyttäjämäärää. Liiketoimintaa vahvistetaan toimialarajat ylittävissä kokonaisuuksissa, mm. hyvinvointi- ja urheilupalveluiden sekä käyttäjäystävällisten terveystestaus- ja analysointipalveluiden tuottamisessa. Kumppaneina ovat mm. Imatran Kylpylä, Holiday Club Saimaa, Lappeenrannan ja Imatran kaupunki, seudun urheiluseurat, Saimaa Adventures Oy, mittaus- ja testauspalvelut Tavoite 2026: Yksityiset investoinnit 40 miljoonaa euroa, 350 työpaikkaa 7.3.4. Etelä-Saimaan alueen luontoarvojen säilyttäminen matkailupalveluiden kehittyessä Kestävän kehityksen huomioonottaminen on pitkäjänteisen matkailun kehittämisen elinehto. Luonto ja Saimaa Vuoksi-vesistöalue ovat keskeinen matkailuvaltti vain niin kauan kun turismin ja asumisen lisääntyminen tapahtuu niiden herkkyyttä kunnioittavalla tavalla. Ainutlaatuisuuden säilyttämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi seutu on käynnistänyt Saimaa Vuoksi Geopark -prosessin, joka tähtää UNESCO:n Geopark-statuksen saamiseen. Yhtenä keskeisenä edellytyksenä statuksen saamiselle on kestävän kehityksen toteuttaminen aluekehityksessä myös laajemmin. Tämä tukee myös maakuntaliiton strategisia tavoitteita. Luonnon ja maatilaympäristöjen kuntouttavaan käyttöön perustuvan GreenCare-liiketoiminnan laajentaminen hyödyntää alueen luontoarvoja. Valittujen tärkeimpien aloitetoimenpiteiden avulla (key cluster initiatives) luodaan alueellinen, kokeileva ja oppiva kehittämiskulttuuri, joka kytkeytyy osaksi ylimaakunnallisia ja kansallisen tason kestävän kehityksen periaatteita. Kumppaneina mm. Imatran ja Lappeenrannan kaupungit, Etelä-Karjalan liitto, Saimaa Adventures Oy, Green Care Finland ry, Pro Agria Tavoite 2026: Yksityiset investoinnit 10 miljoonaa euroa, 50 työpaikkaa 7.3.5. Liikkuvien palveluiden toimintamallit Palvelurakenteiden muutokset ovat nostaneet esille uusien palvelumallien kehittämisen tarpeen. Merkittävä mahdollisuus ovat liikkuvat palvelut. Kun ne yhdistetään älykkäästi kiinteään palvelupisteverkostoon ja sähköisiin kanaviin, saadaan joustava ja tehokas keino kehittää asumisedellytyksiä ja tasavertaista palvelurakennetta sekä kaupunkimaisille että harvaan asutuille seuduille. LUT:n ja Saimian tutkimuksen perusteella nähdään, että liikkuville palveluille on merkittävästi enemmän potentiaalista kysyntää kuin tarjontaa tällä hetkellä. Suomessa on teknologista osaamista liikkuville palveluille (mm. korivalmistajat ja logistiikkatoimijat), mutta keskeisin kysymys on, miten teknologia saadaan tehokkaasti palvelemaan muuttuvia tarpeita. Tarvitaan palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämistä, jotta nämä palvelut ovat skaalattavissa ja integroitavissa erilaisiin palvelujärjestelmiin (mm. osaksi ikääntyvien asumispalvelujen kokonaisuutta). Liikkuvilla palveluilla vahvistetaan harvaan asuttujen seutujen palveluiden saatavuutta ja ne tukevat maaseudun palveluyrittäjyyttä. Merkittävää vientipotentiaalia on paikkoihin, joissa asiakkaan matka palvelupisteisiin on pitkä. Tällaiset olosuhteet ovat mm. Pietarin esikaupunkialueilla, joissa matkaa lähimpään sairaalaan voi olla kymmeniä kilometrejä. Keskeinen osa liikkuvien palvelujen kehittämistä tulisi olla myös palvelusisällöiltään integroitujen palvelujen kehittäminen (mm. seuraavan sukupolven monipalveluautot). 17
Lappeenranta Imatra-seutu erikoistuu liikkuvien palvelumallien konseptoinnin, testaamisen ja käyttöönoton veturiksi. Tavoitteena on kiihdyttää liikkuvien palvelujen kehittymistä Suomessa. Tavoitteena on kehittää liikkuvista palveluista merkittävää liiketoimintaa, joka viedään erilaisina konsepteina kansainvälisille markkinoille (esim. energiaomavaraiset liikkuvat palvelut). Alueella on liiketoimintapotentiaalia mm. asiantuntija- ja kehittämispalveluissa, palvelumallien operoinnissa, sisällöntuotannossa, palvelujen ja teknologian integroinnissa sekä palvelujen viennissä. Eksote on tällä hetkellä Suomen johtava liikkuvien hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja soveltaja. Eksoten toiminnan yhteyteen on jo kehitetty laaja yhteistyöverkosto, joka yhdistää julkisen ja yksityisen palvelutuotannon ja tutkimuksen. Eksotelle on tulossa jo kolmas versio klinikka-autosta, joka on monipuolinen ja soveltuu useaan eri tarkoitukseen. Samanaikaisesti on käynnistynyt seuraavan vaiheen suunnittelu, joka tähtää toiminnan yhtiöittämiseen. Laajamittaisempi, todellisen mittakaavan