Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen ilmoituksen perusteella. Kerro millaisia oikeuksia tarkastuksen tekijällä (tarkastajalla) on? (Oikeus tänään. Osa II, ss. 92-93) 1.a)Tarkastajalla on oikeus päästä paikkaan, jossa tehdään työtä 1 p - b) tai jossa perustellusti otaksutaan tehtävän työtä, ½ p - c) muihin tiloihin, jotka työnantaja on työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvan lain mukaan velvollinen luovuttamaan työntekijöiden käyttöön, 1 p - d) sekä paikkaan, jossa valmistetaan, säilytetään tai esitellään ½ p - e) markkinoille tarkoitettuja tuotteita ½ p - f) tai käyttöön luovutettavaksi tarkoitettuja tuotteita. ½ p = yhteensä 4 p 2.a) Tarkastajalla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen 1 p (piste edellyttää kirjassa olevan esimerkin mainitsemista) - b) työaika- ½ p ja vuosilomakirjanpito. ½ p = yhteensä 2 p 3.a) Tarkastaja saa keskustella työpaikalla työskentelevän tai muun siellä olevan henkilön kanssa 1p - b) kahden kesken ½ p - c) tai todistajien läsnä ollessa ½ p d) ja saada häneltä tehtäväänsä varten tarpeellisia tietoja. 1 p = yhteensä 3 p 4.a) Tarkastajalla on myös oikeus saada nähtäväkseen 1 p (piste edellyttää kirjassa olevan esimerkin mainitsemista) - b) työnantajan ja työterveyspalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus ½ p - c) työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta ½ p - d) työterveyshuollon toimintasuunnitelma, ½ p - e) työpaikkaselvitys ½ p - f) muu valvonnan kannalta tarpeellinen selostus työterveyshuollon toiminnasta. ½ p = yhteensä 3,5 p 5.a) Oikeus näytteen ottamiseen ilmoitettuaan asiasta työnantajalle ½ p - b) tarkastaja saa ottaa erikseen suoritettavaa selvitystä tai tutkimusta varten ½ p - c) näytteen työpaikalla käytettävästä raaka- tai tarveaineesta ½ p - d) tai työpaikalla valmistetusta tai siellä käytössä olevasta tuotteesta. ½ p - e) Näytteestä on maksettava käyvän hinnan mukainen korvaus ½ p, - f) jollei sen arvo ole vähäinen. ½ p = yhteensä 3 p 6. Tarkastajalla on oikeus tehdä työpaikalla työhygieenisiä mittauksia 1 p
7.a) Oikeus kuvata työpaikalla 1 p (piste edellyttää mainintaa luvasta tai perustellusta syytä) - b) työnantajan luvalla ½ p - c) tai valvonnan kannalta perustellusta syystä ½ p = yhteensä 2 p 8.a) Tarkastaja voi antaa työnantajalle korjausohjeet, (tai kehotuksen) 1 p - b) Työsuojelutarkastuksessa esille tulleista epäkohdista (puutteista) ½ p = yhteensä 1,5 p Maksimipisteet 20 TÄYDENNYSTEHTÄVÄ, TEHTÄVÄ 2 1) nimivelvoitteeksi 1p - Oikeus tänään II osa, Saarenpää: Henkilö- ja persoonallisuusoikeus s. 299 2) edunvalvontaoikeus 1p 3) nimi- 1 p 4) tunnisteoikeus 1 p 5) yksityisyys 1 p 6) henkilötietojen suoja 1 p 7) potilasoikeus 1 p 8) vanhuusoikeus 1 p - kohdat 2-8: Oikeus tänään osa II, Saarenpää: Henkilö- ja persoonallisuusoikeus s. 241 9) oikeustoimikelpoisuus 1p 10) 18 1p 11) oikeustoimia 1p - kohdat 9-11: Oikeus tänään osa II, Saarenpää: Henkilö- ja persoonallisuusoikeus s. 247 12) Tietosuojavaltuutettu 1p
