Tervetuloa Rakennusteollisuuteen!

Tervetuloa Rakennusteollisuuteen!

on keskusliitto, johon kuuluu 5 toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. RT:n jäseninä ovat kaikki keskeiset talonrakennustoimintaa, rakennustuoteteollisuutta ja erikoisurakointia harjoittavien yritysten järjestöt: 1.1. yhteensä 2 672 jäsenyritystä: Talonrakennusteollisuus ry 330 Rakennustuoteteollisuus RTT ry 110 Infra ry (sis. Asfalttiliitto ry) 1 573 Pinta 381 Tekninen urakointi 278 Jäsenyritysten palveluksessa n. 55 000 henkilöä ja liikevaihto yhteensä yli 10 miljardia euroa. RT on yksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suurimmista jäsenjärjestöistä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK RT:n toimintamalli Talonrakennus Tuoteteollisuus Infra Pinta Tekninen urakointi Talonrakennusteollisuus ry Rakennustuoteteollisuus RTT ry Infra ry Pintatoimiala Teknisen urakoinnin toimiala 9 piiriyhdistystä: Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Lounais-Suomen piiri ry Satakunnan piiri ry Lahti-Kymen piiri ry Sisä-Suomen piiri ry Pohjanmaan piiri ry Itä-Suomen piiri ry Pohjois-Suomen piiri ry Lapin piiri ry 4 jaostoa: Rakennusmateriaalitjaosto Betonikeskus ry Puutuoteteollisuus ry Teräsrakenneyhdistys ry 10 piiriyhdistystä: Infra Uusimaa ry Infra Häme ry Infra Keski-Suomi ry Infra Kaakkois-Suomi ry Infra Pohjois-Savo ry Infra Pohjois-Karjala ry Infra Pohjanmaa ry Infra Åland rf Infra Pohjoinen ry Infra Maarakentajien Turun piiriyhdistys ry Toimialayhdistys: Asfalttiliitto ry Suomen Maalarimestariliitto ry ja 20 jäsenyhdistystä Kattoliitto ry Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry Teollisuuden Muurausurakoitsijat ry LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

150 000 45 000 140 000 130 000 40 000 120 000 110 000 35 000 100 000 90 000 30 000 80 000 70 000 Talonrakentaminen (vas. ast.) Maa- ja vesirakentaminen (oik. ast.) 25 000 60 000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 20 000

Talon- ja maarakennusalan toisen asteen koulutuksen aloituspaikat ja ensisijaisesti pyrkineet 4 000 henkilöä 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 20.9. Aloituspaikat Ensisijaishakijat

Ammatillisen koulutuksen vetovoima kasvussa Yhteishaku vuonna (suluissa 2003) 1. sijaiset hakijat Valitut Aloituspaikat LVI-ala 2430 (736) 1193 (769) 1193 (871) Rakennusala 4060 (1 806) 2589 (1 688) 2472 (1 911) Pintakäs.ala 1 406 (404) 626 (465) 609 (524) Koko maa yht. 7 896 (2 946) 4408 (2 922) 4274 (3 306) muutos, % +168% + 51% +29 %

Rakennusalan työnjohdon koulutuksen yhteishaku (Rak.mest) NUORISOASTE Aloituspaikat 1. sijaishakijat kaikki hakijat Talonrakennus ja Infra 2007 2007 2007 HAMK, Hämeenlinnna 40 30 164 80 349 290 Savonia AMK, Kuopio 20 45 143 Metropolia, Helsinki 40 30 169 164 465 437 Oulun seudun AMK, Oulu 40 118 339 TAMK Tampere 30 155 509 Turun AMK 25 112 332 Novia, Ekenäs 20 20 28 21 60 41 Yhteensä 100 195 361 695 874 2091 LVI-tekniikka Metropolia, Espoo, LVI 20 30 85 29 338 224 Yhteensä 120 225 446 724 1212 2315 AIKUISKOULUTUS Aloituspaikat 1. sijaishakijat kaikki hakijat Talonrakennus ja Infra 2007 2007 2007 HAMK, Hämeenlinnna 30 231 285 Savonia AMK, Kuopio 20 30 171 82 214 105 Metropolia, Helsinki 35 118 186 Etelä-Karjalan AMK 20 16 83 32 106 65 Yhteensä 40 111 254 463 320 641

Talonrakennusalan ammattikorkeakoulujen aloituspaikat ja ensisijaisesti pyrkineet 3 000 henkilöä 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 30.9. Aloituspaikat Ensisijaishakijat

Talonrakennusalan näyttötutkinnot 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 henkilöä 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 20.1.