kokeiluympäristö mahdollistaa liikkuvien palvelujen markkinoiden kehittämisen edellä kuvattuun suuntaan. Kumppaneina ovat mm. Eksote, LUT, Saimia, Lappeenrannan kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Medi-It Oy sekä Care Wheels Oy. Tavoite 2026: Yksityiset investoinnit 10 miljoonaa euroa, 60 työpaikkaa 7.3.6. Sähköisen asioinnin ja palveluohjauksen kehittäminen omahoidon ja yksityisten palveluiden edistämiseksi Kansalaisten sähköisen asioinnin ja itsehoitojärjestelmien kehittäminen vastaa työvoiman saatavuudesta ja pysyvyydestä aiheutuviin haasteisiin sekä parantaa työn tuottavuutta. Koska palveluiden tarve ei vähene, rutiini- ja tukitoimintoja pyritään automatisoimaan ja tiettyjä tehtäviä siirtämään itsepalveluna tai yritysten kanssa toteutettaviksi. Kansallisesti tunnustettua ns. Hyvis -ratkaisua tarjotaan kehitettäväksi alueellisesta kansalliseksi sähköisen asioinnin asiointikanavaksi ja tekniseksi kokonaisarkkitehtuurin malliksi. Palvelumuotoilun avulla palvelu- ja hoitoonohjausta kehitetään entistä asiakaslähtöisemmiksi ja julkista terveydenhuollon toimintamallia vähemmän kuormittavaksi. Sähköisen asioinnin (Hyvis -palvelun) ja asiakkaiden ohjauksen alueen yksityisiin palveluihin (IsoApu- ja PikkuApu -palvelut) yhdistämisellä lisätään valinnanvapautta ja ohjataan asiakkaiden omahoitoon liittyvää kysyntää yksityisille markkinoille. Tavoitteena on omatoiminen kansalainen, joka kommunikoi ja toimii uudella tavalla. Palveluiden kehittämisessä on runsaasti uutta liiketoimintapotentiaalia ja kansalliset ratkaisut ovat helposti tuotteistettavissa myös vientiä varten. Tästä on saatu jo runsaasti kokemuksia sekä Eksoten kansallisissa että kansainvälisissä hankkeissa. Sähköisen asioinnin ja palveluohjauksen toimintamallia kehitetään alueella SADe-, KASTE- ja EU:n ICT PSP - ohjelmissa. Merkittävimpiä kumppaneita Suomessa ovat Medi-It Oy, Duodecim, VTT, Carea, ISSHP, ESSHP sekä alueen asukkaat. Kansainvälisiä julkishallinnon kumppaneita on Ruotsissa, Italiassa, Itävallassa, Espanjassa, Kreikassa, Iso-Britanniassa, Virossa, Saksassa ja Sloveniassa. Muita kumppaneita ovat mm. European Patient s Forum (EPF), Connected Health Campus, Health information management SA, Continua Health Alliance. Tavoite 2026: Yksityiset investoinnit 15 miljoonaa euroa, 80 työpaikkaa 18
8. Liiketoimintakärkiä tukevat strategiset toiminnot 8.1. Edelläkävijämarkkinat ja innovatiivinen yritysyhteistyö Lappeenranta Imatra-seudun INKA -ohjelman molemmissa aihepiireissä julkisilla toimijoilla on merkittävä rooli tuotannon ja palveluiden järjestämisessä ja niiden valvonnassa. Julkiset toimijat hyödyntävät yritysten kilpailua ja innovatiivisuutta, kehittävät markkinoiden toimivuutta ja ottavat harkittuja riskejä innovatiivisten, julkisten hankintojen avulla. Näin pyritään löytämään ratkaisuja merkittäville yhteiskunnallisille ongelmille. Hankinnoilla on tärkeä roolinsa auttaa yrityksiä kasvu-uralle. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on sitoutunut tekemään innovatiivisia julkisia hankintoja. LUT:ssa on monitieteistä hankintojen johtamisen osaamista, jota voidaan soveltaa molemmissa alueen kärkiaihealueilla. Verkostojohtamisen toimintamalleja kehitetään verkoston toiminnanohjauksessa ja innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa. Innovatiivisten julkisten hankintojen osalta kehitetään, testataan ja toteutetaan hankintaorganisaatioiden strategioita, hankintojen arvontuotantologiikkaa, PPP -toimintamalleja ja markkinoiden synnyttämismekanismeja. Julkisten hankintojen innovaatiot nähdään keskeisenä keinona luoda markkinakysyntää uudentyyppisille palveluille. Käytännön sovelluskohteita Imatran kaupunki suunnittelee Stora Enson kanssa kaukolämpöyhteistyötä, jossa toteutuisi kestävän kehityksen mukainen integraatio teollisuuden ja kaupungin kesken. Toteutuessaan kyseessä olisi erittäin merkittävä kokonaisratkaisu, jossa kaupungin lämmöntuotannossa hyödynnetään teollisuuden prosessien sivuvirtana syntyvää lämpökuormaa. Ratkaisu olisi taloudellisesti ja ympäristöllisesti edullinen verrattuna omaan energiantuotantoon, joka on toistaiseksi perustunut lähinnä maakaasuun, sekä ennalta selvitettyihin muihin vaihtoehtoihin, kuten hakkeella toimivaan lämpölaitokseen. Lappeenrannan kaupunki tekee alueen innovaatiotoimintaa edistäviä hankintoja, kun se ratkaisee Pien- Saimaan vesistöalueen sinileväongelmaa