375 - Oikeus tänään osa II, Saarenpää: Henkilö- ja persoonallisuusoikeus s. 13) holhoustoimilaki 1p 14) edunvalvoja 1p 15) päämies 1p - kohdat 13-15: Oikeus tänään osa II, Saarenpää: Henkilö- ja persoonallisuusoikeus s. 242 Tehvävä 3 1 A) Syyttäjä voi määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta kaikkien rikosten osalta (1 p.), jos epäilty on tunnustanut (1 p.) ja siten edistänyt rikosten selvittämistä (1 p.) 1 B) Syyttäjä voi samalla sitoutua siihen, että hän vaatii rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti (1 p.) 2 A) Toinen tapa on, että syyttäjä ja epäilty (1 p.) ja oikeudenkäynnin alettua vastaaja (1 p.) tekevät yhdessä tuomioesityksen (1 p.) 2 B) Tuomioesityksessä epäilty tunnustaa (1 p. ) rikoksen ja syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievennetyltä rangaistusasteikolta (1 p.) 2 C) Tuomioesitys käsitellään tavallista rikosoikeudenkäyntiä yksinkertaisemmassa (1 p.) tunnustamisoikeudenkäynnissä (1 p.) 2 D) Tunnustamisoikeudenkäynnissä tuomioistuin tutkii muun muassa sen, onko tunnustus pätevästi (1 p) ja vapaaehtoisesti annettu (1 p.). 2 E) Jos tuomioistuin katsoo teon näytetyksi (1 p.), se mittaa rangaistuksen lievennetyltä rangaistusasteikolta (1 p.). -Oikeus tänään. Osa 1. s. 372
Tehtävä 4 Vastauksesta saa enintään 15 pistettä. Vastaukset tulee merkitä erilliselle vastauspaperille numerojärjestyksessä allekkain. Vastaustilaa on yksi (1) sivu (yhden paperin toinen puoli). Vastaa Mikko Huttusen kirjoittaman artikkelin Valtiosopimusten tulkinta perusteella seuraaviin väittämiin vain sanalla oikein tai sanalla väärin. Merkitse jokaisen vastauksen eteen väittämän järjestysnumero. Vain yksi vastaus väittämää kohti. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen (+1), väärästä vastauksesta vähennetään yksi piste (-1) ja vastaamatta jättämisestä saa nolla pistettä (0). Koko tehtävä arvostellaan asteikolla 0 15, eli kokonaisuudessaan tehtävästä ei voi saada negatiivista pistemäärää. Oikeus tänään. Osa. II: 1. Tapaoikeus, jota ovat leimanneet vahvemman oikeus ja valtioiden suvereniteetti, on perinteisesti ollut kansainvälisen oikeuden auktoritatiivisin oikeuslähde. - oikein (s. 432) 2. Sanontojen erityinen merkitys on yksi Wienin yleissopimuksessa mainituista täydentävistä tulkintakeinoista. - väärin (s. 440) 3. Yksi kansainvälisen oikeuden yleinen oikeusperiaate on estoppel. - oikein (s. 451) 4. Kansainväliset järjestöt, kuten Euroopan unioni, eivät voi ollenkaan olla osapuolina valtiosopimuksissa, vaan valtiosopimukset tehdään ainoastaan valtioiden välillä. - väärin (s. 436) 5. Wienin yleissopimus sitoo vain sen sopimusosapuolia. - oikein (s. 434) 6. Valtiosopimuksen johdanto ei ole osa sitovaa sopimustekstiä. - oikein (s. 443)