Suomalaisvoimin rakennetaan nyt lähes 4000 asuntoa ja meneillään on myös merkittäviä liikerakennushankkeita. Keskeisin suomalainen yhtiö on YIT/Lentek. Yhtiöllä on maanhankinnassa, suunnittelussa ja tuotannossa lähes 15.000 asunnon sarja, joka rakentuu kolmen neljän vuoden aikana. NCC Rakennus Oy on merkittävä toimija, jolla on tavoitteena lähivuosina 1000 as vuosituotanto. Nyt suunnittelussa on 900 as kohde. Lemminkäinen-konsernin Pietarin alueen rakentamisesta vastaa kouvolalainen OKA Oy. Yhtiöllä on suunnittelussa 560 as hanke ja meneillään noin 300 asuntoa. Quattrogemini, LMK-International ja PeabSeicon tekevät urakointia. SRVyhtiöt valmistelee 1miljardin liike- ja toimistohanketta. Luja-konserni on aloittanut betoniasemilla. Materiaalitoiminta on lisääntymässä monella osaalueella.

Koulutussäätiön taustaa Hanke lähti liikkeelle 2005. Pietarissa oli nähtävissä merkittävä rakennusalan koulutusvajaus. Alan oppilaitoksista valmistuu n. 2000 opiskelijaa vuodessa ja tarve on kymmenkertainen. Painopiste opetuksessa on yliopistoissa, joten työntekijöiden ja työnjohtajien koulutus on puutteellista. Suomalaiset rakennusyritykset toivoivat saavansa Suomesta tuen henkilökuntansa kouluttamiselle Pietarissa. Lisäksi he esittivät yhteistyön tiivistämistä venäläisten viranomaisten kanssa erityisesti opetuksessa. Säätiöajatuksen rungon muodosti alkuvaiheessa Finedu- työryhmä, joka koostuu toisen asteen oppilaitoksista. Työryhmän toiminta tulee sulautumaan säätiöön, kun säätiö saadaan toimintaan.

Koulutussäätiön taustaa Tutkittiin useita vaihtoehtoja koulutusorganisaation pohjaksi. Parhaaksi todettiin säätiö, koska se voi hakea valtion pysyvää tukea toiminnalleen. Perustamisvaiheessa päätettiin varautua myös tuleviin kasvumahdollisuuksiin ottamalla mukaan koko kiinteistö- ja rakennusklusteri. Kiinnostuksensa säätiöön osoittivat yritykset, järjestöt, eritasoiset oppilaitokset ja tutkimuslaitokset Todettiin Pietarin koulutustarpeiden olevan niin suuria, että suomalaisten pitää yhdistää voimansa, yksittäiset hankkeet ovat voimavarojen tuhlausta. Säätiön tulevaa koulutustarjontaa tukemaan on käynnistetty rinnakkaisprojekteina opetusmateriaalin käännöstyö venäjäksi ja edelleen multimediaksi.

Koulutussäätiön liikeideaa Lähtökohtana on ensivaiheessa kestävän kilpailuedun tuottaminen Pietarissa toimiville suomalaistaustaisille yrityksille. Koulutuksen kannattavuus ja vaikuttavuus työn tuottavuuteen sekä laatuun on osoitettava yrityksille. Osoitetaan ulkoisen koulutuksen kilpailuetu yrityksille. Ulkoistettu koulutus on kokonaistaloudellisesti edullisempaa, pitkällä aikavälillä kustannukset ovat pienemmät kuin sisäisessä koulutuksessa. Yksikkö ei voi pidemmällä aikajänteellä toimia vain suomalaistaustaisten rakennusalan yritysten kysynnän varassa Mahdolliset lisäsegmentit: 1. Venäläisten rakennusliikkeiden henkilöstön kouluttaminen 2. Suomalaisten materiaalien menekin tukeminen koulutusyhteistyön avulla 3. Kiinteistöalan henkilöstön kouluttaminen 4. Koulutustoiminnan laajentaminen muualle Venäjälle 5. Koulutus muilla toimialoilla 6. Venäläisten oppilaitosten opettajien koulutus

Kiitos!