Kivisalmeen rakennettavalla pumppaamolla. Ratkaisussa käytetään alueen yliopiston ja sen kanssa kiinteätä yhteistyötä tekevän yrityksen, Axco Motorsin, osaamista. Erittäin hyvällä hyötysuhteella ja pienillä elinkaarikustannuksilla toimiva uuden teknologian pumppaamo, johon on yhdistetty aurinkovoimala, on mitä parhain esimerkki innovatiivisista julkisista hankinnoista. Ohjelmassa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämarkkinoihin pohjautuva testiympäristö Eksotessa. Ympäristössä kehitetään julkisten ja yksityisten palvelutuottajien innovatiivista yhteistyötä. Testiympäristössä luodaan toimintamalli ja ympäristö innovatiivisten käytäntöjen konseptointiin, testaamiseen ja implementointiin. Parhaita käytäntöjä pyritään levittämään pilottitapauksista toisiin palveluihin ja tuotteisiin. Kokonaisuuden ohjauksen ja innovatiivisten julkisten hankintojen määrittely-, testaus- ja toteuttamisalustana toimii Eksoten ja yritysten muodostama verkosto. Innovatiivisia hankintoja hyödynnetään aktiivisesti kokeiluympäristön teemoissa (alkuun liikkuvat palvelut ja sähköinen asiointi ja palveluohjaus yksityisiin palveluihin) innovatiivisten markkinalähtöisten ratkaisujen löytämiseen ja markkinoiden luomiseen. 19
Tavoite 2026: Yksityiset investoinnit 25 miljoonaa euroa, 100 työpaikkaa 8.2. Suomalais-venäläinen yritysyhteistyö sekä investointien ja toimijoiden houkuttelu Alueelle on jo sijoittunut useita korkean teknologian venäläisiä yrityksiä. Ne toimivat useilla eri toimialoilla. Jatkossa invest in -toiminta alueella keskittyy puhtaan elinympäristön ja kestävän hyvinvoinnin kärkiin. Venäläisistä sijoittautuneista yrityksistä saatu kokemus on hyvä pohja levittää invest in -toimintaa laajemmallekin maantieteelliselle alueelle. Yritysten sijoittumista Venäjältä Suomeen kannustavat vakaa ja luotettava kunnallistekniikka sekä Venäjän ja länsimaiden harmonisoituvat lupa- ja sertifiointivaatimukset. Esimerkiksi lääketieteellisten tarvikkeiden ja lääkealan korkean teknologian yritykset tarvitsevat TKI- ja kansainvälistymispalveluita sekä asiantuntijapalveluita (GMP/GLP). Investointien houkuttelemiseksi varmistetaan viranomaisten kanssa sujuvat ja selkeät lupakäytännöt. Lappeenranta Imatra-seudun selkeä etu muihin alueisiin verrattuna on rajan läheisyys ja helppo saavutettavuus. Lisäksi suurin venäläisten turistien määrä Suomessa, venäläistaustaiset yritykset, venäjänkielinen koulutus ja palvelut ovat tärkeitä asioita sijoittautumista harkitseville yrityksille. Seutu ja sen ihmiset kokevat venäläiset luontevana lisänä ja elinvoimaisena potentiaalina seudun kehitykselle. Tavoite 2026: Yksityiset investoinnit 30 miljoonaa euroa, 120 työpaikkaa 8.3. EU Venäjä-innovaatioyhteistyö Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on tehnyt järjestelmällistä innovaatioyhteistyötä venäläisten toimijoiden kanssa yli kymmenen vuoden ajan. Alussa pääyhteistyökumppaneina olivat Pietarin ja Leningradin Oblastin julkishallinto, yritykset ja yliopistot. Nyt yhteistyö on laajentunut kattamaan Venäjän suurkaupunkialueet ja Venäjästä irtautuneita valtioita (esim. Tatarstan). Yhteistyö on laajentunut koskemaan myös EU:n aluetta, jossa pääyhteistyökumppanina on toiminut European Business & Innovation Centre Network (EBN). Kolme kertaa järjestetty, kansainvälinen EU Venäjä-innovaatiofoorumi on tämän yhteistyön ilmentymä. Viimeisimmän foorumin vuonna 2012 järjestivät Lappeenrannan kaupunki, LUT ja EBN. Kolmepäiväiseen tapahtumaan osallistui yli 800 henkilöä 38 eri maasta. Teemana oli Challenging the Future, ja energia- ja ympäristöasiat olivat keskiössä, kuten kahdessa aiemmassa foorumissa. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on tehnyt pitkäjänteistä pioneerityötä venäläisten innovaatioiden kaupallistamisessa. Seudulla on kehitetty venäläisten innovaatioiden etsimisen ja kaupallistamisen toimintamalli, Innodatabase -verkkotyökalu ja Invest in -toimintamallit. Näiden pohjalta jalostetaan palvelu, joka etsii ja tuo Suomeen Venäjältä innovaatioita ja yrityksiä. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti mm. kaksoistutkintojen tarjoamisessa ja tutkimuksessa. Imatran ja Svetogorskin kaksoiskaupunki on myös esimerkki pitkään rajan yli jatkuneesta yhteistyöstä. Tämä kaikki on tuonut seudulle paljon venäläisiä, osaamispohjaisia yrityksiä ja eurooppalaiset toimijat ovat osoittaneet kiinnostusta Suomeen yhä enemmän. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on Suomen johtava ja arvostetuin toimija venäläisten kanssa tehtävässä TKI -yhteistyössä. 20