7. Wienin yleissopimuksen mukaan osapuolilla on mahdollisuus sopia, että valtiosopimuksen tulkinnassa tulee painottaa tiettyjen sanontojen erityistä merkitystä. - oikein (s. 442) 8. Valtiosopimuksen valmistelutyössä syntyneet asiakirjat (valmistelutyöt) on mainittu Wienin yleissopimuksessa yhtenä valtiosopimuksen tulkitsijaa ehdottomasti sitovana tulkintakeinona. - väärin (s. 451) 9. Wienin yleissopimuksen täydentäviä tulkintakeinoja koskevan määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että täydentävillä tulkintakeinoilla on yleisen tulkintasäännön kanssa yhtä vahva rooli valtiosopimusten tulkinnassa. - väärin (s. 453) 10. Valtiosopimukselle on yleinen, tapaoikeudellisesti hyväksytty määritelmä. - väärin (s. 435) 11. Valtioilla ei ole Wienin yleissopimuksen mukaan oikeutta yksimielisesti kehittää tekemänsä valtiosopimuksen soveltamista haluamaansa suuntaan. - väärin (s. 448) 12. Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja velvoittaa YK:n jäsenvaltioita rekisteröimään jokaisen valtioisopimuksensa YK:n sihteeristössä. - oikein (s. 439) 13. Wienin yleissopimuksessa on tyhjentävästi listattu valtiosopimusten tulkinnassa käytettävät täydentävät tulkintakeinot. - väärin (s. 453) 14. Valtiosopimus ei voi Wienin yleissopimuksen mukaan olla todistusvoimainen kahdella tai useammalla kielellä. - väärin (s. 455) 15. Wienin yleissopimuksen yleinen tulkintasääntö asettaa yhdeksi tulkintasäännöksi periaatteen, jonka mukaan valtiosopimuksia tulee tulkita vilpittömässä mielessä. - oikein (s. 439)
KYSYMYS 5 Mallivastaus ja pisteytys (max 15 p) (Oikeus tänään, osa I, sivut 261-266) - Tapauksessa on kysymys C:n myötävaikutuksesta/ osallisuudesta laittomaan valeostoon (laiton agent provocatur), johon syyllistynyt poliisi/virkamies, on tuomittu virkarikoksesta (1 p). Arvosteluperuste 1 - Virkarikoksissa on kyse erikoisrikoksista, jolloin osallisuutta koskevia periaatteita ei sellaisenaan voida soveltaa (1 p) 2 - Vaikka B (virkamies/intraneus) ja C (ulkopuolinen/ extraneus) olisivat yhdessä saaneet aikaan laittoman valeoston, C:tä ei ulkopuolisena (0,5 p) voida tuomita tekijäkumppanina (1 p) virkarikokseen, koska hän ei ollut virkamies (0,5 p). Tekijäkumppanuus ei tule muutoinkaan kyseeseen koska C ei ole osallistunut varsinaisen rikoksen tekemiseen (0,5p) eli valekaupan tekoon. - Välillinen tekeminen (0,5 p) ei tule kyseeseen koska B on tuomittu rikoksesta eikä C ole käyttänyt häntä välikappaaleena (0,5) p rikoksen tekemiseen. - Toisaalta, C voidaan tuomita yllytyksestä tai avunannosta virkarikokseen (1 p), vaikka hän ei ollutkaan virkasuhteessa (0,5 p), mikäli B on tuomittu pääteosta (aksessoorisuus) (0,5 p). - Yllytys eli toisen taivuttelu rikokseen (1 p) ei tule kyseeseen koska B teki päätöksen päärikoksen tekemisestä oma-aloitteisesti (1 p), eikä C yllyttänyt häntä (0,5 p). - C:n syyllistyminen avunantoon virkarikoksessa mahdolinen/todennäköinen/ilmeinen koska C tahallaan (1 p) auttoi/edesauttoi (1 p) B:tä tahallisen (1 p) rikoksen tekemisessä ennen tekoa (1 p), esittelemällä/aktiivisin teoin (1 p) B:n A:lle, jotta B saisi houkuteltua A:n myymään huumausainetta. 3A 3B 3C 3D 4A 4B 5A 5B 5C 6A 6B 6C 7A 7B, 7C 7D, 7E