8.4. Koulutusyhteistyö ja -vienti ja Innohub LUT:lla ja Saimialla on pitkä yhteistyöhistoria Pietarin yliopistojen kanssa. Yhteistyö on konkretisoitunut mm. molemmilla puolilla rajaa olevien yliopistojen ja PK -yritysten innovaatiotoimintana, akateemiseen tutkintoon johtavana yhteiskoulutuksena sekä suomalais-venäläisenä innovaatioyliopistona. Kaupallisten hyötyjen lisäksi koulutusviennissä on runsaasti seutua hyödyttäviä ja kasvua tukevia etuja, kuten osaavan, kansainvälisen työvoiman saatavuuden parantuminen seudulla ja käytännön tason vuorovaikutuksen tiivistyminen. Liitteessä 2. on kuvattu Kaakkois-Suomen korkeakoulujen strategiset painoalat ja Venäjätoiminnan painopisteet. Tavoitteena on yhteistutkintokoulutuksen laajentaminen ja kaupallistaminen sekä ammattikorkeakouluettä yliopistotasolla. Työhallinnon kanssa rakennetaan joustavia väyliä ulkomaalaisille alueen työmarkkinoiden pullonkaulojen ratkaisemiseksi. LUT:ssa ja Saimiassa on vuosittain noin 100 venäläistä tutkinto-opiskelijaa, joista merkittävällä osalla on kiinnostusta jäädä kaupunkiseudulle töihin AMK- tai maisteritutkinnon suoritettuaan. Kaupunkiseutu sitoutuu kehittämään alueen liiketoimintaympäristöä tämän merkittävän kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi. Tämä tehdään mm. kehittämällä yhteispalveluita, jotka kytkevät alueen työnantajat ja ulkomaalaiset osaajat jo opintojen aikana. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet kehittää koulutusvientiä, erityisesti venäläisille suunnattua. Tavoitteena on venäläisten yliopistojen kanssa järjestettävien kaksois- ja yhteistutkintojen lisäksi kehittää maksullista täydennyskoulutustoimintaa erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa. Tavoitteena on kasvattaa koulutusvientitoimintaa terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisten parissa ja johdon jatkokoulutuksessa. Koulutusvientitoiminnassa on hoitotyön lisäksi potentiaalia erityisesti ensihoidon ja fysioterapian koulutuksissa, joita vastaavanlaisia ja -tasoisia koulutuksia ei ole olemassa Venäjällä. Venäläisessä liiketoimintaympäristössä ja yhteiskunnassa erityisesti kunnossapidon sekä rakentamisen ja talotekniikan osaamistaso, teknologia ja palvelukehitys ovat selvästi Suomea ja muita länsimaita jäljessä. Kysyntä suomalaisen osaamisen ja teknisten ratkaisujen käyttöönottoon ja soveltamiseen on suurta. Alan yritysten kysynnän nousun lisäksi tämä tarjoaa laajat markkinat sekä tutkintotavoitteiselle että kaupalliselle lisä- ja täydennyskoulutukselle. LUT:n kunnossapidon koulutus ja Saimian rakennusalan koulutus ovat jo pyrkineet vastaamaan näihin tarpeisiin. Alojen koulutusvientiä kehitetään sekä kaksoistutkintomalleina että tilauskoulutuksena. Green Campukselle on muodostunut alueella toimivien opiskelijoiden, asiantuntijoiden, tutkijoiden ja yritysten Innohub. Sen tavoitteena on nostaa keksintöjen kaupallistuminen ja opiskelijoiden ja alueen työntekijöiden yrittäjyys uudelle tasolle (Skinnarila Innovation Factory, innovaatioitupankki, Lureco, LUT:n tutkimus- ja innovaatiopalvelut). LUT, Saimia ja alueen kehitysyhtiöt sitoutuvat nostamaan kampusalueen Suomen innovaatiokärkeen ohjelmakauden aikana. Se tehdään järjestämällä keksintöjen kaupallistamispolku entistä tehokkaampaan kuntoon yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Kaikki alueelta tulevat keksintöilmoitukset käsitellään nopeasti, niiden innovaatiopotentiaali selvitetään enintään kuudessa kuukaudessa, minkä jälkeen joko LURECO tai alueen yritykset tekevät päätökset jatkotoimista. Mikäli LURECO tai paikallinen elinkeinoelämä ei ole kiinnostunut keksinnöstä, se myydään kansainvälisillä markkinoilla. 21
Vuonna 2026 olemme rakentaneet merkittävän, kestävän hyvinvoinnin ja puhtaan elinympäristön teemojen asiantuntemusta ja koulutusta tarjoavan keskittymän Moskovaan. Tavoite 2026: Yksityiset investoinnit 6 miljoonaa euroa, 15 työpaikkaa 9. Rahoitus, investoinnit ja rahoitusinstrumentit INKA -ohjelman panostukset seudulle ovat arviolta noin 5 miljoonaa euroa, jonka lisäksi Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudut panostavat saman verran katalysointityöhön. Seutu pyrkii hyödyntämään kansalliset ja kansainväliset rahoitusmahdollisuudet mahdollisimman hyvin INKA -kärkihankkeiden eteenpäin viemiseksi. Tällaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi Groove - Uusiutuva energia ja Green Growth, Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa, Fiiliksestä Fyrkkaa, Oppimisratkaisut, Tie kestävään talouteen -ohjelman (Tekes), sekä Sitran alueemme kärkiä hyvin tukevat mahdollisuudet. Valmisteilla on myös muita rahoitusohjelmia, jotka sopivat hyvin alueellisten painopisteiden rahoitusinstrumenteiksi. Rahoituksen hakemiseen Euroopan Unionin Horizon 2020 -puiteohjelmasta tullaan panostamaan vahvasti. Esimerkiksi bioalalle ja sähköisesti tuetun omahoidon alueelle ollaan luomassa Lappeenranta Imatraseudun puhdas elinympäristö -kärkiteeman näkökulmasta kiinnostavia, monitieteisiä rahoituskokonaisuuksia. Tavanomaisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisen ohella pyritään kehittämään ja käyttämään myös uudentyyppisiä paikallisiakin rahoitustapoja, kuten osuuskuntamallia (hajautetun energiantuotannon ratkaisut) sekä joukkoistamiseen perustuvaa rahoitusta (crowd funding, uusissa hyvinvointimatkailun palvelutarjonnassa). Yliopiston tutkimushankkeisiin pyritään lisäksi integroimaan entistä paremmin myös pk-yritykset siten, että nämä voivat osallistua hankkeisiin osittain osaamissijoittajina. Seudun houkuttelevuus, osaaminen ja julkiset panostukset kärkialojen kehittämiseen tulevat houkuttelemaan investointeja kotimaasta ja ulkomailta (painopiste Venäjässä). INKA-ohjelmaan osallistuminen tukee kiinnostuksen realisoitumista alueelle sijoittuvien yritysten kasvavana määränä. Yhteistyötä on vireillä myös merkittävien, kansainvälisesti toimivien yritysten kanssa molemmilla kärkialueilla. 10. Verkostot ja kumppanit Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu ja sen toimijat ovat verkostoituneet laajasti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kaakkois-Suomessa innovaatioyhteistyötä on tehty Kouvolan ja Kotka-Haminan kanssa järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä on Kaakkois-Suomen Venäjäkasvusopimus. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on myös valmistellut viisikkosopimusta yhteistyössä Porin, Vaasan, Seinäjoen ja Joensuun kanssa. Näistä erityisesti Vaasan, Porin ja Joensuun (puhdas elinympäristö) sekä Joensuun (kestävä hyvinvointi) yhteistyörooli tulee olemaan vahva INKAohjelmakaudella. Molemmilla seudun painopistealueilla on tavoitteena aktiivisesti luoda temaattisia yhteistyöverkostoja muiden kansallisten keskittymien kanssa ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä. Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvusopimuksessa on todettu uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden olevan aluetta yhdistävä, selkeä ykkösteema. Kymenlaaksolla on luontevat valmiudet olla mukana INKA - ohjelman toteuttamisessa. Tämä jatkaa osaamiskeskusohjelman ja muiden kaakkoissuomalaisten kehityshankkeiden työtä. 22
LUT on vahvasti profiloitunut uusiutuvan energian tutkimukseen ja kehitykseen. LUT on ilmoittanut olevansa koko Kaakkois-Suomen yhteinen yliopisto, jonka kanssa tehtävästä energia-alan yhteistyöstä Kouvolan (Kouvola Innovation Oy) ja Kotkan elinkeinoyhtiöillä (Cursor Oy) on pitkä kokemus. LUT:n, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) ja Kouvolan seudun ammattioppilaitoksen (KSAO) yhteistyöllä voidaan muodostaa kokonaisvaltainen, valtakunnan tasollakin harvinaisen kattava koulutustasojen ketju ja oppimisympäristö uusiutuvan energian kehittämiseen. Kansainväliset verkostot ja kumppanit ovat elinehto seudun kehittymiselle. Lappeenranta Imatrakaupunkiseutu on ollut aktiivinen toimija erityisesti EU Venäjä-innovaatioyhteistyön kehittämisessä, minkä pohjalta on syntynyt vahva kansainvälinen verkosto. Seutumme tarjoaa verkostonsa ja kehitettyjä työkaluja Venäjä -innovaatioyhteistyössä muiden suomalaisten kaupunkien ja toimijoiden käyttöön. 11. Osallistumisen ja omistajuuden osoittava organisoitumismalli Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun INKA -ohjelma perustuu vahvaan kaupunkien, oppilaitosten ja yritysten sitoutumiseen. Kuvassa 8 on kuvattu seudun INKA -organisoitumismalli. Kuva 5. Seudun INKA organisaatio. 23
Hallinnon haasteita ja niiden ratkaisuja on lyhyesti kuvattu seuraavassa taulukossa. Haaste Innostavan yhteisen tavoitteen luominen Kaupunkien sitoutuminen INKA ohjelman omaksi ottaminen INKA ohjelman onnistunut toteuttaminen edellyttää viranomaisyhteistyötä alueellisella ja kansallisella tasolla Tutkimuksen ja yritystoiminnan kuilu Ratkaisu Visio laaditaan monivaiheisesti eri toimijoiden yhteistyönä. INKA -ohjelmaluonnoksen käsitellään Lappeenrannan ja Imatran poliittisessa päätöksenteossa. Kaupungit ovat valmisteluvastuussa. Ohjelmatyö on nivottu tiiviisti kaupunkien elinkeinostrategioiden valmisteluun. Ohjelman toteutus pohjautuu käytännön kokeilutoiminnan kautta osaamispohjaisen liiketoiminnan kehittämiseen usean toimijan verkostossa. Ohjaus tapahtuu kaupunkivetoisesti niin että päätöksentekoon osallistuvat sekä yritysten että LUT ja Saimian edustajat. Valtakunnallisiin verkostoihin osallistutaan TEM:n ohjeistamalla tavalla Käytännön kokeilutoimintaan ja kokeiluympäristöihin perustuvan kehittämistoiminnan painottaminen 12. Seuranta ja arviointimalli INKA on luonteeltaan puiteohjelma, jonka ohjaus ja ohjelman osapuolten toteutusaikainen oppiminen edellyttävät sekä seurantaa että arviointia. Seurannan tavoitteena on saada tietoa ohjelman toteutuksen ohjaamiseksi, jotta tavoitteet saavutetaan. Arvioinnin tavoitteena on saada tietoa ja ymmärrystä ohjelmakokonaisuuden tuloksellisuudesta ja tehtyjen toimenpidevalintojen taustalla olevista syy-seuraussuhteista. Seuranta toteutetaan seudun toimijoiden voimin, johtoryhmän ohjauksessa, ja arvioinnissa käytetään tarvittaessa myös ulkopuolista, kansainvälistä arviointiasiantuntemusta. Arviointisuunnittelu on osa ohjelman suunnittelua. Sen edistyessä hyödynnetään ns. loogisia malleja. Näiden avulla varmistetaan puhtaan energian ja kestävän hyvinvoinnin toimenpiteiden vaikuttavuus ja luodaan perusta toimenpiteiden seurannalle. INKA -ohjelman tavoitteena on Lappeenranta Imatra-seudun tulevaisuuden rakentaminen seudun kasvu ja kukoistus. Ohjelma on luonteeltaan muutosprosessi, joka suuntaa ja vauhdittaa monimutkaisen ja -tasoisen kokonaisuuden kehittymistä. Ohjelman onnistuminen edellyttää osallistuvien ihmisten innostusta, yhteistyötä, kykyä oppia ja reagoida, kokeilevaa asennetta ja riskinottokykyä. Ohjelmien, hallinnon ja rahoitusinstrumenttien seurannan ja raportoinnin logiikan ja luovan muutosprosessin vauhdittamisen logiikan välille on pyrittävä löytämään tasapaino. 24
Vaikutusarviointi Tulokset ja syy-seuraussuhteet Seututaso Kansallinen ja kansainvälinen verkostotaso Toiminnan arviointi ja seuranta Operatiivinen seuranta Puhdas ympäristö Kestävä hyvinvointi Strategiset ydinprosessit Toimijoiden yhteistyö- ja oppimisprosessit hankevalinta hankeaikainen seuranta hankkeista oppiminen Kuva 6. Seuranta- ja arviointimalli. Seuraavassa taulukossa on esitetty seudun INKA -ohjelman seurantamittareita ja niiden tavoitteita. Seuranta kohdistuu edellä kuvatun mallin mukaisesti ohjelman työpaikka- ja talousvaikutuksiin sekä ohjelman toiminnan onnistumista kuvaaviin indikaattoreihin. Ohjelmavalmistelun tässä vaiheessa sekä indikaattoreiden että niiden tavoitteiden asettaminen on osin kesken. Ohjelman keskeiset seurantamittarit 2014-16 2017-19 2020-26 Puhdas energia Uudet työpaikat HTV 230 210 260 Yksityiset investoinnit Meur 300 210 390 Ulkomaisten investointien osuus 50 75 175 Kestävä hyvinvointi Uudet työpaikat HTV 290 350 460 Yksityiset investoinnit Meur 70 60 90 Ulkomaisten investointien osuus 10 15 25 Strategiset toiminnot Kokeiluympäristöissä toimivien yritysten määrä 50 70 85 Työllistävien venäläisomisteisten yritysten määrä 15 30 50 Suomeen kaupallistuneet venäläiset innovaatiot 10 15 30 Yhteiskoulutuksista valmistuneiden määrä na na na Koulutusviennin määrä 2 6 12 25
Liite 1 INKA ohjelman suhde seudun kehittämistä ohjaaviin strategioihin ja ohjelmiin sekä kasvusopimusmenettelyyn Eksote Lappeen ranta Saimia Imatra LUT Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Lappeenranta kasvusopimus 200 000 toimijan kasvava keskus Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvusopimus mukana myös Kymenlaakso Kasvusopimusmenettely Lappeenranta Imatrakaupunkiseudun INKA Puhdas elinympäristö Kestävä hyvinvointi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strateginen tulossopimus TEM LVM VM OKM YM 26
Venäjä-toiminta Strategiset painoalat Liite 2 Kaakkois-Suomen korkeakoulujen strategiset painoalat ja Venäjä-toiminnan painopisteet Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia) Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk) Vihreä energia ja teknologia Kestävä kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Venäjäyhteyksien rakentaja LUT:n on kansainvälinen Venäjä-yhteyksien rakentaja ja LUT:lla on strategiset kumppanuudet valikoitujen venäläisten kumppaneiden kanssa, erityisesti niillä alueilla, missä suomalaiset yritykset ovat edustettuina Venäjällä Kaksoistutkinto-ohjelmat tai -rakenteet parhaiden venäläisten yliopistojen kanssa Kansainvälisen tason tieteellinen tutkimusyhteistyö venäläisten tutkijoiden kanssa LUT:n strategisilla painopistealoilla Johtaminen ja yrittäjyys Käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen Terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä palveluprosessit Profiloituminen Venäjätoimintoihin Saimia profiloituu kansainvälisenä korkeakouluna, jonka erityisvahvuutena on Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvä osaaminen kaikilla koulutusaloilla Saimia hyödyntää sijaintiaan Pietarin metropolialueen läheisyydessä kansainvälisten koulutusohjelmien toteuttamisessa sekä Venäjään liittyvässä hanketoiminnassa yhdessä valittujen venäläisten strategisten kumppaneiden kanssa Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyön mahdollisuudet Kestävä hyvinvointi Sähköinen arkistointi ja digipalvelut Materiaalit ja ympäristöturvallisuus MAMKin Venäjätoiminnan keskiössä ovat Venäjäpainotteiset Matkailun koulutusohjelmat, kaksoistutkintojen ja täydennyskoulutuksen edelleen kehittäminen, asiantuntijavaihdot sekä yhteistyö erityisesti ympäristöturvallisuutee n ja metsätalouteen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Ympäristöystävällinen energiatuotanto ja sen hyödyntäminen Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku ja niiden turvallisuus Käyttäjälähtöiset hyvinvointi- ja suunnittelupalvelut Kyamk:n tavoite on profiloitua kansainvälisen ja erityisesti Venäjäosaamisen kehittäjäksi yhdessä korkeakoulukentän ja elinkeinoelämän kanssa. Venäjä-yhteistyötä toteutetaan erityisesti logistiikan, energiatalouden sekä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, Venäjän liiketoiminnan koulutuksessa ja Venäjään liittyvissä hankkeissa. Venäjä-yhteistyö on MAMKin ja KyAMKin yhteinen painopiste sopimuskaudella 2013-2016. Koulutus Tutkimus- ja kehittämistoiminta Muu alueellinen toiminta Tavoite: Yhteistyö koulutuksessa ja koulutuksen kehittämisessä parhaan asiantuntemuksen tarjoamiseksi Venäjän liiketoimintaan liittyvä yritys- ja täydennyskoulutus Tutkintokoulutustarjonta venäläisille opiskelijoille: maisteri- ja tohtoriohjelmat LUT:ssa, ylemmät amk-tutkinnot amk:ssa Ammattikorkeakoulujen kansainväliset perustutkinnot sekä kaksoistutkinnot Opiskelija- ja asiantuntijavaihdot Tilauskoulutus Tavoite: Pyrkimys yhteistyöhön Venäjään liittyvissä tai suuntautuvissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa kunkin korkeakoulun strategisten painopisteiden mukaisesti Tieteellinen tutkimus LUT:ssa Sovellukset, testaaminen ja kaupallistaminen käytännön kokeiluympäristöissa (Living Lab) ja amk:ssa Yhteistyömahdollisuuksia erityisesti energia-, ympäristö- ja rakentamisen sektorilla, hyvinvointi- ja terveysalalla (tärkeä ala kaikille Kaakkois-Suomen amk:lle), liikenteen ja logistiikan parissa Tavoite: Korkeakoulujen asiantuntijat tukevat aluettaan Venäjä-toiminnoissa Venäjään liittyvien tilaisuuksien, seminaarien ym. tapahtumien järjestäminen Yhteistyön tiivistäminen sekä korkeakoulujen kesken että alueellisten Venäjä-verkostojen ja - toimijoiden piirissä 27
Liite 3 Painopistealue Teema Kuvaus Keskeiset kehityskumppanit Yksityiset Työpaikat investoinnit Meur Yksityinen Julkinen 2019 2026 2026 Energian tuotanto ja jakelu sekä jätteetön maailma Energian tuotanto ja jakelu Energian tuotanto ja jakelu Energian tuotanto ja Green Campus koulutus- ja kehittämisympäristö Kaukolämpöratkaisut Uusiutuvan energian hajautetut tuotanto ja jakelumallit Biojalostamot Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) rakentaa yhdessä Saimian ja Technopoliksen kanssa Green Campusta vihreää kampusta. Kokonaisuuteen rakentuvat arktiset tuuli- ja aurinkovoimalat, sähköiset liikkumisvälineet sekä jätteen käsittely ja kierrätys. Green Campus-ajatus laajenee Lappeenrannan kaupungin ja koko maakunnan alueelle, jotta maakunnan houkuttelevuus toteutuu. Imatran kaupungin ja StoraEnson yhteinen kaukolämpöratkaisu Hajautettu energiatuotantoratkaisut sekä energian tuotanto- ja jakelustrategioiden osaaminen yhdistettynä alueelliseen kokeiluympäristöön luo mahdollisuuden merkittävän liiketoiminnan kehittymiseen. Seuraavan sukupolven erityisesti metsäpohjaiset Technopolis Oyj, GreenEnergy Finland Oy, Ekogen Oy ja Tuuli Saimaa Oy Stora Enso Oyj, teknologian toimittaja Fortum Oyj, Technopolis Oyj, GreenEnergy Finland Oy, Ekogen Oy, Endev Oy, Tuuli Saimaa Oy, LOAS, Stora Enso Oyj, the Switch Oy, AxcoMotors Oy UPM Oyj, Stora Enso Oyj, Metsä Group Oyj, LUT, Saimia Lpr kaupunki, Lappeenrannan Energia Oy 20 10 75 Imatran kaupunki 30 10 60 LUT, Saimia, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja ympäristökunnat, Lappeenrannan energia Oy LUT, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja 160 155 270 275 160 260 28
jakelu Jätteetön maailma Jätteetön maailma Terveysmatkailu ja hyvinvointipalvelut Jätteestä tuotteita Vedenpuhdistus Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin vientipalvelut biojalostamot ovat seudun panostusalue tulevaisuudessa. Rakennetaan jätteestä tuotteita kokeiluympäristö. Kokonaisuus käsittää lajittelulinjat, CHPlaitoksen, kaasuttamon, extruuderilaitteiston ja lopputuotteiden muodonantoyksikön. Modulaariset ratkaisut jätteiden käsittelyyn ja eri käsittelymuotojen väliseen optimointiin. Seudun jätevesiratkaisun ja Pien-Saimaan puhdistuksen innovatiivinen toteutus Geriatrisen, postoperatiivisen ja kehitysvammakuntoutuksen palveluiden kv-myynti aloitettu. Kysyntäpotentiaalia venäläisille yrityksille ja yksityisille asiakkaille suunnatuilla työhyvinvointipalveluilla. Gasum Oy, UPM Oyj Ekogen Oy, Endev Oy, BMH Oy, Outotec Oyj, Sulzer Oy, Kompotek Oy AxcoMotors Oy, Sulzer Oy, vesialan suuryritykset ja pkyritykset Imatran kylpylä, Holiday Club Saimaa, Saimaa Gardens, Seniori Saimaa Oy, Nordic Clinic Oy, Treenix Oy, Lappeenrannan kuntoutus Oy, Fysio- Eskola Oy ympäristökunnat LUT, Saimia, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja ympäristökunnat 20 20 40 LUT, VTT, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja ympäristökunnat, Lappeenrannan Energia Oy, Imatran Vesi 20 20 30 Finpro, TeamFinland 10 5 160 Vaativan sairaanhoidon terveysvientikeskittymän Imatran kylpylä, Holiday Club Saimaa, Finpro, TeamFinland 10 10 100 29
Kestävän hyvinvoinnin palvelut luominen Terveysliikunta- ja hyvinvointikeskittymän kehittäminen Luontomatkailu ja green care Liikkuvien palveluiden toimintamallit Sähköiset palvelut omahoidon ja yksityisten palveluiden tukena Rauha-Ukonniemi-alueen palvelukokonaisuudet sekä niihin liittyvät terveys- ja hyvinvointialan ICT-palvelut mm. mittaukset, seurannat Vuoksen vesistöalueen Geopark sekä luontoarvojen hyödyntäminen palvelutuotteistuksissa Saimaa Gardens, Seniori Saimaa Oy, Nordic Clinic Oy Imatran Kylpylä, Holiday Club Saimaa, seudun urheiluseurat, Saimaa Adventures Ky Saimaa Adventures Ky, Green Care Finland ry, Pro Agria Care Wheels Oy Medi-It Oy, Duodecim, Lappeenrannan ja Imatran kaupunki, Finpro, TeamFinland Imatran ja Lappeenrannan kaupungit, Etelä-Karjalan liitto Eksote, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit VTT, Carea, ISSHP, ESSHP, EPF, kansainväliset julkishallinnon kumppanit Ruotsissa, Italiassa, Itävallassa, Espanjassa, Kreikassa, Iso-Britanniassa, Virossa, Saksassa ja Sloveniassa, muut kumppanit Connected Health Campus, Health Information Management SA, Continua Health Alliance 50 20 450 4 6 50 5 5 60 10 10 80 30
Liite 4. Kokeiluympäristön toimintaa Lappeenrannan seudulla Saimaanharjun CHP laitos Tuulivoima Kivisalmen Aurinkovoima pumppaamo Green Office Sähköinen liikkuminen Sinnarila Green Campus Hulevesikosteikot Tekopohjavesilaitos Terveysvienti Biojalostamo Biologinen jäteveden puhdistamo (UPM-Kymmene) Biovoimala Sähköinen asiointi Muukon tuulipuisto Vesitorni Energiatehokkaat sähkökoneet Hyvinvointipalvelut) Bioetanolilaitos (St1) Jäteveden puhdistamo kalvoerotuksella ja lietteen poltto Jätteistä uusia tuotteita BioCHP-voimala Metaanivoimala (Paroc) 31
Liite 5. Kokeiluympäristön toimintaa Joutsenon ja Imatran seudulla Saimaa Vuoksi Geopark Rauha-Ukonniemiemen hyvinvointi-ja liikuntakeskittymä Keskusmaalämpöjärjestelmä StoraEnso-Imatra kaukolämpö Fortum vesivoima Terveysvienti Hyvinvointipalvelut) SNG jalostamo Hiilineutraali sellutehdas Biopuhdistamo 32
Liite 6. Jätteestä tuotteita kokeiluympäristö. Liite 7. Vedenpuhdistuksen kokeiluympäristö. 33